Kirsiomp

Perustuslakivaliokunta vaatii muutoksia makusote-uudistuksen mietintöluonnoksiin

  • Tarvitaanko sote-notifikaatio? Ratkaistaanko se välikysymyksellä - vai miten?
    Tarvitaanko sote-notifikaatio? Ratkaistaanko se välikysymyksellä - vai miten?

- - "Perustuslakivaliokunta kuitenkin edellyttää, että sosiaali- ja terveysvaliokunta tekee maakuntavaalien ajankohtaa, liikelaitoksen palveluvelvoitetta, maakuntien rahoitusta, kunnille maksettavia korvauksia, tietosuojaa ja sosiaali- ja terveyspalvelujen valvontaa koskeviin säännöksiin eräitä olennaisia muutoksia. Lisäksi laajaa lainsäädäntökokonaisuutta on muutettava, mikäli ns. maku2-esitystä ei ehditä käsitellä.

Maakuntavaalit voidaan pitää aikaisintaan kuuden kuukauden kuluttua maakunta- ja sote-lainsäädännön vahvistamisesta." - -

Valiokunnan lausunto on julkaistu eduskunnan verkkosivulla tunnuksella

PeVL 65/2018 vp osoitteessa

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lausunto/Sivut/PeVL_65+2018.aspx

Lähde:

https://www.eduskunta.fi/FI/tiedotteet/Sivut/pev-sote-lausunto-220219.aspx

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän Kirsiomp kuva

PeVL 65/2018 vp:

- - "7. Hyvä lainsäädäntötapa

Maakuntien perustamista koskeva hallituksen esitys on annettu keväällä 2017 ja uusi valinnanvapauslakiesitys maaliskuussa 2018.

Perustuslakivaliokunta kiinnitti huomiota uudesta valinnanvapauslaista antamassaan lausunnossa siihen, että valiokunnan saaman selvityksen mukaan maakuntien perustamisen valmistelussa on edetty jo hyvin pitkälle.

Valiokunta piti valtiollisten tehtävien työnjaon kannalta ongelmallisena, että uudistuksessa on edetty näin pitkälle yksinomaan hallituksen yleistoimivaltaan turvautuen ennen kuin maakuntauudistusta on hyväksytty eduskunnassa ja ennen kuin perustuslakivaliokunta on lausunut lopullisen käsityksensä uuden hallintomallin perustuslainmukaisuudesta.

Perustuslakivaliokunta painotti, että valtioneuvosto ei voi lainsäädäntömenettelyssä asettaa eduskunnan lainsäädäntövallan käyttöä ja perustuslain 74 §:n mukaista lakiehdotusten perustuslainmukaisuuden valvontaa jo tapahtuneiden tosiasioiden eteen (PeVL 15/2018 vp, s. 60—61).

Perustuslakivaliokunta piti tästä näkökulmasta erityisen ongelmallisena toimeenpanon laajamittaista aikaistamista pilottien avulla. Valiokunta kiinnitti huomiota siihen, että valinnanvapauspilottien toteuttamiseen oli talousarviossa varattu määräraha, ja sosiaali- ja terveysministeriö oli tehnyt päätökset valinnanvapauden pilottialueista. Perustuslakivaliokunta kiinnitti valtioneuvoston vakavaa huomiota siihen, että sekä lausunnossa PeVL 26/2017 vp arvioitu valinnanvapauslakiehdotus (HE 47/2017 vp) että keväällä 2018 annettu uusi valinnanvapauslakiehdotus oli todettu perustuslakivaliokunnassa perustuslain 6 §:n yhdenvertaisuussäännöksen kannalta säätämisjärjestykseen vaikuttavalla tavalla ongelmalliseksi.

Valiokunnan mielestä oli epäselvää, millä oikeudellisilla perusteilla pilotointia koskevat päätökset oli tällaisessa sääntelytilanteessa tehty.

Perustuslakivaliokunnan painottaa edelleen sanottujen seikkojen merkitystä ja kiinnittää valtioneuvoston vakavaa huomiota hyvään lainsäädäntötapaan." - -

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lausunto/Sivut/P...

Käyttäjän Kirsiomp kuva

"VALIOKUNNAN PÄÄTÖSESITYS

Perustuslakivaliokunta esittää,

että sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöluonnokseen sote- ja maakuntauudistuksesta sisältyvät lakiehdotukset voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä,

1. lakiehdotus kuitenkin vain, jos valiokunnan maakunnan yhtiöitä ja palvelukeskuksia koskevista virkavastuusäännöksistä ja 113 §:n yhtiöittämisvelvollisuudesta tekemät valtiosääntöoikeudelliset huomautukset otetaan asianmukaisesti huomioon,

2. lakiehdotus kuitenkin vain, jos valiokunnan sen 58 §:stä tekemä tietojensaantioikeutta koskeva valtiosääntöoikeudellinen huomautus otetaan asianmukaisesti huomioon,

3. lakiehdotus kuitenkin vain, jos valiokunnan sen 6 §:n väliaikaisessa valmistelutoimielimessä toimivan henkilön virkavastuusta, 12 §:n vaalien ajankohdasta, 35 §:n omaisuusjärjestelyjen korvauksista, 43 §:n kuntien tuloveroprosentista ja 44 §:n yhtiöittämisvelvollisuudesta tekemät valtiosääntöoikeudelliset huomaukset otetaan asianmukaisesti huomioon,

4. lakiehdotus kuitenkin vain, jos valiokunnan sen 6 §:n 3 momentista tekemä rahoituksen tason korottamisen edellytyksiä koskeva valtiosääntöoikeudellinen huomautus otetaan asianmukaisesti huomioon,

että eduskunnan suostumus on tarpeen mietintöluonnoksessa tarkoitetun ilmoituksen antamiseksi ja

että eduskunnan suostumuksen antamisesta päätetään äänten enemmistöllä;

että sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöluonnokseen valinnanvapauslaista sisältyvät lakiehdotukset voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä,1. lakiehdotus kuitenkin vain, jos valiokunnan sen 5 §:n asiakassuunnitelman muuttamisesta ja tietosisällöistä sekä arkaluonteisten tietojen käsittelystä suunnitelmassa, 65 §:n kiinteän korvauksen laskemisesta, 80 §:n tiedonsaantioikeudesta, 85 §:n palveluvelvoitteen asettamisesta ja toteuttamisen edellytysten turvaamisesta sekä 90 §:n aikaistetusta aloittamisesta sekä käyttövaltuuksien sääntelystä tekemät valtiosääntöoikeudelliset huomautukset otetaan asianmukaisesti huomioon;

että sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöluonnokseen tuottajalaista sisältyvä lakiehdotus voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä, jos valiokunnan maakunnan liikelaitoksen rekisteröinnistä ja rekisteristä poistosta sekä valvontaviranomaisesta tekemät valtiosääntöoikeudelliset huomautukset otetaan asianmukaisesti huomioon.

Helsingissä 22.2.2019"

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lausunto/Sivut/P...

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Sosiaali-ja terveysministeriön selvitys eduskunnan perustuslakivaliokunnalle 23.4.2018:

- - "Notifioimatta jättäminen altistaa Suomen kanteluriskille, jossa langettava ratkaisu johtaisi tukien takaisinperintään maksajalle (maakunta, joissakin tapauksissa ehkä valtio) ja voisi aiheuttaa vahingonkorvausoikeudenkäyntejä.

Oikeudenkäyntiriski on arvioitu verraten vähäiseksi ja joka tapauksessa sellaiseksi, että sillä ei ole merkitystä valinnanvapausjärjestelmän toteuttamisen kannalta. Jokaisesta valtiontukea väitetysti sisältävästä järjestelmästä voidaan kannella komissiolle.

Komissio voi myös ottaa jäsenvaltion mihin tahansa järjestelmään mahdollisesti sisältyvän valtiontuen oma-aloitteisesti tutkittavakseen. Kantelutilanteessa mahdollisen valittajan tulisi ensinnäkin kiistatta osoittaa, että järjestelmä on kokonaisuudessaan tai keskeisiltä osiltaan luonteeltaan taloudellinen.

Tämän jälkeen valittajan tulisi osoittaa, että järjestely – ja tässä tapauksessa nimenomaan yhtiöittämisvelvoitteesta luopumisen jälkeen keskeiseksi kysymykseksi noussut liikelaitoksen konkurssisuoja osana muuta kokonaisuutta – sisältää valtion tukea." - - (lue koko selvitys alla):

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/JulkaisuMetatiet...

Käyttäjän erkkilaitila1 kuva
Erkki Laitila

IT-alan tutkimuksessa ja projekteissa sääntönä on, että ensiksi selvitetään kovat rajoitteet (hard constraints), koska ne ovat pakollisia, ja niiden ylittäminen on mahdotonta.
Vasta niiden jälkeen on pehmeitten rajoitteiden aika, ja niitähän (soft constraints) voi optimoida ja siten kautta löytää paras mahdollinen ratkaisu. Olen kiertänyt tämän alan konferensseissa maailmalla vuodesta 1990 alkaen.

Nyt näyttää siltä, että hallitus on sekoittanut työjärjestyksen ketterään agile - tyyliin. Tutkimusmaailmassa agilea ei arvosteta, koska se perustuu sattumanvaraiseen etenemiseen, mielijohteiden käyttöön - ilman systemaattista tietoa kognitiosta eli itse käsiteltävästä asiasta.

Agile ja lean ovat vaarallisia metodeita, silloin kun asiaa ei osata.
Alkaa riski realisoitumaan, kun EU:n hard constraint iskee lopulta tajuntaan -- liian myöhään.

Kuka sanoikaan, että hyvin suunniteltu on jo puoliksi tehty.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Erkki, juuri niin.

Kuvitellaan, että on muutamia kouran kokoisia kiven murikoita ja pienempiä kiven kappaleita sekä soraa, ja nuo kaikki pitää mahduttaa helposti särkyvään lasimaljaan. Mitä teet?

Asetat ensin ne isot murikat lasimaljaan ja sitten pudottelet ne pienemmät kivet sinne sopiviin väleihin ja kaadat soran päälle. Jos teet samat asiat päinvastaisessa järjestyksessä, rikot lasimaljan.

Samasta asiasta on nyt kyse tässä sote-murikoiden ja hienosäätöisten sote-kivien ja sotesoran kanssa: malja rikkoutuu väärän marssijärjestyksen vuoksi.

Mitä pitäisi tehdä? Poistaa nuo maljan pohjalle ensimmäiseksi laitetut pienet kivet ja sora - ja aloittaa ikään kuin alusta eli latoa ensin maljaan isot murikat, sitten pienet kivet.

Tässä tapauksessa uskoisin, että isot murikat ovat sote-notifikaatio, soten sitova asiakassuunnitelma sekä sille annettava valitusoikeus sekä julkisen soten isännän rooli yksityisten jäädessä rengeiksi ja kisälleiksi.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset