Kirsiomp

Yksin vuokralla asuvat ja aktiivimallin kurittamat rahoittavat kaupungistumisen

  • Valtion ikiliikkuja: Yksinasuvien kautta yhteiskunnassamme ylläpidetään kasvavaa ja kallista sijoitusasuntohärdelliä
    Valtion ikiliikkuja: Yksinasuvien kautta yhteiskunnassamme ylläpidetään kasvavaa ja kallista sijoitusasuntohärdelliä
  • HS 6.3.2019 lehtileike samasta aiheesta
    HS 6.3.2019 lehtileike samasta aiheesta

 

yes Tulisiko Suomen siirtyä useista perusturvaetuuksista perhekohtaiseen asuinkunnan koon mukaiseen toimeentuloturvaan tai räätälöityyn "perheturvaan"?

 

Perusturvan riittävyyden arviointiraportti 2015–2019 -työpaperin mukaan

- - "Kansaneläkeindeksistä annetun lain mukaan perusturvan riittävyys on arvioitava joka hallituskauden päätteeksi. Sosiaali -ja terveysministeriön toimeksiannosta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kutsui koolle huhtikuussa 2018 perusturvan riittävyyden III arviointiryhmän toteuttamaan järjestyksessä kolmannen perusturvan riittävyyden arvioinnin" - -

8 Yhteenveto

- - "Perusturvan varassa elävien määrä on kasvanut jonkin verran edellisen arviointiraportin julkaisun jälkeen. Vuosina 2013–2017 perusturvan varassa elävien osuus on noussut 8,9:stä 9,5 prosenttiin eli noin 40000 henkilöllä. Lisäystä selittää ennen kaikkea työmarkkinatuen saajien määrän kasvu. Samaan aikaan kuitenkin työttömyysaste Suomessa on laskenut. Työttömyysturvan painopiste on siis siirtynyt entistä enemmän perusturvan suuntaan, kun ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan saajien määrä on laskenut.

Aiempiin raportteihin nähden tässä raportissa on tehty selkeämpi käsitteellinen ero perusturvan ja viime sijaisen turvan eli toimeentulotuen välille. Kelan tilastojen perusteella valtaosa perusturvaetuuksien saajista ei saa samanaikaisesti toimeentulotukea. He eivät välttämättä ole oikeutettuja siihen oman varallisuuden tai puolison tulojen takia, tai he eivät ole syystä tai toisesta hakeneet sitä. Näille perusturvaetuuksien saajille perusturvaetuuksien viime vuosien leikkaukset eivät korvaudu toimeentulotuen määrän kasvuna kuten toimeentulotukea saavilla. Siksikin esimerkkilaskelmia tarkasteltaessa on hyvä tarkastella tuloksia sekä ilman toimeentulotukea että toimeentulotuki huomioon ottaen.

Perusturvan takaama tulotaso ei riitä monissa elämäntilanteissa kattamaan kohtuullista minimikulutusta vuonna 2019. Tältä osin tilanne ei ole muuttunut vuodesta 2015. Vajausta jää ennen kaikkea työttömän perusturvan sekä vähimmäismääräisten sairaus- ja vanhempainpäivärahojen kohdalla, mutta myös kotihoidon tuen ja opintorahan kanssa, jos opintolainaa ei huomioida.

Vähimmäismääräiset eläkkeet sekä opintotuki yhdessä lainan kanssa riittävät sen sijaan kattamaan kohtuullisen minimikulutuksen. EU-maiden vertailussa suomalaisen perusturvan varassa elävien tulotasoa (ml. toimeentulotuki) voidaan pitää melko hyvänä tai keskimääräisenä.

Etuuksien ostovoimalla mitattuna työttömän perusturvan taso Suomessa vaihtelee EU:n kolmannen ja kahdeksanneksi korkeimman tason välillä riippuen työttömän perhemuodosta. Myös eläkeläisen perusturvan kohdalla Suomen sijoitus on kymmenen parhaan maan joukossa.

Yleisesti ottaen vuosina 2015–2019 tapahtuneet muutokset ovat joko heikentäneet perusturvan tasoa tai pitäneet sen samana elämäntilanteesta riippuen. Keskeisimmät lakimuutokset perusturvaan olivat indeksijäädytykset ja -leikkaukset. Näiden lisäksi vuonna 2018 voimaantullut niin sanottu aktiivimalli heikensi monien työttömien perusturvaa.

Takuueläkkeen ja viimesijaisen toimeentulotuen tasot suhteessa hinta-tasoon ovat pysyneet samana, eli toimeentulotukeen oikeutettujen perusturvan saajien ostovoima ei ole juurikaan muuttunut. Tehdyt lakimuutokset ovat pienentäneet erityisesti työttömän perusturvan tasoa.

Hallituskauden alussa yksinasuvan työttömän perusturva kattoi 74 prosenttia kohtuullisesta minimikulutuksesta, kun vuonna 2019 se kattaa 62 prosenttia ja aktiivimallin alennusten kanssa 58 prosenttia (kuntaryhmässä 3, esimerkiksi Tampere).

Mikäli tarkastelussa otetaan huomioon myös toimeentulotuki, perusturvan varassa elävien tulotaso on pysynyt lähes ennallaan. Hallituskauden alussa yksinasuvan työttömän toimeentulotuella täydennetty perusturva kattoi 78 prosenttia kohtuullisesta minimikulutuksesta, kun se vuonna 2019 kattaa 77 prosenttia. Aktiivimallin mukainen työttömyysetuuksien tason alennuskaan ei näy raportin tarkasteluissa tulojen supistumisena, vaan toimeentulotuki korvaa työttömän perustuvaetuuden alennuksen.

Toisin sanoen viimesijaisen toimeentulotuen rooli erityisesti työttömien tulojen paikkaajana on entisestään kasvanut.

Myös kotihoidon tuen saajan tulojen riittävyys (ilman toimeentulotukea) on heikentynyt indeksileikkausten myötä.

Opiskelijalla toimeentulo on siirtynyt selkeästi lainapainotteisemmaksi. Pelkän opintorahan ja asumistuen riittävyys on heikentynyt merkittävästi, mutta opintolainan valtiontakaus huomioiden opiskelijoiden tulojen riittävyys on vahvistunut.

Eläkeläisen perusturvan riittävyys on pysynyt samana hallituskauden aikana ja se kattaa 115 prosenttia yli 65-vuotiaiden kohtuullisesta minimikulutuksesta. Eläkeläisen osalta on syytä huomioida, että budjetti on muodostettu perusterveelle ja se sisältää vain vähän terveysmenoja.

Tässä raportissa ei ole huomioitu terveydenhuollon asiakasmaksujen tai lääkekorvausten muutosten vaikutusta toimeentuloon (ks. Aaltonen 2017; Tervola ym. 2018).

Vähimmäismääräisten vanhempain- ja sairauspäivärahoihin tehtiin merkittävä korotus vuonna 2019. Tulojen riittävyys näissä elämäntilanteissa on kuitenkin pysynyt melko samana aikaisempien vuosien indeksileikkauksista johtuen.

Kotitalouden asumiskustannukset vaikuttavat vahvasti perusturvan riittävyyteen. Siksi perusturva riittää parhaiten pienissä kunnissa ja huonoiten pääkaupunkiseudulla, jossa vuokrat ovat korkeimmat. Asumismuodoista vuokra-asunnossa asuvien tilanne on heikompi kuin (velattomassa) omistusasunnossa elävien. Eri perhemuodoista perusturvan riittävyys on heikoin yksinasuvilla, sillä heillä on suhteessa suurimmat asumiskustannukset.

Lakimuutokset 2015–2019 ovat suhteellisesti eniten heikentäneet yksinasuvien ja yksinhuoltajien tulotasoa.

Toimeentulotuen rooli osana Suomen sosiaaliturvaa on muutoksessa. Alun perin toimeentulotuki tarkoitettiinja mitoitettiin viimesijaiseksi ja tilapäiseksi perusturvan ja asumistuen täydentäjäksi yllättävissä ja erityisissä tilanteissa. Osalle perusturvan saajista, erityisesti monille työttömille, siitä on tullut pysyvä osa toimeentuloa.

Kelan tilastojen perusteella 37 prosenttia työmarkkinatuen saajista sai samanaikaisesti toimeentulotukea vuonna 2017. Keskeinen syy päällekkäisyydelle on asumiskustannukset: lähes puolet perustoimeentulotuesta kohdistuu laskennallisesti arvioituna asumisen kustannusten korvaamiseen.

Myös toimeentulotuen siirto Kelan toimeenpantavaksi vakinaisti toimeentulotuen roolia monien kohdalla ja näyttää vähentäneen sen alikäyttöä. Kehitys näkyy myös esimerkkilaskelmissa: yksinasuvan työmarkkinatuen saajan laskennallinen oikeus toimeentulotukeen on noussut vuosien 2015–2019 lakimuutosten seurauksena 23 eurosta 96 euroon kuukaudessa tai 121 euroon, jos etuutta on alennettu aktiivimallin mukaisesti(kuntaryh-mässä 3, esimerkiksi Tampere).

Toimeentulotuki on luonteeltaan edelleen hyvin erilainen tukimuoto kuin perusturvaetuudet roolin kasvamisesta huolimatta. Toimeentulotukea haettaessa vaaditaan enemmän selvityksiä ja byrokratia on yleisesti monin paikoin raskaampaa kuin perusturvan kohdalla. Toisin kuin perusturvassa toimeentulotuessa otetaan huomioon koko kotitalouden tulot ja myös varallisuus. Raportissa esitetyt laskelmat voivat toimia toimeentulotuen roolista käytävän yhteiskunnallisen keskustelun pohjana." - -

Lähde (tekstin tummennukset omia):

Perusturvan riittävyyden arviointiraportti 2015–2019 -työpaperi:

https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/137711/URN_ISBN_978-952-34...

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Kuntalehti 5.3.2019:

"Entistä useampi elää tukien varassa, mutta perusturva riittää yhä harvemmin elämiseen – Leikkaukset osuneet eniten työttömiin"

https://kuntalehti.fi/uutiset/paatoksenteko/entist...

Käyttäjän Lauri-PekkaAlanko kuva
Lauri-Pekka Alanko

Et sitten huomannut, että vähänkään velkaa olevat työttömät asunnon omistajat jäävät käytännössä ilman asumistukia (usein alle 100 euroa/kk).
Alle 600 euroa/kk kaikki tuet yhteensä) ei riitä asumiskuluihin ja muihin menoihin. Vuokralla asuvat elävät herroiksi tämän rinnalla.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Lauri-Pekka, pointtini oli nimenomaan yksinasuvat ja keskisuuret kaupungit ja pääkaupunkiseutu. Ks. ylempi kuva ja lue lähteestä lisää, jos enemmän kiinnostuit aiheesta.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Kela.fi:

"Omistusasunto

Kela voi maksaa asumistukea ruokakunnalle, joka asuu omistusasunnossa. Omistusasuntona pidetään osakehuoneistoa tai omakotitaloa, josta ruokakunta omistaa vähintään 50 %.

Omistusasunnoksi katsotaan myös yhteisomistuksessa oleva asunto ja asunto, jonka asumiskustannuksista ruokakunta vastaa kuten omistusasunnossa. Tällainen tilanne on esimerkiksi silloin, kun leski on pitänyt itsellään hallintaoikeuden kuolinpesän omistamaan asuntoon.

Eräissä omistusasunnon tyypeissä rahoitus perustuu taloyhtiön ottamaan lainaan, joka kattaa suuren osan asunnon kokonaiskauppahinnasta. Myös nämä asunnot katsotaan omistusasunnoiksi, koska omistusoikeus siirtyy ostajalle kaupantekotilaisuudessa.

Yrityksen tai kiinteistöosakeyhtiön nimissä oleva asunto katsotaan omistusasunnoksi, vaikka asunnosta olisi tehty vuokrasopimus, jos yrittäjä asuu siinä itse ja hänellä on määräämisvalta yrityksessä (vähintään 50 % omistus tai vastaava määräämisvalta)."

https://www.kela.fi/omistusasunto

---

Kela.fi:

"Asumisoikeusasunto

Kela voi maksaa asumistukea ruokakunnalle, joka asuu Suomessa sijaitsevassa vakinaisessa asumisoikeusasunnossa.

Asumisoikeusasunnon asumismenoiksi hyväksytään asunnon hoito- ja rahoitusmenot eli:

- käyttövastike
- erikseen maksettavat vesimaksut ja lämmityskustannukset
- 73 % asumisoikeuden hankkimiseksi otettujen henkilökohtaisten lainojen kuukausittaisista koroista.

Jos vesimaksu ei sisälly vuokraan vaan maksetaan erikseen, vesimaksuksi hyväksytään henkilöä kohden 18 e/kk." - - (jatkuu alla)

https://www.kela.fi/asumisoikeusasunto

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset