Kirsiomp

Nyt viedään loputkin vaikutusmahdollisuudet kaava- ja ympäristöasioissa

"Maankäyttöpäätökset halutaan digitaalisiksi - helpotetaan tulevaisuuden kaavoittamista ja rakentamista"

Tiedote 24.1.2019 klo 11.02

Ympäristöministeriö on käynnistänyt hankkeen Tulevaisuuden maankäyttöpäätökset. Maankäyttöpäätökset ovat maankäyttöä tai rakentamista ohjaavia tai rajoittavia viranomaisen päätöksiä, jotka kytkeytyvät kuntien ja maakuntien työhön. Niitä ovat esimerkiksi asema-, yleis- ja maakuntakaavat, muut maankäyttöön liittyvät suunnitelmat ja rajoitukset sekä rakennusluvat.

Hankkeen tarkoituksena on edistää maankäyttöpäätösten digitalisointia. Se parantaa maankäyttö- ja rakennussektorilla mahdollisuuksiamme vastata aikamme merkittävimpiin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen, kaupungistumiseen ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen. Maankäyttöpäätöksillä on kauaskantoisia vaikutuksia ympäristöömme, ja niiden muuttaminen digitaalisiksi edistää paitsi tietoon perustuvaa päätöksentekoa myös tietojen valtakunnallista käytettävyyttä.

Käytännössä hanke kokoaa yhteen toimenpiteet, joita tarvitaan muutoksen aikaansaamiseksi lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Osa hankkeen tuloksista saadaan käyttöön heti, ja osa voidaan toteuttaa valmisteilla olevan maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen yhteydessä. Hanke tuottaa tulevaa lakiuudistusta varten arvokasta tietoa esimerkiksi asiakaslähtöisistä ja sähköisistä työmenetelmistä sekä tiedon hyödyntämisestä päätöksenteossa.

Maankäyttöön ja rakentamiseen liittyvät päätökset koskevat meitä kaikkia, mutta ne ovat vaihtelevasti saatavilla kuntien moninaisten käytäntöjen ja eri vaiheessa olevien digitalisaatioprosessien vuoksi. Siksi kokonaiskuvan muodostaminen niistä on hankalaa. Maankäyttöpäätösten digitalisoinnista hyötyvät tulevaisuudessa niin kaavoituksen ja rakentamisen parissa työskentelevät kuin kuka tahansa rakennuslupaa hakeva tai lähialueensa kaavoitusprojekteista kiinnostunut. Maankäyttöpäätöstiedon saatavuus helpottaa tiedon tehokasta hyödyntämistä, avoimempaa ja läpinäkyvämpää valmistelua ja tietoon perustuvaa päätöksentekoa.

Ympäristöministeriö on valinnut hankkeen toteuttajaksi Ramboll Finland Oy:n luotsaaman konsulttiyhteenliittymän, johon kuuluvat myös Ubigu Oy, Spatineo Oy sekä Navinova Oy. Hankkeen tulokset julkaistaan vuoden 2019 lopussa. Eduskunta on myöntänyt hankkeelle puoli miljoonaa euroa.

Hanke tehdään yhdessä kuntien, maakuntien ja muiden alan toimijoiden kanssa."

Lisätietoja:

erityisasiantuntija Juha Nurmi, p. 0295 250 181
projektipäällikkö Satu Taskinen, p. 0295 250 130
etunimi.sukunimi@ym.fi

---

Suomi tekee juuri vastoin kuin Århusin sopimus, Faron yleispuitesopimus ja perustuslaki 20 § määräävät!

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Tämä digitalisointi ja sähköinen julkinen kuulutus tekee kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet olemattomiksi.

Poistakaa samantien kaava- ja lupakuulemiset - ovat täysin turhia!

Ja Rambollilla on täysi monipoli alalla. Mitä sanotaan määräävästä markkina-asemasta ja sen väärinkäytöstä...

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Nyt minulle jäi epäselväksi, miten juuri tällä heikennetään vaikutusmahdollisuuksia?

Tiedän että hallituksen johdonmukaisena toiminta-ajatuksena on niitä heikentää kauppakeskusten, soranottamoiden ja tuulivoimaloiden työn "sujuvoittamiseksi" mutta miten tämä hanke siihen liittyy?

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Tiedotteessa sanotaan, että "Maankäyttöpäätöksillä on kauaskantoisia vaikutuksia ympäristöömme, ja niiden muuttaminen digitaalisiksi edistää paitsi tietoon perustuvaa päätöksentekoa myös tietojen valtakunnallista käytettävyyttä."

Janne, tämä nyt esitetty maankäyttöpäätösten digitalisointi on ihan linjassa MRL:n muutosten, normien purun ja kaavoituksen sujuvoittamisen kuten myös suurimpien kaupunkien ns. Kokeilulainkin kanssa, jolla tämä "onnistunut" keskittäminen kaupunkeihin on aikaansaatu.

Toisin sanoen em. prosesseja joustavoitetaan jo niin paljon, että ne vain vilahtavat kuntalaisten, asianosaisten ja osallisten silmien ohitse.

Voisivatko viranmomaiset eläytyä kuntalaisten asemaan ja ajatella sitä, kuka nykyaikana seuraa netistä oman alueensa kaavoitus- tai ympäristölupaprosesseja tai maankäytön päätöksiä!!?

Jos julkiset kuulutukset menevät pääasiassa nettiin näissä asioissa - sanomalehtien sijasta - niin on ihan turha järjestää mitään muitakaan kaavakuulemisia, joita laki vielä tällä hetkellä velvoittaa kuntia tekemään.

Tätä Janne siis tarkoitin: kaikki tehdään niin sujuvaksi, että ei pässi ehdi aivastamaan, kun joku hanke on jo viety näillä sujuvoittamisilla maaliin.

Turhauttavaa seurata tätä sivusta, kun tavalliset kansanedustajat eivät ymmärrä, mitä valtakunnassa tapahtuu: kaikki valta on nyt kuntien ja elyjen yhden käden sormin laskettavilla kaavoitus- ja ympäristöviranomaisilla, jotka ovat siraimiin asti lobbattuja eri hankeherrojen taholta.

Käyttäjän Sanna50 kuva
Sanna Tenkula Vastaus kommenttiin #4

Kirsi! Toit asian esille juuri niin miten se tulee menemään ja tarkoitushan on vain, että kansalaisten kuuleminen jää tekemättä. "Toisin sanoen em. prosesseja joustavoitetaan jo niin paljon, että ne vain vilahtavat kuntalaisten, asianosaisten ja osallisten silmien ohitse".

Kukaan ei jaksa seurata ja kaikkilla ei ole nettiä käytössä eikä taitoja seurata asioita netin kautta. Mitä milloinkin on vireillä.

Käyttäjän sepposimonen2 kuva
Seppo Simonen

Kuntien kaavoitusmonopoli ja rakentamisen estot on poliittista vallankäyttöä jolla kurkistetaan elävän yhteiskunnan omaehtoinen kehittyminen.
Esimerkkinä rantarakentaminen kun Pitkänsillanrannassa on kivisiä kerrostaloja koko rannan täydeltä niin maaseudulla saat rakentaa vain neljä huvilaa km-lle omalle maallesi taasen ja muutoinkin käydään omistusoikeuden kimppuun maaseutukaavoilla.
Elikä järkeä byrokratian rattaisiin ja olkoon elävä maaseutu motona.

Käyttäjän Sanna50 kuva
Sanna Tenkula

"Maankäyttöpäätökset halutaan digitaalisiksi - helpotetaan tulevaisuuden kaavoittamista ja rakentamista"

Kuntalaisen on vaikea ottaa siihen kantaa ja seurata kaavoitusta. Kuntatasolla kaavoitus lienee härskeintä ja hienostuneinta korruptiota mitä kuvitella saattaa. Siinä yksittäisen maanomistajan osa on karu.

Yritysmaailman helpotusta tässä ajetaan digitaalisiksi, kaavamuutokset käynnistyvät usein yrityksen tai rakennusliikkeen toimesta ja vauhidetaan niiden ajamia kaava muutoksia.

On muistettava, että kaavoittaja voi kaavaratkaisuja tehdä myös tekaistuilla ja todellisuudenvastaisillakin perusteilla. Tästä on omakohtaiset kokemukset ja lähes 5 vuotta kesti kaavoitus valmistelu 2009 vuonna ja KHO.n päätös 2014 vuonna. Tämän jälkeen vielä lähes 2 vuotta, että tyttäremme pääsi rakentamaan 2016 vuonna, koska kaupunki hävisi kaava asian niin piti vääristellä laiton louhimo "kaavattomaksi" ja estää rakentamista lähes 2 vuotta.

http://sanna50.puheenvuoro.uusisuomi.fi/229985-paa...

Käyttäjän Kirsiomp kuva

"Metsätieto ja sähköiset palvelut -hanke nykyaikaisti metsätiedon"

https://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/metsati...

---

Nyt ei ymmärretä, että ei kaikilla ole tietoa ja taitoa hakea ja operoida netissä kaikissa maankäyttöön, rakentamiseen, kaavoitukseen ja metsänkäyttöön liittyvissä asioissa. Ja vaikka olisikin, niin ei kaikki ihmiset halua toimittaa asioitaan kylmän kasvottoman netin kanssa, jossa aito vuorovaikutus puuttuu.

Käyttäjän Sanna50 kuva
Sanna Tenkula

Meillä kävi 1990-luvulla meidät asukkaat laitettiin rakennuskieltoon yleiskaavassa niin kauaksi kunnes louhimo on maisemoitu.

Meitä ei edes kuultu asian vuoksi. Tieto tuli vasta, kun 2000 luvulla naapuri haki rakennuslupaa ja silloin esteeksi laitettiin tietämättämme kaavaan laitettu este.

Rakennuskielto koski ainoastaan meitä ja naapuriamme eikä louhimon vuokrannutta maan omistajaa joka asuu aivan vieressä myös. PL yhdenvertaisuus oli siinäkin unohtunut.

"kaikki valta on nyt kuntien ja elyjen yhden käden sormin laskettavilla kaavoitus- ja ympäristöviranomaisilla, jotka ovat sieraimiin asti lobbattuja eri hankeherrojen taholta".

Syy miksi halutaan digitaalisiksi ja meistä asukkaista tulee vain pelinappuloita joille voi tehdä mitä vaan. Olen ministeriöön, kansanedustajille kymmeniä satoja kertoja näyttöjä laittanut, mutta turhaan. Kauhistelua saa vastaukseksi kansanedustajilta, mutta edustajien täytyy kumarrella vain kuntaan päin ääniä kalastellen, että seuraavakin paikka säilyisi eduskunnassa.

Käyttäjän Sanna50 kuva
Sanna Tenkula

Vaikka kuin olisi tietämystä kaava asioissa niin sitä mielivaltaa ja vääryyttä ei voi ymmärtää tavalliset kansalaiset.

2010 vuonna louhimoa oltiin yleiskaavassa hakemassa maa-aineksen ottoalueeksi.

Vanha maanottoalue Laitaperällä oli aikaisemmassa kaavassa ajateltu soveltuvaksi matkailupalvelulle, mikäli alue ennallistetaan tai todetaan turvalliseksi liikkumiselle (EO/RM). Maanomistaja on kuitenkin hakemassa jatkolupaa louhostoiminnalle aikomuksenaan jatkaa louhostoimintaa seuraavat 20 vuotta, joten alue osoitetaan kaavaan EO-maa-ainesten ottoalueeksi.
http://www.ahiplan.airix.fi/tietopankki/oulainen/ehdotus/KAAVASELOSTUS.pdf  sivu 35.

Häiriötekijät
Alueella oleva vanha maa-ainestenottoalue on tällä hetkellä turvaton ja vaarallinen alue. Louhostoimintalupa on umpeutunut, mutta maa-ainesten otto alueelta jatkunee, mikäli louhosyrittäjä saa toiminnalle tarvittavan toimiluvan.
http://www.ahiplan.airix.fi/tietopankki/oulainen/ehdotus/KAAVASELOSTUS.pdf   sivu 42

Oikeus asteet eivät hyväksyneetkään kaavaa saimme KHO:ta myönteisen päätöksen loppuvuonna 2014.
Oulun hallinto-oikeus vahvisti päätöksellään huhtikuu 2013, että ei anna oikeutta kaavoittaa maa-aineksen otto alueeksi.

Tässä malliesimerkki siitä, mitä oikeusvaltio Suomessa voidaan tehdä vastoin KHO:n päätöstä.
Viranomaiset ovat ryhtyneet kyseenalaistamaan ja arvioimaan lainvoimaisen tuomioistuinratkaisun perusteita uudelleen, soveltamaan päätöstä haluamallaan tavalla ja jättäneet sen täytäntöön panematta.

KHO ei tehnyt kaupungille myönteistä päätöstä kaavasta ja louhimoa ei hyväksytty kaavaan. Kun eivät saaneet EO-alueeksi (maa-aineksen otto), kaupunki omavaltaisesti vääristeli kaavaan louhosalueen kaavattomaksi.

Tämän vuoksi hallinto-oikeus on kumonnut osayleiskaavan hyväksymistä koskevan päätöksen”. KHO antopäivä 13.11.2014 Taltio n:o 3562 Diaarinumero 1309/1/13 on tehnyt ratkaisun ja Oulun hallinto-oikeuden päätöstä ei muuteta.

Perusteluista kohtia; ”Kun otetaan huomioon osayleiskaavassa osoitetun otto alueen sijainti olemassa olevaan asutukseen nähden.....
onko osayleiskaavassa otettu huomioon elinympäristön laatua koskevat valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet ja täyttääkö osayleiskaava sille maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n asetetut vaatimukset turvallisesta ja terveellisestä elin ympäristöstä sekä ympäristöhaittojen vähentämisestä. Tämän vuoksi hallinto-oikeus on kumonnut osayleiskaavan hyväksymistä koskevan päätöksen”. KHO antopäivä 13.11.2014 Taltio n:o 3562 Diaarinumero 1309/1/13 on tehnyt ratkaisun ja Oulun hallinto-oikeuden päätöstä ei muuteta.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Aikaisemmin asiat vilahtelivat kansalaisten ohi kunnantalon ilmoitustaulun kautta. Nyt kunnan nettisivuilla. Onko siis oikeasti mikään muuttumassa?

Oikeastihan kyse pitäisi olla asianosaisten kuulemisesta ja sen tavoista. Muistelen aiemmin olleen, ainakin valtionhallinnpon osalta, hankkeita joissa haettiin tapoja kansalaisten mahdollisuutta itse vaikuttaa miten häntä viranomaisistapäin lähestyttäisi. Toivottavasti niitä ei ole "unohdettu".

Pitäisi siis pyrkiä siihen, etta kansalaisia kuullaan mielummin laajemmin kuin suppeammin ja viranomaiset ovat kuulemisessa aktiivisia kuulemaan. Ja, että kansalaisilla on mahdollisuutensa valita kanavat joiden kautta tulevat kuulluiksi.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Jorma, sähköinen julkinen kuulutus tarkoittaa sitä, että ennen pääsääntöisesti sanomalehdissä ja kunnan ilmoitustaululla olevista kuulutuksista jää pois sanomalehtikuulutukset. Vain "tarpeen vaatiessa" (kenen tarpeen?!) kuulutukset laitetaan myös sanomalehtiin.

Katsokaa myös:

- - "Suomessa on noin 57 500 voimassa olevaa asemakaavaa. Suuri osa näistä on jo eri tavoin digitaalisia, mutta kaavoja on paljon edelleen pelkkinä rasterikuvina (15 %) tai paperilla (13 %), jotka ovat kaavojen digitoinnin osalta suuritöisimmät. Tiedot käyvät ilmi ympäristöministeriön vuoden 2018 lopussa toteuttamasta kaavojen digitointia koskevasta selvityksestä.

Kyselyyn vastanneet sidosryhmät näkivät, että nykyisellään kaavojen digitaalisuus ei ole vaaditulla tasolla. Tulosten perusteella Suomeen tarvitaan yhtenäinen tekninen ohjeistus voimassaolevien kaavojen digitoimiseksi ja kytkemiseksi osaksi tulevaisuuden digitaalista kaavoitusprosessia. Tämän tueksi tarvitaan riittävän sitovaa lainsäädäntöä. Lopullisena tavoitteena tulisi olla, että vain yhteiseen kansalliseen tietomalliin viedyt kaavat saisivat lainvoiman." - -

https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publis...

http://www.ym.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Uutiset/Ympar...

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Miten kansalaiset, joilla ei ole nettiä, tulostinta tai skanneria pärjäävät jatkossa omien asioidensa hoidossa?

Nykyinen kaavoitus, rakentaminen ja metsänhoito on kansalaisia eriarvoistava mitä suurimassa määrin. Perustuslain yhdenmukaisuuden vaatimus (6§) on jälleen ohitettu - surutta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset