Kirsiomp

LUKE: Miten yhden excel-taulukkorivin virheen korjaus kestää 1/2 vuotta?!

 

Näin uutisoitiin vajaa puoli vuotta sitten:

”Otimme excel-taulukosta väärän rivin” – Luonnonvarakeskus korjaa arviotaan metsien hiilinielun kasvuvauhdista tulevina vuosina (Hs.fi 8.12.2018, maksumuurin takana, tässä koko teksti)

Luke myönsi virheen vasta sen jälkeen, kun Luonnonsuojeluliitto alkoi epäillä lukuja. Luken tutkijaprofessori ei pidä virhettä kuitenkaan olennaisena.

Luonnonvarakeskus (Luke) joutuu korjaamaan aiemmin tekemiään arvioita Suomen hiilinielun kehityksestä. Nielu ei kasvakaan niin roimasti kuin Luke on aiemmin esitellyt julkisuuteen.

Metsät ovat luonnollinen hiilinielu, sillä ne sitovat yhteyttäessään runsaasti hiilidioksidia ilmakehästä. Näin ne toimivat vastavoimana kasvihuonekaasupäästöille, millä on paljon merkitystä, kun Suomi muiden maiden kanssa yrittää leikata päästöjä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Luke päivitti marraskuussa arvioitaan tulevasta hiilinielusta. Sen mukaan nielu jopa kaksin–kolminkertaistuisi aiemmasta, vaikka Suomessa metsän hakkuut ovat kasvaneet viime vuosina.

Luken arvio tuki hallituksen linjaa, jonka mukaan hakkuita voi lisätä reippaasti nykyisestä tasosta vaarantamatta hiilinielun kehitystä.

Lukuja ei esitelty vielä virallisesti julkisuuteen, vaan Luken tutkimusprofessori Antti Asikainen kertoi ne eduskunnan talousvaliokunnan julkisessa kuulemisessa marraskuussa.

Suomen Luonnonsuojeluliitto kiinnostui Asikaisen tiedoista, koska nielun kasvu näytti niissä varsin radikaalilta. Asiaa selviteltyään liitto tiedotti perjantaina, että esityksessä on verrattu vääriä lukuja.

Asikaisen esittelemät vanhat hiilinieluarviot ovat alakanttiin, koska ne kuvasivat pelkästään puuntuotannon pinta-alan hiilinielua. Uudet arviot hiilinielusta kuvaavat sen sijaan koko metsäpinta-alan hiilinielua.

Vanhat luvut ovat tämän takia noin viisi miljoonaa tonnia liian pienet. Luvut ovat vertailukelvottomia, jolloin päivitetty arvio nielun kehityksestä näyttää positiivisemmalta kuin se onkaan.

Luken arvio on virheestä huolimatta edelleen myönteinen lisähakkuiden kannalta. Luke arvioi, että metsän hiilinielu notkahtaa vuosina 2025–2034, mutta nousee seuraavien kymmenen vuoden aikana ja jatkaa kasvuaan.

Virhe on silti Luken kannalta äärimmäisen nolo, koska se kolhaisee tutkimuslaitoksen uskottavuutta samaan aikaan, kun kiivaana käyvän metsäkeskustelun pohjaksi on kaivattu luotettavaa tutkimustietoa.

Professori Antti Asikaisen mukaan virhe on tehty, mutta se ei ole oleellinen.

”Meillä oli se viesti, että arviot hiilinielun suuruudesta ovat kaksinkertaistuneet, media puhui kolminkertaistumisestakin. Kun otetaan siihen viisi miljoonaa tonnia lisäksi, niin keskiarvo on se, että tulevina vuosina hiilinielu on 1,96-kertainen”, Asikainen sanoo.

”Otimme excel-taulukosta väärän rivin. Siinä olivat pelkästään talouskäytössä olevat metsämaat, ja siitä jäivät pois suojellut metsät.”

Luke käytti eduskunnalle esitellyssä hiilinielupäivityksessään uusimpia metsänkasvumittauksia. Aiempi, vuonna 2016 tehty nieluarvio oli Asikaisen mukaan alakanttiin.

Asikaisen mukaan on silti selvää, että mitä enemmän hakkuita lisätään nyt, sitä pienempi hiilinielu on lähivuosikymmeninä.

”Aiemmin nieluja raportoitiin lähinnä mielenkiinnon vuoksi, mutta nyt niiden rooli on muuttunut täysin. Niistä on tullut olennainen osa globaalia ja EU:n ilmastopolitiikkaa, ja metsänieluihin asetetaan todella suuria toiveita, jotka ovat osin katteettomiakin.”

Luke on maa- ja metsätalousministeriön alainen tutkimuslaitos. Se syntyi muutama vuosi sitten, kun valtio yhdisti muun muassa metsäntutkimuslaitos Metlan ja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen MTT:n.

Asikaisen mukaan Lukeen ei kohdistu poliittista painostusta tai ohjausta, vaikka maan hallitukselle on ollut tärkeää lisätä hakkuita.

”Kun teemme skenaariolaskelmia, katsomme toteutuneiden hakkuiden tason, ja yhtenä skenaariona on hallituksen tavoitetaso eli 80 miljoonaa kuutiometriä vuonna 2025. Sillä tavalla tavoite vaikuttaa, että me arvioimme, mitä siitä seuraa nieluille. Me laskemme sen niin hyvin kuin osaamme kulloisenkin tiedon valossa.”

Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Otto Bruun sanoo, että ilmastokeskustelussa on tarpeen ja tärkeää puolustaa tutkimusta.

”Lukessa on paljon hyviä tutkijoita, jotka tekevät korkealla etiikalla hyvää tutkimusta. Mutta maa- ja metsätalousministeriön poliittinen ohjaus ja Luken johto vaikuttavat tutkimustulosten viestintään ja prosesseihin”, Bruun sanoo.

”Luken johto korostaa joka käänteessä puulla korvaamisen hyödyllisiä ilmastovaikutuksia, ja sellaiset Luken tutkimustulokset, joissa korostetaan negatiivista vaikutusta hiilinieluun, eivät ole tutkimusjohdon agendalla lainkaan.”

Bruunin mukaan Suomen nielupolitiikka hyötyisi suuremmasta avoimuudesta. Kansalaisjärjestöt pitävät politiikkaa salailevana.

”Tämä koskee niin nielulaskelmien valmistelua kuin metsien vertailutason asettamista EU-komission suuntaan.”

Luke julkistaa ensi viikolla komissiolle toimitettavan raportin metsänielujen vertailutasosta kaudella 2021–2025. Komissio tulee tulevaisuudessa vertaamaan toteutuvaa hiilinielun tasoa tähän vertailutasoon arvioidessaan Suomen onnistumista maankäyttösektorin ilmastotavoitteiden saavuttamisessa."

---

Tämä uutinen oli eilen (Yle.fi 17.5.2019):

Saako vääntö metsähakkuista uuden käänteen hallitusneuvotteluissa? Suomi on laskenut hakkuumetsien alan väärin

Luonnonvarakeskuksen (Luke) laskelmista on löytynyt jopa 50 prosentin virhe.

metsät

17.5.2019 klo 17:36 päivitetty 17.5.2019 klo 19:38

Metsäkone hakkuutyömaalla.

Matti Myller / Yle

730

Säätytalon hallitusneuvotteluiden “metsätyöryhmä” sai shokkialoituksen neuvotteluilleen.

Suomen metsien hiilinielun vertailutaso joudutaan laskemaan uudelleen. Uudet luvut valmistuvat jo toukokuun aikana.

Metsien käyttö ja hiilinielut ovat yksi keskeisimmistä kiistakysymyksistä hallitusneuvotteluissa Säätytalolla. Asiasta neuvotellaan hiilineutraali ja monimuotoinen luonto -työryhmässä.

Laskennassa on kysymys erittäin merkittävästä asiasta: metsien hiilinieluista, hakkuista ja sitä kautta metsäteollisuuden investoinneista.

Luke on arvioinut päätehakkuualan vertailutasolaskelmassa 50 prosenttia suuremmaksi kuin valtakunnan metsien inventointiaineistossa.

Kyseessä on iso luku.

Laskuvirheen syy liittyy Luken mukaan siihen, miten päätehakkuukypsä metsä on määritetty.

Luke on tehnyt hakkuumetsiä koskevat arvionsa Suomen oloihin kehitetyn metsätalouden analyysi- ja suunnitteluohjelmiston, MELAn avulla.

– MELA-mallissa käytettiin päätehakkuukypsyyden kriteerinä ainoastaan puuston ikää. Nyt on huomattu, että tämä valinta johti selkeästi suurempaan päätehakkuualaan, sanoo apulaisprofesori Aleksi Lehtonen Lukesta.

Luke tarkentaa jo toukokuun aikana tapaa, miten päätehakkuukypsien metsien määrää lasketaan Suomen metsien hiilinielun vertailutasolaskennassa EU:n tasolla.

Aleksi Lehtonen

Luken apulaisprofessori Aleksi Lehtonen vieraili hallitusneuvotteluissa asiantuntijana.Mårten Lampén / Yle

Päätehakkuu on metsänkorjuun viimeinen vaihe, jossa täysikasvuinen puusto kaadetaan lähes kokonaan ennen uuden metsän istutusta.

Virheen taustalla on EU:n LULUCF-asetus, joka asettaa metsien hiilinieluille ilmastopoliittisen tavoitteen.

Asetus edellyttää EU:n jäsenmailta metsien hiilinielun vertailutason laskentaa.

EU-jäsenmaiden tekemät laskennat hiilinielujen vertailutasosta vuosille 2021–2025 ovat parhaillaan EU-komissiossa tarkastettavana.

– Hyvä että havainto tehtiin tässä vaiheessa. Tämän pohjalta uudelleenlaskenta valmistuu toukokuun aikana, toteaa Lehtonen Lukesta.

Laskentavirhe paljastui, kun Luke julkaisi alkuvuodesta 2019 laajan raportin. Se mahdollisti vertailutasolaskennan ja sen arvioinnin myös avoimesti tiedeyhteisössä.

Luke julkaisi alkuviikosta asiasta tiedotteen.

Luke myöntää, että EU:lle tehdyssä hiilinielun vertailutasolaskennassa metsän päätehakkuukypsyys ei ollut yhdenvertaisesti määritetty.

Tämä koskee valtakunnan metsien inventointiaineistoa ja vertailutasolaskentaa MELA-mallin välillä.

Luken mukaan, tämä johti suurempaan arvioon uudistuskypsien metsien pinta-alasta kuin mihin Suomen valtakunnan metsien inventointi (VMI, 2009–2013) päätyi.

Hallitusneuvottelijat ovat vaitonaisia

Mitä vaikutuksia laskentavirheellä on sitten ilmasto- ja metsäkeskusteluun Suomessa

Tätä Luken Aleksi Lehtonen ei uskalla vielä arvioida.

– Kaikki odottavat nyt uusia lukuja. Sitten voidaan tehdä parempia päätöksiä.

Vuonna 2017 Suomen metsistä hakattiin 72 miljoonaa kuutiometriä puuta.

Viime vuoden luvuksi on arvioitu 75–77 miljoonaa kuutiota.

Luke arvioi vuosi sitten, että runkopuuta voidaan hakata Suomessa puuntuotannollisesti kestävästi enimmillään noin 85 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Lukuun sisältyvät sekä tukki-, kuitu- että energiapuuvarat.

Työryhmätyökentelyä hallitusneuvotteluissa Säätytalolla.

Hallitusneuvotteluiden työryhmä “Hiilineutraali ja luonnon monimuotoisuuden turvaava Suomi”.Laura Kotila / Valtioneuvoston kanslia

Hallitusneuvotteluihin osallistuvat puolueet ovat eri linjoilla hallituskauden tulevista hakkuumääristä.

Keskusta, RKP ja SDP sallisivat jonkinasteisia lisähakkuita. Vihreät ja vasemmistoliitto eivät halua kasvattaa hakkuumääriä.

Yle kysyi asiasta hallitusneuvotteluiden ilmastotyöryhmältä asiasta.

Ainoastaan vihreät kommentoivat asiaa Ylelle.

– Luke on aiemmin tiedottanut isompia mahdollisia hakkuumääriä, kuin uuden tiedon pohjalta oikeasti on mahdollista. Se, että Luke tiedottaa asiasta, viittaa siihen, että virhe ei ole ihan pieni, Satu Hassi vastaa.

Hassi ei sen sijaan suostu kommentoimaan, mikä vaikutus asialla on hakkuutavoitteisiin tai metsäteollisuuden investointisuunnitelmiin.

Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen suostuu myös kommentoimaan asiaa lyhyesti Ylelle.

– Päivitämme ilmastopaneelin omat laskelmat uusiksi, kun saamme Lukelta arvion virheen suuruudesta. Se näyttää, kuinka suuri vaikutus virheellä on LULUCF-sektorin päästöihin, Ollikainen sanoo.

https://yle.fi/uutiset/3-10789705?utm_source=newsletter&utm_medium=email...

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän Kirsiomp kuva

LUKEN laskentavirheen vuoksi menevät nykyiset ja tulevat metsäteollisuushankkeet todella tarkkaan syyniin:

7.3.2016 Finnpulp Oy:n biotuotetehdas (uusi havusellutehdaskokonaisuus), Kuopio

Pohjois-Savon Ely (POSELY/1454/2015):

- - ”Hankkeen välillisenä luontovaikutuksena on huomioitava myös se, että yhdessä muiden tiedossa olevien metsäteollisuushankkeiden kanssa havukuitupuun hakkuumäärän arvioidaan Finnpulpin hankkeen toteutuessa nousevan noin 23,2 miljoonasta kuutiosta vuodessa noin 31,4 miljoonaan kuutiometriin vuonna 2025 koko Suomen tasolla. Tämä hakkuumääräarvio on arviointiselostuksen mukaan vain niukalti pienempi kuin havukuitupuun kestävä hakkuumahdollisuus koko Suomen tasolla. Finnpulpin todennäköisellä hankinta-alueella havukuitupuun hakkuumäärän arvioidaan yltävän jopa havukuitupuun kestävien hakkuumahdollisuuksien tasolle. Tämän johdosta hankkeella voi olla vaikutuksia myös metsäluonnon monimuotoisuuteen, kuten useissa lausunnoissakin huomautetaan. Tämän kysymyksen tarkastelu jää arviointiselostuksessa varsin vähälle huomiolle, joskaan ei täysin huomiotta. Jatkotyössä puunhankinnan vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen koskevaa arviointia on vielä syytä tarkentaa asiantuntijoiden toimesta.” - -

https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Asiointi_luvat_ja_y...

--

Katso myös Pohjois-Savon Ely-keskuksen lausunto hakemusvaiheessa 19.8.2016:

http://www.ely-keskus.fi/documents/10191/13600260/...

Käyttäjän harrivirtanen kuva
Harri Virtanen

"Asikaisen mukaan Lukeen ei kohdistu poliittista painostusta tai ohjausta, vaikka maan hallitukselle on ollut tärkeää lisätä hakkuita."

Joo ei, eihän nyt Suomessa! Maassa, jossa minkäänlaista korruptiota, valtapeliä, vääristelyä tai sensuuria ei esiinny. Täällä asuu vain totuus!

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Kyllä, kyllä, mutta eihän heikolla kasvihuone- ja vahvalla elämäkaasulla (anteeksi huono suomi) hiilidioksidilla ole juurikaan merkitystä ilmaston muuttumisessa. 400 ppm = 0,04%(vol). Paljon käytetään aikaa hommaan, jolla ei ole merkitystä alati tapahtuvassa ilmaston muuttumisessa. Taustalla onkin vähän isompia kysymyksiä ihmisen taloustaivaalla.

Veikko Kekkonen

Excel nyt on muutenkin aivan kelvoton tapa julkistaa lasketatuloksia. Piilossa olevilla kaavoilla voi tehdä vaikka mitä. Ulkopuolinen ei voi tarkistaa laskentaa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset