Kirsiomp

Ympäristön- ja lastensuojeluasiat ovat jäämässä ulkomaalaisasioiden jalkoihin

  • Tulisiko ulkomaalaisasioille perustaa oma, itsellinen ja tehokas oikeusturvaelin? (Kuvan lähde Korkein hallinto-oikeus)
    Tulisiko ulkomaalaisasioille perustaa oma, itsellinen ja tehokas oikeusturvaelin? (Kuvan lähde Korkein hallinto-oikeus)
  • Ympäristön- ja lastensuojeluasiat ovat jäämässä ulkomaalaisasioiden jalkoihin
  • Ympäristön- ja lastensuojeluasiat ovat jäämässä ulkomaalaisasioiden jalkoihin

 

"Korkeinta hallinto-oikeutta työllistävät nykyään eniten turvapaikka- ja muut ulkomaalaisasiat." (Hämeen Sanomat 20.3.2019, maksumuurin takana)

- - "Eniten KHO:ta työllistävät ulkomaalaisasiat. Niiden osuus viime vuonna saapuneista tapauksista oli 60 prosenttia. Suurin osa koskee Maahanmuuttoviraston kielteisiä turvapaikkapäätöksiä.

– KHO:ssa käsiteltävien ulkomaalaisasioiden määrä on vielä tänäkin päivänä suurempi kuin olisin osannut ennakkoon kuvitella. Näyttää epätodennäköiseltä, että asiamäärä voisi lähitulevaisuudessa pudota vuotta 2015 edeltäneelle tasolle, Kuusiniemi sanoo.

Turvapaikkahakemusten määrä vaikuttaa piikkivuoden jälkeisestä putoamisestaan huolimatta jääneen pysyvästi “entisen normaalin” yläpuolelle.

– On mahdotonta ennustaa, millaisia ihmismääriä tänne voi tulla, jos maailmassa tapahtuu mullistuksia ja uusia konflikteja ja syntyy esimerkiksi ilmastopakolaisuutta, Kuusiniemi pohtii." (katso koko teksti alla)

https://www.hameensanomat.fi/kanta-hame/khon-presidentti-kari-kuusiniemi...

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Tämä sama ilmiö on havaittavissa jokaisessa viranomaisportaassa, ei pelkästään KHO:ssa.

Käyttäjän mjkrie kuva
Mika Riekki

A) Voimme romuttaa nykyisenkaltaisen sosiaaliturvan, ei turvapaikanhakijoita eikä hyvinvointivaltiota. Wild North meininki, suomalaiset esittää intiaaneja jos ilmastopakolaiset siitä huolimatta saapuvat kuokkimaan suota.

B) Voimme kokeilla rajatarkastuksien käyttöönottoa. Ilman viisumia ei päästetä maahaan EU:n ulkopuolelta, tarkastukset Hapaarannassa ja Venäjän rajalla ja asylum-sana ei enää takaa pääsyä maahan, varsinkaan ilman asiakirjoja. Samalla vähenee salakuljetus, rikollisten kulkeminen vaikeutuu, ja säästyneillä oikeuslaitos kuluilla saa palkattua tuhansia rajavartijoita, eli "hei me tienataan tällä". Nykyisellään rajavalvonta toimii vain niin, että ajoneuvoliikennettä valvotaan laivaliikenteessä, ettei varastettua tavaraa mene läpi ihan niin paljon takaisin Viroon.

C) kuskataan turvapaikanhakijaksi ilmoittautuvat suoraan Helsingin Itäkeskukseen, ja katsotaan mitä tapahtuu kun rahat loppuu.

Käyttäjän juhamyllarinen kuva
Juha Myllärinen

"Wild North meininki, suomalaiset esittää intiaaneja jos ilmastopakolaiset siitä huolimatta saapuvat kuokkimaan suota."

Näinkin voi asiaa nähdä. Toisaalta myös niin, että elinolot kun ovat etelässä niin vaikeita, jo pitemmältä ajalta, niin kun tiedetään paremmasta muualla, eikä omia oloja saada paremmiksi, parempi lähteä muualle.

Suomalaisetkin voisi laittaa maansa lihoiksi, vaikka sopivilla perusteilla, joita varmasti on tartuttavana, jonka jälkeen voitaisiin muuttaa vaikka sinne, missä elinvoimaisuutta enemmän. Ehkä sinne, jonne sitä on valunut. Perässä vain, kun muutenkin mennään perässä, ja Afrikkalaiset myös.

Miksi mennään aina peräkanaa, on tietysti toinen kysymys. Missä otetaan vastaan, missä ei? Jos voidaan, otetaanko, ja jos ei, niin voiko olla ottamatta?

Näissä tarvittaisiin jotain suoraselkäisyyttä. Vaikka ajatusmalli alkuun, jos suoraselkäisyys on muuten vinosta lähtevää, eikä realistisesti voi, eikä saa ottaa toteutuakseen.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Tässä vielä em. Hämeen Sanomien teksti, jotta asiasta saa paremman käsityksen:

"KHO:n presidentti Kari Kuusiniemi: Valitusjärjestelmän tiukentuminen vain parantaa oikeusturvaa (20.3.2019, Viki Salonen)

Korkeinta hallinto-oikeutta työllistävät nykyään eniten turvapaikka- ja muut ulkomaalaisasiat.

Ensi vuoden alusta lähtien KHO:hon valittamiseen tarvitaan aina valituslupa. KHO:n presidentti Kari Kuusiniemi, 58, pitää uudistusta tarpeellisena.

Ensi vuoden alusta lähtien korkeimpaan hallinto-oikeuteen valittamiseen tarvitaan aina valituslupa. KHO:n presidentti Kari Kuusiniemi, 58, pitää uudistusta tarpeellisena. Kuusiniemi vieraili tiistaina Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa.

Valitusjärjestelmän tiukentuminen ei heikennä vaan päinvastoin parantaa ihmisten oikeusturvaa, näkee korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) presidentti Kari Kuusiniemi.

Eduskunnan vastikään hyväksymän lakiuudistuksen myötä hallinto-oikeuden päätöksistä valittamiseen tarvitaan jatkossa aina valituslupa. Muutos tuo muun muassa lastensuojeluasiat valituslupajärjestelmän piiriin.

Kuusiniemi perustelee näkemystään tehokkuuden lisääntymisellä ja resurssien paremmalla kohdentumisella.

– Jatkossa voimme ratkaista valituslupa-asiat pienemmällä eli kolmen tuomarin kokoonpanolla ja ilman kuulemismenettelyä. Lisäksi kielteinen valituslupapäätös voidaan antaa lyhyenä standardimaisena päätöksenä.

Kuusiniemen mukaan tämä vähentää rutiinityötä, mikä puolestaan vapauttaa resursseja tärkeimpiin töihin.

– Sen myötä pystymme antamaan yhä paremmin perusteltuja, oikeuskäytäntöä ohjaavia ja ihmisten oikeusturvaodotuksiin vastaavia ratkaisuja.

Lukumääräisesti suurin osa KHO:n tehtävistä on juuri valituslupahakemuksia.

Valituslupakynnys vaihtelee asiaryhmittäin. Esimerkiksi verotusasioissa valituslupa myönnetään tavallisesti noin 20 prosentissa tapauksissa, Kuusiniemi kertoo. Ulkomaalaisasioissa läpi menee keskimäärin joka kymmenes hakemus, niistäkin suuri osa vain olosuhteiden eli esimerkiksi jonkin maan turvallisuustilanteen muututtua.

– KHO:n tulee myöntää valituslupa, jos jokin kolmesta perusteesta täyttyy: ennakkotapausperuste, ilmeisen virheen peruste tai muun painavan syyn peruste. Painava syy voi liittyä esimerkiksi hankkeen suureen yhteiskunnalliseen merkittävyyteen tai yksilötasolla vaikkapa maahanmuuttajan palautuskieltoon, Kuusiniemi kertoo.

Eniten KHO:ta työllistävät ulkomaalaisasiat. Niiden osuus viime vuonna saapuneista tapauksista oli 60 prosenttia. Suurin osa koskee Maahanmuuttoviraston kielteisiä turvapaikkapäätöksiä.

– KHO:ssa käsiteltävien ulkomaalaisasioiden määrä on vielä tänäkin päivänä suurempi kuin olisin osannut ennakkoon kuvitella. Näyttää epätodennäköiseltä, että asiamäärä voisi lähitulevaisuudessa pudota vuotta 2015 edeltäneelle tasolle, Kuusiniemi sanoo.

Turvapaikkahakemusten määrä vaikuttaa piikkivuoden jälkeisestä putoamisestaan huolimatta jääneen pysyvästi “entisen normaalin” yläpuolelle.

– On mahdotonta ennustaa, millaisia ihmismääriä tänne voi tulla, jos maailmassa tapahtuu mullistuksia ja uusia konflikteja ja syntyy esimerkiksi ilmastopakolaisuutta, Kuusiniemi pohtii.

Hänen mukaansa KHO sai “varsin kohtuullisen määrän” lisäresursseja vuoden 2015 turvapaikanhakija-aallon jälkeen.

– Ihmisten asiat pitää saada käsitellyiksi säällisessä ajassa. Tälle on paitsi inhimilliset myös valtiontaloudelliset perusteet, sillä ihmisten pitäminen vastaanottokeskuksissa ei ole ilmaista.

– Meidän täytyy saada omat prosessimme niin toimiviksi, että suoriudumme tästä tehtävästä.

Kuusiniemen mukaan KHO on niin arvostettu työpaikka, että sinne on ainakin toistaiseksi löytynyt riittävästi hyviä juristeja.

Nykylainsäädäntö on lähtenyt siitä, ettei viranomaispäätöksistä valittamiseen pääsääntöisesti tarvita valituslupaa. Käytännössä kehitys on kuitenkin kulkenut päinvastaiseen suuntaan.

– Meille tulevista jutuista kolme neljästä on valituslupajärjestelmän piirissä, Kuusiniemi kertoo.

Tähän asti valituslupaa ei ole tarvittu esimerkiksi lastensuojeluasioissa, kunnallisasioissa eikä niissä monissa muissa asioissa, joissa valitusluvasta ei ole erikseen säädetty.

– Sosiaali- ja terveysministeriö on kantanut huolta oikeusturvan säilymisestä lastensuojeluasioissa. KHO:ssa sovellettavat valituslupaperusteet kuitenkin varmistavat oikeusturvan, ja asiat saadaan ratkaistua selvästi nykyistä nopeammin.

Kuusiniemen mielestä valitusjärjestelmää ei pidä enää tämän uudistuksen jälkeen tiukentaa, sillä valitusmahdollisuus on tärkeä osa kansalaisten oikeusturvaa.

– Olen vakaasti sitä mieltä, ettei meidän ole syytä edetä suppeampaan valituslupajärjestelmään, jollainen on käytössä korkeimmalla oikeudella. He soveltavat käytännössä vain ennakkopäätösperustetta. Yleisen puolen tuomioistuinjärjestelmä on kuitenkin kolmiportainen, meillä kaksiportainen.

Kuusiniemi on myös vastustanut tiukasti ajatusta korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden yhdistämisestä. Perusteena on sekä tehtäväkuvien että prosessien ja toimintaperiaatteiden erilaisuus.

– En näe mitään järjellistä syytä siihen, että nyt hyvin toimivia erillisjärjestelmiä pitäisi ruveta yhdistämään. Kaksilinjainen lainkäyttö on myös selvä eurooppalainen pääsääntö.

Kuusiniemi aloitti KHO:n presidenttinä viime syyskuussa." (HäSa)

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Kuusiniemi artikkelin mukaan toteaa, että "En näe mitään järjellistä syytä siihen, että nyt hyvin toimivia erillisjärjestelmiä pitäisi ruveta yhdistämään. Kaksilinjainen lainkäyttö on myös selvä eurooppalainen pääsääntö".

Mitäpä jo meillä olisikin 3-linjainen lainkäyttö? KKO:n linja, KHO:n linja ja UHO:n linja eli tuo "U"-kirjain tulisi sanasta ulkomaalaiset. UHO:ssa käsiteltäisiin hallinto-oikeuksien nykyiset ulkomaalaisasiat ja turvapaikanhakija-asiat?

UHO:n 3-linja perkaisi nopeammin oman sektorinsa asioita tehokkaalla ja erikoistuneemmalla oikeuskäsittelyllään. Tästä tulisi selkeitä kustannussäästöjä yhteiskunnalle ja voisihan sinne siirtää käsittelyyn myös nämä nyt puhuttavat vierastaistelijat ja heidän lastensa asiatkin.

Ja voisihan 3-linjan ottaa käyttöön koko EU:n alueella, jokaisessa jäsenmaassa.

Ottakaapa kantaa! :)

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset