Kirsiomp

Hiidenlammen alustava entisöintisuunnitelma (Kemijärven biojalostamohanke)

  • Hiidenlammen alustava entisöintisuunnitelma 11.2.2019 (Pia Kangas), karttaote: Maanmittauslaitos 2019
    Hiidenlammen alustava entisöintisuunnitelma 11.2.2019 (Pia Kangas), karttaote: Maanmittauslaitos 2019
  • https://www.ely-keskus.fi/documents/10191/34053828/LAPPI_MRL_paivat_Levi+_2018_esitys_Poilio.pdf/d6a5454a-6f28-4778-94e8-9dcaa60
    https://www.ely-keskus.fi/documents/10191/34053828/LAPPI_MRL_paivat_Levi+_2018_esitys_Poilio.pdf/d6a5454a-6f28-4778-94e8-9dcaa60
  • http://paatokset.kemijarvi.fi/kuulutus/6369093457172849831.1555326971444.PDF
    http://paatokset.kemijarvi.fi/kuulutus/6369093457172849831.1555326971444.PDF

 

"Hiidenlammen alustava entisöintisuunnitelma" 11.2.2019:

Pia Kangas Luontokartoittaja (EAT), PK Jooga ja Luonto

SISÄLLYSLUETTELO

1. Johdanto 2. Nykytilanne 3. Hiidenlammen entisöinti 3.1 Tekolampi 3.2 Tekolammen ympäristö 3.3 Pohjaveden purkautumiskohdat 3.4 Kaivetut ojat ja laskuoja Kemijärveen 4. Yhteenveto

Lähteet

Pohjakartat: © Maanmittauslaitos 2019

 

1. Johdanto

Boreal Bioref Oy:n Patovaaran alueelle sijoittuvan biojalostamon ympäristö ja vesitalouslupahakemus on vireillä. Hankealueella sijoittuville lähteille on haettu hävittämislupaa, joka on parhaillaan Vaasan hallinto-oikeuden käsittelyssä. Maansiirtotöiden aloittamisen nopeuttamiseksi mm. Hiidenlammen täyttämiselle haetaan vesilain mukaista valmistelulupaa.

Jos biojalostamolle ei saada ympäristö- ja vesitalouslupaa, valmisteluluvan perusteella tehdyt rakentamistoimenpiteet tullaan entisöimään mahdollisuuksien mukaan ja riittävässä määrin. Tämä asiakirja on alustava suunnitelma Hiidenlammen entistämisestä. Insinööritoimisto Pohjois-Suomen Suunnittelupalvelut Oy on laatinut Hiidenlammen alueen entistämisen tekniset suunnitelmat. Tässä asiakirjassa esitetään keinoja mahdollisimman toimivan ekologisen ympäristön luomiseksi.

Vesilain mukaisen valmisteluvan edellyttämän entisöimissuunnitelman aluerajaus on esitetty kuvassa 1. Ra-kennettavan tekolammen ympäristöön jätettäisiin noin 20-40 metrinen suuruinen suojavyöhyke. Kuva 1 Entisöitävän Hiidenlammen alue karttarajauksena.

2. Nykytilanne

Nykyiseltään Patovaaran alueella on 8 lähdettä, jotka virtaavat Hiidenlampeen ja siitä Kemijärveen (kuva 2). Hiidenlammen pohjoispuolella on kaivettuja ojia, jotka vaikuttavat alueen luonnontilaisuuteen heikentävästi. Pohjoisen lähteistä Hiidenlampeen virtaava puro on vanhaa metsäojitusaluetta. Samoin Hiidenlammesta Kemijärveen virtaava laskuoja on aikoinaan alkupäästä ojitettu ja nykyisen teollisuusalueen rakentamisen myötä puroa on entisestään muokattu. Alueen luonnontilaisin osa on koillisensuunnasta virtaavassa lähdepurossa, jonka varrella on melko luonnontilaista metsäkortekorpea sekä ruoho- ja heinäkorpea. Ojitukset ovat vaikuttaneet todennäköisesti kuivattavasti Hiidenlammen alueeseen sekä mahdollisesti nopeuttaneet lammen reunoilla tapahtuvaa lammen umpeenkasvua. Lisäksi turvemaan ojitukset ovat voineet lisätä jonkin verran ravin-nekuormitusta sekä lammessa että Kemijärveen johtavassa laskuojassa. Hiidenlampi on humuspitoinen suolampi.

Kuva 2 Kuva nykyiseltä Patovaaran Hiidenlammen alueelta.

3. Hiidenlammen entisöinti

Mahdollisen toimenpideluvan ja lähteiden hävittämiselle tarkoitetun poikkeamisluvan myötä Boreal Bioref Oy:llä on mahdollisuus aloittaa maansiirtotyöt Patovaaran alueella. Tällöin Hiidenlampi, purot ja luonnontilaiset lähteet tuhoutuvat täysin maiden täytön myötä. Suunnitellulle tehdasalueelle tasataan nykyistä korkeampi maa-alue. Ellei biojalostamo saa ympäristölupaa ja maantasaamiset on ehditty tehdä toimenpide- ja poikkeamisluvalla, niin Hiidenlampi olisi tarkoitus entisöidä mahdollisuuksien mukaan.

Alun perin Hiidenlampi ja sen ekosysteemi on rakentunut turvemaalle. Tällaista luonnontilaisen kaltaista turvemaa-aluetta tuskin pystytään rakentamaan uudelleen. Hiidenlammen ympäristössä tulee olemaan teollisuusalue, ja todennäköisesti alueen ympäristössä on kaivettuja ojia, jotka vaikuttavat kuivattavasti lampeen ja sen ympäristöön. Lisäksi kiintoainekuormitukset kaivetuissa entisöintiojissa voivat olla suuret, jos jäljitellään suoympäristöä.

Hiidenlammen ja sen ympäristön entisöinnissä pyritään rakentamaan olosuhteet, jotka mukailevat mahdollisimman luonnontilaisia olosuhteita ja ajan oloon alueelle voisi syntyä luonnontilaisenkaltainen ekosysteemi. Koska kaikki joudutaan rakentamaan uudelleen, niin entisöinnissä ei pyritä rakentamaan alkuperäisen kaltaista ympäristöä, sillä maiden täytön myötä muutokset ovat liian suuria. Uusi Hiidenlammen alue rakennettaisiin kivennäismaatyyppiseksi kokonaisuudeksi.

3.1 Tekolampi Vesilain mukaisen valmistelulupahakemuksen liitteeksi on laadittu Hiidenlammen entistämissuunnitelma siltä varalta, että biojalostamon ympäristö- ja vesitalouslupaa ei myönnetä.

Suunnitelmakokonaisuuteen sisältyvät toimenpiteet lähteiden ja purojen osalta eivät kuulu valmisteluluvan edellyttämään ennallistamiseen. Rakennettavaan lampeen tarvitaan kuitenkin vesi jostain ja siksi suunnitelmassa on esitetty keinotekoisten pohjaveden purkauskohtien ja purojen rakentamista.

Pienvesioppaan (2018) mukaan luonnontilaisen lammen ominaispiirteitä ovat seuraavat ominaisuudet: veden pinta luontaisella tasolla, rannan luonnontilaisuus, vesikasvillisuus, lähtö- ja tulouoman luonnontilaisuus. Lisäksi ominaislajistoa on seuraavasti:

• Rantakasvillisuus (mm. sarat, järvikorte, järviruoko, putkilokasvit vesisammalet)

• Kelluslehtinen kasvillisuus (mm. ulpukka, lumme),

• Uposkasvillisuus,

• Vesihyönteiset (mm. sudenkorennot, kovakuoriaiset, vesiperhoset),

• Vesilinnut (mm. kaakkuri, kuikka, mustakurkku-uikku)

• Kalat

Uuden Hiidenlammen pohjalla on moreenitäyttö, jonka päällä on suojahiekka sekä HDPE-kalvo. Tämän päällä on vielä suojahiekkakerros. Rakennettavan lammen maksimisyvyys on 2,5 metriä. Tekolammen pinta-ala on sama kuin alkuperäisen Hiidenlammen eli 8727 m². Lammessa voisi olla paikoin kivistä rakennettuja saarekkeita, joista osa voisi olla vedenpinnan korkeudessa ja osa vedenpinnan alapuolella. Jos käytössä on puuainesta (esimerkiksi puiden juuria) voi näitä käyttää lammen rantaosissa. Lammen ja laskuojan väliin voidaan miettiä patorakennelmaa, jotta lammen vedenpinta voidaan pitää toivotunlaisena ja lampi ei esimerkiksi ala pienenemään purojen ja laskuojan sijoittuessa tekolammen pohjoisosaan. Pato voidaan rakentaa esimerkiksi puusta tai kivistä.

Lampeen ei siirrettäisi vesikasvillisuutta, vaan ajan oloon alueelle syntyisi luonnostaan omanlaisensa vesikasvillisuusympäristönsä. Rakennettu tekolampi ei muistuta alkuperäisen kaltaista turvepohjaista ja humuspintaista suolampea vaan todennäköisesti kirkasvetisempää karun veden lampea, jossa vesikasvillisuus voi olla hyvinkin niukkaa. Toisaalta hiekkapohja ja kirkasvetisyys voi lisätä kirkasvetisyyttä vaativia vesikasveja.

3.2 Tekolammen ympäristö

Tekolammen ympäristössä olisi noin 20-40 metrin levyinen suojavyöhyke. Rakennettujen tekolammen reunojen ympäristössä käytettäisiin alueelta leikattua turvetta. Turpeen paksuus olisi 30 cm. Tässä on huomioitava turpeen huuhtoutuma, jotta turve ei sadeveden myötä kuormitu liikaa ojiin, lampeen ja laskuojan myötä Kemijärveen. Ympäröivien maiden nurmettuminen vähentää ravinnekuormitusta vesistöön ja sitoo maa-ainesta. Koska ympäristö ei ole enää suoekosysteemi, niin rannoilla voisi käyttää turpeen ja hiekan seosmaata. Ympäristöön ei siirrettäisi tai istutettaisi lajistoa tai puustoa, vaan pensoittuminen ja puustoittuminen tapahtuisi ajan oloon. Puuston istuttamisella voidaan alueelle valita väärä puulaji, jolle rakennetut olosuhteet eivät sovi. Yleensä pioneerilajit (pajut, koivu) valtaavat alaa ensimmäisenä. Samoin kenttäkerroksen tulevat valtaamaan todennäköisesti vähemmän vaativat pioneerilajit kuten maitohorsma ja metsälauha. Pikkuhiljaa pioneerilajiston karike muodostaisi kasvuympäristöä myös vaativammalle lajistolle.

3.3 Pohjaveden purkautumiskohdat

Vesilain mukainen valmistelulupahakemus ei koske hankealueella olevia lähteitä tai lähdepuroja tai laskuojia. Ellei ympäristölupaa saada ja toimenpideluvan perusteella Hiidenlammen entisöinti tulee ajankohtaiseksi, niin Boreal Bioref Oy:n suunnitelma on Hiidenlammen vesitaseen saavuttamiseksi johtaa vedet vanhoista lähdepaikoista. Poikkeusluvan mahdollistaessa lähteiden hävittämisen, maiden täytön myötä alkuperäiset lähteet tuhoutuvat. Lähteen ominaispiirteet menetetään täysin. Lähteen ominaispiirteitä ovat Tolonen, Leka & Yli-Heikkilän Pienvesioppaan (2018) mukaan:

• Rakenne: purkautumispiste(et), lähdeallas/altaat, purku-uoma ja lähiympäristö rakenteellisesti luon-nontilaisia Kostea pienilmasto, vakaat olosuhteet

• Kasvillisuus: lähiympäristön varjostava kasvillisuus, puusto ja pensaikko, lähteen ja lähiympäristön lähdevesivaikutteinen kasvi- ja sammallajisto

• Hydrologia: luontainen vedenpinnan korkeus, antoisuus, pohjavedenpinnan korkeus

Entisöinnissä olisi tarkoitus kaivaa keinotekoiset pohjaveden purkualtaat nykyisien lähteiden kohdalle ja vesien annetaan virrata rakennettavaan uomaan. Rakennetut kuivatuskanaalit ohjataan purkualtaiden kohdalle (Pohjois-Suomen suunnittelupalvelu 2019). Tässä vaiheessa luonnontilaisen lähteen olosuhteita on mahdotonta kopioida pienilmaston, puuston ja lähdekasvillisuuden puuttumisen takia. Lähdelajeja ei kannattane siirtää lähteelle, sillä ne tarvitsevat menestyäkseen sopivat ympäristöolosuhteet, joita kaivettu lähde ei alussa tarjoa.

Ajan oloon, kun kaivettujen pohjavesien purkautumiskohtien ympäristö pensoittuu ja sen ympärille alkaa olosuhteet vakiintumaan on todennäköistä, että lähdelajistoa mahdollisesti kehittyy. Ensimmäisenä todennäköisesti alueelle tulevat vaatimattomat rahkasammaleet, joiden myötä alueelle voi syntyä myös vaativampaakin lähdelajistoa.

3.4 Kaivetut ojat ja laskuoja Kemijärveen

Maanrakennustöiden suorittamisen jälkeen Hiidenlammen ympäristön purojen ominaispiirteet menetetään. Purojen ominaispiirteitä ovat Pienvesioppaan (2018) mukaan:

• Rakenne: Monimuotoinen pohjan rakenne, vaihteleva poikkileikkaus, mutkittelu, syvyysvaihtelu, leveyden vaihtelu, särkät ja saarekkeet, rantakoverot, koskipaikat, puuaines uomassa ja rantavyöhykkeellä, monimuotoinen pohjanlaatu (mm. kivet, sora, hiekka), virrannopeuden vaihtelu.

• Kasvillisuus: uoman ja rantavyöhykkeen monimuotoinen kasvillisuus, varjostava puusto ja pensaikko, kostea pienilmasto.

Ellei ympäristölupaa saada, mutta toimenpideluvan mukaiset maan täytöt on ehditty jo suorittamaan ja Hiidenlammen tekolampi tulisi rakentaa uudelleen, niin kaivetut ojat rakennetuilta pohjaveden purkautumispaikoista auttavat Hiidenlammen vesitaseen säilymistä. Kaivetuissa uusissa ojissa on alimmaisena tiivistetty moreeni, jonka päällä on suodatinkangas ja kankaan päällä kivimurskaa kokoluokalta 5-30 cm (Pohjois-Suomen suunnittelupalvelu 2019).

Ojissa pyrittäisiin rakentamaan luonnonpuroja mukailevia ominaispiirteitä. Ojissa olisi hyvä olla mutkittelevuutta sekä uoman syvyyden ja leveyden vaihtelua. Paikoin voisi olla allasmaisia suvantokohtia, joissa veden virtaus on vähäisempää. Paikoin olisi virtauskohtia mukailevia matalampia kivikkokohtia. Laskuoja Kemijärveen voisi olla tarpeeksi syvä ja siinä esiintyisi edellä mainittujen esitysten lisäksi suojaisia isompia kivien muodostamia koskikohtia. Jos käytössä on puuainesta, voitaisiin ojiin asettaa esimerkiksi tarpeeksi kookkaita juuren osia tai puunrunkoja luonnonmukaisiksi padoiksi.

Kaivettuihin ojiin ei lähdettäisi siirtämään kasvillisuutta, vaan niihin rakennettaisiin sopivia olosuhteita, jotta mahdolliset virtavesisammaleet ja muu lajisto ajan oloon voisi kiinnittyä ja kasvaa. Laskuojassa voisi huomioida mahdollisesti kalojen siirtyminen rakennettavaan tekolampeen. Koska välittömästi rakentamisen jälkeen tekolammessa ei ole sopivaa suojaisaa kasvillisuutta ja ravinteita, niin kalojen siirtyminen tai jopa istutus lammelle ei ole mahdollista. Ajan oloon sopivan ekosysteemin kehittyessä kalojen siirtyminen lampeen voi olla mahdollista.

4. Yhteenveto

Esitettyjen entisöinti ja uudelleenrakentamistoimien tarkoitus on rakentaa alueelle sopivat ympäristöolosuhteet, jotta ajan oloon saataisiin mahdollisimman luonnontilaisenkaltainen ekosysteemi. Maantasauksen jälkeen alueella ei ole enää jäljellä entisen kaltaisia olosuhteita ja niitä ei pystytä enää rakentamaan, joten tässä suunnitelmassa on pyritty rakentamaan eri vesiympäristöjä mukailevia olosuhteita, jolloin vuosien ja vuosikymmenien aikana alueelle rakentuisi niin kasvilajistollisesti kuin eläinlajistollisesti toimiva ekosysteemi.

Esitetyillä toimilla pyritään välttämään liikaa keinotekoisia laji-istutuksia, joiden onnistumisesta ei ole varmuutta. Erilaiset istutustoimet voivat olla kalliita ja niiden menestyminen täysin keinotekoisessa ympäristössä ei ole varmaa. Lisäksi alueen sijoittuminen tehdasalueelle sekä täysin aukeaan ympäristöön asettaa haasteet mm. linnustolle sopivan kosteikkolammen kehittymiseen.

Lähteet

ERP Turve ja Lumi Oy 2015: Luontoselvitys Patovaaran ja Sipovaaran alueelle yleiskaavaa varten. Internet-sivulla:

https://www.ymparisto.fi/kemijarvenbiojalostamoYVA. 10.2.2019

Pohjois-Suomen Suunnittelupalvelu Oy 2019: Lammen entisöinti. Hiidenlammen entisöinti tekolammella. Julkaisematon yleissuunnitelma.

Tolonen, J., Leka, J. & Yli-Heikkilä, K. 2018: Pienvesiopas. Pienvesien tunnistaminen ja pienvesiä uhkaavien toimenpiteiden luvanvaraisuus.

Julkaisematon raportti. Valonia – Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus, Varsinais-Suomen liitto & Suomen ympäristökeskus."

--

"KUULUTUS PÄÄTÖKSEN ANTAMISESTA


Dnro: PSAVI/2468/2017
Ympäristönsuojelulain ja vesilain mukainen päätös
Antopäivä: 14.6.2019
Päätösnro: 84/2019
Hakija: Boreal Bioref Oy
Asia: Kemijärven biojalostamon ympäristö- ja vesitalouslupa

 

Päätöksen pääasiallinen sisältö

Aluehallintovirasto on myöntänyt Boreal Bioref Oy:lle toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan Kemijärven biojalostamon toimintaan. Ympäristölupa koskee myös käsiteltyjen jätevesien johtamista Kemijärven Termusniemeen, jäähdytysvesien johtamista Kemijärveen, siltojen alapuoliselle alueelle ja niihin liittyviä vesialueella tehtäviä ruoppaus- ja rakentamistoimia. Luvan saajalle on myönnetty oikeus aloittaa biojalostamon toiminta lupapäätöksen mukaisesti ja lupamääräyksiä noudattaen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.
Aluehallintovirasto on lisäksi myöntänyt yhtiölle vesitalousluvan veden ottamiseen Kemijärvestä, vedenottorakenteiden rakentamiseen ja sijoittamiseen vesistöön, patopenkereiden rakentamiseen Kemijärveen sekä niiden rajaaman vesialueen osittaiseen täyttöön, Hiidenlammen kuivattamiseen ja täyttöön sekä vedenottoputken rakentamista varten tarpeellisten ruoppausten tekemiseen. Luvan saajalle on samalla myönnetty näiden toimien toteuttamisen mahdollistama valmistelulupa sekä pysyvä käyttöoikeus vesistöön sijoitettavien rakenteiden toteuttamiseen tarvittaviin toiselle kuuluviin maa- ja vesialueisiin.
Biojalostamon päästöistä vesistöön aiheutuvat kiinteistökohtaiset vahingot käsiteltyjen jätevesien purkualueella sekä kalataloudellisen tuoton menetykset on määrätty korvattavaksi sekä kaupalliselle kalastukselle aiheutuvat vahingot selvitettäväksi ja myöhemmin ratkaistavaksi. Lisäksi luvan saajan on velvoitettu maksamaan 40 000 euron vuotuista kalatalousmaksua kalakannoille ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen ehkäisemiseksi.


Nähtävänäpito
Päätös on sähköisesti nähtävänä 14.6.–15.7.2019 Kemijärven kaupungin palvelupiste Sortteerissa (Vapaudenkatu 8). Päätös on luettavissa antopäivästä lähtien sähköisenä osoitteesta

www.avi.fi/lupatietopalvelu.

Päätökseen voi tutustua myös Pohjois-Suomen aluehallintoviraston asiakaspalvelupisteessä (Linnankatu 3, Oulu).


Muutoksenhaku
Päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamoon. Tarkemmat ohjeet muutoksenhausta ovat päätöksen liitteenä olevassa valitusosoituksessa. Valitusaika päättyy 15.7.2019.

Lisätietoja

Asian esittelijä: ympäristöylitarkastaja Mari Murtomaa-Hautala, puh. 0295 017 664 tai 0295 017 500."

https://tietopalvelu.ahtp.fi/Lupa/Lisatiedot.aspx?Asia_ID=1413420

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Onko Kemijärven biojalostamohankkeelle haettu ja saatu maisematyölupa hankkeeen valmisteleviin töihin? Vrt. alla:

https://www.kho.fi/fi/index/paatoksia/muitapaatoks...

--

"140 §
Maisematyöluvan edellytykset

Alueella, jolla on voimassa asemakaava tai yleiskaava, maisematyölupa on myönnettävä, jollei toimenpide vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen taikka turmele kaupunki- tai maisemakuvaa.

Alueella, jolle kunta on määrännyt rakennuskiellon asemakaavan laatimista tai muuttamista varten tai jolle yleiskaavan laatimista varten on määrätty toimenpiderajoitus, lupa voidaan myöntää, jollei toimenpide tuota huomattavaa haittaa kaavan laatimiselle taikka turmele kaupunki- tai maisemakuvaa.

Jos lupa kaivamiseen tai louhimiseen evätään yleiskaavassa olevan erityisen määräyksen nojalla taikka asemakaava-alueella, missä kaavaa ei ole päätetty muuttaa, lunastusvelvollisuudesta on voimassa, mitä maa-aineslain 8 §:ssä säädetään. Jos lupa muuhun toimenpiteeseen mainituilla alueilla evätään eikä maanomistaja sen vuoksi voi kohtuullista hyötyä tuottavalla tavalla käyttää hyväkseen maataan, hänellä on oikeus saada kunnalta tai, jos alue on tarkoitettu tai osoitettu valtion tarpeisiin, tältä korvaus vahingosta, joka hänelle siitä aiheutuu."

"144 § (2.9.2005/730)
Aloittamisoikeus

Lupaviranomainen voi perustellusta syystä ja edellyttäen, ettei täytäntöönpano tee muutoksenhakua hyödyttömäksi, antaa oikeuden rakennustyön tai muun toimenpiteen suorittamiseen osaksi tai kokonaan ennen kuin rakennus-, toimenpide- tai maisematyölupaa taikka 161, 162 tai 163 §:ssä säädettyä laitteiden sijoittamista, muuttamista tai poistamista koskeva päätös on saanut lainvoiman (aloittamisoikeus). Oikeudesta päätetään edellä tarkoitetun päätöksen yhteydessä. Muutoksenhakutuomioistuin voi valituksesta kumota määräyksen tai muuttaa sitä tai muutoinkin kieltää lupapäätöksen täytäntöönpanon. Hallinto-oikeuden päätöksestä tässä momentissa tarkoitetussa asiassa voidaan valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain pääasian ratkaisusta tehtävän valituksen yhteydessä.

Hakijan tulee asettaa hyväksyttävä vakuus niiden haittojen, vahinkojen ja kustannusten korvaamisesta, jotka päätöksen kumoaminen tai luvan muuttaminen voi aiheuttaa.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu oikeus voidaan samoin edellytyksin myöntää myös valitusajan kuluessa tai 14 päivän kuluessa valitusajan päättymisestä erikseen tehdystä hakemuksesta. Päätös on tehtävä ilman tarpeetonta viivytystä. Päätöksen antamiseen sovelletaan, mitä 142 §:ssä säädetään. Lisäksi myönnetystä oikeudesta on välittömästi ilmoitettava hallinto-oikeudelle sekä muutosta hakeneille. Se, joka on valittanut pääasiassa tehdystä päätöksestä, voi hallinto-oikeudessa vaatia tässä momentissa tarkoitettua ratkaisua kumottavaksi tai muutettavaksi ilman, että hänen olisi siitä erikseen valitettava. Muutoksenhausta on muutoin voimassa, mitä 1 momentissa säädetään.

Vakuuden asettamisvelvollisuus ei koske valtiota, kuntaa eikä kuntayhtymää."

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990132

Käyttäjän Kirsiomp kuva

KEMIJÄRVELLE SUUNNITELLUN BIOJALOSTAMON KAAVOITUS JA SIIHEN LIITTYVÄT HAASTEET (Timo Jaakkola)

Opinnäytetyö Tekniikka ja liikenne
Maanmittaustekniikka
Insinööri (AMK)
2018

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/1460...

Sivu 22:

- - "5.3

Maiseman muuttuminen

Tämä biojalostamo rakennuksena on kooltaan hyvin suuri ja tulee vaikuttamaan alueen maisemaan niin alueen lähimaastossa, kuin koko Kemijärven järvimaiseman nykytilaan. Kaikista eniten maisemamuutoksia katsotaan herkkien kohteiden ja toimintojen näkökulmasta. Tällaisia kohteista ovat esimerkiksi Kemijärven kirkon ja keskustan ranta-alueet. Vaikka tehdas tulee muovaamaan maisemaa, niin biojalostamo ei sitä oleellisesti muuta.
(FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2018.)

Kaikista näkyvin rakennelma tulee olemaan biojalostamon piippu, joka tulee nousemaan kaikkiaan 272 metrin korkeuteen merenpinnasta. Piippu nousee 20 metriä Patovaaran lakipisteen yläpuolelle. Biojalostamon piipun ei kuitenkaan katsota olevan liian dominoiva rakennus maisemassa, joten ei sitä katsota haitaksi." - -

--

Ks. myös ymparisto.fi:

Kemijärven biojalostamo, Kemijärvi

https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Asiointi_luvat_ja_y...

Käyttäjän Kirsiomp kuva

T. Pöyliö (2018):

https://www.ely-keskus.fi/documents/10191/34053828...

--

Onko hankkeen eri sijaintivaihtoehdot tutkittu? Ks. YVA-laki 15 § ja 25 §:

"15 §
Arviointimenettelyn ajankohta

Hankkeen ympäristövaikutukset on selvitettävä ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä suunnittelun mahdollisimman varhaisessa vaiheessa hankkeen muu valmistelu huomioonottaen vaihtoehtojen ollessa vielä avoinna.

Arvioinnin on kuitenkin oltava käytettävissä 25 §:n mukaista lupa-asiaa ratkaistaessa."

"25 §
Arvioinnin huomioon ottaminen lupamenettelyssä

Tässä laissa tarkoitettua hanketta koskevaan lupahakemukseen on liitettävä ympäristövaikutusten arviointiselostus ja perusteltu päätelmä.

Viranomainen ei saa myöntää lupaa hankkeen toteuttamiseen ennen kuin se on saanut käyttöönsä arviointiselostuksen ja perustellun päätelmän sekä valtioiden rajat ylittäviin vaikutuksiin liittyvät 29 §:ssä tarkoitetut kansainvälistä kuulemista koskevat asiakirjat."

https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170252

Käyttäjän Kirsiomp kuva

KHO:2019:14 (Vesiasia – Pohjavedenottamon suoja-alue – Lähisuojavyöhyke – Suoja-aluemääräys – Maa-ainesten ottaminen – Edunmenetys – Korvausvelvollisuus):

- - "Mikäli maa-aineksia aiotaan ottaa suoja-aluemääräyksen vastaisella tavalla, tarvitaan ennen maa-aineslain mukaista lupaa vielä vesilain 4 luvun 12 §:n 2 momentin mukainen lupaviranomaisen poikkeus suoja-aluemääräyksestä.

Arvioitaessa sitä, aiheutuuko suoja-aluemääräyksestä korvattavaa edunmenetystä, on otettava huomioon, että maa-ainesten ottaminen, jonka estymisen perusteella korvausta haetaan, on luvanvaraista toimintaa, jota voidaan harjoittaa ainoastaan, mikäli oikeudelliset edellytykset toiminnan harjoittamiselle täyttyvät. Maa-ainesten ottamisen sallittavuus kiinteistöltä ratkaistaan siten lopullisesti vasta edellä selostetuissa poikkeus- ja lupamenettelyissä. Ennen näissä menettelyissä annettuja ratkaisuja ei voida ottaa kantaa siihen, aiheutuuko suoja-aluemääräyksestä kuolinpesille korvattavaa edunmenetystä." - -

https://www.kho.fi/fi/index/paatoksia/vuosikirjapa...

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Tiedoksi vielä asiasta kiinnostuneille/asianosaisille/muutoksenhakijoille:

http://paatokset.kemijarvi.fi/kuulutus/63690934571...

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Ks. päätöksen valitusohje alla olevasta linkistä ’Päätös nro 84/2019 www’ ja sieltä viimeinen sivu:

https://tietopalvelu.ahtp.fi/Lupa/Lisatiedot.aspx?...

--

Huomaa, että em. valitusohje on eri kuin ymparisto.fi -sivuston ohje (päivitetty 10.4.2019):

https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Asiointi_luvat_ja_y...

- - "Jos lupa tarvitaan sekä vesilain että ympäristönsuojelulain mukaan, valitus toimitetaan päätöksen antaneeseen aluehallintovirastoon, joka toimittaa valituksen eteenpäin.

Valituksen saa tehdä

- se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea,

- rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät;

- toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät;

- valtion valvontaviranomaisella sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella;

- asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella;

- saamelaiskäräjillä sillä perusteella, että ympäristöluvassa tarkoitettu toiminta heikentää saamelaisten oikeutta alkuperäiskansana ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan;

- kolttien kyläkokouksella sillä perusteella, että ympäristöluvassa tarkoitettu toiminta heikentää koltta-alueella kolttien elinolosuhteita ja mahdollisuuksia harjoittaa kolttalaissa tarkoitettuja luontaiselinkeinoja. (YSL 191 §)"

--

Ymparisto.fi -sivuston valitusohjeessa valitukseen oikeutettujen piiri on laajempi. Miten asiaa tulee nyt tulkita tässä Kemijärven biotuotetehtaan tällä hetkellä muutoksenhaun alaisessa päätöksessä, joka koskee niin vesilain kuin ympäristösuojelulain piiriin kuuluvia asioita?

Ja miten alla oleva päätös vaikuttaa tähän asiaan?:

http://paatokset.kemijarvi.fi/kuulutus/63690934571...

Käyttäjän Kirsiomp kuva

"Oikeuskansleri korosti hallinnon neuvontavelvollisuutta

Diaarinumero: OKV/6/50/2018
Antopäivä: 10.6.2019
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskansleri saattoi sosiaali- ja terveysministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön sekä niiden alaisen hallinnon tietoon näkemyksensä hallintolain mukaisesta neuvontavelvollisuudesta ja otti kantaa lainsäädännön muutostarpeeseen.

Oikeuskansleri oli ottanut omana aloitteena tutkittavaksi tiedotusvälineissä esillä olleen tapauksen, jossa kuntouttavassa työtoiminnassa oleva henkilö oli haastettu käräjäoikeuteen todistajaksi. Henkilö oli poissa kuntouttavasta työtoiminnasta kyseisen päivän, ja hänelle ei maksettu tuolta päivältä työmarkkinatukea työttömyysturvalain 10 luvun 3 §:n säännöksen perusteella." - - (katso lisää alla)

http://www.okv.fi/fi/ratkaisut/id/1205/

---

Tämä sama neuvontavelvollisuus koskee nyt myös elyjä, aveja, SYKE:ttä ja ymparisto.fi -palvelua, kuntien kirjaamoja jne... jne...

Olen huomannut erityisesti, että ympäristö- ja vesilain mukainen päätösprosessi on nyt varsin vaikeaselkoinen ja monikerroksinen. Mm. valitusohjeiden, -osoitteiden ja -oikeuksien kohdalla.

Lisäksi YVA-laista, YVA-menettelystä ja YVA-arvioinnista ja ympäristöselostuksesta sekä SEA-direktiivistä on hyvin sekavasti tietoa kaavoitusta, maankäyttöä ja rakentamista - ja vesirakentamista - hoitavilla viranomaisilla.

Joskaan joillakin viranomaisilla ei ole tietoa YVA-laista lainkaan... Ja edes siitä, missä vaiheessa YVA-menettelyn mukainen YVA-arviointi missäkin hankkeessa tehdään.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Palaan vielä tämän blogin aiheeseeen:

Miten alla oleva YSL:n 47 §:n tulee huomioida? Mikä ympäristö- tai oikeusviranomainen käsittelee nämä Kemijärven biotuotetehtaan ympäristö- ja vesilain mukaiset luvat yhdessä ja samassa käsittelyssä, koska alla olevasta päätöksestä on jo valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen mm. luonnonlähteiden poistosta:

http://paatokset.kemijarvi.fi/kuulutus/63690934571...

YSL:n 47 §
Vesilain mukaisen hakemuksen ja ympäristölupahakemuksen yhteiskäsittely

Vesien pilaantumisen vaaraa aiheuttavaa toimintaa koskeva ympäristölupahakemus sekä samaa toimintaa koskeva vesilain mukainen lupahakemus ja hakemus tämän lain 34 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun käyttöoikeuden saamiseksi on käsiteltävä yhdessä ja ratkaistava samalla päätöksellä, jollei sitä ole erityisestä syystä pidettävä tarpeettomana. Yhteiskäsittely ei ole tarpeen, jos toiminta edellyttää ympäristöluvan lisäksi pelkästään vesilain 4 luvun mukaista lupaa veden ottamiseen eikä veden ottamisen ja sen takaisin vesistöön päästämisen välillä ole välitöntä vesitaloudellista yhteyttä.

Jos lupa-asiaa käsiteltäessä ilmenee, että toimintaa varten on tarpeen myös vesilain mukainen lupa, luvan hakijan on lupaviranomaisen määräämässä kohtuullisessa ajassa tehtävä vesilain mukainen lupahakemus. Muussa tapauksessa vireillä oleva lupahakemus jätetään tutkimatta.

Edellä 1 momentissa tarkoitetut asiat käsitellään vesilain mukaisessa menettelyssä ottaen huomioon, mitä lupahakemuksen ja päätöksen sisällöstä säädetään tässä laissa tai tämän lain nojalla. Ympäristölupahakemus on kuitenkin jätettävä sähköisesti ja lupahakemuksesta ja päätöksestä on tiedotettava viranomaisen internetsivuilla siten kuin tässä laissa säädetään.

Tarvittava poikkeaminen vesilain 4 luvun 12 §:ssä tarkoitetuista suoja-aluemääräyksistä ratkaistaan samalla päätöksellä kuin vireillä oleva ympäristölupa-asia."

https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20140527

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Tänään 17.6.2019 on päivitetty tämä valitusohje ymparisto.fi -sivustolle:

https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Asiointi_luvat_ja_y...

Se siis poikkeaa tästä, joka on AVI:n sivuilla tämän päätöksen kohdalla, ks. alla 'Päätös nro 84/2019 www'

https://tietopalvelu.ahtp.fi/Lupa/Lisatiedot.aspx?...

- - "Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistä-minen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, valtion valvontaviranomainen sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäris-tönsuojeluviranomainen ja asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusoikeus on myös saamelaiskäräjillä ja kolttien kyläkokouksella ympäristönsuojelulaissa ja vesilaissa säädetyn mukaisesti." - -

---

Erona näillä kahdella valitusohjeella on se, että ymparisto.fi sivuston valitusohjeessa sanotaan muiden lisäksi, että "Valituksen saa tehdä myös se, "jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea".

Tämä on hyvin merkittävä ja iso ero. 'Oikeus ja etu' ovat myös ihan tavallisilla kansalaisilla ja kuntalaisilla (PL 20 § ja PL 21 §), joiden kalastusta, retkeilyä, sienestystä, marjastusta, mökkeilyä tms. asia koskee tai se on uhattuna.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Tällainen toimintatapa näyttää nyt yleistyvän, että vesilain mukainen päätösprosessi väkivalloin irrotetaan muusta ympäristöluvan käsittelystä.

Näin juuri tehtiin Jyväskylän avovankilan tuomiseksi Tourujokivarteen, Jyväskylän keskustassa (vrt. Ramoninsillan vesilain mukainen lupa ja rikosseuraamuslaitoksen Laukaan avovankilan kaavamuutos Ramoninkatu 4:ssä ja sille myönnetty rakennus- ja aloittamisoikeuslupa).

Tällaiselle toiminnalle, jossa vääristellään tahallisesti lainkirjain toiseksi, kuin mikä on ollut tarkoitus, tulee saada stoppi!

Katse on nyt KHO:n linjauksissa tässä asiassa.

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

Olet poikkeuksellisen paljon perillä aiheeseen liittyvistä epäselvyyksistä ja epäoikeudenmukaisuuksista.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset