Kirsiomp

Äänekosken sellutehdas syö puuta 240 puurekkaa ja 70 junavaunullista päivässä!

  • Ksml 26.5.2019 mielipidekirjoituksessa oleva paljon puhuva kuva ...
    Ksml 26.5.2019 mielipidekirjoituksessa oleva paljon puhuva kuva ...

 

"Metsäteollisuuden talousmetsät eivät sovellu luontoretkeilijöille

Lähden metsäretkelle. Saavun vajaan hehtaarin kokoiselle, noin 10 vuotta sitten hakatulle mäntyaukealle.

Taimet näyttävät voivan hyvin. Mutta aluskasvillisuus, jolla ei ole enää auringolta suojaavia puita, on ankea näky.

Mustikan varvut ovat paahtuneet kituviksi tyngiksi. Paikka paikoin paljastuvassa hiekkamaassa on haurasta sammalta. Alue heinittyy vähitellen.

Jatkan matkaa koivutaimikkoon. Siitä on perattu raivaussahalla pajut, pihlajat ja muut koivikkoon sopimattomat vesakot.

Ne on jätetty aluskasvillisuuden sekaan maatumaan. Niin pitääkin tehdä. Maasto on muuttunut ryteiköksi, jossa käveleminen on vaivalloista.

Varjoisissa paikoissa huomaan risukasojen seasta kukkivia mustikan varpuja. Niihin ehkä tulee kesällä marjoja, joita ei pysty poimimaan, koska edessä on kasoittain risuja.

Suunnistan koivikosta noin 20-vuotiaaseen kuusikkoon. Siihen on tehty ensimmäinen harvennushakkuu.

Rämmin kuusien oksien seasta metsäkoneen jättämälle uralle, joka on noin 5 metriä leveä. Metsäkone painaa vajaat 20 000 kiloa. Sen renkaiden jäljet ovat kuin ojat, joihin on jäänyt vesimonttuja ja maasta ylös nousseita kiviä.

Huomaan että metsäkoneen kuljettaja on pyrkinyt suojelemaan maapohjaa läjäämällä kuusien oksia pyörien alle. Silti puiden juuria on vahingoittunut.

Metsäkone pystyy puomillaan harventamaan noin 8 metrin säteellä. Ja jotta yhtään ylimääräistä puuta ei jäisi kuusikkoon, on uria noin 20 metrin välein.

Etsin kaadettujen puiden oksien seasta aluskasvillisuutta. Sitä ei ole, koska kuuset ovat oksillaan varjostaneet koko maapohjan.

Saavun täysikasvuiseen talousmetsään, jossa kuuset ovat noin 80-vuotiaita. Jos olisin puunhalaaja, käteni ylettyisivät kuusen rungon ympäri. Muutaman kilometrin päästä kuuluu metsäkoneen ääni. Tämä metsä tullaan lähiaikoina kaatamaan.

Metsäkoneet kaatavat puita ympäri vuorokauden läpi vuoden. Kesälläkin, jolloin on lintujen pesintäaika ja nisäkkäät saavat poikaset.

Uusi metsä pyritään istuttamaan mahdollisemman pian hakatun tilalle. Maa mätästetään pienellä kaivinkoneella taimien kasvualustoiksi. Parina kesänä käydään polkemassa liikakasvillisuus puuntaimien ympäriltä.

Ja sitten muutaman vuoden välein perataan raivaussahalla kasvavien puiden edestä vesakot pois, yleensä kaksi kertaa. Kunnes puut ovat riittävän vahvoja kasvamaan tasalatvametsäksi.

Se tarkoittaa että kasvatetaan metsä, jossa puut ovat samanlajisia ja ikäisiä sekä yhtäsuuria.

Parinkymmenen vuoden päästä tehdään ensimmäinen harvennushakkuu. Ja myöhemmin toinen, kunnes metsä on kasvanut täyteen mittaansa aikuiseksi.

Se tarkoittaa, että puut ei kasva enää pituutta vaan alkavat paksuuntua. Silloin on aika tehdä varsinainen hakkuu.

Talousmetsät eivät tuo luontoelämyksiä turisteille eivätkä metsäretkeilijöille. Talousmetsissä ei voi ajaa maastopyörällä tai käydä kävellen rentoutumassa niin että verenpaine laskisi, koska polkuja ei enää ole.

Tilalla ovat kaadetut metsäalueet, hakkuu-urat, ryteiköt ja nuoret puupellot. Niissä on niukasti marjoja ja sieniä.

Metsistä keskustellaan hiilinieluna ja taloudellisena hyötynä metsäteollisuudelle.

Sanotaan että metsät kasvavat enemmän kuin koskaan.

Minun mielestäni olisi aika keskustella myös siitä, millaisia teollisuudelle kasvatettavat metsät ovat luontoretkeilijöille."

Mari Haapavaara,

Jyväskylä, Korpilahti

(julkaistu mielipidekirjoituksena Keskisuomalainen-lehdessä tänään 26.05.2019)

--

yes Erinomainen kirjoitus Mari!

heart Kiitos

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (36 kommenttia)

Käyttäjän Kirsiomp kuva

- - "Äänekoskelle saapuu päivittäin 240 raakapuurekkaa ja 70 junavaunua. Pelkästään Vuosaaren satamaan lähtee tehtaalta noin 40 junavaunullista sellua joka päivä. Rataosuutta liikennöi kellon ympäri kolme sellukuljetuksiin suunniteltua tavarajunaa. Eurooppalaisilla asiakkailla sellu on jopa alle viikossa, mikä on tärkeä kilpailuetu." - - (katso myös video alla olevasta linkistä)

https://studio.kauppalehti.fi/siemens/metsa-groupi...

---

On arvokeskustelun aika, mihin metsiämme käytetään ja kuinka paljon.

Käyttäjän bionavigaattori kuva
Veikko Hintsanen

Kirsi

Äänekosken hankintalogistiikka : Vaihtoehto 240 rekalle ja 70 junavaunulle = noin 7 laivalastillista kerättynä Keitele Päijänne vesialueelta ( ja mikäli meillä olisi Järvi Suomen vesiliikenneverkko niin koko Järvi Suomen alue voisi olla hankinta-alueena) .

viitteet :

1) logistinen malli : Lappeenrannan yliopisto. http://www.sisavesi.fi/wp-content/uploads/2018/04/12.1-IWW-aluksille-Ympäristö-tuloksia-uusilla-menetelmillä-Vesiliikenneseminaari_Soukka-1.pdf tehty ja tutkittu vv 2008-2010

2) Realistisuus todettu, LVM raportti https://www.lvm.fi/documents/20181/815655/Julkaisu... poliittinen päätös : ei tutkita Äänekosken tapauksessa., vaan annetaan 180 miljoonaa suoraan vaihtoehtoisen maaliikenteen kehittämisiin ,niin että saadaan junaliikenne Vuosaaren ja Vuosaareen syvempi väylä.

Edellä mainitut päätökset ovat myös vaikuttaneet suoraan siihen, että sisävesivaihtoehtoja suoraliikenteen järjestämiseksi ei Äänekoskelta eikä myöskään muulta kuin Saimaalta vielä ole otettu EU kestävän kehityksen mukaisen liikenne järjestelmän luomiseksi Suomeen , tutkimuksen kohteeksi.
josta vaihtoehto perustiedot löytyvät seuraavasti:

1) Yleiskatsaus sisävesiltä vientimahdollisuuksista. http://www.sisavesi.fi/wp-content/uploads/2018/04/3.8-Biopolttoaineiden-vesitiekuljetusmahdollisuudet-Suomesta-Itämeren-alueelle.pdf

2) Saimaan alueen suoraliikenne Eurooppaan kustannuslaskentaa
2.1 https://docs.wixstatic.com/ugd/9247af_c4962cb47779... vesitieyhdistys
2.2 Veikko Hintsanen (www.sisävesi.fi /jossa lisätietoa aiheesta ) : https://docs.wixstatic.com/ugd/9247af_c4962cb47779... sivulta 14 lähtien.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Näin oli jo vuonna 2016 (Greenpeace Suomi):

https://www.youtube.com/watch?v=4kz3hvBHW6c

"Julkaistu 10.10.2016

Suomen metsissä on jo yli 800 uhanalaista lajia. Suurimmaksi osaksi tästä on syyttäminen tehometsätaloutta: kasvavat hakkuut köyhdyttävät ja yksipuolistavat metsiämme. Jopa kaikille tutut hömö- ja töyhtötiainen luokitellaan nyt vaarantuneiksi.

Suojelurahoja leikataan ja samalla hakkuumääriä halutaan nostaa 15 miljoonaa kuutiota vuosittain."

Käyttäjän harrivirtanen kuva
Harri Virtanen

Tässä kohtaavat vahvasti yksityisomistajan taloudelliset intressit ja oikeus tehdä maillaan ja metsillään mitä tahtoo. Itsekästä on tietysti, että maanomistajan ei tarvitse ajatella sitä mitä muut ajattelevat tai sitä, että jotkut saattavat kokea jopa ahdistusta, kun metsät kaadetaan ympäriltä. Eläinten oikeuksista elintilaansa tuskin huomio oikein kukaan ja yleensäkin luontoarvot ovat olleet näissä lapsipuolen asemassa. Sellainen tuntuma on, että nämä seikat tulevat tulevaisuudessa nousemaan suurempaan rooliin. Olen osittain samaa mieltä, että metsän kaato on sinänsä sellainen prosessi, että sen ei pitäisi olla pelkästään yksittäisen maanomistajan harkinnan varassa vaan tietyissä tapauksissa, joissa tästä aiheutuu kohtuuton ympäristönmuutos esim. naapurustolle, pitäisi myös näitä osapuolia kuulla. Jonkinlainen ympäristövaikutusten arviointi laajojen metsähakkuiden osalta ei olisi pahitteeksi!

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

#3:
Metsänomistajan oikeutta tehdä maillaan mitä haluaa, säännellään varsin tiukasti. Sitä säätelevät metsälaki, sitä täydentävät asetukset ja ympäristölainsäädäntö.

Metsälain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä. Metsälaki asettaa metsien hoidolle ja käytölle vähimmäisvaatimukset, joiden perusteella metsänomistaja tekee yksityiskohtaiset metsänkäsittelypäätökset tavoitteidensa mukaisesti. Metsälaissa vähimmäisvaatimuksia säädetään muun muassa puun korjuuseen, metsän uudistamiseen ja metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamiseen. Metsälain ohella metsien käyttöä säätelevät myös metsälain nojalla annettu valtioneuvoston asetus metsien kestävästä hoidosta ja käytöstä sekä esimerkiksi laki metsätuhojen torjunnasta. Myös ympäristölainsäädännöllä, kuten esimerkiksi luonnonsuojelulailla, on vaikutuksia metsätalouteen.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Jaakko, lakeja on, kun niitä vain noudatettaisiin.

Eivät edes viranomaiset noudata niitä (Elyt ja Avit, kaupunkien kaavoitus tai maakuntaliitot), niin miten sitten yksittäiset kansalaiset niitä noudattaisivat.

Surullinen esimerkki Jyväskylässä on avovankilan tuonti kaupunkia halkovan Tourujoen rantaan, elinvoimaiseen liito-oravametsään.

Käyttäjän KansalainenKane kuva
Markku Nieminen

Osan ongelmaa muodostaa myös metsäyhtiöitten monopoli niin hakkuiden, korjuun kuin kuljetuksenkin kohdalta!
Niillä on sopimusyrittäjät jotka myös painavat vaaàssa paljon. Kun tällainen apparaatti on luotu niin sitä ei niin vain muuteta.

Jos tai kun joku, yksittäinen metsänomistaja haluaa hoitaa metsiään muuten kun tällä sapluunalla, hän häviää, tai joutuu maksamaan yhtiöille omalla työllään ja rahana erotuksen ja hyvän koron sille lisäksi.

Esimerkki elävästä elämästä. Jos myyn leimikon pystyyn firmalle saan kuitupuusta noin 16 euroa/m3 ja kone tulee tekemmään homman niin kuin Kirsi blogissaan kertoi! Rahat tulee näppiin osa heti kaupanteon jälkeen loput viimeistää kun puut on viety.

Jos taas minä itse haluan tehdä työn saan noin 31 euroa/m3. Rahaa tulee muutaman kuukauden päästä, vasta kun firma on puut vienyt.

Sama tilanne on myös tukkikaupoissa. Siinää omalle työlle jää vielä moninkertaisesti huonompi palkka, tai hyöty, koska palkasta ei voi edes puhua, se on niin olematon ettei kata edes kustannuksia.

Kantohinta on parempi kuin hankintahinta!!?? Tämä on se suurin ongelma!
Kukapa lähtee rämpimään metsään vaikka olisi kuinka fanaattinen luonnonsuojelija, kun joutuu maksamaan siitä kalliisti.

Käyttäjän erkkilaitinen kuva
Erkki Laitinen

Ei kai kukaan tänä päivänä yritäkään sanoa, että talousmetsät olisivat kohteita, joissa alkuperäisestä luonnosta olisi jotakin näkyvissä. Ne ovat samanlaisia monokulttuureja kuin vilja- tms pellot tai Etelä-Amerikan puuplantaasit. Niiden lajisto on kovin yksipuolinen ja harvalukuinen.

Tuskin tässä on kovinkaan paljon keskusteltavaa. Jos elintasoa halutaan pitää yllä niin, että sähkö tulee seinästä ja ruoka kaupasta, silloin yksi osa sitä on nykyisen kaltainen puuntuotanto. Avohakkuut/jatkuva kasvatus ovat enemmän makuasioita. Ne näyttävät enemmän erilaisilta kuin todellisuudessa sitä ovat.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Erkki, tarkoitatko, että metsissä samoilu, suunnistus, retkeily, sienestys ja marjastus eivät kuulukaan olla tulevien sukupolvien saatavana Suomessa?

Ja että luonnon monimuotoisuus on turhaa löysää puhetta?

Erkki, eikö puusta Suomen pitäisi tehdä paljon pidemmälle jalostettuja tuotteita - ei määrää vaan laatua - siten ne eurotkin kipuavat korkeammiksi torneiksi havittelemasi elintason turvaksi.

Suomen metsiä ei tule hakata vessapaperiksi!

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Eihän niitä hakatakaan, kun uutta kasvaa tilalle.

X

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Kalevi, se uusi mikä kasvaa, ei ole metsää, vaan tikkupeltoa.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen Vastaus kommenttiin #18
Käyttäjän Kirsiomp kuva
Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä Vastaus kommenttiin #21

#21 Kalevi, mikä olisi sopivampi nimitys metsälle, jota hakataan "liian usein"? Talousmetsä on vähän kliininen tavallisen ihmisen kielenkäytössä?

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen Vastaus kommenttiin #23

Puupeltoa olen kuullut käytettävän.

X

Käyttäjän erkkilaitinen kuva
Erkki Laitinen

Minun näkemykseni on, että ihminen on syntynyt metsässä ja sillä on edelleen sen metsäläisen geenit; että niinku siltä pohjalta...

Näköpiirissä ei ole pitkään aikaan muuta tapaa tuottaa puuta kuin nykyisen kaltainen tekniikka. Se on tottakai luonnoton. Monokulttuuri on sitä aina. En vain ymmärrä, miten tuohon toimintaa voisi luonnon monimuotoisuutta ympätä. Firmat jättää lahopuita pystyyn hakkuuaukeille ja varovat koskemasta rantapusikoihin ja puronvarsiin. Eihän se ole kuin omatunnon hiujaamista.

Ennen sentään puusta osattiin tehdä paperia. Nyt linjaa on lyhennetty ja entistä enemmän arvokasta raaka-ainetta entistä pienemmällä työvoimalla kuskataan maailman toiselle puolelle. Näiden uudenajan sellutehtaiden piti tuottaa uusia "biotuotteita" oikein biotehtaasta. Eipä ole juuri näkynyt.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Erkki, ihan totta: missä ovat puuinnovaatiot?

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto Vastaus kommenttiin #19

Kannattaa noin aluksi tutustua sihen, mitä tuolta löytyy. Asiaa on vähän liikaakin referoitavaksi:
https://www.metsateollisuus.fi/kategoriat/julkaisu...

Käyttäjän Kirsiomp kuva
Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä Vastaus kommenttiin #25

#25 Jaakko, olen miettinyt, onko tutkittu 3D-tulostuksena tehtäviä puutaloja? 3D-tulostin pursottaisi johonkin ennalta muotoiltuun kehikkoon sellumassaa, josta sitten muodostuisi talo?

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto Vastaus kommenttiin #28

Sellu ei tunnu kovinkaan hyvältä talonrakennusmateriaalilta, koska sen puristuslujuus on huono. Puurakentamisen kehittäminen liikkuu enemmänkin erilaisten puulevyjen ja -palkkien kehittelyn linjoilla. Yksi, muutaman vuoden takainen VTT:n raportti löytyy tuolta:
https://www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2013/T141.pdf

Käyttäjän Kirsiomp kuva
Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä Vastaus kommenttiin #29

#29 Voisihan ne olla vaikka kehitysmaiden tai katastrofialueiden auringonsuojataloja kuivassa ilman alassa... Ei kun tulostimet vain käyntiin, niin jo taloja pukkaa maisemaan ;)

Jussi Säntti

Sitten vain mustikkaan vanhaan näreikköön. Tai puolukkaan tai vattuun.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Suomi on suuri maa ja täällä on suurin osa metsää. Siitä riittää sekä talousmetsäksi että virkistyskäytöön. Myös luonnonpuistoalueet ovat merkittäviä.

Jos ei suomalaisilla on taloudellisia elinmahdollisuuksia, niin ei niissä luonnonmetsissäkään kauaa kukaan samoile. Kukaan ei peräänkuuluta sitä, että metsiä hakattaisiin edes vuotuisen kasvun verran.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Se on vähän sama kuin jos kasvattaisi viljaa ja sitten ihmiset valittaisivat, että rumia tähkiä, ja että pellossa on huono ajaa mopolla silloin kun se on juuri kynnetty.

Ratkaisu ongelmaa on se, että ostaa oman metsän. Hyvin ison metsän saa jo kerrostalo-WC:n hinnalla. Siitä ei ole pakko hakata koskaan mitään, sinne voi rakentaa hyvän tien jota pitkin kaupunkilaiset voivat käydä marjastamassa, tuomassa jätekuormia ja polttelemassa nuotiota. Hyvän maastopyörän hinnallakin saa jo muutaman hehtaarin aukiota tai taimikkoa, jota voi sitten kehittää mielensä mukaan.

Käyttäjän eiltanen kuva
Eero Iltanen

Niin, kaikki jotain kuluttavat, esim. Helsinki miljoona tonnia kivihiiltä vuodessa.

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

Ja Naantalissa mahis polttaa miljoona mottia puuta vuodessa.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

No Kemin ajateltu sellutehas nielisi kuitua 7.6 milj m3/v ja jos Paltamoon syntyy biotehas, niin sinne menee puut 3.5 milj m3/vja Kuopioonkin on suunnitteilla tehas. No metsien kasvun ajatellaan saavuttavan 150 milj m3/v jonnekin 2030---2050--luvulle. Nyt metsät kasvaa 107 milj m3/v

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Niin, metsät ovat sentään uusiutuva luonnonvara ja jokaisen maan pitää hyödyntää menestyäkseen omia luonnonvarojaan. Metsä on tässä mielessä parempi kuin öljy.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Tässä Veikko Hintsasella ainakin oikea, luontoa säästävä ote puukuljetusten logistiikkaan:

"Äänekosken hankintalogistiikka : Vaihtoehto 240 rekalle ja 70 junavaunulle = noin 7 laivalastillista kerättynä Keitele Päijänne vesialueelta ( ja mikäli meillä olisi Järvi Suomen vesiliikenneverkko niin koko Järvi Suomen alue voisi olla hankinta-alueena) . "

Katso asiasta lisää kommentista #11.

---

Voisiko joku tietokoneella mallintaa, miltä Keski-Suomi näyttää 10 vuoden päästä, kun sen alueelta häviää 240 puurekkaa ja 70 junavaunullista puuta joka päivä?

Laskekaapa ja miettikää - ja lisätkää siihen vielä piirustuslaudalla olevat Kemin kaltaiset jättihankkeet...

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Keski-Suomi työntää ehkä 7 miljoonaa kuutiometriä hakattavaa puuta vuodessa ja jonkin verran poltettavaa. Keskimäärin tulisi 19 000 kiintokuutiota päivässä vuoden ympäri. Jos 40 kiintokuutiota menee rekkaan, tulee 475 rekallista päivässä.
Tuollaiseen biotuotetehtaaseen tuodaan, tai ainakin kannattaisi tuoda puuta muualtakin, juuri rautatie- ja vesikuljetuksina. Jos ne otettaisiin pelkästään Keski-Suomesta, varmasti näkyisi jo metsien tilavuuksissa.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Jussi, on kerrottu, että Äänekosken sellutehtaalle tuotavat puut kaadetaan pääasiassa 150 km:n sätellä tehtaasta.

Tästähän voisi tehdä helposti tietokonemallinnuksen, miltä ko. ala jatkossa näyttää. Osaisiko joku?

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto Vastaus kommenttiin #24

Siitä on vuoren varmasti tehty tietokonemallinnus. Tienasin nimittäin aikoinaan leipäni niillä mallinnuksilla, eikä ala taatusti ole niistä ajoista ainakaan taantunut. Esimerkiksi Metsätehon sivuilta löytyy melkoisesti relevanttia informaatiota.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä

Ainoa ratkaisu on puuston paikallinen hyödyntäminen. Siis erikoistuminen: tuottamaan huonekalu-, parketti- ja rakennusteollisuudelle puolivalmisteita ja aihioita.
Esim. kun tuotetaan (oksattomia) koivuisia liimalevyjä, saadaan tukista n. 23 - 37% talteen, eli n.65% tilavuudesta jää ylijäämäksi, eli ei tarvitse kuskata sahalta/kuivaamolta eteenpäin. Painosta putoaa vielä puolet, koska aihiot kuivataan.
Latvat ja sahatukiksi kelpaamaton puu voidaan rahdata sellutehtaalle.
Koivun menekki aihioina, jo pelkästään EUn sisällä, on suurempi kuin mitä koko Suomi pystyy tuottamaan. Tämä koska keski-Euroopan mööpelipuumetsät on jo hakattu eli esim. pyökistä ja saarnesta alkaa olemaan pula.

Voitaisiin siis ajatella, että suuremmissa maalaiskeskuksissa olisi sahat ja kuivaamot sekä tarpeellinen määrä hajautettua jatkojalostuskapasitettia, pellettipuristimet jne.. Ei loppuisi hommat maaseudulta, ei.

Mutta, mutta, sellutehtaat jyräisivät koko voimalla tällaista suunnitelmaa vastaan. Ja siihen valjastettaisiin myös media jne..
Ei onnistu Suomessa.

Takaisin siihen metsään: Jos metsänomistaja/maanviljelijä työllistyisi omilla puillaan, hän voisi hyvinkin itse valita puut metsästään jne. eikä mitään motoja tarvittaisi metsässä aukkoja tekemään. Metsä myös "istuttaisi itsensä", kunhan sitä ei aukoiksi hakata.

Tarina on pitkä, mutta toimin tämän (pääasiassa koivun) jatkojalostuksen tiimoilla yhteensä 8 vuotta ja tiedän, että on mahdollista tehdä kaikki aivan toisin.

Henry

Käyttäjän hoikanpoika kuva
Ari Mikkola

Virkistyskäytössä yksi iso ongelma on se että maanomistaja ei voi taloudellisesti siitä hyötyä.
Ja kun ne metsät maanomistaja isolla rahalla, lue velalla, ne ostanut niin myös tuottoa on saatava.
Pistetään metsät kiinteistöveron alle, lopetetaan jokamiehen oikeudet ja aletaan myydä luontoarvoja arvostaville kalastuskortin tyylistä luontokorttia jolla saa luontoarvoja ja niitä mustikoita ja sieniä sitten rajatun määrän omaan käyttöön ottaa.
Luontoarvoja omaavat alueet voisi maanomistaja sitten rekisteröidä ja saada niistä huomattavia korvauksia jotka kompensoisivat menetettyjä metsänhakkuutuloja. Toisaalta maanomistaja joka ei maitaan ko rekisteriin ja käyttöön antaisi voisi puhtaalla omallatunnolla viljellä puupeltojaan.
Ps. Vanha kuusikko on yksipuulajinen luontaisesti. Kuusi tappaa kaiken muun altaan ja ns hoitamattomat ikimetsät ovat loppujenlopuksi vain tasalatvaisia puupeltoja joissa ei kasva mitään aluskasvillisuutta..

Käyttäjän Kirsiomp kuva

#32 Ari, hauska idea tuo alkaa myydä "luontoarvoja arvostaville kalastuskortin tyylistä luontokorttia".

Uskon, että vanhoihin arvokkaisiin suojelumetsiin voisikin luontokortteja tuotteistaa ja myydä.

Luontokortissa voisi olla myös oheispalveluja, esim. saunominen savusaunassa luontoretken päätteeksi, melontaa virtaavassa koskessa, sienien tunnistusta oppaan ohjauksessa tai lakkoja lakkasuolta poimiessa jo etukäteen merkityiltä suolampareilta...

Käyttäjän hoikanpoika kuva
Ari Mikkola

Itse metsänomistajana näen luontoarvoja myös hakatuissa metsissä. Seurata uusien taimien kasvua, vanhan puuaineksen maatumista, sieniä ja sammalia jotka valtaa metsäkoneiden urat..
Aikoinaan seurakunta rakensi laavun hakkuuaukiolle ja kaikki sitä ihmetteli ettei siellä ole mitään nähtävää, aukon keskellä..
Nyt siellä on jo eka harvennuskin käynyt ja itse olen vuosittain jo vuosikymmeniä käynyt tuolla laavulla ja on ollut todella hieno ollut seurata metsän kasvun vaiheita.
Jokamiehen oikeudet on hienot oikeudet joita ei kannata uhrata mutta luontoarvojen nauttijoille toivon laajempaa ymmärrystä luonnon kiertokulusta. Monesti tuntuu että se pystyynkuoleva, lahon runtelema ikimetsä on se ainoa metsätyyppi mitä arvostetaan ja pidetään arvokkaana. Itselle ikimetsä, aarniometsä edustaa hautuumaata, heitteille jätettyä, pilattua, kuin hylättyä rauniota.

Käyttäjän hoikanpoika kuva
Ari Mikkola

Muutenkin ilmaston muuttuessa, mikä liene kovimmankin luonnonsuojelian mielestä jo tieteellinen tosiasia, metsien hakkuita tulisi lisätä rajusti. Tämä siksi että ilmaston muuttuessa Suomen nykyinen puusto muuttuu vääränlaiseksi vallitsevaan ilmastoon. Kuusi ja koivu ei kestä ennusteiden mukaisia sääoloja jolloin jo lähi vuosikymmeninä on aloitettava laajamittaiset ko puulajien poistamiset Suomen luonnosta.
Ympäristön ja metsien kannalta leutojen runsaslumisten talvien ja kuivien, paahteisten kesien tauti ja myrskytuhot altistavat koko Suomen metsät tuhohyönteisten ja metsäpalojen uhan alle. Puhumattakaan kasvavan lämmön, hiilidioksidin ja kosteuden arvaamattomista yhteisvaikutuksesta.
Jos Suomen metsät aiotaan pitää elävinä, terveinä hiilinieluina eikä sairaiden, kuolevien puiden hautuumaana ja hiilipäästöjen lähteenä niin silloin Suomen puustolajisto on uusittava ja nopeasti.
Tuhohyönteiset voivat jo aiheuttaa valtavia, tuhansien hehtaarien tuhoja ja yksi myrsky voi kaataa Äänekosken tehtaan vuositarpeen verran puuta. Ruotsissa taisi jokunen vuosi sitten yksi myrsky kaataa Suomen useamman vuoden hakkuita vastaavan määrän kuutioita. Myrskytuhopuu ei ole yleensä sahatavarakelpoista vaan menee selluksi ja kuiduksi.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset