Äänekosken sellutehdas syö puuta 240 puurekkaa ja 70 junavaunullista päivässä!

 

"Metsäteollisuuden talousmetsät eivät sovellu luontoretkeilijöille

Lähden metsäretkelle. Saavun vajaan hehtaarin kokoiselle, noin 10 vuotta sitten hakatulle mäntyaukealle.

Taimet näyttävät voivan hyvin. Mutta aluskasvillisuus, jolla ei ole enää auringolta suojaavia puita, on ankea näky.

Mustikan varvut ovat paahtuneet kituviksi tyngiksi. Paikka paikoin paljastuvassa hiekkamaassa on haurasta sammalta. Alue heinittyy vähitellen.

Jatkan matkaa koivutaimikkoon. Siitä on perattu raivaussahalla pajut, pihlajat ja muut koivikkoon sopimattomat vesakot.

Ne on jätetty aluskasvillisuuden sekaan maatumaan. Niin pitääkin tehdä. Maasto on muuttunut ryteiköksi, jossa käveleminen on vaivalloista.

Varjoisissa paikoissa huomaan risukasojen seasta kukkivia mustikan varpuja. Niihin ehkä tulee kesällä marjoja, joita ei pysty poimimaan, koska edessä on kasoittain risuja.

Suunnistan koivikosta noin 20-vuotiaaseen kuusikkoon. Siihen on tehty ensimmäinen harvennushakkuu.

Rämmin kuusien oksien seasta metsäkoneen jättämälle uralle, joka on noin 5 metriä leveä. Metsäkone painaa vajaat 20 000 kiloa. Sen renkaiden jäljet ovat kuin ojat, joihin on jäänyt vesimonttuja ja maasta ylös nousseita kiviä.

Huomaan että metsäkoneen kuljettaja on pyrkinyt suojelemaan maapohjaa läjäämällä kuusien oksia pyörien alle. Silti puiden juuria on vahingoittunut.

Metsäkone pystyy puomillaan harventamaan noin 8 metrin säteellä. Ja jotta yhtään ylimääräistä puuta ei jäisi kuusikkoon, on uria noin 20 metrin välein.

Etsin kaadettujen puiden oksien seasta aluskasvillisuutta. Sitä ei ole, koska kuuset ovat oksillaan varjostaneet koko maapohjan.

Saavun täysikasvuiseen talousmetsään, jossa kuuset ovat noin 80-vuotiaita. Jos olisin puunhalaaja, käteni ylettyisivät kuusen rungon ympäri. Muutaman kilometrin päästä kuuluu metsäkoneen ääni. Tämä metsä tullaan lähiaikoina kaatamaan.

Metsäkoneet kaatavat puita ympäri vuorokauden läpi vuoden. Kesälläkin, jolloin on lintujen pesintäaika ja nisäkkäät saavat poikaset.

Uusi metsä pyritään istuttamaan mahdollisemman pian hakatun tilalle. Maa mätästetään pienellä kaivinkoneella taimien kasvualustoiksi. Parina kesänä käydään polkemassa liikakasvillisuus puuntaimien ympäriltä.

Ja sitten muutaman vuoden välein perataan raivaussahalla kasvavien puiden edestä vesakot pois, yleensä kaksi kertaa. Kunnes puut ovat riittävän vahvoja kasvamaan tasalatvametsäksi.

Se tarkoittaa että kasvatetaan metsä, jossa puut ovat samanlajisia ja ikäisiä sekä yhtäsuuria.

Parinkymmenen vuoden päästä tehdään ensimmäinen harvennushakkuu. Ja myöhemmin toinen, kunnes metsä on kasvanut täyteen mittaansa aikuiseksi.

Se tarkoittaa, että puut ei kasva enää pituutta vaan alkavat paksuuntua. Silloin on aika tehdä varsinainen hakkuu.

Talousmetsät eivät tuo luontoelämyksiä turisteille eivätkä metsäretkeilijöille. Talousmetsissä ei voi ajaa maastopyörällä tai käydä kävellen rentoutumassa niin että verenpaine laskisi, koska polkuja ei enää ole.

Tilalla ovat kaadetut metsäalueet, hakkuu-urat, ryteiköt ja nuoret puupellot. Niissä on niukasti marjoja ja sieniä.

Metsistä keskustellaan hiilinieluna ja taloudellisena hyötynä metsäteollisuudelle.

Sanotaan että metsät kasvavat enemmän kuin koskaan.

Minun mielestäni olisi aika keskustella myös siitä, millaisia teollisuudelle kasvatettavat metsät ovat luontoretkeilijöille."

Mari Haapavaara,

Jyväskylä, Korpilahti

(julkaistu mielipidekirjoituksena Keskisuomalainen-lehdessä tänään 26.05.2019)

yes Erinomainen kirjoitus Mari!

heart Kiitos

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu