Kirsiomp

Suomi näyttää ylittävän kestävän puuhakkuukertymän jo nyt 6 milj. kuutiolla!

  • http://mela2.metla.fi/mela/tupa/index.php
    http://mela2.metla.fi/mela/tupa/index.php
  • http://mela2.metla.fi/mela/tupa/index.php
    http://mela2.metla.fi/mela/tupa/index.php
  • http://statdb.luke.fi/PXWeb/pxweb/fi/LUKE/LUKE__04%20Metsa__02%20Rakenne%20ja%20tuotanto__10%20Hakkuukertyma%20ja%20puuston%20po
    http://statdb.luke.fi/PXWeb/pxweb/fi/LUKE/LUKE__04%20Metsa__02%20Rakenne%20ja%20tuotanto__10%20Hakkuukertyma%20ja%20puuston%20po
  • https://www.luke.fi/uutiset/runkopuun-hakkuut-uuteen-ennatykseen-yli-72-miljoonaa-kuutiometria/
    https://www.luke.fi/uutiset/runkopuun-hakkuut-uuteen-ennatykseen-yli-72-miljoonaa-kuutiometria/

 

... Pitääkö tämä paikkansa? surprise

 

"Metsistämme hakattiin vuonna 2017 metsäteollisuuden käyttöön 63 miljoonaa kuutiometriä ja metsähakkeeksi tai polttopuuksi yhdeksän miljoonaa kuutiometriä runkopuuta. Määrä ylitti Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan edellisen vuoden hakkuut kahdella miljoonalla kuutiometrillä ja oli suurempi kuin koskaan ennen.

Metsäteollisuustuotteiden valmistukseen tai vientiin hakattiin yhteensä 63,3 miljoonaa kuutiometriä runkopuuta. Siitä oli tukkipuuta 43 prosenttia ja kuitupuuta 57 prosenttia. Kokonaismäärä kasvoi edellisvuodesta 1,1 miljoonaa kuutiota eli kaksi prosenttia. Teollisuuspuun hakkuukertymä ylitti edeltävän kymmenvuotisjakson keskiarvon yhdeksällä miljoonalla kuutiometrillä eli 17 prosentilla.

Lämpö- ja voimalaitosten metsähakkeeksi tai pientalojen polttopuuksi hakattiin runkopuuta yhteensä 9,2 miljoonaa kuutiometriä. Metsähakkeeksi korjatun runkopuun määrä säilyi edellisen vuoden tasolla. Klapeina, halkoina ja hakkeena käytettiin lämmityskaudella 2016–2017 kuitenkin 1,1 miljoonaa kuutiometriä enemmän puuta kuin aikaisemmin. Runkopuun lisäksi metsistä korjattiin poltettavaksi vuonna 2017 myös 2,4 miljoonaa kuutiometriä latvusmassaa ja kantoja.

Vuoden 2017 hakkuut nousivat 86 prosenttiin kestävistä hakkuumahdollisuuksista

Kotimaisen puun käyttömäärät ovat nousseet viime vuosina tasaisesti ja useita uusiakin investointisuunnitelmia on esillä. Hakkuiden, metsien hiilivarastojen ja hiilinielujen sekä metsien muiden ekosysteemipalveluiden yhteensovittaminen on lisännyt keskustelua metsien käytöstä.

– Toteutuneilla hakkuumäärillä päivitetty suurin puuntuotannollisesti kestävä runkopuun hakkuukertymä on Luken mukaan koko maassa nyt noin 85 miljoonaa kuutiometriä tukki-, kuitu- ja energiapuuta vuodessa. Hakkuukertymätilaston perusteella siitä käytettiin vuonna 2017 koko maassa 86 prosenttia, kertoo yliaktuaari Jukka Torvelainen Lukesta.

Hänen mukaansa tuoreimmat alueelliset hakkuumahdollisuusarviot on laskettu Valtakunnan metsien inventoinnin vuosien 2009–2013 mittauksien pohjalta. Arviossa on huomioitu hakkuiden teknis-taloudellinen kannattavuus sekä metsien erilaiset käytön rajoitukset, kuten suojelupäätökset.

Kymmenen vuoden jaksolle, 2011–2020, arvioitujen lukujen perusteella hakkuiden tasossa on huomattavaa alueellista vaihtelua.

– Vuoden 2017 hakkuut ylittivät kestävät hakkuumahdollisuudet Kanta- ja Päijät-Hämeen, Kymenlaakson, Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon maakunnissa. Kestävyyttä kannattaa kuitenkin tarkastella vuotta pitemmällä ajanjaksolla. Muutaman vuoden suuretkaan hakkuut eivät ole tässä kriittisiä. Puuntuotannon kestävyys vaarantuu vasta, jos koko jakson keskimääräiset hakkuut nousevat jakson kestäviä hakkuumahdollisuuksia suuremmiksi, Torvelainen arvioi.

Päätehakkuuala, uudistushakkuu, hakkuu kahdessa vaiheessa, ensin hakattiin kuusi, kuusitukit. Myöhemmin syksyllä hakataan mänty, osa männyistä pylväspuiksi. Sirkka Virtasen perikunnan maa, Kurkivuori. Ajokone ja puutavararekka metsävarastolla.

Kuva: Erkki Oksanen

Puuston poistuma kasvoi yli 87 miljoonaan kuutioon

Puuston poistuma saadaan lisäämällä hakkuukertymään hakkuutähteestä metsään jäävä runkopuu sekä metsään jäävä luontaisesti kuollut runkopuu. Nämä erät olivat vuonna 2017 yhteensä 15 miljoonaa kuutiometriä, joten puuston poistuma nousi yli 87 miljoonaan kuutiometriin. Määrä oli kaksi prosenttia suurempi kuin vuotta aikaisemmin.

– Puuntuotannon maalla on uusimpien mittausten perusteella runkopuuta noin 2 200 miljoonaa kuutiometriä. Metsiimme kasvaa uutta runkopuuta noin 110 miljoonaa kuutiometriä, joten puuntuotannon metsien puuston kokonaismäärää suureni viime vuonna ennätyspoistumasta huolimatta yli 20 miljoonalla kuutiometrillä, Torvelainen jatkaa.

Tilaston taustaa

Luke laskee runkopuun hakkuukertymän muiden tilastojensa perusteella. Metsäteollisuuden käyttöön tai vientiin tarkoitetun tukki- ja kuitupuun sekä lämpö- ja voimalaitosten metsähakkeen runkopuun määrät saadaan hakkuita koskevasta vuositilastosta. Pientalojen polttopuuna käytetyn runkopuun tuorein tieto koskee lämmityskautta 2016–2017 ja metsänomistajien omaan käyttöön sahauttamaa puuta koskeva tieto vuotta 2010.

Lähde:

https://www.luke.fi/uutiset/runkopuun-hakkuut-uuteen-ennatykseen-yli-72-...

- -

Hakkuukertymä ja puuston poistuma

Hakkuukertymä ja puuston poistuma alueittain 2017

28.06.2018

Pääkohdat

  • Suomen metsistä hakattiin vuonna 2017 yhteensä 72,4 miljoonaa kuutiometriä runkopuuta, mikä oli kolme prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Määrä nousi jo kolmantena vuonna peräkkäin yli kaksi miljoonaa kuutiometriä vuodessa ja oli suurempi kuin koskaan aikaisemmin.
  • Hakkuukertymästä 63,3 miljoonaa kuutiometriä eli 87 prosenttia oli metsäteollisuuden raaka-aineeksi menevää tukki- ja kuitupuuta. Nämä teollisuuspuun hakkuut kasvoivat edellisestä vuodesta 1,1 miljoonaa kuutiometriä ja ylittivät edeltävän kymmenvuotisjakson keskiarvon 9,1 miljoonalla kuutiometrillä eli 17 prosentilla.
  • Loppu 9,2 miljoonaa kuutiometriä oli energiapuuta eli pientalojen polttopuuta tai lämpö- ja voimalaitoksien metsähakkeen runkopuuta. Polttopuun määrä selvitettiin yhdeksän vuoden tauon jälkeen uudelleen ja se nousi 1,1 miljoonaa kuutiometriä suuremmaksi kuin aikaisemmin. Metsähakkeeksi hakatun runkopuun määrä säilyi edellisen vuoden tasolla.
  • Metsiemme suurin puuntuotannollisesti kestävä runkopuun hakkuumahdollisuusarvio on Luken mukaan nyt lähes 85 miljoonaa kuutiometriä teollisuus- ja energiapuuta vuodessa. Hakkuukertymätilaston perusteella siitä käytettiin vuonna 2017 koko maassa 86 prosenttia.
  • Tuoreimmat alueelliset hakkuumahdollisuusarviot on laskettu Valtakunnan metsien inventoinnin vuosien 2009–2013 mittauksien pohjalta jaksolle 2011–2020. Niiden perusteella hakkuiden tasossa on huomattavaa alueellista vaihtelua, ja vuoden 2017 hakkuut ylittivät hakkuumahdollisuudet Kanta- ja Päijät-Hämeen, Kymenlaakson, Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon maakunnissa. Edes muutaman vuoden ylitys ei kuitenkaan vaaranna puuntuotannollista kestävyyttä, jos koko jakson keskimääräiset hakkuut jäävät jakson kestäviä hakkuumahdollisuuksia pienemmiksi.
  • Myös puuston poistuma nousi viime vuonna uuteen ennätykseen, yli 87 miljoonaan kuutiometriin. Poistuma sisältää hakatun runkopuun lisäksi myös hakkuutähteestä metsään jääneen runkopuun sekä luontaisesti kuolleen runkopuun. Metsiemme elävä pystypuusto suureni kuitenkin yli 20 miljoonalla kuutiometrillä, sillä uutta runkopuuta kasvoi noin 110 miljoonaa kuutiometriä.

    Runkopuun hakkuumäärät

Hakkuukertymä puutavaralajeittain ja puuston poistuma

Hakkuukertymä puutavaralajeittain ja puuston poistuma

Hakkuukertymä puulajeittain

Hakkuukertymä omistajaryhmittäin

Puuston poistuma puulajeittain

Puuston poistuma omistajaryhmittäin

Puuston vuotuinen kasvu, poistuma ja hakkuukertymä

Tietokantataulut

yes Seuraava julkistus

27.06.2019

Lähde:

https://stat.luke.fi/hakkuukertyma-ja-puuston-poistuma

--

Katso myös aikaisempi US-blogini aiheeseen:

http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276272-luke-onko-kestava-puiden...

 

 

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Sirpa Pietikäisen tuoreesta blogista:

- - "Valitettavasti poliittisessa päätöksenteossa tiedeyhteisön vahva viesti esimerkiksi monimuotoisuuden ja ekosysteemipalveluiden tilasta ei ole saanut riittävää painoarvoa. Tietoa on, tahtoa puuttuu.

Olen ajamassa EU:n uuden, riittävästi rahoitetun, riippumattoman tieteellisen reflektioalustan perustamista isojen ihmiskuntahaasteiden ratkaisemiseksi tiedeperusteisesti. Sen tehtävänä on oltava itsenäisesti ja oma-aloitteisesti arvioida, millaisia ratkaisuja ja oivalluksia tarvitaan isojen ihmiskuntahaasteiden ratkaisemiseksi, arvioida politiikassa tehtyjen esitysten riittävyyttä suhteessa esillä olevaan haasteeseen ja toimimattomuuden vaihtoehtoiskustannuksia.

Tiede osaa kertoa meille, että ongelmien ratkaisu hyvissä ajoin on aina edullisempaa kuin vahinkojen korjaaminen jälkeenpäin – jos se aina on edes mahdollista." - -

http://sirpapietikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2...

---

Sirpan juhlapuheista oikeisiin tekoihin on liian pitkä matka... Ja aikaa on vähän. Suomen monimuotoinen luonto on kohta tärvelty ylisuurilla hakkuilla. Nyt on ratkaisun hetki, koska hallitusta kasataan paraillaan - mutta millä ehdoin:

Kaikki laskevat vain puukuutioita, kun pitäisi laskea liito-oravia, saukkoja, lintuja, sammalia...

https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Lajit/Uhanal...

Käyttäjän sepposimonen2 kuva
Seppo Simonen

Suomen metsien hakkuun vaikutus kun hakataan 83 milj. m3 puuta maapallon ilmastoon tai 65 milj. puuta m3 onko tätä laskettu Suomen maaseuden elinoloja ei saa polittisesti huonontaa. Edelleen miksei luonnonvaraiset suot noin 4 milj. hehtaaria mukana hiilinielu laskekelmissa.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Puiden kaataja - pistäpä itsesi testiin, ks. alla:

METSÄNKÄYTTÄJÄN LIITO-ORAVASIMULAATTORI

https://www.tapio.fi/liito-orava/

Käyttäjän sepposimonen2 kuva
Seppo Simonen

Maaseudun elinehtoja ei saa huonontaa mitenkään. Liito-oravat eivät ole maksaneet veroa. Nyt kun myyt 100 vuotiasta tukkimetsää vero on tuplana ensiksi on maksettu ha perusteista metsätyypin mukaista veroa ja nyt myyntiveroa. Tämä on sitä metsänomistajan kurjistamista.

Käyttäjän Minnamaarialax kuva
Minna-Maaria Lax

Jokainen kansalainen voi ostaa itselleen metsää ja suojella sen ihan vapaasti. Muun muassa Pentti Linkola osti Parikkalasta kunnon alan vanhaa metsää ja suojeli sen. Loistava ympäristöteko.

Kuinka moni kurkku suorana ulvova cityvihreä kykenee tekemään saman kuin Pentti?

Käyttäjän ErkkiJohansson1 kuva
Erkki Johansson

Luulisi ettei raha ole ongelma monelle heistä, varakkaiden perheiden lapsia pääkaupunkiseudulta. Ei kun vihreät ostamaan metsiä ja suojelemaan niitä!

No, miksi mitään ei tapahdu?

Käyttäjän juhaniyt kuva
Juhani Ylä-Tulijoki

On niin paljon helpompaa ja halvempaa suojella toisten metsiä. Ja vaatia muita tekemään jotain mitä ei itse tarvitse tehdä.

Käyttäjän minavaan kuva
jouko viitala

En kyllä ymmärrä, miksi Suomen pitäisi pelastaa koko maailma! Hyvin todennäköistä on, että ellei Suomen metsistä saada puuta, niin se hankitaan jostain muualta. Samalla sitä hyödyntävä teollisuus menee sinne missä sen on mahdollista toimia.

Lukemani mukaan ympäristäasiat Suomessa on maailman laajuisesti katsottuna hyvin hyvällä mallilla. Pysytään siinä, eikä tuhota suomen taloutta. Jotenkin minusta vain tuntuu siltä, että Suomessa ympäristöhysteria on ylittänyt arki järjen rajat.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Jouko & co, minulla on tarkoituksena tuoda näitä hakuumääriä julkisuuteen siksi, että ymmärrettäisiin, että ei ne hakatut puukuutiot ole niinkään merkitseviä vaan uhanalaiset luontotyypit - meidän kaikkien lähimetsät - ja niiden uhanalaiset eläin- ja kasvilajit.

Vain me suomalaiset itse pystymme oman lähiluontomme pelastamaan - tai vaihtoehtoisesti tuhoamaan. Tämä ei ole niinkään ilmastonmuutosnäkökulma vaan luonnon monimuotoisuuden pelastamisen näkökulma.

Ei kaikkea voi mitata kuutioissa tai euroissa.

Käyttäjän juhaniyt kuva
Juhani Ylä-Tulijoki

Mutta itsehän juuri mittaat kaiken kuutiossa etkä metsäluonnon mukaan. Et voi millään ymmärtää sitä että meille on kertynyt viimeisen parinkymmenen vuoden aikana kymmenien miljoonien kuutioiden hakkuurästit. Nyt kun näitä rästejä saa vihdoin kaupaksi niin alueelliseti voidaan hakata vaikka vuosikasvun verran ilman että sillä on vaikutusta kestäviin hakkuumääriin. Ja kun saadaan vajaatuottoiset metsät taas kasvamaan niin puuntuotanto vain kiihtyy nykyisestä.

Käyttäjän minavaan kuva
jouko viitala

Kaikkea ei tosiaankaan voi mitata kuutioina.

Ikävä kyllä luonnon monimuotoisuudella ei lapsille kaupasta ruokaa paljonkaan saa!

Onkohan tuo lajien häviämiseen liittyvä asia yhtä todenmukainen kuin 80-luvun ennuste, jossa lajien katoamisia piti vuoteen 2000 mennessä olla tolkuton määrä, mutta toteutuma on ollut murto-osa.

Perustuuko juttu yksittäisen tutkija Sampo Soimakallion EU-asetuksen soveltamiseen liittyvään tulkintaan, jolla ei ole tieteellistä eikä muutakaan todellisuuspohjaa- Jos niin juttua ainakin Perussuomalaiset pitävät valeuutisointina

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Viitaten Hautalan ulostuloon, meillähän on ollut jo voimassa vuodesta 2017 toukokuulta YVA-laki ja YVA-asetus, joissa jo vaaditaan raaka-aineen hankinnan kestävyyden tarkastelua:

252/2017 Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä, 1 luku "Yleiset säännökset":

1 §
Tavoite

Tämän lain tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja arvioinnin yhtenäistä huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa sekä samalla lisätä kaikkien tiedon saantia ja osallistumismahdollisuuksia.

2 §
Määritelmät

Tässä laissa tarkoitetaan:

1) ympäristövaikutuksella hankkeen tai toiminnan aiheuttamia välittömiä ja välillisiä vaikutuksia Suomessa ja sen alueen ulkopuolella:

a) väestöön sekä ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen;

b) maahan, maaperään, vesiin, ilmaan, ilmastoon, kasvillisuuteen sekä eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen, erityisesti niihin lajeihin ja luontotyyppeihin, jotka on suojeltu luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta annetun neuvoston direktiivin 92/43/ETY ja luonnonvaraisten lintujen suojelusta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/147/EY nojalla;

c) yhdyskuntarakenteeseen, aineelliseen omaisuuteen, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön;

d) luonnonvarojen hyödyntämiseen; sekä

e) a–d alakohdassa mainittujen tekijöiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin;

2) ympäristövaikutusten arviointimenettelyllä 3 luvun mukaista menettelyä, jossa tunnistetaan, arvioidaan ja kuvataan tiettyjen hankkeiden todennäköisesti merkittävät ympäristövaikutukset ja kuullaan viranomaisia ja niitä, joiden oloihin tai etuihin hanke saattaa vaikuttaa, sekä yhteisöjä ja säätiöitä, joiden toimialaa hankkeen vaikutukset saattavat koskea;

3) ympäristövaikutusten arviointiohjelmalla hankkeesta vastaavan laatimaa suunnitelmaa tarvittavista selvityksistä sekä arviointimenettelyn järjestämisestä;

4) ympäristövaikutusten arviointiselostuksella hankkeesta vastaavan laatimaa asiakirjaa, jossa esitetään tiedot hankkeesta ja sen vaihtoehdoista sekä yhtenäinen arvio niiden todennäköisesti merkittävistä ympäristövaikutuksista;

5) hankkeesta vastaavalla toiminnanharjoittajaa tai sitä, joka muutoin on vastuussa tässä laissa tarkoitetun hankkeen valmistelusta tai toteuttamisesta;

6) yhteysviranomaisella viranomaista, joka huolehtii siitä, että hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettely järjestetään;

7) osallistumisella hankkeesta vastaavan, yhteysviranomaisen, muiden viranomaisten ja niiden, joiden oloihin tai etuihin hanke saattaa vaikuttaa, sekä yhteisöjen ja säätiöiden, joiden toimialaa hankkeen vaikutukset saattavat koskea, välistä vuorovaikutusta ympäristövaikutusten arvioinnissa;

8) perustellulla päätelmällä yhteysviranomaisen hankkeen merkittävistä ympäristövaikutuksista tekemää perusteltua johtopäätöstä, joka on tehty arviointiselostuksen, siitä annettujen mielipiteiden ja lausuntojen, kansainvälisen kuulemisen tulosten sekä yhteysviranomaisen oman tarkastelun pohjalta;

9) luvalla viranomaisen hankkeen toteuttamiseen myöntämää lupaa tai muuta siihen rinnastettavaa päätöstä."

https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170252

---

277/2017

Valtioneuvoston asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä, Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (252/2017) nojalla:

1 §
Hankkeesta vastaavalta edellytettävät tiedot päätettäessä arviointimenettelyn soveltamisesta yksittäistapauksessa

Hankkeesta vastaavan on toimitettava ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (252/2017), jäljempänä YVA-laki, 11 §:ssä tarkoitetulle toimivaltaiselle viranomaiselle YVA-lain 3 §:n 2 momentissa tarkoitettua arviointimenettelyn soveltamista yksittäistapauksessa koskevaa päätöksentekoa varten seuraavat tiedot:

1) hankkeen kuvaus, erityisesti

a) kuvaus hankkeen fyysisistä ominaisuuksista ja tarvittaessa purkutöistä;

b) kuvaus hankkeen sijaintipaikasta, ottaen erityisesti huomioon niiden maantieteellisten alueiden ympäristön herkkyys, joihin hanke todennäköisesti vaikuttaa;

2) kuvaus niistä ympäristönäkökohdista, joihin hankkeella on todennäköisesti merkittäviä vaikutuksia; sekä

3) siltä osin kuin tietoa hankkeen mahdollisista todennäköisesti merkittävistä ympäristövaikutuksista on saatavilla, kuvaus näistä vaikutuksista, jotka johtuvat

a) ennustetuista jäämistä ja päästöistä sekä tarvittaessa jätteiden muodostumisesta; tai

b) luonnonvarojen, erityisesti maaperän, maan, veden ja luonnon monimuotoisuuden, käytöstä.

Päätöksenteon perustana olevat tekijät, joista säädetään ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 2. liitteessä, on otettava tarvittaessa huomioon koottaessa 1–3 kohdan mukaisia tietoja.

2 §
Luonnonympäristön sietokyvyn ottaminen huomioon päätettäessä arviointimenettelyn soveltamisesta yksittäistapauksessa

Päätettäessä ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisesta YVA-lain 3 §:n 2 momentissa tarkoitettuun hankkeeseen on lain liitteessä 2 olevan 2 kohdan c alakohdassa mainitun luonnonympäristön sietokyvyn osalta otettava huomioon erityisesti:

1) kosteikot, ranta-alueet ja jokisuut;

2) rannikkoalueet ja meriympäristö;

3) vuoristo- ja metsäalueet;

4) kansallis- ja luonnonpuistot;

5) lain nojalla luokitellut tai suojellut alueet sekä jäsenvaltioiden luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta annetun neuvoston direktiivin 92/43/ETY ja luonnonvaraisten lintujen suojelusta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/147/EY perusteella määrittelemät Natura 2000 -alueet;

6) alueet, joilla unionin lainsäädännössä vahvistetut ympäristön laatustandardit on jo ylitetty, niitä ei ole noudatettu tai niiden arvioidaan ylittyneen;

7) tiheään asutetut alueet; sekä

8) historiallisesti, kulttuurisesti tai arkeologisesti merkittävät maisemat ja kohteet."

https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170277

--

Myös SEA-/SYA-direktiivi määrää saman:

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (niin sanottu SEA-direktiivi (EY) N:o 42/2001, EUR-Lex) sekä YK:n Euroopan talouskomission strategista ympäristöarviointia koskeva pöytäkirja, jotka edellyttivät muutoksia myös maankäyttö- ja rakennuslakiin ja -asetukseen.

https://www.ym.fi/fi-FI/Ymparisto/Lainsaadanto_ja_...

-> löytyvät MRA 10 §, 17 § ja 25 §.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset