Kirsiomp

Saadaanko vihdoin parannuksia epätyypillisiin työsuhteisiin? Kuka kertoo?

  • Näistähän SAK yritti vast' ikään puhua, mutta kukaan ei kuunnellut...
    Näistähän SAK yritti vast' ikään puhua, mutta kukaan ei kuunnellut...
  • Epätyypilliset työsuhteet, nollatuntisopimukset, alustatalous - myös näihin tarvitaan työntekijän oikeusturvaa
    Epätyypilliset työsuhteet, nollatuntisopimukset, alustatalous - myös näihin tarvitaan työntekijän oikeusturvaa

 

Valtioneuvoston U-kirjelmä U2 2018 vp

Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi (työsuhteen ehtoja koskeva direktiivi) Perustuslain 96 §:n 2 momentin perusteella lähetetään eduskunnalle Euroopan komission 21 päivänä joulukuuta 2017 tekemä ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi avoimista ja ennakoitavista työoloista Euroopan unionissa, COM (2017) 797 lopullinen sekä ehdotuksesta laadittu muistio.

Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 2018

MUISTIO TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ 1.2.2018 EU/2017/1822 EHDOTUS EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVIKSI AVOIMISTA JA ENNAKOITAVISTA TYÖOLOISTA EUROOPAN UNIONISSA

1 Ehdotuksen tausta

Euroopan yhteisöjen neuvosto antoi vuonna 1991 direktiivin työnantajan velvollisuudesta ilmoittaa työntekijöille työsopimuksessa tai työsuhteessa sovellettavista ehdoista (911/533/ETY, todentamisdirektiivi). Direktiivin tarkoituksena oli muun muassa parantaa työntekijöiden suojaa mahdollisia oikeuksien loukkauksia vastaan ja lisätä työmarkkinoiden avoimuutta. Lisäksi direktiivillä pyrittiin yhdenmukaistamaan vaatimukset ilmoittaa palkatulle työntekijälle kirjallisesti työsopimuksen tai työsuhteen keskeiset ehdot. Direktiivi on Suomessa pantu täytäntöön pääasiassa työsopimuslain (55/2001) 2 luvun 4 §:llä (*, jonka mukaan työnantajan on annettava työntekijälle kirjallinen selvitys työnteon keskeisistä ehdoista.

Maailma on muuttunut huomattavasti sen jälkeen, kun todentamisdirektiivi annettiin. Viimeiset 25 vuotta ovat tuoneet mukanaan työmarkkinoille yhä enemmän joustavuutta. Komission mukaan vuonna 2016 neljännes kaikista työsopimuksista oli ”epätyypillisiä” työsuhteita ja viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana yli puolet kaikista uusista työpaikoista olivat epätyypillisiä. Digitalisointi on helpottanut uusien työmuotojen syntymistä, ja väestörakenteen muutokset ovat lisänneet työikäisen väestön monimuotoisuutta. Uusiin työmuotoihin liittyvä jousto on edistänyt merkittävällä tavalla työpaikkojen luomista ja työmarkkinoiden kasvua. Vuodesta 2014 alkaen Euroopan unionissa on syntynyt yli viisi miljoonaa uutta työpaikkaa, joista lähes 20 prosentissa on kyse uudesta työsuhteen muodosta. Uudenlaisten työsuhteiden mukautuminen taloustilanteen muutoksiin on mahdollistanut uusien liiketoimintamallien kehittämisen, muun muassa jakamistaloudessa, ja se on tarjonnut pääsyn työmarkkinoille ihmisille, jotka aikaisemmin olisivat jääneet niiltä pois. EU:n työllisyysaste on ennätyksellisen korkea – 236 miljoonaa työllistettyä miestä ja naista.

Tämä suuntaus on kuitenkin lisännyt epävakautta ja vähentänyt ennustettavuutta työsuhteissa. Jos oikeudelliset puitteet ovat riittämättömät, epätyypillisissä työsuhteissa olevat työntekijät voivat joutua epäselvien tai vilpillisten käytäntöjen kohteeksi ja heidän voi olla vaikea huolehtia oikeuksiensa toteutumisesta. Tarvittaessa työhön kutsuttavia ja pätkätyöläisiä on Euroopan unionin alueella 4–6 miljoonaa henkilöä, eikä monellakaan heistä ole tarkkaa tietoa siitä, milloin ja kuinka kauan heillä on töitä. Yksinoikeuslausekkeita, jotka estävät työskentelemisen toiselle työnantajalle, on Euroopan unionin alueella jopa miljoonassa työsopimuksessa. Vain neljännes tilapäistyöntekijöistä saa pysyvän työsuhteen. Olosuhteiden pakosta osa-aikaisissa työsuhteissa työskenteli noin 28 prosenttia työntekijöistä vuonna 2016. Joustavammissa työjärjestelyissä voi syntyä epävarmuutta sovellettavista oikeuksista.

Tämän kehityksen seurauksena joissakin jäsenvaltioissa on otettu käyttöön uusia säännöksiä ja kansalliset työmarkkinaosapuolet ovat laatineet uusia työehtosopimuksia, mikä lisää entisestään sääntelyjärjestelmän eroja eri puolilla EU:ta. Tämä lisää riskiä siitä, että kilpailu perustuu sosiaalisten normien alituksen hyväksikäyttöön. Tällä on haitallisia vaikutuksia myös työnantajiin, joihin kohdistuu kestämätön kilpailupaine, ja jäsenvaltioihin, jotka menettävät verotuloja ja sosiaaliturvamaksuja. Haasteena on varmistaa, että EU:n kilpailukyvyn perustana ovat dynaamiset ja innovoivat työmarkkinat, jotka on määritelty siten, että kaikille työntekijöille tarjotaan perusturva ja työnantajille tuottavuuden kasvua pitemmällä aikavälillä. Samalla on mahdollistettava siirtyminen kohti parempia elin- ja työoloja eri puolilla EU:ta.

Ehdotetun direktiivin yleistavoite on edistää turvatumpaa ja ennakoitavampaa työllisyyttä niin, että samalla varmistetaan työmarkkinoiden joustavuus ja parannetaan elin- ja työoloja. Erityistavoitteet, joiden välityksellä yleistavoitteeseen pyritään, ovat seuraavat:

1) parannetaan työntekijöiden oikeutta saada tietoa työoloistaan;

2) parannetaan työntekijöiden ja erityisesti uusissa epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevien työoloja säilyttäen samalla riittävä joustavuus ja innovatiivisuus työmarkkinoilla;

3) parannetaan työoloja koskevien normien noudattamista tehostamalla täytäntöönpanon valvontaa ja

4) lisätään työmarkkinoiden avoimuutta välttäen samalla aiheuttamasta yrityksille liiallista rasitusta.

Ehdotettu direktiivi korvaisi todentamisdirektiivin ja lisäksi siinä säädettäisiin uusia työolojen ennakoitavuutta ja turvaamista koskevia vaatimuksia erityisesti epävarmoissa työsuhteissa työskentelevien osalta. Lisäksi ehdotetun direktiivin soveltamisala olisi nykyistä todentamisdirektiiviä laajempi." (ks. kokonaan alla, tummennukset edellä olevassa tekstissä omia)

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kirjelma/Sivut/U_2+2018.aspx

 

Tekstissä (* työsopimuslain (55/2001) 2 luvun 4 §

http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2012/20120873

---

surprise Osaako joku kertoa, mitä tämä käytännössä tarkoittaa? Kuinka Suomi toteuttaa tämän direktiivin vaatimukset?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Työsuojelun EU-tiedote 1/2019

https://www.tyosuojelu.fi/documents/14660/2099755/...

----

"Työ- ja elinkeinoministeriö

Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi avoimista ja ennakoitavista työoloista Euroopan unionissa (työehtoja koskeva direktiivi)"

U 2/2018

Käsittelytiedot eduskunnan verkkosivuilla

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kirjelma/Sivut/U...

Ministeri
Jari Lindström

Esittelijä
Nico Steiner, Vanhempi hallitussihteeri p.+35 8295049001

https://valtioneuvosto.fi/paatokset/paatos?decisio...

Käyttäjän Kirsiomp kuva

"Työehtosopimuksen alittavan palkan maksamisesta säädettävä rangaistus – Nyt työnantaja pääsee työehtokikkailusta kuin koira veräjästä

SAK:n päälakimies Timo Koskinen kertoo, miksi SAK on jo pitkään ajanut alipalkkausta rangaistavaksi. Yleissitovan työehtosopimuksen alittavan palkan maksamisen muuttaminen virallisen syytteen alaiseksi palkkarikokseksi on yksi SAK:n ensi vaalikauden tavoitteista." - -

https://www.sak.fi/ajankohtaista/uutiset/tyoehtoso...

---

"SAK haluaa eroon vastentahtoisista nollatuntisopimuksista – Kosmeettiset parannukset eivät riitä

Vastentahtoiset nollatuntisopimukset tekevät monien työelämästä turvatonta. Päälakimies Timo Koskinen kertoo, mitä SAK on tehnyt, jotta niistä tulisi historiaa." - -

https://www.sak.fi/ajankohtaista/uutiset/sak-halua...

Käyttäjän Kirsiomp kuva

- - "On arvioitu, että lohkoketjuteknologian hyödyntäminen sekä hajautuneiden alustojen kehittäminen saattavat muuttaa jakamistaloutta suuntaan, jossa Uberin tai Airbnb:n tapaisten välittäjäyritysten rooli vähenisi merkittäväsi, ja esimerkiksi kyytipalveluiden työntekijät pystyisivät hallinnoimaan itse alustoja ja saamaan samalla huomattavasti suuremman osan tuotoista itselleen. Välittäjien osuuksien minimoituminen voisi tarkoittaa myös käyttökustannusten laskua. Lohkoketjuille leimallista on juuri välittäjän puuttuminen. Kolmatta osapuolta ei tarvita, vaan kaikki jakaminen tai kaupankäynti tapahtuu algoritmien välityksellä ostajan ja myyjän välillä. Alustan tai protokollan tekninen toiminta vaatii toki kehitys- ja ylläpitotyötä sekä päätöksenteko-orgaanin." - -

https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/jul...

Käyttäjän Kirsiomp kuva

"Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpano" (Eduskunta)

https://www.eduskunta.fi/FI/tiedotteet/Sivut/EU-so...

Käyttäjän Kirsiomp kuva

4 § (29.12.2016/1448)
"Selvitys työnteon keskeisistä ehdoista

Työnantajan on annettava työntekijälle, jonka työsuhde on voimassa toistaiseksi tai yli kuukauden pituisen määräajan, kirjallinen selvitys työnteon keskeisistä ehdoista viimeistään ensimmäisen palkanmaksukauden päättymiseen mennessä, jolleivät ehdot käy ilmi kirjallisesta työsopimuksesta. Jos työntekijä on alle kuukauden pituisissa määräaikaisissa työsuhteissa saman työnantajan kanssa toistuvasti samoin ehdoin, on työnantajan annettava selvitys työnteon keskeisistä ehdoista viimeistään kuukauden kuluttua ensimmäisen työsuhteen alkamisesta. Sopimussuhteiden toistuessa selvitystä ei tarvitse antaa uudelleen, ellei 3 momentista muuta johdu. Vähintään kuukauden jatkuvassa ulkomaantyössä selvitys on annettava hyvissä ajoin ennen kuin työntekijä matkustaa työkohteeseen.

Selvitys voidaan antaa yhdellä tai useammalla asiakirjalla tai viittaamalla työsuhteessa sovellettavaan lakiin tai työehtosopimukseen. Selvityksestä on käytävä ilmi ainakin:

1) työnantajan ja työntekijän koti- tai liikepaikka;

2) työnteon alkamisajankohta;

3) määräaikaisen työsopimuksen päättymisaika tai sen arvioitu päättymisaika sekä määräaikaisuuden peruste tai ilmoitus siitä, että kysymys on 1 luvun 3 a §:ssä tarkoitetusta määräaikaisesta sopimuksesta pitkäaikaistyöttömän kanssa;

4) koeaika;

5) työntekopaikka tai jos työntekijällä ei ole pääasiallista kiinteää työntekopaikkaa, selvitys niistä periaatteista, joiden mukaan työntekijä työskentelee eri työkohteissa;

6) työntekijän pääasialliset työtehtävät;

7) työhön sovellettava työehtosopimus;

8) palkan ja muun vastikkeen määräytymisen perusteet sekä palkanmaksukausi;

9) noudatettava työaika; työnantajan aloitteesta sovitun vaihtelevan työajan osalta on annettava lisäksi selvitys siitä, missä tilanteissa ja missä määrin työnantajalle syntyy työvoimatarvetta; (18.5.2018/377)

10) vuosiloman määräytyminen;

11) irtisanomisaika tai sen määräytymisen peruste;

12) vähintään kuukauden kestävässä ulkomaantyössä työn kesto, valuutta, jossa rahapalkka maksetaan, ulkomailla suoritettavat rahalliset korvaukset ja luontoisedut sekä työntekijän kotiuttamisen ehdot.

Työnantajan on lisäksi annettava työntekijälle kirjallinen selvitys työnteon ehdon muutoksesta niin pian kuin mahdollista, viimeistään kuitenkin muutosta seuraavan palkanmaksukauden päättyessä, jollei muutos johdu lainsäädännön tai työehtosopimuksen muuttamisesta.

Edellä 1 luvun 7 §:n 3 momentissa tarkoitetussa vuokratyössä selvitys on annettava vuokratyöntekijän pyynnöstä myös, vaikka sopimus olisi tehty alle kuukauden määräajaksi. Selvityksessä tulee antaa tieto määräaikaisen työsopimuksen taustalla olevan käyttäjäyrityksen asiakassopimukseen perustuvan tilauksen syystä ja kestosta tai arvioidusta kestosta sekä arvio vuokratyöntekijän työnantajan yrityksessä tarjolla olevista muista, vuokratyöntekijän työsopimuksessa sovittuja työtehtäviä vastaavista työtehtävistä."

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/200100...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset