Kirsiomp

Kaavoittajille, hankevastaaville ja kaikenmaailman konsulteille - KHO:2014:176

  • Meidän ei tule laskea hakuukuutioita vaan mehiläisiä. Kun mehiläiset katoavat meillä on enää 4 vuotta aikaa... (A. Einstein)
    Meidän ei tule laskea hakuukuutioita vaan mehiläisiä. Kun mehiläiset katoavat meillä on enää 4 vuotta aikaa... (A. Einstein)

 

yes Ympäristölupa – Turvetuotanto – Edellytykset – Lupaharkinta – Uhanalainen kalalaji – Meritaimen – Purotaimen – Merkittävä pilaantuminen – Erityinen luonnonolosuhde – Selvitykset – Varovaisuusperiaate – Vesienhoitosuunnitelma – Vesistöluokitus – Hyvä tila – Lapväärtinjoki-Isojoki

 

Vastaanottavan vesistön nykyisen kokonaistilan vuoksi uuden ja pääosin ojittamattoman turvetuotantoalueen käyttöönoton katsottiin hidastavan Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman mukaista hyvän tilan saavuttamista Lapväärtinjoen-Isojoen valuma-alueella. Tuotannosta aiheutuva kuormitus voisi aiheuttaa sellaisia veden laadun muutoksia, jotka edelleen heikentävät purotaimenen menestymismahdollisuuksia Kärjenjoessa-Siironjoessa ja tätä kautta voivat vaikuttaa heikentävästi myös Lapväärtinjoen-Isojoen meritaimenkantaan ja samalla vaikeuttaa vesimuodostuman ekologista tilaa kuvaavan luokan paranemista. Mahdollisena oli tällöin myös pidettävä, että taimenkantojen heikentymisellä voisi olla kokonaisuutena arvioiden merkitystä jokihelmisimpukan esiintymiselle Lapväärtinjoen-Isojoen pääuoman yläjuoksulla ja Natura 2000 -alueella.

 

Samaan lajiin kuuluvat purotaimen ja meritaimen voivat risteytyä, ja niiden jälkeläiset ovat lisääntymiskykyisiä. Tämän vuoksi myös purotaimenkannan säilymisellä on merkitystä, kun äärimmäisen uhanalaiset meritaimenkannat pyritään säilyttämään. Taimenen merkitystä päästöjen vaikutusalueella korosti myös, että taimen on välttämätön jokihelmisimpukan elinkierrolle Lapväärtinjoen-Isojoen yläjuoksulla, sekä se seikka, että napapiirin eteläpuolisessa osassa Suomea myös purotaimen on erittäin uhanalainen.

 

Ympäristönsuojelulain (86/2000) 42 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa voi olla myös paikallisesti tärkeän tai uhanalaisen lajin tuhoutuminen. Asiassa oli tästä syystä otettava huomioon erityisesti toiminnasta aiheutuva vaikutus purotaimeneen ja edelleen mahdollisesti meritaimeneen. Ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin 4 kohdan mukainen erityisten luonnonolosuhteiden huonontuminen saattoi tässä tapauksessa ilmetä Lapväärtinjoen-Isojoen pääuoman sekä sivu-uomien muodostaman ekologisen kokonaisuuden kannalta meritaimenen ja edelleen jokihelmisimpukan elinolosuhteiden heikentymisenä.

 

Kun otettiin huomioon ympäristönsuojelulain 4 § sekä 50 §:n 2 momentti, pääosin ojittamattoman suon ottamisesta turvetuotantoon ja turvetuotannon siellä harjoittamisesta, vaikka se tehtäisiin parasta käyttökelpoista tekniikkaa soveltaen, aiheutuisi asiassa esitettyjen selvitysten perusteella arvioituna ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaista merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa sekä mahdollisesti 42 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetun erityisen luonnonolosuhteen huonontumista. Tämän vuoksi edellytyksiä ympäristöluvan myöntämiseen ei ollut.

Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4 §, 5 § 1 momentti, 35 § 2 momentti, 41 § 1 ja 3 momentti, 42 § 1 momentti 2 ja 4 kohta ja 50 § 2 momentti" - -

yes Lue koko KHO:2014:176 -vuosikirjapäätös alla:

https://www.kho.fi/fi/index/paatoksia/vuosikirjapaatokset/vuosikirjapaat...

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän Kirsiomp kuva

YVA-menettelyn mukaista ympäristövaikutusten arviointia eli YVA:a hyljitään kaavoituksessa kuin ruttoa, ja tulokset ovat nyt nähtävillä: ympäristömme on pahoin kärsinyt.

Olisipa hienoa, jos YVA saataisiin v e l v o i t t a v a k s i ja sanktioiduksi lainasäädännöksi lakiin - ja mahdollisimman pian!

Ja siten, että YVA tehdään e n s i m m ä i s e k s i ennen kuin aletaan uutta asuinaluetta tai hankekaavaa edes suunnittelemaan saati rakentamaan.

S a m a n a l u e e n e r i h a n k k e i d e n y h t e e n s o v i t t a m i s e k s i tarvitaan YVA. Sitä lainkohtaa myös joka puolella kierretään. EU kieltää hankkeiden tahallisen pilkkomisen.

Ks. alla:

https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Asiointi_luvat_ja_y...

Käyttäjän Kirsiomp kuva

- - "Euroopan komissio on EU Pilot -tiedustelussaan 10.7.2015 huomauttanut muun muassa, että Suomen maankäyttö- ja rakennuslaki tai -asetus ei sisällä yksityiskohtaisia säännöksiä velvollisuudesta laatia SEA-direktiivin edellyttämä ympäristöselostus kaavoituksen yhteydessä, eikä myöskään säännöksiä selostuksen sisällöstä. Tiedustelun johdosta tarpeelliset lakitasoiset muutokset on viety Suomen kansalliseen lainsäädäntöön maankäyttö- ja rakennuslain muutoksella 1150/2016, joka tuli voimaan 1.1.2017. Lisäksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen kaavaselostuksia koskeviin säännöksiin on komission EU Pilot -tiedusteluun vastaamiseksi tarpeen lisätä säännökset SEA-direktiivin mukaista ympäristöselostusta koskevien vaatimusten huomioon ottamisesta. Asetus on tarkoitettu tulemaan voimaan 10 päivänä maaliskuuta 2017.

Tausta

Euroopan komissio on EU Pilot -tiedustelussaan 10.7.2015 huomauttanut muun muassa, että Suomen maankäyttö- ja rakennuslaki tai -asetus ei sisällä yksityiskohtaisia säännöksiä velvollisuudesta laatia tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (2001/42/EY, jäljempänä SEA -direktiivi) edellyttämää ympäristöselostusta kaavoituksen yhteydessä, eikä myöskään säännöksiä selostuksen sisällöstä. Suomi on 7.10.2015 vastauksessaan Euroopan komissiolle ilmoittanut, että maankäyttö- ja rakennusasetuksen kaavaselostuksen tietovaatimuksia koskeviin säännöksiin lisätään viittaus SEA -direktiivin liitteessä I tarkoitettuihin tietoihin, jotta kansalliset säännökset vastaisivat yksityiskohtaisesti direktiivin vaatimuksia. Ehdotetuilla maankäyttö- ja rakennusasetuksen muutoksilla täydennettäisiin täytäntöönpanoa Euroopan komission EU Pilot -tiedustelussa 10.7.2015 edellytetyltä osin.

SEA -direktiivissä edellytetään, että sen soveltamisalaan kuuluvia suunnitelmia tai ohjelmia laadittaessa on tehtävä ympäristöarviointi. Siihen liittyen on direktiivin 5 artiklan mukaan laadittava ympäristöselostus, jossa osoitetaan, kuvataan ja arvioidaan suunnitelman todennäköisesti merkittävät ympäristövaikutukset sekä suunnitelman tavoitteet ja maantieteellinen ulottuvuus huomioon ottaen kohtuulliset vaihtoehdot. Tätä varten on annettava liitteessä I tarkoitetut tiedot. Direktiivin 5 artiklan 2 kohdan mukaan edellä 1 kohdan mukaisesti laaditussa ympäristöselostuksessa on oltava ne tiedot, joita kohtuudella voidaan vaatia, kun otetaan huomioon viimeisimmät tiedot ja arviointimenetelmät, suunnitelman tai ohjelman sisältö ja yksityiskohtaisuus sekä se, missä vaiheessa se on päätöksentekomenettelyssä ja se, missä määrin tiettyjä asioita voidaan arvioida asianmukaisemmin tuon menettelyn eri vaiheissa, jotta vältetään kaksinkertainen arviointi. Artiklan 3 kohdan mukaan muilta päätöksentekotasoilta tai yhteisön muun lainsäädännön kautta saatuja asiaan vaikuttavia tietoja suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutuksista voidaan käyttää liitteessä I tarkoitettujen tietojen antamiseen. Lisäksi artiklan 4 kohdan mukaan direktiivin 6 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja viranomaisia on kuultava, kun päätetään ympäristöselostuksessa annettavien tietojen laajuudesta ja yksityiskohtaisuudesta.

Direktiivin liitteessä I säädetään 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista tiedoista. Sen mukaan tiedot, jotka on annettava, jollei 5 artiklan 2 ja 3 kohdasta muuta johdu, ovat:

a) suunnitelman tai ohjelman pääasiallinen sisältö, päätavoitteet ja suhde muihin asiaan liittyviin suunnitelmiin ja ohjelmiin,

b) ympäristön nykytilaan liittyvät merkitykselliset näkökohdat ja sen todennäköinen kehitys, jos suunnitelmaa tai ohjelmaa ei toteuteta,

c) ympäristön ominaispiirteet sellaisten alueiden osalta, joihin todennäköisesti kohdistuu merkittäviä vaikutuksia,

d) kaikki suunnitelman tai ohjelman kannalta merkitykselliset olemassa olevat ympäristöongelmat, mukaan lukien erityisesti ne ongelmat, jotka koskevat alueita, joilla on erityistä ympäristöllistä merkitystä, esimerkiksi direktiivin 79/409/ETY ja 92/43/ETY mukaisesti nimetyt alueet,

e) kansainvälisesti, yhteisön tai jäsenvaltioiden tasolla vahvistetut suunnitelman tai ohjelman kannalta merkitykselliset ympäristönsuojelutavoitteet ja tapa, jolla mainitut tavoitteet ja ympäristönäkökohdat on otettu valmistelussa huomioon,

f) todennäköiset merkittävät ympäristövaikutukset, joihin olisi luettava toissijaiset, kertyvät ja yhteisvaikutukset sekä lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin pysyvät ja tilapäiset, sekä myönteiset että kielteiset vaikutukset, mukaan lukien vaikutukset sellaisiin seikkoihin kuten biologiseen monimuotoisuuteen, väestöön, ihmisten terveyteen, eläimistöön, kasvistoon, maaperään, veteen, ilmaan, ilmastotekijöihin, aineelliseen omaisuuteen, kulttuuriperintöön arkkitehtooninen ja arkeologinen perintö mukaan lukien, maisemaan sekä edellä mainittujen tekijöiden välisiin suhteisiin,

g) suunnitellut toimenpiteet, joilla aiotaan ehkäistä suunnitelman tai ohjelman toteuttamisesta ympäristölle aiheutuvia haitallisia vaikutuksia, vähentää niitä tai poistaa ne mahdollisimman kattavasti,

h) selvitys siitä, miksi käsitellyt vaihtoehdot on valittu, sekä kuvaus siitä, miten arviointi on suoritettu, mukaan lukien kaikki vaikeudet (esimerkiksi tekniset puutteet tai osaamisen puute), joita on kohdattu vaadittuja tietoja koottaessa,

i) kuvaus suunnitelluista toimenpiteistä, jotka koskevat seurantaa 10 artiklan mukaisesti,

j) yleistajuinen yhteenveto edellä mainituista tiedoista.

Suomessa SEA -direktiivi on keskeisesti saatettu voimaan suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetulla lailla (200/2005) ja valtioneuvoston asetuksella (347/2005). Kaavoituksen osalta di-rektiivi on kuitenkin saatettu kansallisesti voimaan maankäyttö- ja rakennuslailla (132/1999) ja maankäyttö- ja rakennusasetuksella (895/1999). Tämä todetaan suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain 7 §:n 2 momentissa, jonka mukaan ympäristöarvioin tia vastaavasta ympäristövaikutusten arvioinnista säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa. Maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:ssä säädetään vaikutusten selvittämisestä kaavaa laadittaessa. Sen 1 momentin mukaan kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus. Pykälän 2 momentin mukaan kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Pykälän 3 momentissa säädetään valtuudesta antaa tarkempia säännöksiä kaavan vaikutusten selvittämisestä valtioneuvoston asetuksella.

Ehdotus

Maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n 3 momentin nojalla annettuihin maankäyttö- ja rakennusasetuksen maakuntakaavan, yleiskaavan ja asemakaavan kaavaselostusta koskeviin 10, 17 ja 25 §:ään ehdotetaan kuhunkin lisättäväksi uusi momentti, jonka mukaan kaavaselostusta laadittaessa on lisäksi noudatettava tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (2001/42/EY) 5 artiklassa ja liitteessä I säädettyjä ympäristöselostusta koskevia vaatimuksia. Kaa-vaselostusta laadittaessa olisi siten nykyisten vaatimusten lisäksi otettava huomioon SEA -direktiivin 5 artiklan ja liitteen I ympäristöselostusta koskevat vaatimukset.

Kaavaselostuksen sisältöä koskevissa nykyisissä säännöksissä käsitellään sisällöllisesti pitkälti niitä asioita, joita SEA -direktiivin liitteessä I on tuotu esille. Näin ollen ehdotus ei tarkoita merkittävää muutosta nykykäytäntöön. Direktiivin liitteessä asioita on kuitenkin käsitelty yksityiskohtaisemmin. Kaavojen laatimisen yhteydessä on varmistettava, että selvitettäessä esimerkiksi suunnittelualueen oloja ja ympäristöominaisuuksia sekä suunnittelun lähtökohtia ja kaavan toteutusta ohjaavia suunnitelmia, otetaan huomioon direktiivin liitteen b-e kohdassa esille otetut asiat siinä laajuudessa kuin kaavan tarkkuus ja ohjaustavoite edellyttävät. Kaavoihin liittyviä merkittäviä vaikutuksia tunnistettaessa on riittävässä määrin kiinnitettävä huomiota erilaisten vaikutusten välisiin suhteisiin. On myös tilanteita, joissa on perustelua kuvata todennäköinen kehitys siinä tilanteessa, että suunnitelmaa tai ohjelmaa ei toteuteta. Vaikutusten selvittämisessä on kuvattava myös ne vaikeudet ja epävarmuustekijät, joita vaikutusten selvittämiseen on liittynyt.

Lisäksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 99 § ehdotetaan kumottavaksi. Pykälän sisältö on osin muutettuna nostettu maankäyttö- ja rakennuslakiin, sen uusiin 206 a-c §:iin lailla 1150/2016.

Ehdotuksen vaikutukset

Ehdotetut kaavaselostuksen sisältövaatimusten täydennykset voivat lisätä kaavoituksesta vastaavien viranomaisten työtä jossain määrin. Vaikutukset nykytilaan verrattuna eivät kuitenkaan ole merkittäviä, sillä kaavaselostuksia koskevat nykyisen lainsäädännön mukaiset vaatimukset vastaavat jo pitkälti SEA-direktiivin vaatimuksia.

Asian valmistelu

Asetus on valmisteltu ympäristöministeriössä. Asetusehdotus on ollut tarkastettavana oikeusministeriön laintarkastusyksikössä. Asetusluonnos on ollut kirjallisella lausuntokierroksella 27.9.–21.10.2016 samaan aikaan maankäyttö- ja rakennuslain muuttamista valtioiden rajat ylittävien ympäristövaikutusten osalta koskeneen hallituksen esitysluonnoksen kanssa. Asetusluonnosta kommentoitiin Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen, Kainuun liiton, Pirkanmaan liiton, Suomen Kuntaliitto ry:n, Helsingin kaupungin, Turun kaupungin ja Suomen kiinteistöliitto ry:n lau-sunnoissa. Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Helsingin kaupunki ja Turun kaupunki katsoivat, että direktiivin edellyttämät yksityiskohtaisemmat kaavaselostuksen sisältövaatimukset tulisi viittaussäännöksen sijaan kirjoittaa suoraan asetukseen. Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus huomautti myös, että asetusluonnos jättää epäselväksi, onko asetuksen 99 § tarkoitus jättää voimaan. Se edellytti, että ainakin viittaus maankäyttö- ja rakennuslain muutoksella kumottavaan lain 199 §:ään tulisi poistaa. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus katsoi, että asetuksessa tulisi selventää asetuksen muutoksen koskevan kaikkien kaavojen selostuksen sisältöä ja että siinä tulisi avata tarkemmin SEA-direktiivin perusteella kaavaselostuksessa vaadittavia tietoja. Kainuun liitto katsoi ehdotuksen lisäävän työmäärää kaavaselostuksen laadinnassa. Pirkanmaan liitto katsoi kaavaselostuksen sisällön laajenevan nykyisestä. Suomen Kuntaliitto ry totesi, että asetuksen perustelumuistion julkaiseminen ministeriön verkkosivuilla tukisi kaavoittajien tiedonsaantia muutoksen merkityksestä ja vaikutuksista. Kuntaliitto huomautti myös, että asetuksen muutokseen tulisi lisätä voimaantulosäännös. Suomen kiinteistöliitto ry totesi, ettei ehdotuksissa ole huomioitu hallitusohjelman tavoitteita lupa- ja valitusprosessien sujuvoittamisesta ja niitä koskevien palvelulupausten antamisesta. Lausuntojen johdosta asetusehdotukseen sisällytettiin myös ehdotus asetuksen 99 §:n kumoamiseksi. Lisäksi asetukseen lisättiin voimaantulosäännös.

Voimaantulo

Euroopan komission EU Pilot -tiedusteluun vastaamiseksi ja mahdollisen rikkomusmenettelyn välttämiseksi asetus ehdotetaan tulemaan voimaan mahdollisimman pian eli 10 päivänä maaliskuuta 2017. Kaavoihin, jotka ovat olleet ehdotuksena julkisesti nähtävillä ennen asetuksen voimaantuloa, sovellettaisiin asetuksen voimaan tullessa voimassa ollutta 10, 17 ja 25 §:ää."

Lähde: http://valtioneuvosto.fi/haku/-/q/SEA-direktiivi

http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255375-su...

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Tämä tärkeää rantarakentamiseen liittyvänä (Antti Belinskij – Tiina Paloniitty POIKKEAMINEN VESIENHOIDON YMPÄRISTÖTAVOITTEISTA UUDEN HANKKEEN TAKIA, Referee-artikkeli Marraskuu 2015, Julkaistu Edilexissä 2.12.2015):

https://www.edilex.fi/artikkelit/15923.pdf

- - "Kun arvioidaan EU-tuomioistuimen linjausten merkitystä, on muistettava, että vesienhoidon ympäristötavoitteista poikkeamisen käyttöala on suhteellisen kapea ja poikkeamisen edellytykset vaativia. Pilaantumisvaikutuksia aiheuttavan, ympäristölupaa edellyttävän hankkeen takia poikkeaminen voi vesienhoitolain perusteella olla mahdollista vain, jos hankkeen vaikutukset tarkoittavat pintavesimuodostuman tilan heikkenemistä erinomaisesta hyvään. Vesilain soveltamisalaan kuuluvien, fyysisiä muutoksia aiheuttavien hankkeiden kohdalla poikkeamismahdollisuudet ovat laajemmat, mutta niidenkään yhteydessä ei voida poiketa pintaveden kemiallisen tilan tavoitteista. Edellytyksinä vesienhoidon ympäristötavoitteista poikkeamiselle ovat, että hanke on yleisen edun kannalta erittäin tärkeä, sen haitat on minimoitu eikä sille ole vaihtoehtoja. Näiden edellytysten tulkinnasta ei ole tiedossa EU-oikeudellisia esimerkkejä, mutta komissio on arvioinut luontodirektiivissä tarkoitettuja Natura-suojelusta poikkeamisen samankaltaisia edellytyksiä lausunnoissaan siten, että esimerkiksi satama-, kaivos- ja vesihuoltohanke ovat ne täyttäneet. Fyysisiä muutoksia aiheuttavista hankkeista esimerkiksi vesihuolto- ja tulva-suojeluhankkeet saattavat olla yleisen edun kannalta erittäin tärkeitä hankkeita, joiden yhteydessä poikkeamisen edellytykset voivat tulla punnittaviksi. Weser-joen tapaus perustui saksalaisen tuomioistuimen ennakkoratkaisupyyntöön asiassa, jossa poikkeamisen edellytysten oli katsottu kansallisessa menettelyssä täyttyneen joenuoman syventämishankkeessa, jonka tarkoituksena oli mahdollistaa suurempien konttialusten pääsy satamiin.

Ottaen huomioon vesienhoidon ympäristötavoitteiden oikeudellisen merkityksen vahvistumisen on tavoitteista poikkeamisesta säädetty Suomessa hyvin toteutumisen ja hankkeen aiheuttamien muutosten selvittämiseen vesienhoitosuunnitelmassa. Valtioneuvosto voi viime kädessä ratkaista poikkeamisasian vesienhoitosuunnitelman hyväksymisen yhteydessä sellaisten hankkeiden kohdalla, joiden suunnittelu ja vaikutusten arviointi on edennyt pitkälle.

Jos näin ei ole eikä poikkeamisesta siten tehdä ratkaisua vesienhoitosuunnitelmassa, uhkaa hankkeen lupa-asian käsittely viivästyä pahimmillaan useilla vuosilla.

Nykytilassa poikkeamismenettely ja hankkeen lupamenettely voidaan yrittää sovittaa yhteen kahdella tapaa, jos kysymys on hankkeesta, johon liittyvää poikkeamisasiaa ei ole ratkaistu vesienhoitosuunnitelmassa. Ensinnäkin hanke voitaisiin ehkä käsitellä lupamenettelyssä etukäteen, mutta määrätä sen toteuttamisen ehdoksi, että vesienhoidon ympäristötavoitteista poikkeaminen mahdollistetaan vesienhoitosuunnitelmassa. Toiseksi jos hanke on tiedossa, vesienhoitosuunnitelmassa saattaisi olla mahdollista tehdä alustava kirjaus poikkeamisen edellytysten täyttymisestä, mutta siirtää samalla asian varmistaminen lupaviranomaisen vastuulle." - -

https://www.edilex.fi/artikkelit/15923.pdf

Ks. Weser C-461/13 -tapauksesta:

http://curia.europa.eu/juris/liste.jsf?num=C-461/13

https://academic.oup.com/jel/article-abstract/28/1...

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Katsokaa tästä Kemin sellutehtaan arviointiohjelma:

https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Asiointi_luvat_ja_y...

Em. arviointiohjelmasta voi esittää mielipiteitä ja antaa lausuntoja kirjallisesti toimittamalla ne viimeistään 17.06.2019 Lapin ELY-keskukseen sähköpostitse:

kirjaamo.lappi@ely-keskus.fi

tai postitse: Lapin ELY-keskus, PL 8060, 96101 Rovaniemi.

Mielipiteissä ja lausunnoissa pyydetään mainitsemaan asian diaarinumero LAPELY/982/2019.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Pasi Sillanpää omassa 2.6.2019 avaamassaan blogissa on aiheellisesti huolissaan "Miten rakentaminen saadaan kuntoon?"

http://pasisillanp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276851...

Pasille olenkin vastannut, että taikasana on YVA. Miksi sitä on niin vaikeaa toteuttaa?

Sehän lukee l a i s s a, ks. YVA-laki alla:

15 §
"Arviointimenettelyn ajankohta

Hankkeen ympäristövaikutukset on selvitettävä ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä suunnittelun mahdollisimman varhaisessa vaiheessa hankkeen muu valmistelu huomioonottaen vaihtoehtojen ollessa vielä avoinna.

Arvioinnin on kuitenkin oltava käytettävissä 25 §:n mukaista lupa-asiaa ratkaistaessa."

---

25 §
"Arvioinnin huomioon ottaminen lupamenettelyssä

Tässä laissa tarkoitettua hanketta koskevaan lupahakemukseen on liitettävä ympäristövaikutusten arviointiselostus ja perusteltu päätelmä.

Viranomainen ei saa myöntää lupaa hankkeen toteuttamiseen ennen kuin se on saanut käyttöönsä arviointiselostuksen ja perustellun päätelmän sekä valtioiden rajat ylittäviin vaikutuksiin liittyvät 29 §:ssä tarkoitetut kansainvälistä kuulemista koskevat asiakirjat."

https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170252

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset