Kirsiomp

Nyt asunto-osakkeen ja omakotitalon ostajalle "kreosoottikoira" tarpeen!

  • Onko ostattelemassasi talossa kreosoottia? Jos on, olet asuntokaupassa ostajana vastuussa siitä KKO:n tuoreen päätöksen mukaan.
    Onko ostattelemassasi talossa kreosoottia? Jos on, olet asuntokaupassa ostajana vastuussa siitä KKO:n tuoreen päätöksen mukaan.
  • "Mikä ei ole oikeus ja kohtuus, se ei saata olla lakikaan; sen kohtuuden tähden, joka laissa on, se hyväksytään.
    "Mikä ei ole oikeus ja kohtuus, se ei saata olla lakikaan; sen kohtuuden tähden, joka laissa on, se hyväksytään.

 

"Pariskunta osti omakoti­talon, josta paljastui myrkkyä – Korkein oikeus ratkaisi pitkään jatkuneen riidan myyjän hyväksi

Talosta löytyi remontissa syöpää aiheuttavaa kreosoottia. Korkein oikeus katsoi, ettei se ole riittävä syy kaupan purkuun. Kreosootti haisee ratapölkyltä.

Korkein oikeus (KKO) päätti pitkään jatkuneen kiinteistökauppa­riidan viime viikolla. Samalla se otti kantaa siihen, voiko asuinrakennuksessa olevaa kivihiilipikeä eli kreosoottia pitää kaupan purkuun oikeuttavana virheenä.

KKO päätyi ratkaisussaan siihen, ettei kreosootti ole riittävä peruste purkaa kauppoja eikä syy saada hinnanalennusta. Omakotitalon ostajat joutuvat siten maksamaan kymmenien tuhansien eurojen oikeudenkäyntikulut hävittyään vuosien oikeustaistelun.

Asiaa oli käsitelty aiemmin käräjäoikeudessa ja hovioikeudessa, jotka olivat ratkaisseet riidan ostajien hyväksi.

Kreosootti voi aiheuttaa jopa syöpää.

Kaikki alkoi vuonna 2011, jolloin pariskunta osti Varsinais-Suomesta 1950-luvun lopulla rakennetun talon runsaalla 200 000 eurolla. Vuonna 2015 he havaitsivat, että talon rakenteissa on kreosoottia.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin mukaan kreosootti on myrkyllinen kemikaali, jolla kyllästetään esimerkiksi ratapölkkyjä ja sähköpylväitä. Kreosootin hajua verrataan monesti juuri ratapölkkyyn tai Linnanmäen vuoristorataan.

Kreosootti sisältää muun muassa terveydelle haitallisia pah-yhdisteitä, ja sillä on monia haittavaikutuksia. Se voi ärsyttää ihoa, silmiä ja hengityselimiä sekä aiheuttaa allergisen ihoreaktion, jopa syöpää.

Suomessa kreosoottia saa käyttää nykyään vain teollisuudessa ja ammattikäytössä. Menneinä vuosikymmeninä sitä on käytetty myös asuinrakennuksissa.

Kreosoottiongelma tuli ilmi remontin yhteydessä. Myrkkyä löytyi kellarin sokkelista ja asuinkerroksen betonilaatasta.

Ostajat vaativat, että kauppa puretaan ja myyjät palauttavat kauppahinnan tai antavat 50 000 euron hinnanalennuksen. Vaatimustaan he perustelivat kiinteistön salaisella virheellä, josta eivät olleet tietoisia.

KKO oli eri mieltä asiasta. Sen mukaan kiinteistössä ei voida katsoa olevan virhettä vain siksi, että talossa on käytetty materiaalia tai ainetta, kuten kreosoottia, jonka käyttö on rakentamisen jälkeen kielletty.

KKO arvioi ratkaisussaan myös sitä, haihtuuko rakenteissa olevasta kreosootista terveydelle haitallisia yhdisteitä huoneilmaan ja aiheutuuko tästä virhe kiinteistöön.

Asunnon terveydellisistä olosuhteista ja niihin liittyvistä toimenpiderajoista on säädetty omassa asetuksessaan.

Asetuksen mukaan kreosootin merkittävimmän ilmaan haihtuvan yhdisteen eli naftaleenin toimenpideraja huoneilmassa on 10 mikrogrammaa kuutiometrissä.

Kun raja ylittyy, on ryhdyttävä toimenpiteisiin ongelman poistamiseksi. Toimenpiteisiin pitää ryhtyä myös silloin, jos huoneilmassa on naftaleenin hajua.

Rakenteissa oleva kreosootti ei yleensä aiheuta terveyshaittaa, ellei rakenteita ole avattu.

Riidan kohteena olevassa kiinteistössä huoneilmasta ei kuitenkaan ollut otettu ilmanäytteitä.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviran KKO:lle antaman asiantuntijalausunnon mukaan merkittävää terveyden kannalta ovat juuri huoneilmassa leijuvat yhdisteet.

Rakenteissa oleva kreosootti ei yleensä aiheuta terveyshaittaa, ellei rakenteita ole avattu.

”Kreosiitti muuttaa rakennuksen arvottomaksi.”

Uskaltaako vanhaa taloa enää alkaa remontoida, jos rakenteista paljastuu myrkkypommi?

Asumisterveysliiton toiminnanjohtajan ja sertifioidun rakennus­terveys­asiantuntijan Hannele Rämön mielestä tällainen vaara on olemassa. Hänen mukaansa kreosoottiongelmaa ei tunneta vielä hyvin.

”Ihmiset eivät tiedä, että he ostavat rakennuksen, joka saattaa sisältää vaarallista jätettä.”

Rämön mukaan kreosootti muuttaa rakennuksen arvottomaksi, sillä kohdetta voi olla vaikea saada kaupaksi. Hän painottaa perusteellisen kuntotutkimuksen merkitystä ennen kiinteistökauppoja. Vain siten voidaan ehkäistä kalliita oikeustaisteluja ja ongelma voidaan korjata.

Kreosoottia paljastui 70-luvulla remontoidusta arvotalosta Helsingin keskustassa.

Miten monia asuinrakennuksia ongelma koskee, sitä on vaikea sanoa tarkkaan.

Rämön mukaan kreosootti rajoittuu lähinnä vanhoihin taloihin paikkakunnilla, joissa on ollut iso teollisuuslaitos ja kreosoottia helposti saatavilla.

Hän on tarkastanut työkseen tuhansia asuntoja, joista pienessä osassa on löytynyt kreosoottia. Ongelmallisimpia ovat olleet vanhat rintamamiestalot, mutta kreosoottia on ollut jopa 1980-luvulla rakennetussa omakotitalossa.

Hiljattain kreosoottia paljastui 1970-luvulla remontoidusta arvotalosta Helsingin keskustassa, Rämö kertoo.

”Ostaja halusi tehdä kuntotutkimuksen huoneistossa. Selvisi, että sauvaparketti oli kiinnitetty alustaansa massalla, joka sisälsi kreosoottia. Asunto jäi ostamatta.”

Kerrostalo ei ole yksittäistapaus. Kreosoottia on paljon vanhoissa asuinrakennuksissa, myös Helsingin keskustan arvokiinteistöjen kellareissa, sanoo rakennusterveyteen ja sisäilmastoon perehtynyt tekniikan tohtori Juhani Pirinen.

Hän työskentelee johtajana konsulttiyhtiö FCG:ssä. Aiemmin hän on vetänyt ympäristöministeriön kosteus- ja hometalkoita.

Pirisen mukaan kreosoottia on käytetty kosteus- ja vedeneristeenä 1800-luvun lopulta ainakin 1950-luvulle. Sitä voi olla esimerkiksi kellarikerrosten seinissä ja lattiarakenteissa ja alempien kerrosten välipohjissa.

”Vanhoista pientaloista pah-yhdisteitä sisältäviä materiaaleja löytyy karkeasti arvioiden 10–20 prosentissa. Osa niistä on rakenteiden ulkopinnoilla, jolloin niillä ei juurikaan ole terveydellistä merkitystä.”

Jos kreosootti haisee talossa, yksi tapa päästä ongelmasta eroon on kreosoottia sisältävän materiaalin poistaminen.

Kreosootti tulee poistaa haitta-ainepurkuna eli samalla menetelmällä kuin esimerkiksi asbesti. Menetelmässä purkualue eristetään muista tiloista, osastoituun tilaan tehdään alipaine ja sinne kuljetaan kolmeosaisen sulun kautta.

Täysin ongelmaton kreosootin poistava korjaustapa ei ole: kun rakenteita avataan, kreosootin haju voimistuu, ja sitä voi olla vaikea saada pois.

”Jälkihoitona tulee varmistaa riittävä ilmanvaihto”, Pirinen sanoo.

Myös kapselointi­menetelmää käytetään hajun leviämisen estämiseksi. Pirisen mukaan korjaustavan valintaan vaikuttaa muun muassa kreosootin määrä, tilan käyttötarkoitus ja korjauksen tavoiteltu käyttöikä.

Kapselointiinkin liittyy riskejä, sillä kapseloinnissa haitallista ainetta ei poisteta vaan se jää rakenteisiin.

”Varmuutta ei ole, pitääkö kapselointi hajun poissa ja kauanko se kestää. Joskus kapselointi voi olla parempikin vaihtoehto kuin purkaminen”, Pirinen sanoo." (Hs.fi 14.5.2019)

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän Kirsiomp kuva

KKO:2019:41

Kiinteistön kauppa - Kaupan purkaminen - Laatuvirhe

Diaarinumero: S2017/509
Taltionumero: 770
Antopäivä: 9.5.2019 ECLI:FI:KKO:2019:41

Ostajat olivat vaatineet kiinteistön kaupan purkamista sillä perusteella, että 1950-luvulla rakennetun asuinrakennuksen kellarin sokkelissa ja asuinkerroksen betonilaatassa oli kivihiilipikeä eli kreosoottia, josta haihtui terveydelle haitallisia PAH-yhdisteitä asuinhuoneisiin. Pyydettyään asiantuntijalausunnon Korkein oikeus katsoi jääneen näyttämättä, että kiinteistössä olisi ollut laatuvirhe.

MK 2 luku 17 § 1 mom 5 kohta

https://korkeinoikeus.fi/fi/index/ennakkopaatokset...

Käyttäjän Kirsiomp kuva

"Kaisaniemen koulun välipohjista löytyi jopa kreosoottia – samanikäisiä ongelmakohteita paljon Helsingissä"

https://www.rakennuslehti.fi/2017/03/kaisaniemen-k...

---

”Tuhansissa suomalaisrakennuksissa” - Hämäävä haju saa epäilemään hometta: eikä se lähde millään pois

https://www.iltalehti.fi/asumisartikkelit/a/2f81d9...

Käyttäjän KalervoNiementaus kuva
Kalervo Niementaus

K.O-M-P
"Kaisaniemen koulun välipohjista löytyi jopa kreosoottia"

Kävin tuolla 60-luvulla koulua..mistä saa korvaukset?

PS saisitko nimesi hieman helpommaksi. :)

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

Sama täällä, muistuu joidenkin opettajien nimiä. Hugo Niiniluoto, tv- ankkuri Kauko Saarentaus, JF Kesti, Auvinen, Salervo....

Merkittävää oli että miesopettajat olivat sodankäyneitä miehiä ja kuri sen mukainen.

Vieläkin piirtyy verkkokalvolle, kun jouduin jäämään jälki- istuntoon ja kirjoittamaan 100 kertaa "en enää ammu ritsalla"
----
Niin pitäisiköhän kirjoittaa korvaushakemus :-)

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Kalervolle kommenttiin nro 3:

KOMP käy oikein hyvin :)

PS. tämä kommentti tuli jostakin syystä tähän kohtaan

Käyttäjän TimoAunio kuva
Timo Aunio

Niin toisaalta kreosiitti on estänyt talon sokkeleiden ja kellarikerrosten homehtumisen .

Käyttäjän EsaMPaloniemi kuva
Esa M Paloniemi

Salaliittoteoria: kauhujutut vanhojen talojen katastrofikaupoista mediassa, ovat talonrakentajien lobbareitten median julkaistavaksi maksamia. Tarkoituksena pelotella ihmiset mieluummin ostamaan talopaketteja vanhojen talojen sijaan.

http://asfalttikukka.blogspot.com/2019/05/ei-isis-...

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Hei - älkää kuitenkaan ampuko viestin tuojaa ;) Halusin vain kertoa, mikä on nyt uusin kuumaperuna asuntomarkkinoilla...

Itse olen sitä mieltä, että tämä on KKO:lta väärä päätös. Itse tuomarin valtuuksin olisin puolittanut vastuiden määrän ko. talokaupassa ja velvoittanut molemmat pitämään asianajokulunsa vahinkonaan.

Tämä päätös kyllä entisestään pudottaa vanhojen kiinteistöjen arvoa ja houkuttelevuutta ostajien silmissä. Kuilu vanhojen ja uusien kiinteistöjen ja asuntojen välillä kasvaa entisestään...

Käyttäjän Kirsiomp kuva

15.02.2017 Tiina Kilvensalmi, Kiuruvesi-lehti:

Mitähän tälle tapaukselle kuuluu? Ks. alla.

"Henry Maja luki Pohjois-Savon käräjäoikeuden päätöstä pettyneenä maanantaina 6.2. Hänen vuokra-asuntonsa kylpyhuonetta ei remontoitu Majan mielestä asianmukaisesti ja hän jätti vuokran maksamatta. Nyt häntä uhkaa häätö.

HENRY Majan ja Kiinteistö Oy Kiuruveden Kiurunkulman asuntokiistaa käsiteltiin Pohjois-Savon käräjäoikeudessa. Maja hävisi kiistan ja häntä uhkaa häätö kodistaan. Maja valitti käräjäoikeuden päätöksestä hovioikeuteen.

VUOKRA-ASUNTO Soinintiellä näyttää viihtyisältä. 2-kerroksisessa, noin 60 vuotta sitten rakennetussa talossa on useita huoneistoja. Asuntoja vuokraa kaupungin omistama Kiinteistö Oy Kiuruveden Kiurunkulma. Taloja on rinnakkain kolme. Niistä yhdessä asuu Henry Maja kahden poikansa kanssa. He muuttivat kesäkuussa vuonna 2015 Kiuruvedelle Lohjalta.

– Viihdyimme aluksi hyvin neliössämme. Asuttuamme muutamia kuukausia huomasimme ongelmia kotimme kylpyhuoneessa. Kylpyhuoneessa haisi jokin pistävä haju ja huoneilma oli tunkkainen.
Maja otti yhteyttä vuokranantajaan, Kiurunkulmaan. Ongelmat kylpyhuoneessa luvattiin tutkia. Perheelle ehdotettiin muuttoa toiseen asuntoon, sillä kylpyhuone pitää remontoida.

– Emme halunneet muuttaa asunnostamme, koska olimme kotiutuneet hyvin. Poikien koulukin on aivan vieressä, joten he pääsevät kävellen kouluun. En myöskään halunnut siirtää ongelmaa muille.
Maja perheineen jäi asumaan vuokra-asuntoonsa remontin ajaksi ja käytti kellarikerroksen wc:tä ja suihkutiloja. Asunnon kylpyhuoneen remontointi alkoi viime vuoden helmikuussa ja valmistui heinä-elokuussa, mutta Majan mielestä ongelmat eivät poistuneet. Nyt kodin eteisessä, kylpyhuoneen edessä, hurisee ilmanpuhdistaja ja perhe käyttää edelleen kellarin wc:tä ja kylpyhuonetta.

– Vuokranantajan mielestä huoneisto on kunnossa, minun mielestäni ei. En remontin jälkeen maksanut asunnosta vuokraa, sillä asunto ei ole siinä kunnossa kuin sen pitäisi olla. Remontin ajaksi vuokraa alennettiin puoleen. Nyt maksoin vuokrat huhtikuulle saakka, Maja kertoo.

– Kylpyhuoneremontissa ei noudatettu lakia, sillä sieltä puuttuu kokonaan kosteuseristys, jonka jo lakikin vaatii. Ei kaupunkikaan voi rikkoa lakia. Kylpyhuoneessa on edelleen pistävä haju, josta syytettiin meidän perheen kania, joka ei edes käy kylpyhuoneessa, tuskastelee Maja." (jatkuu alla olevassa linkissä)

http://www.kiuruvesilehti.fi/uutiset/763/

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset