Kirsiomp

Kerro kyselyssä asiakaskokemuksistasi kaavoitukseen ja maankäyttöön liittyen

  • Miten Sinä olet kokenut oman asuinalueesi kaavoituksen, maankäytön ja rakentamisen? Vesirakentamisen, vesiensuojelun? Vaikuta!
    Miten Sinä olet kokenut oman asuinalueesi kaavoituksen, maankäytön ja rakentamisen? Vesirakentamisen, vesiensuojelun? Vaikuta!
  • Missä vaiheessa "yhden luukun mallissa" esitetään suurelle yleisölle YVA, SOVA tai SEA-direktiivin vaatimat selvitykset?
    Missä vaiheessa "yhden luukun mallissa" esitetään suurelle yleisölle YVA, SOVA tai SEA-direktiivin vaatimat selvitykset?

 

"Ympäristöministeriö kysyy asiakaskokemuksista kaavoitukseen ja maankäytön suunnitteluun liittyvissä muutoshankkeissa

Tervetuloa vastaamaan ympäristöministeriön kyselyyn asiakaskokemuksista kaavoitukseen ja maankäytön suunnitteluun liittyvissä muutoshankkeissa.

 

Kyselyn tarkoituksena on kerätä tietoa kansalaisten näkökulmasta maankäyttöja rakennuslain uudistamisen tueksi.

Maankäyttö-ja rakennuslain uudistuksen tavoitteena on yksinkertaistaa alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää, kehittää rakentamisenohjausta, tukea kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa omaa elinympäristöä koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon sekä varmistaa, että lakiteksti on selkeä ja johdonmukainen.

 

Uudistuksen valmistelusta vastaa ympäristöministeriö. Lisää tietoa maankäyttö-ja rakennuslain uudistuksesta löytyy

http://www.mrluudistus.fi

Kyselyyn vastaaminen kestää noin 10 minuuttia, ja se on avoinna 15.8.2019 asti.

 

Kyselyyn pääset tästä linkistä:

https://link.webropolsurveys.com/S/01C26F4D2E6E5892

 

Kysely löytyy myös oikeusministeriön otakantaa.fi –sivulta

https://www.otakantaa.fi/fi/hankkeet/381/

 

Kyselyssä pyritään kuulemaan asiakkaita, joilla on kokemusta etenkin kaavoitukseen ja maankäytön suunnitteluun liittyvistä muutoshankkeista.Muutoshankkeella tarkoitetaan esimerkiksi kaavoitusta, talon rakentamista, lunastusmenettelyä, tonttijakoa, katusuunnittelua tai muuta vastaavaa ympäristön maankäytön muuttamisen hanketta tai päätöstä, jonka kunnantai valtion viranomainen hyväksyy."

 

Lähde:

https://www.omakotiliitto.fi/files/4875/Jasenkirje_2019_4.pdf

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän Kirsiomp kuva

- - "Euroopan komissio on EU Pilot -tiedustelussaan 10.7.2015 huomauttanut muun muassa, että Suomen maankäyttö- ja rakennuslaki tai -asetus ei sisällä yksityiskohtaisia säännöksiä velvollisuudesta laatia SEA-direktiivin edellyttämä ympäristöselostus kaavoituksen yhteydessä, eikä myöskään säännöksiä selostuksen sisällöstä. Tiedustelun johdosta tarpeelliset lakitasoiset muutokset on viety Suomen kansalliseen lainsäädäntöön maankäyttö- ja rakennuslain muutoksella 1150/2016, joka tuli voimaan 1.1.2017. Lisäksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen kaavaselostuksia koskeviin säännöksiin on komission EU Pilot -tiedusteluun vastaamiseksi tarpeen lisätä säännökset SEA-direktiivin mukaista ympäristöselostusta koskevien vaatimusten huomioon ottamisesta. Asetus on tarkoitettu tulemaan voimaan 10 päivänä maaliskuuta 2017.

Tausta

Euroopan komissio on EU Pilot -tiedustelussaan 10.7.2015 huomauttanut muun muassa, että Suomen maankäyttö- ja rakennuslaki tai -asetus ei sisällä yksityiskohtaisia säännöksiä velvollisuudesta laatia tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (2001/42/EY, jäljempänä SEA -direktiivi) edellyttämää ympäristöselostusta kaavoituksen yhteydessä, eikä myöskään säännöksiä selostuksen sisällöstä. Suomi on 7.10.2015 vastauksessaan Euroopan komissiolle ilmoittanut, että maankäyttö- ja rakennusasetuksen kaavaselostuksen tietovaatimuksia koskeviin säännöksiin lisätään viittaus SEA -direktiivin liitteessä I tarkoitettuihin tietoihin, jotta kansalliset säännökset vastaisivat yksityiskohtaisesti direktiivin vaatimuksia. Ehdotetuilla maankäyttö- ja rakennusasetuksen muutoksilla täydennettäisiin täytäntöönpanoa Euroopan komission EU Pilot -tiedustelussa 10.7.2015 edellytetyltä osin.

SEA -direktiivissä edellytetään, että sen soveltamisalaan kuuluvia suunnitelmia tai ohjelmia laadittaessa on tehtävä ympäristöarviointi. Siihen liittyen on direktiivin 5 artiklan mukaan laadittava ympäristöselostus, jossa osoitetaan, kuvataan ja arvioidaan suunnitelman todennäköisesti merkittävät ympäristövaikutukset sekä suunnitelman tavoitteet ja maantieteellinen ulottuvuus huomioon ottaen kohtuulliset vaihtoehdot. Tätä varten on annettava liitteessä I tarkoitetut tiedot. Direktiivin 5 artiklan 2 kohdan mukaan edellä 1 kohdan mukaisesti laaditussa ympäristöselostuksessa on oltava ne tiedot, joita kohtuudella voidaan vaatia, kun otetaan huomioon viimeisimmät tiedot ja arviointimenetelmät, suunnitelman tai ohjelman sisältö ja yksityiskohtaisuus sekä se, missä vaiheessa se on päätöksentekomenettelyssä ja se, missä määrin tiettyjä asioita voidaan arvioida asianmukaisemmin tuon menettelyn eri vaiheissa, jotta vältetään kaksinkertainen arviointi. Artiklan 3 kohdan mukaan muilta päätöksentekotasoilta tai yhteisön muun lainsäädännön kautta saatuja asiaan vaikuttavia tietoja suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutuksista voidaan käyttää liitteessä I tarkoitettujen tietojen antamiseen. Lisäksi artiklan 4 kohdan mukaan direktiivin 6 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja viranomaisia on kuultava, kun päätetään ympäristöselostuksessa annettavien tietojen laajuudesta ja yksityiskohtaisuudesta.

Direktiivin liitteessä I säädetään 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista tiedoista. Sen mukaan tiedot, jotka on annettava, jollei 5 artiklan 2 ja 3 kohdasta muuta johdu, ovat:

a) suunnitelman tai ohjelman pääasiallinen sisältö, päätavoitteet ja suhde muihin asiaan liittyviin suunnitelmiin ja ohjelmiin,

b) ympäristön nykytilaan liittyvät merkitykselliset näkökohdat ja sen todennäköinen kehitys, jos suunnitelmaa tai ohjelmaa ei toteuteta,

c) ympäristön ominaispiirteet sellaisten alueiden osalta, joihin todennäköisesti kohdistuu merkittäviä vaikutuksia,

d) kaikki suunnitelman tai ohjelman kannalta merkitykselliset olemassa olevat ympäristöongelmat, mukaan lukien erityisesti ne ongelmat, jotka koskevat alueita, joilla on erityistä ympäristöllistä merkitystä, esimerkiksi direktiivin 79/409/ETY ja 92/43/ETY mukaisesti nimetyt alueet,

e) kansainvälisesti, yhteisön tai jäsenvaltioiden tasolla vahvistetut suunnitelman tai ohjelman kannalta merkitykselliset ympäristönsuojelutavoitteet ja tapa, jolla mainitut tavoitteet ja ympäristönäkökohdat on otettu valmistelussa huomioon,

f) todennäköiset merkittävät ympäristövaikutukset, joihin olisi luettava toissijaiset, kertyvät ja yhteisvaikutukset sekä lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin pysyvät ja tilapäiset, sekä myönteiset että kielteiset vaikutukset, mukaan lukien vaikutukset sellaisiin seikkoihin kuten biologiseen monimuotoisuuteen, väestöön, ihmisten terveyteen, eläimistöön, kasvistoon, maaperään, veteen, ilmaan, ilmastotekijöihin, aineelliseen omaisuuteen, kulttuuriperintöön arkkitehtooninen ja arkeologinen perintö mukaan lukien, maisemaan sekä edellä mainittujen tekijöiden välisiin suhteisiin,

g) suunnitellut toimenpiteet, joilla aiotaan ehkäistä suunnitelman tai ohjelman toteuttamisesta ympäristölle aiheutuvia haitallisia vaikutuksia, vähentää niitä tai poistaa ne mahdollisimman kattavasti,

h) selvitys siitä, miksi käsitellyt vaihtoehdot on valittu, sekä kuvaus siitä, miten arviointi on suoritettu, mukaan lukien kaikki vaikeudet (esimerkiksi tekniset puutteet tai osaamisen puute), joita on kohdattu vaadittuja tietoja koottaessa,

i) kuvaus suunnitelluista toimenpiteistä, jotka koskevat seurantaa 10 artiklan mukaisesti,

j) yleistajuinen yhteenveto edellä mainituista tiedoista.

Suomessa SEA -direktiivi on keskeisesti saatettu voimaan suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetulla lailla (200/2005) ja valtioneuvoston asetuksella (347/2005). Kaavoituksen osalta di-rektiivi on kuitenkin saatettu kansallisesti voimaan maankäyttö- ja rakennuslailla (132/1999) ja maankäyttö- ja rakennusasetuksella (895/1999). Tämä todetaan suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain 7 §:n 2 momentissa, jonka mukaan ympäristöarvioin tia vastaavasta ympäristövaikutusten arvioinnista säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa. Maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:ssä säädetään vaikutusten selvittämisestä kaavaa laadittaessa. Sen 1 momentin mukaan kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus. Pykälän 2 momentin mukaan kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Pykälän 3 momentissa säädetään valtuudesta antaa tarkempia säännöksiä kaavan vaikutusten selvittämisestä valtioneuvoston asetuksella.

Ehdotus

Maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n 3 momentin nojalla annettuihin maankäyttö- ja rakennusasetuksen maakuntakaavan, yleiskaavan ja asemakaavan kaavaselostusta koskeviin 10, 17 ja 25 §:ään ehdotetaan kuhunkin lisättäväksi uusi momentti, jonka mukaan kaavaselostusta laadittaessa on lisäksi noudatettava tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (2001/42/EY) 5 artiklassa ja liitteessä I säädettyjä ympäristöselostusta koskevia vaatimuksia. Kaa-vaselostusta laadittaessa olisi siten nykyisten vaatimusten lisäksi otettava huomioon SEA -direktiivin 5 artiklan ja liitteen I ympäristöselostusta koskevat vaatimukset.

Kaavaselostuksen sisältöä koskevissa nykyisissä säännöksissä käsitellään sisällöllisesti pitkälti niitä asioita, joita SEA -direktiivin liitteessä I on tuotu esille. Näin ollen ehdotus ei tarkoita merkittävää muutosta nykykäytäntöön. Direktiivin liitteessä asioita on kuitenkin käsitelty yksityiskohtaisemmin. Kaavojen laatimisen yhteydessä on varmistettava, että selvitettäessä esimerkiksi suunnittelualueen oloja ja ympäristöominaisuuksia sekä suunnittelun lähtökohtia ja kaavan toteutusta ohjaavia suunnitelmia, otetaan huomioon direktiivin liitteen b-e kohdassa esille otetut asiat siinä laajuudessa kuin kaavan tarkkuus ja ohjaustavoite edellyttävät. Kaavoihin liittyviä merkittäviä vaikutuksia tunnistettaessa on riittävässä määrin kiinnitettävä huomiota erilaisten vaikutusten välisiin suhteisiin. On myös tilanteita, joissa on perustelua kuvata todennäköinen kehitys siinä tilanteessa, että suunnitelmaa tai ohjelmaa ei toteuteta. Vaikutusten selvittämisessä on kuvattava myös ne vaikeudet ja epävarmuustekijät, joita vaikutusten selvittämiseen on liittynyt.

Lisäksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 99 § ehdotetaan kumottavaksi. Pykälän sisältö on osin muutettuna nostettu maankäyttö- ja rakennuslakiin, sen uusiin 206 a-c §:iin lailla 1150/2016.

Ehdotuksen vaikutukset

Ehdotetut kaavaselostuksen sisältövaatimusten täydennykset voivat lisätä kaavoituksesta vastaavien viranomaisten työtä jossain määrin. Vaikutukset nykytilaan verrattuna eivät kuitenkaan ole merkittäviä, sillä kaavaselostuksia koskevat nykyisen lainsäädännön mukaiset vaatimukset vastaavat jo pitkälti SEA-direktiivin vaatimuksia.

Asian valmistelu

Asetus on valmisteltu ympäristöministeriössä. Asetusehdotus on ollut tarkastettavana oikeusministeriön laintarkastusyksikössä. Asetusluonnos on ollut kirjallisella lausuntokierroksella 27.9.–21.10.2016 samaan aikaan maankäyttö- ja rakennuslain muuttamista valtioiden rajat ylittävien ympäristövaikutusten osalta koskeneen hallituksen esitysluonnoksen kanssa. Asetusluonnosta kommentoitiin Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen, Kainuun liiton, Pirkanmaan liiton, Suomen Kuntaliitto ry:n, Helsingin kaupungin, Turun kaupungin ja Suomen kiinteistöliitto ry:n lau-sunnoissa. Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Helsingin kaupunki ja Turun kaupunki katsoivat, että direktiivin edellyttämät yksityiskohtaisemmat kaavaselostuksen sisältövaatimukset tulisi viittaussäännöksen sijaan kirjoittaa suoraan asetukseen. Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus huomautti myös, että asetusluonnos jättää epäselväksi, onko asetuksen 99 § tarkoitus jättää voimaan. Se edellytti, että ainakin viittaus maankäyttö- ja rakennuslain muutoksella kumottavaan lain 199 §:ään tulisi poistaa. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus katsoi, että asetuksessa tulisi selventää asetuksen muutoksen koskevan kaikkien kaavojen selostuksen sisältöä ja että siinä tulisi avata tarkemmin SEA-direktiivin perusteella kaavaselostuksessa vaadittavia tietoja. Kainuun liitto katsoi ehdotuksen lisäävän työmäärää kaavaselostuksen laadinnassa. Pirkanmaan liitto katsoi kaavaselostuksen sisällön laajenevan nykyisestä. Suomen Kuntaliitto ry totesi, että asetuksen perustelumuistion julkaiseminen ministeriön verkkosivuilla tukisi kaavoittajien tiedonsaantia muutoksen merkityksestä ja vaikutuksista. Kuntaliitto huomautti myös, että asetuksen muutokseen tulisi lisätä voimaantulosäännös. Suomen kiinteistöliitto ry totesi, ettei ehdotuksissa ole huomioitu hallitusohjelman tavoitteita lupa- ja valitusprosessien sujuvoittamisesta ja niitä koskevien palvelulupausten antamisesta. Lausuntojen johdosta asetusehdotukseen sisällytettiin myös ehdotus asetuksen 99 §:n kumoamiseksi. Lisäksi asetukseen lisättiin voimaantulosäännös.

Voimaantulo

Euroopan komission EU Pilot -tiedusteluun vastaamiseksi ja mahdollisen rikkomusmenettelyn välttämiseksi asetus ehdotetaan tulemaan voimaan mahdollisimman pian eli 10 päivänä maaliskuuta 2017. Kaavoihin, jotka ovat olleet ehdotuksena julkisesti nähtävillä ennen asetuksen voimaantuloa, sovellettaisiin asetuksen voimaan tullessa voimassa ollutta 10, 17 ja 25 §:ää."

Lähde: http://valtioneuvosto.fi/haku/-/q/SEA-direktiivi

http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255375-su...

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Vesienhoidon ympäristötavoitteista poikkeaminen: Perusteet ja menettely -hankkeen loppuraportti

Lausuntopyynnön diaarinumero: VN/3381/2019

Vastausaika päättyy: 15.8.2019

Johdanto

Vesienhoidon ympäristötavoitteista poikkeaminen: Perusteet ja menettely -hankkeessa (VesiPOKE) tarkasteltiin vesienhoidon ympäristötavoitteiden ja niistä poikkeamisen suhdetta uusien lupien myöntämiseen.

Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ja Itä-Suomen yliopiston laatimassa loppuraportissa esitetään vaihtoehtoja sääntelyn kehittämiseksi.Hanke toteutettiin Valtioneuvoston VN-TEAS –hankkeena, jonka ohjausryhmässä olivat ympäristöministeriön, maa- ja metsätalousministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen edustajat.

Tausta

Loppuraportissa arvioidaan Suomen oikeudellista nykytilaa ympäristötavoitteiden ja niistä poikkeamisen kannalta, verrataan sitä muiden valtioiden tilanteeseen ja esitetään vaihtoehtoja lainsäädännön kehittämiseksi. Keskeisinä sääntelyteemoina ovat vesienhoidon ympäristötavoitteiden oikeudellinen merkitys lupaharkinnassa ja ympäristötavoitteista poikkeamisen menettely uuden merkittävän hankkeen toteuttamiseksi. Niiden ohella raportissa kartoitetaan vesienhoidon ympäristötavoitteiden saavuttamisen määräaikojen pidentämistä ja ympäristötavoitteiden lieventämistä.

Hankkeella on yhtymäkohtia ”Vesienhoidon ympäristötavoitteiden toteuttaminen: ympäristöllisten lupien muutettavuutta koskevan lainsäädännön kehittäminen ja sen valtiosääntöoikeudelliset perusteet” –hankkeeseen (Lupamuutos-hanke), jonka raportti valmistui toukokuussa 2019. Tämän Lupamuutos-hankkeen tehtävänä oli tuottaa tietoa EU-oikeuden vaatimuksista ja Suomen oikeusjärjestelmän reunaehdoista lupien muuttamiseen siten, että vesienhoidon ympäristötavoitteet voidaan saavuttaa. Tutkimuksen kohteena oli olemassa olevien lupien (vesiluvat, ympäristöluvat) muuttamista koskeva sääntely. Myös tämän hankkeen loppuraportti on lausunnolla nyt samanaikaisesti (diaarinumero VN/6814/2018).

Myös oikeusministeriön arviomuistio ”Kalatalousvelvoitteen määrääminen vesitalousluvan haltijalle” (diaarinumero VN/335/2019) on valmistunut ja ollut lausunnolla. Ympäristöjärjestöt ovat jättäneet oikeusministeriölle aloitteen, jossa toivotaan toimenpiteitä luonnonvaraisten vaelluskalakantojen elinolosuhteiden parantamiseksi jokivesistöissä. Arviomuistiossa tarkastellaan nykyisen vesilain säännösten riittävyyttä vaelluskalakantojen turvaamisen kannalta.

Tavoitteet

VesiPOKE-loppuraportin mukaan ympäristötavoitteiden ja niistä poikkeamisen sääntelyä on tarpeen arvioida Suomessa uudelleen kahdesta näkökulmasta. Ensiksi EU-tuomioistuin linjasi Weser-tuomiossa (C-461/13), että vesienhoidon ympäristötavoitteet ovat oikeudellisesti sitovia, kun ne Suomessa vesienhoitolain säätämisen aikaan hahmotettiin pikemmin vesienhoidon suunnittelua ohjaaviksi tavoitteiksi. Toiseksi ympäristötavoitteiden määräaikoja on mahdollista pidentää enää seuraavan vesienhoitokauden ajaksi vuoteen 2027 asti.

Loppuraportin mukaan Suomessa on syytä harkita lainsäädännön muuttamista, jotta Suomi noudattaisi EU:n tuomioistuimen tiukentuneita linjauksia vesienhoidon ympäristötavoitteista. Vesien tilatavoitteet ja niistä poikkeaminen tulisi nostaa ympäristönsuojelulain ja vesilain lupajärjestelmissä nykyistä keskeisempään rooliin.

Linkit

http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handl... - Antti Belinskij, Jukka Aroviita, Jussi Kauppila, Sara Kymenvaara, Laura Leino, Milla Mäenpää, Elina Raitanen, Niko Soininen: Vesienhoidon ympäristötavoitteista poikkeaminen – perusteet ja menettely, kesäkuu 2018. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 42/2018

https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publis... - VN-TEAS hankkeen raportin valmistumisen tiedote 16.8.2018

Liitteet:

42-2018-Vesienhoidon ymparistotavoitteista poikkeaminen.pdf - Antti Belinskij, Jukka Aroviita, Jussi Kauppila, Sara Kymenvaara, Laura Leino, Milla Mäenpää, Elina Raitanen, Niko Soininen: Vesienhoidon ympäristötavoitteista poikkeaminen – perusteet ja menettely, kesäkuu 2018. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 42/2018 (Tämä on myös saatavilla edellä olevasta linkistä.)

Aikataulu, vastausohjeet, valmistelijat

Aikataulu

Ympäristöministeriö pyytää lausuntoanne loppuraportista 15.8.2019 mennessä [alla olevan linkin kautta]:

https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Partici...

--

TAUSTAA ->

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta

Selvitys: Suomen ympäristö- ja vesilupaprosessia tulisi tarkistaa EU-linjausten mukaisiksi

Valtioneuvoston viestintäosasto 18.6.2018

Tiedote 310/2018

Suomessa on syytä harkita lainsäädännön muuttamista, jotta Suomi noudattaisi EU:n tuomioistuimen tiukentuneita linjauksia vesienhoidon ympäristötavoitteista. Vesien tilatavoitteet ja niistä poikkeaminen tulisi nostaa ympäristönsuojelulain ja vesilain lupajärjestelmissä nykyistä keskeisempään rooliin. SYKEn ja Itä-Suomen yliopiston laatimassa selvityksessä esitetään vaihtoehtoja sääntelyn kehittämiseksi.

”EU on tiukentanut vaatimusta vesienhoidon tavoitteiden noudattamisesta, ja se ohjaa tulkintaa myös Suomessa. Sekä lupakäytännössä että tuomioistuimissa painotetaan yhä enemmän vesienhoidon ympäristötavoitteita”, kertoo tutkimusprofessori Antti Belinskij Suomen ympäristökeskuksesta.

Kansallisen lainsäädännön taustalla on EU-lainsäädäntö. Kun kansallista vesienhoitolakia valmisteltiin, vesien hyvän tilan tavoitteen ei ajateltu suoraan sitovan hankkeiden lupaharkintaa. Tällöin säädettiin ainoastaan, että vesienhoitosuunnitelma tulee ottaa huomioon vesilain ja ympäristönsuojelulain mukaisessa lupaharkinnassa.

Kolme vaihtoehtoa lainsäädännön kehittämiseksi

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan hankkeessa selvitettiin seuraavia vaihtoehtoja vesienhoidon ympäristötavoitteiden oikeudellisesta sitovuudesta lupaharkinnassa:

- nykyinen tilanne jatkuu,

- tavoitteet otetaan huomioon terävämmin tai

- tavoitteista säädetään sitovasti.

Selvityksen mukaan vaihtoehtojen vaikutukset eivät olennaisesti eroa toisistaan. Joka tapauksessa lupaharkinnassa on noudatettava EU-tuomioistuimen linjauksia, eikä ympäristötavoitteiden vastainen hanke voi saada lupaa ilman poikkeusta.

Miten vesienhoidon tavoitteista voitaisiin poiketa?

Vesienhoidon tavoitteista voidaan nykyisin poiketa tietyin edellytyksin, kun toteutetaan uutta merkittävää hanketta. Suomen lainsäädännössä ei kuitenkaan ole tarkemmin säädetty, missä vaiheessa ja mikä taho arvioi poikkeamisen ja päättää siitä.

Selvityksessä esitetään, että poikkeaminen kytkettäisiin lupaprosessiin ja lupaviranomainen tekisi päätöksen. Toinen vaihtoehto olisi, että vesienhoitoviranomainen tai viime kädessä valtioneuvosto tekisi poikkeamispäätöksen.

Selvityksen toteuttivat Suomen ympäristökeskus SYKE ja Itä-Suomen yliopisto osana valtioneuvoston vuoden 2017 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Vesienhoidon ympäristötavoitteista poikkeaminen: Perusteet ja menettely -raportti

Lisätietoja:

Tutkimusprofessori Antti Belinskij, SYKE ja Itä-Suomen yliopisto, p. 046 920 9189, antti.belinskij(at)uef.fi, suunnittelija Milla Mäenpää, SYKE, p. 040 573 4224, milla.maenpaa(at)ymparisto.fi ja yliopistonlehtori Niko Soininen, Itä-Suomen yliopisto, p. 050 437 6342, niko.soininen(at)uef.fi.

Lisätietoja valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnasta tietokayttoon.fi

Käyttäjän Kirsiomp kuva

SEA-direktiivi on meillä Suomessa piilotettu maankäyttö- ja rakennusasetukseen (!) MRA 10 §, 17 § ja 25 § - asia tulee saattaa velvoittavaksi lain tasoiseksi normiksi tässä MRL-uudistuksessa. Asia olisi tullut hoitaa jo 1 5 v u o t t a s i t t e n ! Ks. alla:

"Suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutustenarviointi työryhmänmietintö"

https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/4...

---

"Suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointityöryhmä" (YM038:00/2001)

https://valtioneuvosto.fi/sv/projektet?tunnus=YM03...

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Missä vaiheessa hakijataho tekee "yhden luukun mallissa" YVA:n ja SOVA:n? Sähköisten kuulemisten jälkeenkö, kun suurta yleisöä on ensin kuultu? Suurelle yleisöllekö ei esitetäkään kaikkia tarvittavia YVA- ja SOVA- ja ympäristöselvityksiä? Ks. kuva tekstissä.

https://www.ym.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Tiedotteet/Y...

Käyttäjän Kirsiomp kuva

YM 6.6.2019 (VN/4166/2019):

- -"Sähköinen asiointijärjestelmä tukee lupamenettelyä sen kaikissa vaiheissa ja kaikkien osapuolten osalta. Toimiva sähköinen asiointijärjestelmä helpottaa viranomaisten toimintamahdollisuuksia ja
keskinäistä yhteistyötä sekä tekee yhteistyöstä joustavan toiminnanharjoittajan sekä viranomaisten välillä. Lisäksi sähköinen asiointijärjestelmä mahdollistaa myös olemassa olevan ympäristötiedon tehokkaamman käytön. Yhden luukun sähköistä asiointijärjestelmää valmistellaan työ- ja elinkeinoministeriön johdolla Luvat ja valvonta –hankkeessa.

Luvat ja valvonta -hankkeessa on määrä kehittää palvelukerrosta, jonka pitäisi tavoitetilassa mahdollistaa eri toimijoiden sähköisten asiointipalveluiden kokoamisen asiakkaalle yhteiseksi näkymäksi. Palvelukerroksen ja viranomaiskohtaisten asiointi- tai asiankäsittelyjärjestelmien välille täytyy rakentaa rajapintoja tai integraatioita tietojen siirtoa varten.

Palvelukerroksen yhteyteen voidaan myös toteuttaa sähköisen asioinnin ratkaisu sellaiselle toimijalle, jolla tällaista ei vielä ole. Lain voimaantulon yhteydessä sähköisten asiointijärjestelmien on oltava käytössä kokonaisvaltaisesti, koska uusi laki perustuu täysin sähköiseen asiointiin. Uuden lainsäädännön on tarkoitus tulla voimaan 1.9.2020." - -

---

Yhden luukun malli ei huomioi riittävästi esim. vanhuksia, vammaisia tai muita sähköisen tiedonsiirron ulottumattomissa olevia ryhmiä, jotka eivät syystä tai toisesta voi asioida lupa-asioissa sähköisesti. Tämä ei ole perutuslain yhdenvertaisuuden mukaista lupien kuulemis- ja myöntämistoimintaa (PL 2,2 ja 2,3 §, 6,1 §, 14,4 §, 15 §, 20 §, 21 §, 22 §, 106 ja 107 §, 118 §).

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Muistutan, että YVA-laki sanoo näin:

15 §
Arviointimenettelyn ajankohta

Hankkeen ympäristövaikutukset on selvitettävä ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä suunnittelun mahdollisimman varhaisessa vaiheessa hankkeen muu valmistelu huomioonottaen vaihtoehtojen ollessa vielä avoinna.

Arvioinnin on kuitenkin oltava käytettävissä 25 §:n mukaista lupa-asiaa ratkaistaessa.

16 §
Arviointiohjelma

Hankkeesta vastaavan on toimitettava ympäristövaikutusten arviointiohjelma yhteysviranomaiselle. Arviointiohjelman tulee sisältää tarvittavat tiedot hankkeesta ja sen kohtuullisista vaihtoehdoista, kuvaus ympäristön nykytilasta, ehdotus arvioitavista ympäristövaikutuksista ja niiden selvittämisestä sekä suunnitelma arviointimenettelyn järjestämisestä. Arviointiohjelman sisällöstä säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

17 §
Arviointiohjelmasta kuuleminen

Yhteysviranomaisen on huolehdittava siitä, että arviointiohjelmasta pyydetään tarvittavat lausunnot ja varataan mahdollisuus mielipiteiden esittämiseen. Yhteysviranomaisen on varattava hankkeen vaikutusalueen kunnille tilaisuus antaa lausuntonsa arviointiohjelmasta.

Yhteysviranomaisen on tiedotettava ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta kuuluttamalla siitä viipymättä mielipiteiden esittämiseen ja lausuntojen antamiseen varatun ajan sähköisesti omilla internetsivuillaan ja hankkeen todennäköisen vaikutusalueen kunnissa. Mitä julkisista kuulutuksista annetussa laissa säädetään kuulutuksen panemisesta ilmoitustaululle, sovelletaan kuulutuksen julkaisemiseen sähköisesti kunnan internetsivuilla. Lisäksi arviointiohjelmasta on tiedotettava ainakin yhdessä hankkeen vaikutusalueella yleisesti leviävässä sanomalehdessä. Kuulutuksesta on käytävä ilmi riittävät tiedot hankkeesta, miten hankkeesta ja sen ympäristövaikutuksista ja niiden arvioimisesta on mahdollista saada tietoa, ja miten niistä voi esittää mielipiteitä. Kuulutuksen sisällöstä säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Mielipiteet ja lausunnot on toimitettava yhteysviranomaiselle kuulutuksessa ilmoitettuna aikana, joka alkaa kuulutuksen julkaisemispäivästä ja kestää 30 päivää. Erityisestä syystä aikaa voidaan pidentää enintään 60 päivän mittaiseksi.

18 §
Yhteysviranomaisen lausunto arviointiohjelmasta

Yhteysviranomainen antaa hankkeesta vastaavalle lausuntonsa ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta kuukauden kuluessa lausuntojen antamiseen ja mielipiteiden esittämiseen varatun määräajan päättymisestä. Yhteysviranomaisen on otettava lausunnossaan kantaa arviointiohjelman laajuuteen ja tarkkuuteen. Lausunnosta on myös käytävä ilmi, kuinka tarvittavat selvitykset sovitetaan tarpeen mukaan yhteen hanketta koskevien muissa laeissa edellytettyjen selvitysten kanssa. Lausunnossa on esitettävä yhteenveto muista lausunnoista ja mielipiteistä. Yhteysviranomainen toimittaa lausuntonsa ja muut lausunnot ja mielipiteet hankkeesta vastaavalle. Lausunto on samalla toimitettava tiedoksi asianomaisille viranomaisille sekä julkaistava yhteysviranomaisen internetsivuilla.

19 §
Arviointiselostus

Hankkeesta vastaava laatii ympäristövaikutusten arviointiselostuksen arviointiohjelman ja yhteysviranomaisen siitä antaman lausunnon pohjalta. Arviointiselostus on toimitettava yhteysviranomaiselle.

Arviointiselostuksen tulee sisältää tarvittavat tiedot hankkeesta, kuvaus ympäristön nykytilasta, kuvaus hankkeen ja sen kohtuullisten vaihtoehtojen todennäköisesti merkittävistä ympäristövaikutuksista, niiden lieventämisestä, seurannasta ja vaihtoehtojen vertailusta, tiedot ympäristövaikutusten arviointimenettelyn toteuttamisesta ja yleistajuinen yhteenveto. Arviointiselostuksen sisällöstä säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

20 §
Arviointiselostuksesta kuuleminen

Yhteysviranomaisen on tiedotettava ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta noudattamalla, mitä 17 §:n 2 momentissa säädetään. Kuulutuksen sisällöstä säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

Yhteysviranomaisen on huolehdittava myös siitä, että arviointiselostuksesta pyydetään tarvittavat lausunnot ja varataan mahdollisuus mielipiteiden esittämiseen. Yhteysviranomaisen on varattava hankkeen vaikutusalueen kunnille tilaisuus antaa lausuntonsa arviointiselostuksesta. Mielipiteet ja lausunnot on toimitettava yhteysviranomaiselle kuulutuksessa ilmoitettuna aikana, joka alkaa kuulutuksen julkaisemispäivästä ja kestää vähintään 30 päivää ja enintään 60 päivää.

21 §
Muu osallistuminen

Sen lisäksi, mitä 17 ja 20 §:ssä säädetään, hankkeesta vastaava ja yhteysviranomainen voivat sopia myös muun osallistumisen järjestämisestä.

22 §
Hanketta koskevan kaavoituksen ja ympäristövaikutusten arviointimenettelyn kuulemisten yhteensovittaminen

Hanketta koskevan ympäristövaikutusten arviointimenettelyn ja hankkeen toteuttamiseksi laadittavan kaavan ollessa samanaikaisesti vireillä kuulemiset voidaan sovittaa yhteen. Tällöin kuuleminen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta ja ilmoittaminen maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaisesta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä kuuleminen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta ja mielipiteen esittäminen kaavan valmisteluaineistosta tai erityisestä syystä kaavaehdotuksen asettaminen julkisesti nähtäville voidaan järjestää yhteisessä menettelyssä.

Yhteysviranomainen ja kaavoituksesta vastaava viranomainen sopivat yhteensovittamisesta kuultuaan hankkeesta vastaavaa.

23 §
Perusteltu päätelmä

Yhteysviranomainen tarkistaa ympäristövaikutusten arviointiselostuksen riittävyyden ja laadun sekä laatii tämän jälkeen perustellun päätelmänsä hankkeen merkittävistä ympäristövaikutuksista. Perusteltu päätelmä on annettava hankkeesta vastaavalle kahden kuukauden kuluessa lausuntojen antamiseen ja mielipiteiden esittämiseen varatun määräajan päättymisestä. Perustellussa päätelmässä on esitettävä yhteenveto arviointiselostuksesta annetuista muista lausunnoista ja mielipiteistä.

Yhteysviranomaisen on toimitettava perusteltu päätelmä sekä muut lausunnot ja mielipiteet hankkeesta vastaavalle. Perusteltu päätelmä on samalla toimitettava tiedoksi hanketta käsitteleville viranomaisille, hankkeen vaikutusalueen kunnille sekä tarvittaessa maakuntien liitoille ja muille asianomaisille viranomaisille sekä julkaistava yhteysviranomaisen internetsivuilla.

24 §
Puutteellisen arviointiselostuksen täydentäminen

Jos yhteysviranomainen ei voi tehdä perusteltua päätelmää ympäristövaikutusten arviointiselostuksen puutteellisuuden vuoksi, sen on ilmoitettava hankkeesta vastaavalle, miltä osin arviointiselostusta on täydennettävä.

Yhteysviranomaisen on huolehdittava siitä, että arviointiselostuksesta kuullaan täydentämisen jälkeen siten kuin 20 §:ssä säädetään. Yhteysviranomainen antaa tämän jälkeen perustellun päätelmän 23 §:n mukaisesti.

4 luku

Ympäristövaikutusten arvioinnin huomioon ottaminen lupamenettelyssä ja luvassa

25 §
Arvioinnin huomioon ottaminen lupamenettelyssä

Tässä laissa tarkoitettua hanketta koskevaan lupahakemukseen on liitettävä ympäristövaikutusten arviointiselostus ja perusteltu päätelmä.

Viranomainen ei saa myöntää lupaa hankkeen toteuttamiseen ennen kuin se on saanut käyttöönsä arviointiselostuksen ja perustellun päätelmän sekä valtioiden rajat ylittäviin vaikutuksiin liittyvät 29 §:ssä tarkoitetut kansainvälistä kuulemista koskevat asiakirjat.

26 §
Arvioinnin huomioon ottaminen luvassa

Lupapäätökseen on sisällytettävä perusteltu päätelmä, ja siinä on otettava huomioon arviointiselostusta koskevat ja 29 §:n mukaiset kuulemisten tulokset. Päätöksestä on käytävä ilmi, miten arviointiselostus, perusteltu päätelmä ja mahdolliset valtioiden rajat ylittäviin vaikutuksiin liittyvät 29 §:ssä tarkoitetut kansainvälistä kuulemista koskevat asiakirjat on otettu huomioon.

27 §
Perustellun päätelmän ajantasaisuus

Lupaviranomaisen on varmistettava, että perusteltu päätelmä on ajan tasalla lupa-asiaa ratkaistaessa. Yhteysviranomaisen on lupaviranomaisen pyynnöstä esitettävä näkemyksensä laatimansa perustellun päätelmän ajantasaisuudesta ja tarvittaessa yksilöitävä, miltä osin se ei enää ole ajan tasalla ja miltä osin arviointiselostusta on täydennettävä perustellun päätelmän ajantasaistamiseksi. Arviointiselostuksen täydentämisessä noudatetaan mitä edellä 20 §:ssä on säädetty arviointiselostuksesta kuulemisesta. Yhteysviranomainen antaa tämän jälkeen ajantasaistetun perustellun päätelmän 23 §:n mukaisesti.

Hankkeesta vastaava voi pyytää ennen lupa-asian vireille tuloa yhteysviranomaista esittämään näkemyksensä laatimansa perustellun päätelmän ajantasaisuudesta ja tarvittaessa yksilöimään mitä tietoja perustellun päätelmän ajantasaistamiseksi tarvitaan." - -

https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170252

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset