Kirsiomp

Kuntaliitto kaavoituksessa vastoin YVA:aa, perustuslakia ja EU-direktiivejä

  • Kuntaliitto kaavoituksessa vastoin YVA:aa, perustuslakia ja EU-direktiivejä
  • Kuntaliitto kaavoituksessa vastoin YVA:aa, perustuslakia ja EU-direktiivejä
  • Kuntaliitto kaavoituksessa vastoin YVA:aa, perustuslakia ja EU-direktiivejä
  • Kuntaliitto kaavoituksessa vastoin YVA:aa, perustuslakia ja EU-direktiivejä
  • https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:52019XC0301(01)&from=FI
    https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:52019XC0301(01)&from=FI

 

Tästä emme tingi (Kuntaliiton hallitus 18.10.2018):

 

- Maankäyttö-ja rakennuslain kokonaisuudistuksessa on turvattava kuntien oikeus itsenäisiin valintoihin maapolitiikassa, kaavoituksessa ja toteuttamisen ohjelmoinnissa

- Kuntien kaavamonopoli on säilytettävä

- Suunnittelu-ja lupajärjestelmää on selkeytettävä kuntalaisten osallis-tumismahdollisuuksia heikentämättä - Kunnallisvalituskaava-asioissa on säilytettävä

- Kunnille on turvattava mahdollisuus järjestää maankäytön suunnittelun, toteuttamisen ja rakentamisen ohjauksen tehtävät parhaaksi katsomallaan tavalla

 

Lähde:

https://www.kuntaliitto.fi/sites/default/files/media/file/Liite%201_20%2...

 

Omalla kokemuksella ja "ammattisilmällä" (LKV) katsoen

(esim. Laukaan avovankilan tuominen kaupungin keskustaa halkovan Tourujoen rantaan) voin perustellusti sanoa, että edellä oleva Kuntaliiton tinkimätön vaatimus ei ole mahdollista ennen kuin myös YVA-menettely tulee sanktioituna ja velvoittavana Suomen lakiin. Velvoittavana lakina se turvaa kuntalaisten ja kansalaisten oikeudet.

Vain laillisen YVA-menettelyn ja sijaintipaikkatarkastelujen jälkeen kunnilla voi olla mahdollisuus toteuttaa kaavoitusta ja rakentamista "parhaaksi katsomallaan tavalla" - ei ennen YVA-menettelyä. 

Edellä kuvattu kuntien kaavoitusmonopoli ja itsehallinto ovat nyt jo ruuhkauttaneet täysin Suomen hallinto-oikeudet (esim. tuulimyllyjen puuttuvat ympäristö- tai vesiluvat, kaivoslaki seuraavana?).

Normien purku ja kaavoituksen sujuvoittaminen ei ole EU:n ympäristöoikeuden mukaista tällä hetkellä Suomessa. Sujuvoittamisen suunta on ollut täysin väärä etenkin erityistä luonnon- ja ympäristönsuojelua vaativissa kohteissa ja hankkeissa.

Asiaan on saatava pian korjaus: Kuntaliiton tulee ihan ensimmäiseksi selvittää, mitä ihan oikeasti YVA- ja SEA/SYA-lainsäädäntö pitää sisällään Suomessa ja miten sitä säätelee EU-ympäristöoikeus eri direktiivien kautta (esim. ns. teollisuusdirektiivi 2010/75/EU).

 

Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistusta valmistellaan parlamentaarisesti juuri tällä hetkellä - ottakaapa tästä velvoittavasta YVA:sta nyt kiinni yhtenä vaaliteemana! wink

Tämä koskee nyt meitä kaikkia viihtyisän asuin- ja luonnonympäristömme puolustajina! heart

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Ks. Ympäristöministeriön raportteja 6/2011:

- - "Aikarajat ympäristölupamenettelyssä

– Saksassa lupaviranomaisen on annettava ratkaisunsa lupa-asiassa viimeistään seitsemän kuukauden kuluttua siitä, kun hakemus on toimitettu täydellisenä.

Kevennetyssä menettelyssä aikaraja on kolme kuukautta.

– Valloniassa viranomaisen tulee suorittaa lupakäsittely asetettuun määräaikaan mennessä. Määräajat ovat 70 päivää 2. luokan laitoksilla ja 130 tai 140 päivää 1. luokan laitoksista, riippuen laitoksen tyypistä. Viranomainen voi tarvittaessa hakea 30 päivän lisäaikaa käsittelyyn, mutta vain yhden kerran. Jos lupalautakunta ei ole määräaikaan mennessä vahvistanut päätöstä, astuu valmistelijan ehdotus luvaksi sellaisenaan voimaan. Jos valmisteleva viranomainen ei ole määräajan päättymiseen mennessä toimittanut ehdotusta lautakunnalle, lupa katsotaan evätyksi.

Mikäli viranomainen ei ole käsitellyt hakemusta, on luvanhakijalla kuitenkin tietyin edellytyksin oikeus vahingonkorvaukseen, joka on määrältään 20 kertaa luvankäsittelykulut. 1. luokassa korvaus on siten 10 000 euroa ja 2.luokassa 2 500 euroa.

– Myös Alankomaissa mikäli viranomainen ei pysy aikarajoissa, voidaan se tuomita sakkoihin tai vahingonkorvauksiin. Edellytyksenä on, että tehty hakemus täyttää vaatimukset täydellisyydestä.

Muita piirteitä

– Saksassa hakemuksen jättämisen jälkeen lupamenettely jatkuu saapumisvahvistuksella.

Samassa yhteydessä viranomainen tutkii myös hakemuksen täydellisyyden. Kun julkipanosta on kulunut vähintään kaksi viikkoa, järjestetään neuvottelutilaisuus, jossa etsitään ratkaisuja mahdollisiin vastalauseisiin." - -

Lähde alla:

https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/4...

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Teollisuuden päästöjä koskeva direktiivi (2010/75/EU, IE-direktiivi) tulee voimaan 6.1.2011.

IE-direktiivin myötä ympäristönsuojelulakia (YSL) on välttämätöntä uudistaa laaja-alaisesti. Direktiivin yksityiskohtaisen sääntely ja siitä johtuva kansallisen lainsäädännön uudistamistarve johtaa merkittäviin muutoksiin. IE-direktiivi korvaa myös eräät teollisia toimintoja koskevat erityisvaatimukset, joista aiemmin on säädetty omina toimialakohtaisina direktiiveinään.

Suuria polttolaitoksia (LCP-laitos), jätteenpolttolaitoksia ja orgaanisia liuottimia käyttäviä laitoksia (VOC-laitos) koskevat valtioneuvoston asetukset tuleekin saattaa ajan tasalle IE-direktiivin johdosta.

Merkittävin muutos IE-direktiivissä verrattuna IPPC-direktiiviin ja nykyiseen YSL:iin on parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT) koskeva keskeinen periaatteellinen ja käytännön toimintaakin koskeva muutos. IE-direktiivin mukaan BAT- ertailuasiakirjojen BAT-päätelmiin sisältyvät päästötasot tulevat sitoviksi. Tapauskohtainen poikkeaminen olisi edelleen mahdollista, mutta tarkasti säädellyin ja tiukoin edellytyksin. Tämä tarkoittaa käytännössä yleisen normiohjauksen lisääntymistä ja tapauskohtaisen harkinnan kaventumista.

Tärkeitä muutoksia ovat myös direktiivin jälkivalvontaa koskevat yksityiskohtaiset säännökset sekä laitoksen sulkemista koskevat uudet säännökset, jotka tuovat mukanaan muun ohessa maaperän tilaa koskevan perustilaselvityksen käsitteen. Uutta IE-direktiivissä on niin ikään Internetin käyttäminen tiedotuskanavana, esimerkiksi lupapäätöksestä tiedottamisessa. Internetin käytön laajentamista koskemaan muitakin tilanteita on syytä harkita näiden uudistusten yhteydessä. Lisäksi IE-direktiivissä on monia uusia määritelmiä tai määritelmien täsmennyksiä vanhoihin direktiiveihin nähden.

IE-direktiivin johdosta muutoksia on välttämätöntä tehdä YSL:iin useaan eri kohtaan, kuten selvityksestä käy ilmi. Myös meneillään olevat jätelainsäädännön uudistaminen ja vesilain uudistaminen tuovat mukanaan lukuisia muutoksia myös YSL:iin. Ottaen huomioon sen, että YSL:ia jo nykyisessä muodossaan luonnehditaan vaikeaselkoiseksi, ja nyt tiedossa olevat muutokset, olisi käytännöllistä uudistaa YSL:ia laajemminkin sekä rakenteellisesti että sisällöllisesti IE-direktiivistä johtuvien muutosten tekemisen yhteydessä.

YSL:n lukurakenne on edelleen sinällään käyttökelpoinen, mutta monet IE-direktiivistä johtuvat muutokset voisi olla mielekästä lisätä lakiin omaan lukuunsa taikka omina lukuinaan. Raportissa on hahmoteltu joitakin, muuhun kuin IE-direktiiviin perustuvia YSL:n sisällöllisiä muutoksia: osa on pieniä sanamuodon tarkistuksia ja osa laajempia uudistuksia. Keskeisimmät uudistushahmotelmat koskevat seuraavia kysymyksiä:

- yleiset velvollisuudet (yleiset periaatteet, selvilläolovelvollisuus sekä aineiden käsittelyä ja laitteiden käyttöä koskevat yleiset ympäristönsuojeluvelvollisuudet)

- ympäristötiedon saatavuus ja sähköinen asiointi

- ympäristöluvantarve (uusi mahdollinen sääntelytapa jakaa nykyinen ennakkovalvonnan tarve sitä kuvaavien otsikoiden alle)

- lupamenettely (tiedottaminen Internetissä, luvan tarkistaminen ilmoitusmenettelyssä, nopeutettu menettely)

- lupaharkinta (sijoituspaikkaharkinta, selvitysvelvollisuuksien selkeyttäminen)

- valvonta (IE-direktiivin mukanaan tuomien uudistusten ulottaminen koko YSL:n laajuudelle, vireillepanon herkistäminen)

Eräät raportissa hahmotellut ehdotukset (esimerkiksi nopeutettu menettely, tarkistaminen ilmoitusmenettelyssä ja Internetin hyödyntäminen) voisivat toteutuessaan keventää myös hallinnollista taakkaa. Tämän lisäksi tulisi myös aineellista normistoa kehittää ja laatia sen soveltamista koskevaa ohjeistoa toiminnanharjoittajan näkökulmaa silmällä pitäen.

Ympäristölupajärjestelmän tehostamista olisi siis syytä edelleen jatkaa ympäristönsuojelun tasoa vaarantamatta.

Asiasanat

Ympäristönsuojelu, ympäristöluvat, teollisuuden päästöt, IE-direktiivi, polttolaitos, jätteenpoltto, paras käyttökelpoinen ympäristönsuojelutekniikka (BAT)Rahoittaja/ toimeksiantaja

Ympäristöministeriö ISBN978-952-11-3847-8 (PDF)ISSN1796-170X (verkkoj.)

https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/4...

---

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2010/75/EU (ns. teollisuusdirektiivi):

https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF...

----

Ks. myös:

KOMISSION TIEDONANTO

Ohjeet tiettyjen ilman epäpuhtauksien kansallisten päästöjen vähentämisestä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/2284 mukaisten kansallisten ilmansuojeluohjelmien laadintaan (2019/C 77/01):

https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:52019XC0301(01)&from=FI

(Siirrä yllä oleva linkki google-kenttään)

Käyttäjän Kirsiomp kuva

"KOMISSION KERTOMUS NEUVOSTOLLE, EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

strategista ympäristöarviointia koskevan direktiivin (direktiivi 2001/42/EY) soveltamisesta ja toimivuudesta":

4.1. YVA-direktiivi

- - "Nämä kaksi direktiiviä [SYA ja YVA] täydentävät toisiaan suuressa määrin: SYA-direktiiviä sovelletaan parhaiden vaihtoehtojen määrittämiseen suunnittelun alkuvaiheessa, kun taas YVA-direktiiviä sovelletaan myöhemmin toteutettaviin varsinaisiin hankkeisiin. Teoriassa on epätodennäköistä, että nämä kaksi menettelyä osuisivat päällekkäin. Direktiivien soveltamisesta on kuitenkin löydetty tiettyjä osa-alueita, joilla saattaa esiintyä päällekkäisyyksiä.[9]

Suunnitelman, ohjelman tai hankkeen rajojen määrittely ei aina ole selkeää, ja saattaa olla vaikea sanoa, onko arvioinnin kohde jommankumman tai kummankin direktiivin kriteereiden mukainen. Tältä osin joidenkin YVA-direktiivin liitteessä II lueteltujen hankeluokkien määrittely ei ole selkeää maankäyttöä koskevien muutosten osalta, ja siitä saattaa aiheutua sekaannusta SYA-direktiivin kanssa.

Jäsenvaltiot ovat päätyneet erilaisiin keinoihin ratkaista päällekkäisistä menettelyistä mahdollisesti aiheutuvia ongelmia. Ne vaihtelevat yksittäisissä tapauksissa sovellettavista yhteisistä menettelyistä kilpailuviranomaisten väliseen epäviralliseen koordinointiin. Useat jäsenvaltiot katsovat kuitenkin monesti, ettei niillä ole riittävästi kokemusta, jotta ne voisivat asianmukaisesti tunnistaa päällekkäiset kysymykset ja arvioida niitä.

Koska SYA-direktiivin täytäntöönpanosta ei ole kokemuksia, moni jäsenvaltio korostaa tarvetta koordinoida kumpaakin menettelyä. Käytännössä mekanismeja ja työkaluja ei kuitenkaan ole aina kehitetty ja testattu asianmukaisesti. Komissio voi laatia koordinoinnin helpottamiseksi ohjeet yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa.

Olisi harkittava mahdollisuutta yhdistää YVA-direktiivi ja SYA-direktiivi , jotta voitaisiin selkeyttää niiden keskinäistä suhdetta ja tehostaa niiden täydentävyyttä ja toimivuutta ottamalla käyttöön kokonaisvaltainen ympäristövaikutusten arviointi. Vaikka tämä vaihtoehto vaikuttaa lupaavalta, vain harva jäsenvaltio suositteli direktiivien yhdistämistä. Päinvastoin, jäsenvaltiot korostivat sitä, että SYA:n ja YVA:n pitäisi olla täysin itsenäisiä, sillä direktiivit täydentävät toisiaan ja liittyvät eri vaiheisiin ja prosesseihin.

Ottaen huomioon edellä esitetyt näkemykset sekä SYA-direktiivin soveltamisesta saadut vähäiset kokemukset näyttää siltä, että tässä vaiheessa ei ole tarkoituksenmukaista yhdistää menettelyjä. Sen sijaan koordinaatiota ja yhdenmukaisuutta voitaisiin parantaa puuttumalla direktiivien säännösten välillä esiintyviin epäjohdonmukaisuuksiin ja selventämällä YVA-direktiivissä olevien ongelmallisten hankeluokkien määritelmiä muuttamalla kyseistä direktiiviä ja/tai laatimalla ohjeet, kuten edellä on esitetty." - -

https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?ur...

---

Omana havaintonani on, että SYA (siis Suomessa SEA) ja YVA tulee ehdottomasti yhdistää, ja vieläpä siten, että yhdistäminen tulee velvoittavan lainsäädännön kautta. Nyt se on vain asetuksen tasolla Suomessa (MRA 10 §, 17 § ja 25 §).

Yhdistäminen tulee pyrkiä tekemään myös yleis- ja maakuntakaavassa, silloin kun alueella on joku hanke-YVA, joka tarvitsee samaan aikaan YVA:n ja SYA:n/SEA:n.

Käyttäjän Sanna50 kuva
Sanna Tenkula

Kirsi tämä on hyvä huomio! "Normien purku ja kaavoituksen sujuvoittaminen ei ole EU:n ympäristöoikeuden mukaista tällä hetkellä Suomessa. Sujuvoittamisen suunta on ollut täysin väärä etenkin erityistä luonnon- ja ympäristönsuojelua vaativissa kohteissa ja hankkeissa".

YVA.n tarkoitus on lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumis mahdollisuuksia. Kuntalaisen osallistumista YVA:lla turvataan yhdenvertaisuus oikeudet. Julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön ja jos kuntalaisia ei kuulla on PL vastaista.

YVA vaikutusten arviointi on olennainen osa kaavatyötä perustuen (MRL 1 §) maankäyttö-ja rakennuslakiin sekä-asetukseen. MRL:n tarkoitus on ohjata alueiden käyttöä ja rakentamista siten, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Tavoitteena on myös turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa (MRL 1 §).

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset