Kirsiomp

Sellutehtaita nousee kuin sieniä sateella: vesi- ja ympäristöluvat kunnossa?

  • Kemin sellutehdas YVA-menettelyssä
    Kemin sellutehdas YVA-menettelyssä
  • Kemijärven biotuotetehdas AVI:n ja KHO:n käsittelyissä
    Kemijärven biotuotetehdas AVI:n ja KHO:n käsittelyissä
  • https://www.finnpulp.fi/wp-content/uploads/2019/05/Finnpulp-YVA-selostus_FINAL_ALL_30112015_lowres.pdf
    https://www.finnpulp.fi/wp-content/uploads/2019/05/Finnpulp-YVA-selostus_FINAL_ALL_30112015_lowres.pdf
  • https://www.vihrealanka.fi/juttu/professori-luken-korjattu-hiilinieluarvio-yliarvioi-edelleen-hakkuut
    https://www.vihrealanka.fi/juttu/professori-luken-korjattu-hiilinieluarvio-yliarvioi-edelleen-hakkuut

 

yes "Oikeuskansleri korosti viikon takaisessa 10.6.2019 päätöksessään hallinnon neuvontavelvollisuutta

Diaarinumero: OKV/6/50/2018 Antopäivä: 10.6.2019 Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskansleri saattoi sosiaali- ja terveysministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön sekä niiden alaisen hallinnon tietoon näkemyksensä hallintolain mukaisesta neuvontavelvollisuudesta ja otti kantaa lainsäädännön muutostarpeeseen.

Oikeuskansleri oli ottanut omana aloitteena tutkittavaksi tiedotusvälineissä esillä olleen tapauksen, jossa kuntouttavassa työtoiminnassa oleva henkilö oli haastettu käräjäoikeuteen todistajaksi. Henkilö oli poissa kuntouttavasta työtoiminnasta kyseisen päivän, ja hänelle ei maksettu tuolta päivältä työmarkkinatukea työttömyysturvalain 10 luvun 3 §:n säännöksen perusteella." - - (katso koko teksti alla)

http://www.okv.fi/fi/ratkaisut/id/1205/

---

yes Tämä sama neuvontavelvollisuus koskee nyt myös elyjä, aveja, SYKE:ttä ja ymparisto.fi -palvelua, kuntien kirjaamoja jne... jne...

Olen huomannut erityisesti, että ympäristö- ja vesilain mukainen päätösprosessi on nyt varsin vaikeaselkoinen ja monikerroksinen. Mm. valitusohjeiden, -osoitteiden ja -oikeuksien kohdalla.

Lisäksi YVA-laista, YVA-menettelystä ja YVA-arvioinnista ja ympäristöselostuksesta sekä SEA-direktiivistä on hyvin sekavasti tietoa kaavoitusta, maankäyttöä ja rakentamista - ja vesirakentamista - hoitavilla viranomaisilla.

Joskaan joillakin viranomaisilla ei ole tietoa YVA-laista lainkaan... Ja edes siitä, missä vaiheessa YVA-menettelyn mukainen YVA-arviointi missäkin hankkeessa tehdään.

yesKs. myös Kemijärven biotuotetahtaan vesi- ja ympäristöluvituksesta alla:

http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277369-hiidenlammen-alustava-en...

http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277307-taalta-naet-kemijarven-b...

Ks. myös samaan asiaan muut US-blogini:

http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277433-sellutehtaita-nousee-kui...

http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277369-hiidenlammen-alustava-en...

http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277307-taalta-naet-kemijarven-b...

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (15 kommenttia)

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Ympäristönsuojelulain 47 §
Vesilain mukaisen hakemuksen ja ympäristölupahakemuksen yhteiskäsittely

Vesien pilaantumisen vaaraa aiheuttavaa toimintaa koskeva ympäristölupahakemus sekä samaa toimintaa koskeva vesilain mukainen lupahakemus ja hakemus tämän lain 34 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun käyttöoikeuden saamiseksi on käsiteltävä yhdessä ja ratkaistava samalla päätöksellä, jollei sitä ole erityisestä syystä pidettävä tarpeettomana. Yhteiskäsittely ei ole tarpeen, jos toiminta edellyttää ympäristöluvan lisäksi pelkästään vesilain 4 luvun mukaista lupaa veden ottamiseen eikä veden ottamisen ja sen takaisin vesistöön päästämisen välillä ole välitöntä vesitaloudellista yhteyttä.

Jos lupa-asiaa käsiteltäessä ilmenee, että toimintaa varten on tarpeen myös vesilain mukainen lupa, luvan hakijan on lupaviranomaisen määräämässä kohtuullisessa ajassa tehtävä vesilain mukainen lupahakemus. Muussa tapauksessa vireillä oleva lupahakemus jätetään tutkimatta.

Edellä 1 momentissa tarkoitetut asiat käsitellään vesilain mukaisessa menettelyssä ottaen huomioon, mitä lupahakemuksen ja päätöksen sisällöstä säädetään tässä laissa tai tämän lain nojalla. Ympäristölupahakemus on kuitenkin jätettävä sähköisesti ja lupahakemuksesta ja päätöksestä on tiedotettava viranomaisen internetsivuilla siten kuin tässä laissa säädetään.

Tarvittava poikkeaminen vesilain 4 luvun 12 §:ssä tarkoitetuista suoja-aluemääräyksistä ratkaistaan samalla päätöksellä kuin vireillä oleva ympäristölupa-asia."

https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20140527

Käyttäjän Sanna50 kuva
Sanna Tenkula

Kirsi tuot hyvin esille "Lisäksi YVA-laista, YVA-menettelystä ja YVA-arvioinnista ja ympäristöselostuksesta sekä SEA-direktiivistä on hyvin sekavasti tietoa kaavoitusta, maankäyttöä ja rakentamista - ja vesirakentamista - hoitavilla viranomaisilla".

"Joskaan joillakin viranomaisilla ei ole tietoa YVA-laista lainkaan... Ja edes siitä, missä vaiheessa YVA-menettelyn mukainen YVA-arviointi missäkin hankkeessa tehdään".

Miten toimii ympäristöllisten lupamenettelyjen yhteen sovittaminen ja toimiiko viranomaiskoneisto HE 269/2018 vp mukaisesti?
Ympäristöön vaikuttavan hankkeen toteuttaminen saattaa edellyttää useita viranomaispäätöksiä.

Ympäristönsuojelulaki
"Lain tarkoituksena on suojata ympäristöä sille haitallisilta toimilta ja edistää kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia ympäristöllisessä päätöksenteossa. Näiden tavoitteiden edistämiseksi tietyt ympäristöön vaikuttavat toimet on säädetty luvanvaraisiksi".

Lain tarkoituksena on suojata ympäristöä sille haitallisilta toimilta ja edistää kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia ympäristöllisessä päätöksenteossa. Tavallisen kansalaisen on vaikea ymmärtää mitä tarkoittaa yhden luukun toimintamalli ja mitä lupia se edellyttää myös ympäristölupien lisäksi.
Ympäristöön vaikuttavan hankkeen toteuttaminen saattaa edellyttää useita viranomaispäätöksiä.

Epäilen, että viranomaiset eivät halua huomioda ja moni muu vaadittava lupa jää hakematta; " Luvanhakijalle yhden luukun toimintamalli tarkoittaa, että lupien hakeminen ja hakemusten käsittely sovitetaan yhteen, vaikka hakemuksia käsitellään eri viranomaisissa".

Tässä esille tuomassa HE 269/2018, kohta YLEISPERUSTELUT
1 Johdanto
Ympäristöön vaikuttavan hankkeen toteuttaminen saattaa edellyttää useita viranomaispäätöksiä. " Luvanhakijalle yhden luukun toimintamalli tarkoittaa, että lupien hakeminen ja hakemusten käsittely sovitetaan yhteen, vaikka hakemuksia käsitellään eri viranomaisissa".

Esimerkkejä kuinka monenlaista lupaa voidaan joutua hakemaan ympäristö luvan yhteydessä:
Ympäristöön vaikuttavan hankkeen toteuttaminen saattaa edellyttää useita viranomaispäätöksiä.
"Menettelyjen yhteensovittamisen edellytyksenä olisi, että hankkeelle haetaan ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa, vesilain mukaista lupaa tai maa-aineslain mukaista lupaa. Jos hankkeelle lisäksi haetaan samanaikaisesti luonnonsuojelulain mukaista poikkeamislupaa, maankäyttö- ja rakennuslain mukaista lupaa, kaivoslain mukaista lupaa taikka vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain mukaista lupaa, lupahakemusten käsittely voidaan hakijan pyynnöstä sovittaa yhteen".

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Sanna, hyvää pohdintaa sinulta.

Yhden luukun malli ei välttämättä auta saamaan yhtään laadukkaampaa kaavoitusta, rakentamista tai maankäyttöä ympäristösuojelun tai luonnonsuojelun näkövinkkelistä katsottuna.

Nyt jo normien purku ja kaavoituksen sujuvoittaminen on käytännössä tarkoittanut sitä, että elyt, avit, maakuntaliitot ja -museot ja kaupungin kaavoitus pelaavat yhteen maaliin yhdessä joukkueessa ja pikkuinen kansalainen/kuntalainen on ainut pelaaja toisessa joukkueessa ja hänen mailansa ei yllä oikein mihinkään väliin enää.

Ainut pelastus olisi kansalaisen/kuntalaisen kannalta katsottuna se, että YVA-menettelyn mukainen YVA-arviointi tehtäisiin velvoittavaksi lainsäädännöksi; ja siten, että se tulee tehdä jo heti hankkeiden varhaisessa vaiheessa, kun hankkeen eri sijaintivaihtoehtoja vasta suunnitellaan.

Yhden luukun malli on pahimmillaan sitä, että se luukku ts. maali, johon maali joukkovoimalla tehdään, on vain sen pikkuisen ihmisen pelipäädyssä.

Nyt olisikin oltava tarkkoina MRL:n ja kaavoitusjärjestelmän kokonaisuudistuksen parlamentaarisen valmistelun kohdalla, että emme enää anna siimaa tälle vahingolliselle "normien purulle" joka haluaisi kokonaan jättää pois pienen ihmisen kuulemisen.

On erittäin valitettavaa se, että kansanedustajamme eivät yleensä näistä asioista ymmärrä "hölkkäsen pöläystä" ja he - jos ketkä - pelaavat alati omaan maaliin.

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

Olen aika skeptinen myös YVA-menettelyyn. Aika paljon on kokemuksia, että se on kuin kumileimasin. Selvitetään asioita, mutta mitään kunnon kritiikkiä ei viranomaisilta tule tai ainakin aika harvoin.

Konsultit tekevät YVA-selostuksia ja kopioivat niitä toinen toisiltaan ja virheet kulkevat mukana matkassa. Erittäin hyvä esimerkki on ollut jo 10 vuoden ajan tuulivoimaprojektien YVA-selostukset, jotka suurelta osin ovat puutteellisia ja suorastaan valheellisia. Muta läpi ovat kaikki menneet. Taustalla olen havainnut olevan eri ministeriöiden ohjeet kiirehtiä tuulivoimarakentamista ja se on tehonnut Ely-keskusten viranomaisiin.

Nyt on sama meininki sellutehtaiden kanssa. Kukaan yksittäinen viranomainen ei uskalla kyseenalaistaan asioita, jotka ovat osaltaan järjettömiä, kun toisaalta on kysymyksessä kovat paineet saada hankkeet nopeasti alkuun.

Käyttäjän Sanna50 kuva
Sanna Tenkula

Olen täysin samaa mieltä ja kokemuksesta olen sen nähnyt monissa tapauksissa. Suoraa valhetta on konsulttien tekemät YVA.t. Täyttä päästö huijausta koko YVA ja siihen perustetaan luvat.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Jaakolle # 4.

Huonoin vaihtoehto on kuitenkin aina se, että ei edes sijoituspaikka-arviointeja tehdä kun hankkeita tuodaan kuntaan ilman YVA:a.

YVA-arvioinnissa tulee tehdä sijoituspaikkavertailu hankkeen varhaisessa vaiheessa, siis ennen kuin sijaintipaikkaa on lyöty lukkoon. Tämä olisi se tärkeä vaihe suuren yleisön kuulemiselle.

Hyvänä esimerkkinä on tässä Laukaan avovankilan tuonti liito-oravametsään Tourujoen rantaan - parhalle paikalle keskustan ytimessä - kulttuuriperinne maisemaan ja vain 40 metriä lähimmästä RKY2009 kohteesta. Täysin MRL:n 135 §:n vastaista toimintaa - varsinkin kun hankkeelle tehtiin väkivalloin väliaikainen tieliittymä moottoritien kaiteen läpi, kun lähiasukkaat olivat valittaneet sillan rakentamisesta Vaasan ho:een.

Vesilain mukaisen luvan puuttuminen sillan rakentamiseksi ja tarvittavien ympäristö- ja maisematyölupien puuttuminen kun eivät tätä hanketta estäneet. Olihan Jari Lindström oikeusministerinä hankkeen aikanaan siunannut....

Käyttäjän Sanna50 kuva
Sanna Tenkula

Vesilain mukaiset luvat puuttuu ja hulevedet ovat suuri ongelma murskaamoilla.
Kymmeniä vuosia on laiminlyöty maa-aineksen otossa vesilupien hakeminen.
maa-aines-lupa ei täytä vesilain 27.5.2011/587 11 luku Hakemusmenettely 3 § vaatimuksia.
Tiedot jäteveden sisältämien aineiden pitoisuuksista puuttuu kokonaan ja seuranta.
Lupahakemuksissa mainitaan vain puhtaista vesistä sadevesi, maa- ja kallioperän pohjavesistä.

Maa- aineslaki, ympäristönsuojelulaki ja vesilaki sisältävät säännöksiä pohjaveden suojelusta ottotoiminnan yhteydessä. Ympäristösuojelulakiin on säädetty pohjaveden pilaamiskielto (YSL 8 §).

Vesilain mukaista käsittelyä edellyttävässä suunnitelmassa tulee selvittää maa- ainesten oton vaikutukset pohjaveden tasoon ja laatuun.

NÄIN LOUHIJAT TUOVAT ESILLE ja vesilain mukaisia lupia ei edes haeta: Vesimäärät vuorokaudessa ovat niin vaihtelevia, että toisessa kohtaa ne ovat erinlaisia päätös nro 55/02/2 käy esille vuosia vedenpumppaus ollut 800-1500m3/vrk ja
kuitenkin Vesilaki edellyttää lupia 250 m3/vrk Vesilain mukaiset luvat ja selvitykset puuttuvat
Vesilain 10 luvun 6 §:n mukaan jäteveden johtamiseen toisen ojaan tarvitaan vesilain mukainen lupa.

Maaperän suojelu, vedet ja viemäröinti.

Sekä maa-aineslain että ympäristönsuojelulain (YSL, 86/2000) ohjauskeinoilla on menettelyllinen ja sisällöllinenkin yhteys muun muassa kaavoitusta, vesien käyttöä ja luonnonsuojelua koskeviin lupajärjestelmiin
Vesilain mukaiset luvat ja selvitykset puuttuvat
Vesilain 10 luvun 6 §:n mukaan jäteveden johtamiseen toisen ojaan tarvitaan vesilain mukainen lupa.
Kuitenkin lupahakemuksissa jo tuodaan esille vesiä lasketaan montusta lupapäätöksessä sivu 5. 2000- 2700 m3/vrk

Vesilaki edellyttää lupia 250 m3/vrk ja lisäksi kaikki maaperään tulevat myrkyt huomioimatta.

Luvanhakijat ovat kokonaan jättäneet huomioimatta mitä ympäristömyrkkyjä ympäristöön, veteen tulee eri työmenetelmien seurauksesta, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ympäristönsuojeluasetuksen 9 §:n 2 momentin 6 kohdan mukaan tällaisia tietoja ovat muun ohella tiedot toiminnasta maaperään.
Kaikki toiminta on myös Valtioneuvoston asetuksen vastaista.
Kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta
Asetuksen 800/2010 vähimmäisvaatimuksetkin jätetty toteuttamatta:
9 § Maaperän ja pohjaveden suojelu. 10 § Jäte ja hulevedet.
Maaperän ja pohjaveden suojelu räjähteitä käytettäessä.
10,11,12 §

Yhtenäinen ympäristönsuojelulaki sekä mahdollistaa että velvoittaa ympäristön kokonaisvaltaiseen tarkasteluun, toiminnan maaperään, ilmaan ja vesiin kohdistuvien vaikutusten arviointiin
Vesilaki 27.5.2011/587
Yhteiskäsittely (VL 11:12 ja YSL 39 §)
Lupa on ympäristönsuojelulain 7,8, 42 ja 43 §:n vastainen.
Määritelmät 588/2011 3 § 
9) jätevedellä sellaista käytöstä poistettua vettä, pilaantuneelta alueelta johdettavaa vettä tai ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan käytetyltä alueelta johdettavaa vettä, josta voi aiheutua ympäristön pilaantumista.

Vesilain mukaiset sisältövaatimukset eivät ole toteutettavissa ja
hakemuksissa toiminta-alueen vedet johdetaan ympäristöön ojiin. Riskejä maaperään ei ole huomioitu öljynerotuskaivon osalta vaikka vedet olisi johdettava öljynerotuskaivon kautta alueen ulkopuolelle.
Maaperän suojelu, vedet ja viemäröinti. Ei mitään lakiin perustuvia asioita, vaan asukkaiden pihoihin ja ojiin lasketaan kaikki törky.Lain edellyttämiä saostusaltaita ei ole eikä viemäröintejä.

Räjähdysaine käyttö ja varastointi vaatii pohjaveden suojelun, josta ei mitään tietoja lupahakemuksissa. Louhinnoissa räjähdysaineen koostumus ja typpipitoisuus vaihtelee, mutta pahimmillaan kilosta räjähdysainetta jää maastoon jopa 800 g typpeä.
EU:n
nitraattidirektiivin (676/91) mukaan juomaveden valmistukseen käytettävän veden korkein sallittu nitraattipitoisuus on 50 mg/l. Typpi on yksi kasvien pääravinteista, ja se rajoittaa sisävesien perustuotantoa eniten heti fosforin jälkeen. Typpi edesauttaa vesistöjen rehevöitymistä, joten sen vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen ovat melko samanlaiset kuin fosforinkin.

Kun tiedetään että, poistettaessa kallioperää suojaava maannos kalliopohjaveden likaantumisriski kasvaa ja tällöin koko hydrologisen systeemin riski pilaantua kasvaa.
Maannoksen vaikutus kallioperässä olevaan pohjaveteen on samanlainen kuin maaperän akvifereihin.
Kallion louhinnassa suurimman yksittäisen riskin pohjavedelle aiheuttaa räjähdysaineet. Räjäytyksestä syntyvät haitta-aineet, pintavedet, epäpuhtaudet ja mahdolliset muut kemikaalit pääsevät esteettä alueen pohjavesiin ja kemikaalit räjähdysaineet aiheuttavat voimakasta typpipitoista vesien kautta kulkevaa ja orgaanista rehevöitymistä. Öljy vuodot ym.

Näin louhijat tuovat esille ja vesilupia ei edes ole haettu. "Alueella olevassa louhosaltaassa on arvioitu olevan vettä 230 000 m3. Louhos on tarkoitus tyhjentää ennen ottamistoiminnan aloittamista pumppaamalla vettä pääasiassa suunnitelma-alueen eteläpuolella kulkevaan ojaan (tiloille Loisenaro ja Kiviaro). Tarvittaessa vettä pumpataan myös alueen pohjoispäässä kulkevaan Hanhiojaan, jolloin vettä kulkeutuu tilojen Laurila 425–402-3-89, Pikkuniitty 425–402-49-2 ja Rauhala 425–202-126-0 ojituksiin".

Vesien laskeminen ojaan on vastoin ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin 3 kohdan ympäristönsuojelulain 8 §:n 1momentissa tarkoitettu pohjaveden pilaamiskiellon vastainen seuraus on aina ympäristöluvan myöntämisen ehdoton este.
Pohjaveden pilaamiskielto koski kaikkea maaperässä olevaa, ympäristönsuojelulain 8 §:n 1 momentissa suojattua pohjavettä, eikä ainoastaan vedenottamoiden alueiden pohjavettä.
Ympäristönsuojelulaissa on maaperän pilaamiskielto (7 §) ja pohjaveden pilaamiskielto (8 §).

Jätevesijärjestelmä ei täytä jätevesien valtioneuvoston asetuksessa 542/2003 esitettyjä käsittelyvaatimuksia. ( VNA 542/2002, YSL 4,5,7,8,42,43 § JL 4,6 §)

Pohjavettä suojellaan useiden eri lakien ja säädösten avulla. Tärkeimpiä pohjaveden suojelua ohjaavia lakeja ovat ympäristönsuojelulain pohjaveden pilaamiskielto ja vesilain pohjaveden muuttamista koskevat momentit, maa-aineslaissa, ympäristönsuojelu-asetuksessa, maatalouteen liittyvissä säädöksissä, maankäyttö- ja rakennuslaissa, terveydensuojelulaissa, kemikaalilainsäädännössä sekä öljyvahinkojen torjuntaan liittyvässä lainsäädännössä.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

MARRASKUU 2015

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS

Finnpulp Oy Kuopion biotuotetehdas

https://www.finnpulp.fi/wp-content/uploads/2019/05...

ja tässä liitteet

https://www.finnpulp.fi/wp-content/uploads/2019/03...

Käyttäjän Sanna50 kuva
Sanna Tenkula

Kirsin tuoma esimerkki on hyvä näyttö mitä se voi olla käytäntö. "Laukaan avovankilan tuonti liito-oravametsään Tourujoen rantaan - parhalle paikalle keskustan ytimessä - kulttuuriperinne maisemaan ja vain 40 metriä lähimmästä RKY2009 kohteesta".
Vaikka lain tarkoituksena on suojata ympäristöä sille haitallisilta toimilta ja edistää kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia ympäristöllisessä päätöksenteossa. Näiden tavoitteiden edistämiseksi tietyt ympäristöön vaikuttavat toimet on säädetty luvanvaraisiksi.

Lain tavoitteet jäävät viranomaisilta liian usein huomioimatta YVA.t, kaavoituksen vaikutukset, vesi ym. luvat. Haitat/vaarat peitetään konsulttien perättömillä selvityksillä tai niitä ei tehdä ollenkaan. Asukkaiden kuuleminen on helppo sivuuttaa vaikka laki sitä edellyttää.

Ympäristömenettelyjen sujuvoittaminen ja tehostaminen ei tarkoita sitä, että jätetään huomioimatta hankkeeseen vaikuttavat muut luvat YVA:t, vesi ym. luvat. Luvanhakijalle yhden luukun toimintamalli tarkoittaa, että lupien hakeminen ja hakemusten käsittely sovitetaan yhteen, vaikka hakemuksia käsitellään eri viranomaisissa.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Tässä vielä Kuntaliiton ohje avuksi Kemijärven biojalostamohankkeen luvissa ja valitusprosesseissa - toki muissakin hankkeissa:

"Maa-ainesluvan ja ympäristöluvan yhteiskäsittely" (Lakimies Marko Nurmikolu)

https://www.ely-keskus.fi/documents/10191/58604/Ma...

Huomatkaa erityisesti sivu 19:

"MAL 21 §

Lainvoimaa vailla olevan päätöksen noudattaminen

... luvan hakijan pyynnöstä lupapäätöksessä määrätä, että ainesten ottaminen voidaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa lupapäätöstä noudattaen, jos hakija asettaa hyväksyttävän vakuuden ...

——————————————

• Edellä 2 momentissa tarkoitettu määräys voidaan samoin edellytyksin antaa myös valitusajan kuluessa tai 14 päivän kuluessa valitusajan päättymisestä erikseen tehdystä hakemuksesta. Hakemuksesta on kuultava valvontaviranomaisia ja lupapäätökseen muutosta hakeneita. Päätös on tehtävä ilman tarpeetonta viivytystä. ...

• Edellä MAL 4 a §:ssä tarkoitetun yhteisen luvan täytäntöönpanoon sovelletaan, mitä YSL 198.1 §:ssä ja 199—201 §:ssä säädetään"

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Seita Romppanen HTM, tutkija, Joensuun yliopisto

HALLINTOPAKKO YMPÄRISTÖNSUOJELULAISSA – HAVAINTOJA YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISTEN RATKAISUKÄYTÄNNÖSTÄ

https://www.edilex.fi/artikkelit/6219.pdf

Sivut 349 - 351:

- - "5 YHTEENVETO

Valvontatehtävän hoitaminen on viranomaiselle YSL:ssa säädetty velvollisuus, jos velvoitettu toiminnanharjoittaja ei ryhdy toimiin vapaaehtoisesti vaikka toiminnanharjoittajaa on ohjeistettu ja kehotettu vapaaehtoiseen velvoitteen täyttämiseen, on viranomaisen huolehdittava velvoitteen täyttämisestä hallintopakkosäännöksiä soveltamalla.

Hallintopakkosäännösten soveltaminen on monimutkainen prosessi. Se ensinnäkin edellyttää paitsi YSL:n myös uhkasakkolain, hallintolain ja hallintolainkäyttölain soveltamista. Lisäksi, hallintopakossa on kysymys velvoittavasta hallinnollisesta päätöksenteosta. Toimien luonteesta johtuen vastassa harvemmin on kovinkaan yhteistyöhaluinen toiminnanharjoittaja, ja asian selvittämisvastuu on suurimmaksi osaksi ympäristönsuojeluviranomaisilla. Ympäristönsuojeluviranomaisten on huolehdittava hyvän hallinnon toteuttamisesta ja päästävä toimissaan tarkoituksenmukaiseen lopputulokseen– valvonnassa tärkeintä on tuloksen saavuttaminen, ja sen on ohjattava koko valvontaa.

[Alaviite: 122 Laakso 2007, s. 121. Myös vesilakitoimikunnan mietinnössä (KM 2004:2, s. 131) todetaan rikkomuksen tai laiminlyönnin oikaisemisesta, että vaikka on kysymys viranomaisen oikeuksista, valvontaviranomaisella olisi myös velvollisuus ryhtyä valvontatoimenpiteisiin]

Välillisen hallintopakon soveltamismenettelyn kaksivaiheisuudesta johtuen menettelyssä on kaksi kuulemiskierrosta ja kaksi erillistä päätöstä. Nämä päätökset ovat valituskelpoisia. Välittömän hallintopakon käyttöön ei liity samaa kaksivaiheisuutta. Ympäristönsuojeluviranomaiset eivät ole tätä tutkimusta varten tehdyn selvityksen perusteella soveltaneet hallintopakkosäännöksiä kovinkaan aktiivisesti. Soveltamiskäytännön ei voida katsoa olevan vakiintunutta.

Ympäristönsuojeluviranomainen kokee hallintopakkomenettelyn raskaaksi prosessiksi, ja useiden säädösten yhtäaikainen soveltaminen tekee prosessista myös vaikean – varsinkin jos säännöksiä soveltavalla viranomaisella ei ole lainkaan juridista kokemusta tai koulutusta.

Hallintopakkosäännösten hallintaa hankaloittavat vielä päällekkäisyydet muiden lainvastaisessa tilanteessa käytössä olevien säännösten kesken – vaihtoehtoiset säännökset ovat joko vaihtoehtoisia tai täydentäviä.

Yhteenvetona hallintopakkosäännösten ongelmiksi voidaan siis todeta raskas ja monivaiheinen menettely. Hallintopakkomenettely voi pitkittyä useiden vuosien mittaiseksi prosessiksi, jossa toiminnanharjoittajaa yritetään usein melko voimattomasti kehottaa velvoitteen täyttämiseen pakolla.

Hidas prosessi vaikuttaa hallintopakkomenettelyn tehokkuuteen, sillä varsinaiseen tavoitteeseen pääseminen kestää vuosia ja lainvastaisen tilan annetaan jatkua. Ympäristönsuojeluviranomaisten suhtautuminen hallintopakkoon lainvastaisen tilan oikaisijana on kielteinen, vaikka toisaalta hallintopakon olemassaolo koetaan tärkeäksi – ympäristönsuojeluviranomaisella täytyy olla keino, jolla vastaan hangoitteleva toiminnanharjoittaja voidaan velvoittaa toimimaan. Taustalla tässä on ajatus ns. pelotevaikutuksesta, kuten ympäristönsuojeluviranomaisen ratkaisukäytännöstäkin voidaan tulkita.

Useissa kirjallisissa kehotuksissa tuodaan selkeästi esille se, että kirjallisen kehotuksen jälkeen vuorossa on hallintopakkomenettelyn käynnistäminen ja tyypillisesti uhkasakko.

Ympäristönsuojeluviranomaisen mukaan hallintopakkokeinojen käytön mahdollisuudesta kerrotaan toiminnanharjoittajalle usein jo neuvontavaiheessa, siis jo ennen mahdollista kirjallista kehotusta.

Lisäksi esimerkiksi luvan toiminnan jälkeisten velvoitteiden (YSL 90 §) osalta on tärkeää, että ympäristönsuojeluviranomaiset voivat jatkaa valvontaa hallintopakkokeinoin. Tämä voi omalla tavallaan kannustaa toiminnanharjoittajaa palauttamaan toimintansa luvan- ja lainmukaisesti vielä luvan voimassa ollessa, sillä samat velvoitteet kohdistuvat häneen vielä mahdollisen luvan menettämisen jälkeenkin.

Jos ympäristönsuojeluviranomaiset eivät sovella hallintopakkoa lainvastaisissa tilanteissa, joissa hallintopakon edellytykset lain mukaan täyttyisivät, jälkivalvonnalle asetettu tehtävä ei toteudu ja jälkivalvonnan laatu heikkenee.

Lisäksi tarkastelussa keskeistä on se, että ympäristönsuojeluviranomaisten velvollisuudeksi asetetut tehtävät tulee ympäristönsuojeluviranomaisten hoitaa asianmukaisesti.

Ympäristönsuojeluviranomaisten passiivisuudella on vaikutusta myös asianosaisten oikeusturvaan. Jälkivalvonnan tehostaminen myös hallintopakon osalta edellyttäisi joko menettelyn keventämistä tai ympäristönsuojeluviranomaisten ohjeistamista lainvastaisia tilanteita ja niiden ratkaisemista varten. Jälkivalvontaa voisi tehostaa myös se, että ympäristönsuojeluviranomaiset puuttuisivat aktiivisesti havaitsemaansa lainvastaiseen toimintaan. Aktiivisuudella tarkoitan tässä sitä, että ympäristönsuojeluviranomaiset eivät jättäytyisi vuosiksi kehottamisen kierteeseen vaan huolehtisi siitä, että asia etenee asianmukaisesti ja niin kuin YSL:ssa säädetään."

https://www.edilex.fi/artikkelit/6219.pdf

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Ajankohtaista asiaa...

Tiedote:

"Maa- ja metsätalousministeriön ja Tapio Oy:n yhteistiedote". Metsänhoidon suosituksia päivitettiin jatkuvan kasvatuksen ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen osalta (Maa- ja metsätalousministeriö 17.6.2019)

https://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/metsanh...

Käyttäjän Sanna50 kuva
Sanna Tenkula

Hallintopakko,jossa viranomaiset eivät toimi. Luonnon tuhoaminen laittomilla keinoilla jättää pysyvät arvet luontoon ja asutukselle.

Ymp.suojelulaissa ja maa-aineslaissa on hallintopakkoa ja rangaistuksia koskevat säännökset lainvastaiseen toimintaan syyllistyttäessä MAL 14 §.

MAL tavoitteena oli luonnon ja maiseman sekä eräiden muiden ympäristöarvojen suojaaminen soran ja muiden maa-ainesten ottamisessa. Tavoitteena on ainesten otto ympäristön kestävää kehitystä tukevalla tavalla (MAL 1 §).

Miksi eduskunnan säätämiä lakeja ei noudateta?
Vaikka MAL -lupaan on liitettävä määräykset siitä, mitä hakijan on noudatettava hankkeesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi tai rajoittamiseksi, jolleivät sanotut seikat käy ilmi ottamissuunnitelmasta. Lupamääräyksiä on annettava
1. ottamisalueen rajauksesta, kaivausten ja leikkausten syvyydestä ja muodosta sekä ottamistoiminnan etenemissuunnista;
2. alueen suojaamisesta ja siistimisestä ottamisen aikana ja sen jälkeen; sekä
3. puuston ja muun kasvillisuuden säilyttämisestä, uusimisesta ja uusista istutuksista ottamisen aikana ja sen jälkeen.

Ympäri Suomen ja Uudellamaalla nousee kuin sieniä sateella murskaamoita. MAL vastainen toiminta jatkuu, "maakuntakaavan arvokkaan kallioalueet tuhotaan ja lain pakollinen maisemointikin jätetään toteuttamatta (alueet jäävät kuin sotatantereet). LAKI jälkihoidosta: ”Ottoalueen reunat on luiskattava kaltevuuteen 1 :3 tai loivemmiksi. Alue tulee metsittää istuttamalla alueelle havupuita. Kaikki lupamääräysten ja jälkihoitosuunnitelman mukaiset toimenpiteet on suoritettava loppuun luvan voimassaoloaikana.

Valvontaviranomaiset eivät toimi vaikka;
• Valvontaviranomainen ja hallintopakkoasia (14 §): velvoittavat määräykset tehosteineen, poistaminen, muuttaminen, ennallistaminen.
• Ottamisen keskeyttäminen (15 §): esim. ottaminen ilman lupaa, poliisin virka-apu.
• Lupamääräysten muuttaminen, lupapäätöksestä poikkeaminen ja luvan peruuttaminen (16 §): lupamääräyksiä jatkuvasti tai törkeä rikkominen, ennalta arvaamattomat vaikutukset, lupahakemuksessa annettu väärät tai virheelliset tiedot.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

No Kemijärven biosellutehas, niin asukkaat siellä kyllä hyväksyy uudet työpaikat, mutta empivät sitä, miten vesien käy . Näin media kerto. Kemijärven tehdasvedet pitäisi saada menemään hyvän puhdistuslaitoksen kautta Kemijärveen. Nyt kait rakennetaan Helsingin seudulla uutta puhdistusta, että Itämereen menisi hyvin puhtaat vedet.Laitos maksaa 200 milj e. Uutiset kerto TV

Käyttäjän Kirsiomp kuva

- - "Metsäekonomian ja -politiikan professori Olli Tahvonen Helsingin yliopistosta arvioi Vihreälle Langalle, että Luken arvio on edelleen pielessä." - -

"Tahvosen mukaan Luke määrittää laskelmassaan hakkuukypsän metsän puiden läpimitan perusteella. Hakkuukypsällä metsällä tarkoitetaan metsää, jonka puusto on niin järeää, että se kannattaa panna nurin ja myyntiin, siis päätehakata.

”Luke venyttää hakkuukypsän puun läpimitan alarajaa kautta linjan alaspäin verrattuna vuosien 2000–2009 ohjeisiin. Vuodesta 2000 vuoteen 2006 Luken käyttämä määritelmä on tuon ajan metsälainsäädännön vastainen”, Tahvonen sanoo Vihreälle Langalle.

Vuoteen 2014 saakka päätehakattavien puiden minimiläpimitta määritettiin lakiin verrattavalla asetuksella. Vuonna 2006 vaatimuksia höllennettiin, toisin sanoen aiempaa kapeampia ja siis nuorempia puita sai kaataa. 2014 läpimittavaatimus poistui.

Tahvosen mukaan Luke siis pohjaa laskelmansa viime vuosikymmenen metsätaloudesta arvioon, joka olisi ollut toteutuessaan todellisuudessa osan ajasta laiton ja lopunkin ajasta metsänhoidon ohjeiden vastainen.

Tahvonen tuntee viime vuosikymmenen metsäpolitiikan ja metsänhoito-ohjeistuksen hyvin, sillä hän oli 2006 mukana uudistamassa ohjeistusta.

”Jos tämä laskelma haluttaisiin korjata 2000–2009 metsänhoidon ohjeiden keskiarvoa vastaavaksi, niin uudistuskypsän puun läpimitta olisi 3–5 senttiä paksumpi”, Tahvonen sanoo.

Paksumpi puu tarkoittaa vanhempaa metsää. Jos nuorempi metsä arvioidaan päätehakkuukypsäksi, mahdolliset hakkuumäärät kasvavat. Koska tulevaisuuden arvio perustuu Luken laskelmassa siihen, millaiseksi 2000–2009 hakkuut arvioidaan, menneisyyden hakkuiden yliarviointi johtaa myös tulevaisuuden hakkuiden yliarviontiin.

”Kun miettii tämän vaikutuksia, argumenttini on, että tulevalla kaudella 2021–2030 hakattavan puun määrä muodostuu arviossa suuremmaksi kuin EU:n linjauksessa on tarkoitettu ja hiilinielut ja -varasto vastaavasti pienemmäksi”, Tahvonen tiivistää.

Heti Luken julkistaman korjatun hiilinielulaskelman jälkeen Suomen ympäristökeskuksen ryhmäpäällikkö Sampo Soimakallio ja Helsingin yliopiston Ilmakehätieteiden keskuksen yliopistotutkija Tuomo Kalliokoski kommentoivat Ylen haastattelussa, että Luken laskelmassa metsien hakkuuintensiteetti näyttää kasvavan. Toisin sanoen samaa metsäpinta-alaa käytetään jotenkin hyväksi entistä tehokkaammin.

Tahvosen havainto voi selittää, miten Luke saa laskelmissaan Suomen metsästä irti yllättävän paljon hakattavaa." - -

https://www.vihrealanka.fi/juttu/professori-luken-...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset