Kirsiomp

26.4. väliraportissa alustavia suosituksia kaivoslainsäädännön kehittämiseksi

  • Kenen ovat maaemon rikkaudet ja millä ehdoin niistä luovumme?
    Kenen ovat maaemon rikkaudet ja millä ehdoin niistä luovumme?

 

TEM:N ASETTAMAN SELVITYSHENKILÖN ALUSTAVAT HAVAINNOT KAIVOKSIA KOSKEVAN LAINSÄÄDÄNNÖN TARKISTAMISTARPEISTA (Muistio 26.4.2019 OTT Pekka Vihervuori)

1. Selvityksen tausta ja toteutus

Kaivoslaki (621/2011) tuli voimaan 1.6.2011. Lain voimassaoloaikana ei ole myönnetty lupia uusille toimiville kaivoksille, vaan käynnissä oleva kaivostoiminta perustuu aiempaan kaivoslakiin (503/1965) uuden lain siirtymäsäännöksissä tarkemmin säädetyin tavoin. Uuden kaivoslain soveltamien on vielä pääosin malminetsinnän, kullanhuuhdonnan ja toimivien kaivosten jatkuvaa valvontaa. Kaivosviranomaisena toimiva Tukes valvoo kaivoslain noudattamista, hyväksyy varausilmoituksia, myöntää malminetsintälupia, kaivosten laajentamislupia, kaivosluvan raukeamisen lykkäämislupia, kullanhuuhdontalupia, jatkolupia ja antaa lakiin perustuvia määräyksiä. Oikeuskäytäntöä ei uudesta laista pitkän siirtymävaiheen vuoksi juurikaan vielä ole, lukuun ottamatta eräitä siirtymäsääntelyn, vakuuksien ja kullanhuuhdonnan tilanteita. Toisaalta kaivostoimintaan vaikuttaa olennaisesti myös muu lainsäädäntö, etenkin ympäristönsuojelulaki ja muu ympäristösääntely kuten vesilaki. Ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa vaativia toimintoja ovat kaivostoiminta, malmien ja mineraalien rikastamot sekä muu kuin ilmoituksenvarainen koneellinen kullankaivuu.

TEM on yhteistyössä YM:n kanssa 1.3.2019 asettanut selvityshenkilön selvittämään ja arvioimaan kaivoslain toimivuutta suhteessa laissa asetettuihin tavoitteisiin sekä kaivoslain ja kaivostoimintaan kohdistuvan muun keskeisen lainsäädännön välisen suhteen toimivuutta. Selvityshenkilöksi on nimetty OTT Pekka Vihervuori. Selvityksen tuloksena syntyy analyysi lainsäädännön toimivuudesta ja soveltamisesta sekä esitykset jatkotoimenpiteiksi. Selvityksessä tarkastellaan kaivoslain ohjausjärjestelmien kuten varausjärjestelmän sekä malminetsinnän ja kaivosten ennakkovalvonnan (malminetsintälupa, kaivoslupa, etuoikeusjärjestelmät) sekä jälkivalvonnan toimivuutta osallistumisjärjestelmien toimivuutta (haitankärsijät ja kuntien rooli), vakuusjärjestelmän toimivuutta ja riittävyyttä, kaivoslain mukaisten menettelyjen suhdetta eräiden muiden lakien mukaiseen kaivostoimintaan kohdistuvaan sääntelyyn kuten ympäristönsuojelulakiin, maankäyttö- ja rakennuslakiin, maa-aineslakiin, ympäristövaikutusten arvioinnista annettuun lakiin, vesilakiin, luonnonsuojelulakiin, patoturvallisuuslakiin, konkurssilakiin, muinaismuistolakiin ja saamelaiskäräjälakiin. Selvitystyön keskeiset havainnot toimitetaan selvitystyön aikana hallitusneuvottelijoiden käyttöön. Lopullinen raportti toimenpidesuosituksineen valmistuu 15.6.2019 mennessä.

Selvitystä varten on hankittu sidosryhmäpalautetta laajalla kyselykierroksella sekä keskeisille tahoille kohdennetulla kuulemistilaisuudella 2.4.2019. Kommentteja ovat useat sidostahot toimittaneet myös oma-aloitteisesti. Tämän lisäksi otakantaa.fi -sivustolla on ollut avoin, toukokuun 2019 loppuun jatkuva mahdollisuus kommenttien esittämiseen. Selvityshenkilö on lisäksi saanut käyttöönsä professori Ismo Pölösen valtion strategisen tutkimuksen CORE-hankkeeseen liittyen laatiman arvion kaivoslain olennaisista vahvuuksista ja heikkouksista sekä oikeudellisista ratkaisumalleista. Selvityshenkilön käyttöön on toimitettu runsaasti kaivostoimintaan ja lainsäädäntöön liittyvää materiaalia mm. TEM:stä, YM:stä ja Tukesista.

Tämä välipäätelmäraportti sisältää tiivistetysti selvitystyössä tähän asti tehdyt havainnot ja alustavia suosituksia lainsäädännön kehittämiseksi. Suositukset täsmentyvät ja täydentyvät loppuraportissa. Olennaisimmat suosituskohdat esitetään jäljempänä kursivoituina. - - (jatkuu alla)

https://tem.fi/documents/1410877/13311804/Muistio_+Selvityshenkil%C3%B6+...

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Otakantaa.fi -sivustolla on avoin, toukokuun 2019 loppuun jatkuva mahdollisuus kommenttien esittämiseen:

"Kysely kaivostoiminnasta ja kaivoslainsäädännöstä"

https://www.otakantaa.fi/fi/hankkeet/340/

Käyttäjän Kirsiomp kuva

"Kaivoslakia lobannut lakifirma kaivoslakia selvittämässä – Suomi valmistautuu CETA-sopimukseen löperösti" (28.9.2018 Jenni Leukumaavaara)

https://www.vihrealanka.fi/juttu/kaivoslakia-loban...

---

"Kaivoslakia rukataan parhaillaan – hallitus ja asiantuntija eri mieltä muutoksen suuruudesta" (9.1.2019 Jenni Leukumaavaara)

https://www.vihrealanka.fi/juttu/kaivoslakia-rukat...

---

TEM:N ASETTAMAN SELVITYSHENKILÖN ALUSTAVAT HAVAINNOT KAIVOKSIA KOSKEVAN LAINSÄÄDÄNNÖN TARKISTAMISTARPEISTA

Muistio 26.4.2019 OTT Pekka Vihervuori

https://tem.fi/documents/1410877/13311804/Muistio_...

---

"Yhteistoiminnallisia ratkaisuja sirpaloituvien yhteiskuntien ongelmiin – käänne yhteishallintaan ympäristöpäätöksenteossa (CORE)"

https://www.syke.fi/fi-FI/Tutkimus__kehittaminen/T...

Käyttäjän Sanna50 kuva
Sanna Tenkula

Lobbauksella ympäristöhaitattomuutta ajavat omia etujaan, heitä kuullaan eduskunnassa ja sama pätee myös kaivosteollisuudessa. Toiminnasta on tehtävä haitatonta!
TEM tekee selvitystä ja samaan aikaan TEM alainen Tukes ei valvo räjäytystoimintaan liittyvää lain säädäntöä vaikka Turvallisuusnäkökohdat onnettomuusriskin osalta pitää varmistaa TUKES:n luvassa. Laki 390/2005

"Toisaalta kaivostoimintaan vaikuttaa olennaisesti myös muu lainsäädäntö, etenkin ympäristönsuojelulaki ja muu ympäristösääntely kuten vesilaki".

Miksi taas huomioimatta myös kaivoksia koskeva laki? Kaivostoimintaan vaikuttaa myös Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (390/2005)

Forsitin sivuilta; "Viime vuosikymmenen aikana emulsioräjähteiden käyttö on lisääntynyt . Forcitilla valmistettavista räjähteistä noin 75 % on emulsioräjähdettä. Forcitilla emulsioräjähteiden valmistus ja käyttö on lähtenyt kasvamaan vuodesta 2005. Kaivosteollisuuden ja infrarakentamisen seurauksena emulsioräjähteiden tuotantomäärät ovat kaksinkertaistuneet vuodesta 2010 ja moninkertaistuneet viime vuosina".

Pyhäsalmen kaivoksen tapauksesta Tukes vaati valvonta viranomaisena;

https://yle.fi/uutiset/3-9686299
Vihtavuoren onnettomuustutkimus selostuksessakin käy esille "Oy Forcit Ab:n emulsioräjähteiden tuotantomäärät ovat viime vuosina moninkertaistuneet kaivosteollisuuden kasvun ja infrarakentamisen seurauksena.
https://yle.fi/uutiset/3-9686299
Valvonta pettää edelleen, vaikka Vihtavuoren tutkintaryhmän ehdottamat toimenpiteet vastaavien onnettomuuksien välttämiseksi:
"1. Emulsioräjähdejätteiden käsittelyä, varastointia, kuljetusta ja hävittämistä koskevien menettelyjen asianmukaisuudesta tulee varmistua ja niiden noudattamista valvoa".

Miksi Pimitetään kaivostoimintaan vaikuttava "muu lainsäädäntö"? Eikö lainsäätäjän tahto ole, että julkisessa toiminnassa noudatetaan lakia?
Keskeinen valvontaväline on kemikaali-turvallisuusasetuksen perusteella yrityksiltä vaadittava turvallisuusselvitys maankäyttö- ja rakennuslaissa 132/1999 sekä asetuksessa 895/1999. Lainsäädäntö edellyttää riittäviä suojaetäisyyksiä vaaraa aiheuttavien kohteiden ja asumisen välillä.

Seveso-II- direktiivin maankäytön suunnittelua ja tuotantolaitosten turvallisuutta koskeva osuus on Suomessa saatettu voimaan kemikaali- ja maakäyttö- ja rakennuslain säädännöllä. Maankäyttöä koskeva artikla 12.

Nämä säädökset perustuvat suuronnettomuusvaaran torjuntaan koskevaan SEVESO II-direktiiviin (EY/105/2003), jota Suomikin on sitoutunut noudattamaan.

laki 390/2005 20 § Kaavan huomioon ottaminen.

Samoin maakäyttö- ja rakennuslaissa (MRL) määritetään tavoitteet kaikelle kaavoitukselle ja maankäytön suunnittelulle. Yksi näistä tavoitteista on turvallinen elinympäristö. Keskeinen valvontaväline on kemikaali-turvallisuusasetuksen perusteella yrityksiltä vaadittava turvallisuusselvitys maankäyttö- ja rakennuslaissa 132/1999 sekä asetuksessa 895/1999. Lainsäädäntö edellyttää riittäviä suojaetäisyyksiä vaaraa aiheuttavien kohteiden ja asumisen välillä. laki 390/2005 20 § Kaavan huomioon ottaminen.

Kaavassa räjäytystoiminta tulee huomioida. Onnettomuus vaara on huomioitava.
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2005/20050390 Lue 20 § .Vaarallisia kemikaaleja tai räjähteitä valmistavien, käsittelevien tai varastoivien tuotantolaitosten sijoituksessa tulee ottaa huomioon sijoituspaikan ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaisessa oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus samoin kuin aluetta mahdollisesti koskevat kaavamääräykset.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset