Kirsiomp

Tiedämmekö me tarpeeksi sote- ja maku-uudistuksesta ja asiakasmaksulaeista?

  • Mitähän asiakasmaksulait minulle tarkoittavat? Kuka kertoisi?
    Mitähän asiakasmaksulait minulle tarkoittavat? Kuka kertoisi?
  • Tiedämmekö me tarpeeksi sote- ja maku-uudistuksesta ja asiakasmaksulaeista?

 

Usein kysyttyjä kysymyksiä asiakasmaksu-uudistuksesta

Kysymykset ja vastaukset perustuvat hallituksen esitykseen uudeksi asiakasmaksulaiksi, joka annettiin eduskunnalle 13.12.2018.

Uusia kysymyksiä ja vastauksia on lisätty sivuille 17.1.2019.

"Mikä on asiakasmaksu? Miksi sellainen on?

Sosiaali- ja terveyspalvelujen käytöstä voidaan periä asiakasmaksuja. Valtio ohjaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksupolitiikkaa lainsäädännöllä. Asiakasmaksupolitiikan tavoitteena on, että maksut ovat kohtuullisia eivätkä ole esteenä palvelujen saamiselle. Toisaalta tavoitteena on ehkäistä epätarkoituksenmukaista palvelujen käyttöä. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat asiakkaille joko maksuttomia tai niiden maksu määräytyy asiakasmaksulainsäädännön nojalla. Maksu voi olla tasasuuruinen (esimerkiksi sosiaali- ja terveyskeskusmaksu), jolloin siihen eivät vaikuta asiakkaan tulot, tai maksu voi määräytyä asiakkaan maksukyvyn mukaan (esim. pitkäaikaisen laitoshoidon maksu). Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkailta perittävillä maksuilla katetaan vain pieni osa palvelujen kustannuksista. (7,2 prosenttia vuonna 2016).

Mikä on suurin muutos asiakasmaksu-uudistuksessa?

Jatkossa kaikki asiakasmaksut määritellään laissa. Tämä tarkoittaa, että maksuja saa periä vain niistä palveluista, joiden maksuista säädetään asiakasmaksulaissa. Lainsäädännöstä puuttuneet maksuperusteet lisätään lakiin. Aikaisemmin laissa ei ole esimerkiksi säädetty ollenkaan palveluasumisen maksuista. Palveluasumisen maksut ovat sen vuoksi vaihdelleet suuresti eri paikkakunnilla ja myös paikkakuntien sisällä. Maksut ovat samat niin julkisilla kuin yksityisillä tuottajilla silloin, kun palvelut on tuotettu julkisella rahalla. Oma maakunta vastaa maksujen määräämisestä ja niiden perimisestä. (Sote-uudistus ja valinnanvapauslaki). Palveluntuottaja voi periä maksun ainoastaan käyttämättä ja peruuttamatta jätetystä palvelusta. Maksukaton piiriin sisällytetään uusia palvelumaksuja ja maksukaton seurantavelvollisuus siirretään asiakkaalta maakunnalle.

Ovatko asiakasmaksut erisuuruisia eri kunnissa ja jatkossa eri maakunnissa?

Laissa säädetään enimmäismaksut palveluille. Kunnat (jatkossa maakunnat) voivat kuitenkin päättää, että ne perivät palveluista pienempiä maksuja tai eivät peri maksuja ollenkaan. Tämän vuoksi asiakasmaksut saattavat olla erisuuruisia eri maakunnissa. Saman maakunnan alueella ei kuitenkaan voi olla erisuuruisia asiakasmaksuja samasta palvelusta.

Nousevatko asiakasmaksut?

Maksuperusteiden yhdenmukaistamisen seurauksena joillakin alueilla maksut voivat nousta ja toisilla laskea. Joissain kunnissa on peritty enimmäismäärää pienempiä maksuja tai järjestetty palvelut asiakkaalle maksuttomina. Jatkossa koko maakunnan alueella peritään yhtä suuret asiakasmaksut. Maakunta päättää asiakasmaksuista asiakasmaksulaissa säädettyjen enimmäisrajojen puitteissa. Asiakasmaksulakiehdotuksessa ei ole esitetty erillisiä korotuksia maksuihin. Perustason lääkäri- ja hoitajakäynneiltä sekä sarjahoidosta voisi jatkossa periä maksun joka käyntikerralta. Tämä voi korottaa paljon palveluja käyttävien maksuja.

Ovatko asiakasmaksut samat julkisissa ja yksityisissä palveluissa?Voiko yksityinen yritys päättää itse perimistään maksuista?

Asiakas maksaa aina saman asiakasmaksun maakunnan järjestämisvastuulla olevista palveluista. Palveluja voi jatkossa tuottaa maakunnan liikelaitos tai yhtiö, yksityinen yritys, osuuskunta tai järjestö. Maakunta kerää aina asiakasmaksut, ei palveluntuottaja. Palveluntuottaja voi periä maksun ainoastaan käyttämättä ja peruuttamatta jätetystä palvelusta. Myös asiakassetelillä ja henkilökohtaisella budjetilla hankituista palveluista peritään samat asiakasmaksut kuin maakunnan palveluista. Jos asiakas käyttää yksityisiä sosiaali- ja terveyspalveluja, jotka eivät kuulu maakunnan järjestämisvastuulle, hän maksaa niistä itse suoraan yksityiselle yritykselle. Tällöin yritys voi päättää maksujen suuruudesta. Nämä maksut eivät kuulu asiakasmaksulain soveltamisalaan.

Mistä voidaan periä asiakasmaksuja?

Asiakasmaksuja voidaan periä niistä sosiaali- ja terveyspalveluista, joiden maksuista on säädetty asiakasmaksulaissa. Milloin asiakasmaksut jätetään perimättä? Asiakasmaksua on alennettava tai se on jätettävä perimättä, jos maksun periminen vaarantaisi asiakkaan tai hänen perheensä toimeentulon. Tämä säännös on maakuntia velvoittava silloin, kun on kyse lyhytaikaisen laitoshoidon (esim. sairaalan vuodeosastohoidon) tai sosiaalipalvelujen maksuista tai asiakkaan maksukyvyn mukaan määrätyistä terveyspalvelumaksuista (esim. pitkäaikainen laitoshoito sekä jatkuva ja säännöllinen kotisairaanhoito). Maakunta voi päättää jättää perimättä maksuja myös muista palveluista asiakkaan toimeentulon turvaamiseksi.

Säilyvätkö jotkin palvelut kokonaan maksuttomina?

Asiakasmaksulaissa luetellaan palvelut, joista maakunta ei saa periä maksua. Näitä ovat muun muassa sosiaalityö, sosiaaliohjaus, kasvatus- ja perheneuvonta, valvotut tapaamiset ja lastensuojelun tukitoimet. Myös vammaispalvelulain mukaiset valmennus ja tuki, henkilökohtainen apu, asumisen tuki, lyhytaikainen huolenpito, päiväaikainen toiminta ja liikkumisen tuki ovat maksuttomia palveluita. Terveyspalveluista maksuttomia ovat aiempaan tapaan ennalta ehkäisevät palvelut, kuten terveysneuvonta ja -tarkastukset, seulontaohjelmaan kuuluvat seulonnat, neuvolapalvelut ja kouluterveydenhuolto. Myöskään mielenterveys- ja päihdeongelmiin liittyvistä avohoidon käynneistä ei peritä maksuja. Jatkossa maksuttomia olisivat lisäksi muun muassa alaikäisten terveyspalvelut.

Mitä tarkoittavat tasasuuruiset maksut? Mistä palveluista niitä peritään?

Tasasuuruiset maksut ovat kaikille asiakkaille saman suuruisia saman maakunnan sisällä. Niitä peritään erityisesti terveydenhuollon palveluissa. Mitkä maksut peritään tulojen mukaan? Maakunta voi periä asiakkaalta maksukyvyn mukaan määräytyvän (ns. tulosidonnaisen) maksun jatkuvasta ja säännöllisestä kotihoidosta (kotipalvelusta ja kotisairaanhoidosta) ja pitkäaikaisesta palveluasumisesta sekä pitkäaikaisesta perhehoidosta, tehostetusta palveluasumisesta ja laitoshoidosta. Maksua määrättäessä otetaan huomioon asiakkaan tulot sekä muita maksukykyyn vaikuttavia tekijöitä. Omaisuutta ei huomioida tulona maksua määrättäessä. Metsätulo huomioidaan laskennallisena tulona erityisten säännösten mukaan.

Mitä tarkoitetaan sillä, että tehostettu palveluasuminen ja laitoshoito rinnastetaan?

Maksuista säädettäisiin mahdollisimman yhdenmukaisin perustein. Pitkäaikaisesta sosiaalihuoltolain mukaisesta tehostetusta palveluasumisesta säädettäisiin jatkossa pitkälti samoin periaattein kuin nykyisin pitkäaikaisen laitoshoidon maksuista. Molemmissa palveluissa asiakkaat ovat intensiivisen ympärivuorokautisen hoivan ja huolenpidon tarpeessa.

Mitä tarkoitetaan sillä, että kotiin annettavat palvelut ja palveluasuntoon annettavat palvelut rinnastetaan?

Maksuista säädettäisiin yhdenmukaisin perustein. Jatkossa palveluasumisen maksuista säädettäisiin yhdenmukaisin perustein jatkuvan ja säännöllisen kotipalvelun ja kotisairaanhoidon maksujen kanssa. Molemmissa palveluja tuodaan asiakkaan kotiin, eikä avun tarve ole ympärivuorokautista.

Mitä tarkoittaa maksukatto? Säilyykö maksukatto?

Kunnallisissa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuissa on nykyisin kalenterivuosittainen maksukatto eli asiakasmaksujen enimmäismäärä. Maksukattoon lasketaan mukaan tietyt asiakkaan maksamat asiakasmaksut, valtaosin terveydenhuollon asiakasmaksuja. Kun maksukatto ylittyy, maksukattoon sisältyvät palvelut ovat asiakkaalle pääsääntöisesti maksuttomia kalenterivuoden loppuun saakka. Maksukatto säilyy uudistuksessa ja myös sen taso säilyy ennallaan. Asiakasmaksujen enimmäismäärä asiakkaalle on 683 euroa kalenterivuoden aikana.

Millaisia muutoksia maksukattoon tulee?

Maksukattoon sisällytettävien palvelujen määrä laajenee uudistuksessa. Uusina maksuina lasketaan mukaan suun terveydenhuollon käynti- ja toimenpidemaksut, tilapäisen kotisairaanhoidon ja kotisairaalan maksut, ensihoitopalvelun maksut sekä toimeentulotuella maksetut maksut. Asiakkaan ei myöskään tarvitse enää itse seurata, milloin maksukatto ylittyy. Maakunta vastaa seurannasta. Miksi asiakasmaksujen ja lääkekustannusten maksukattoja ei yhdistetä? Sosiaali- ja terveydenhuollon eri kattojen yhdistäminen edellyttää muun ohella suuria tietojärjestelmämuutoksia, joiden toteuttamiseen ei annetussa aikataulussa ollut mahdollisuutta.

Heikentääkö vai parantaako uudistus asiakkaiden asemaa? Pysyykö se ennallaan?

Asiakasmaksulakiehdotus sisältää useita asiakkaan asemaa parantavia säännöksiä, ja sen voidaan kokonaisuutena katsoa parantavan asiakkaan asemaa. Jotkut yksittäisistä ehdotuksista voivat kuitenkin myös heikentää joidenkin asiakkaiden asemaa, jos maksut ehdotusten seurauksena nousisivat jossakin kunnassa tai jos asiakas käyttää paljon perustason lääkäri- tai hoitajapalveluja taikka sarjahoitoa, joista maksun saa jatkossa periä jokaiselta käyntikerralta. Maksujen yhdenmukaistamisesta seuraa väistämättä alueellisia maksujen muutoksia, joiden seurauksena joillakin alueilla maksut voivat laskea ja toisaalla nousta. Maksut pidetään kohtuullisina asiakkaille. Maksukatto estää kohtuuttomaksi nousevan maksurasituksen asiakkaille. Sillä turvataan erityisesti paljon palveluja käyttävien ja pienituloisten asemaa. Lisäksi maksujen alentamista ja perimättä jättämistä koskevia säännöksiä vahvistetaan, millä turvataan asiakkaan asemaa toimeentulon heikentyessä.

Miten lääkäri- ja sairaanhoitajakäynneistä perittävät maksut muuttuvat?

Voimassa olevan lain mukaan terveyskeskuksen lääkärikäynneistä voi periä joko vuosimaksun tai käyntimaksun korkeintaan 3 käyntikerralta kalenterivuodessa. Sairaanhoitajamaksusta ei ole säädetty erikseen laissa, joten hoitajamaksuille ei ole nykyisessä laissa erikseen enimmäiseuromäärää tai välikattoa. Kunnat ovat näin ollen voineet periä maksuja oman päätöksensä mukaan, jolloin maksujen perusteet ja niiden suuruus ovat vaihdelleet. Moni kunta on kuitenkin soveltanut erilaisia välikattoja myös sairaanhoitajamaksujen perimisessä. Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että jatkossa sote-keskusten lääkäri- ja sairaanhoitajakäynneistä voitaisiin periä maksu jokaiselta käyntikerralta eikä ns. välikattoja enää sovellettaisi. Maksut kerryttäisivät yleistä asiakasmaksujen maksukattoa (683 euroa), jonka täyttymisen jälkeen maksukattoa kerryttävät palvelut olisivat asiakkaalle pääsääntöisesti maksuttomia. Maksukatto estää eri palvelujen käytöstä aiheutuvien maksujen kokonaismaksurasituksen nousemisen kohtuuttomaksi asiakkaalle. Terveyden edistämiseen ja neuvontaan sekä sairauksien ennaltaehkäisyyn liittyvät palvelut olisivat jatkossakin maksuttomia. Näitä ovat esimerkiksi terveysneuvonta ja terveystarkastukset, tartuntatauteihin liittyvät rokotukset, seulonnat sekä neuvolapalvelut. Lisäksi asiakkaalle maksuttomat palvelut laajenisivat nykyisestä. Jatkossa esimerkiksi avohoitona annetut mielenterveys- ja päihdepalvelut olisivat kokonaan maksuttomia.

Miksi hallituksen esityksessä ehdotetaan käyntimaksujen perintää rajoittavan ns. välikaton poistamista?

Koko hallituksen esityksen yhtenä tavoitteena on maksujen ja maksukäytäntöjen yhdenmukaistaminen ja selkeyttäminen mm. perus- ja erikoistason maksuissa. Välikattojen poistaminen on yksi osa tätä muutosta. Lääkärimaksussa on nykyisin käytössä sekä kolmen käyntikerran välikatto että yleinen asiakasmaksukatto (683 euroa), kun muissa maksuissa on pääsääntöisesti vain yleinen maksukatto tai ei mitään maksujen perintää rajoittavaa kattoa. Maksut kerryttävät jatkossa yleistä asiakasmaksujen maksukattoa, joka suojaa asiakasta

Onko esityksessä arvioitu perustason maksuja koskevien ehdotusten vaikutuksia palvelujen käyttöön?

Arvioitujen laskelmien perusteella maksut nousevat hieman useammalla (joka kolmannella) kuin maksut supistuvat (joka neljännellä). Toisaalta maksujen kasvu on keskimäärin selvästi pienempää kuin maksujen supistuminen. Kotitalouksien mahdolliset maksujen kasvut ovat keskimäärin pienempiä kuin kotitalouksien mahdolliset maksujen supistumiset. Maksujen yhdenmukaistamisen vaikutukset voivat näyttäytyä erilaisina eri alueilla ja yksittäisillä kotitalouksilla. Merkittävät maksujen kasvut ovat arvioinnin perusteella harvinaisia. Kokonaisuutena hallituksen esitys on arvioinnin perusteella maksuja hieman alentava.

Onko maakunnan pakko periä maksu jokaiselta käynniltä? Voiko maakunta edelleen periä vähemmän maksuja tai tehdä oman päätöksen välikatosta?

Maksujen lopullinen taso maakunnissa on maakunnan poliittista päätöksentekoa. Laissa säädetään maksujen perusteista ja niiden enimmäistasosta. Maakunnat voivat kuitenkin päättää, että ne perivät palveluista laissa säädettyjä pienempiä maksuja tai eivät peri maksuja ollenkaan. Maakunta voi myös päättää, että maakunnan alueella sovelletaan sote-keskuksen maksuissa välikattoa tai että myös näitä maksuja huojennetaan asiakasmaksulain 5 §:ssä säädetyin edellytyksin."

---

"Asiakasmaksulain uudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulainsäädäntöä uudistetaan. Tavoitteena on selkeämpi ja uusia palvelumuotoja vastaava asiakasmaksulaki, jossa otetaan huomioon sote-uudistuksen ja sisältölakien vaatimukset.

Hallitus antoi esityksen uudeksi asiakasmaksulaiksi 13.12.2018. Laki koskee maakunnan järjestämisvastuulla olevien sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuja. Jatkossa asiakkaalta saisi periä maksuja vain niistä palveluista, joiden maksuista säädetään asiakasmaksulaissa.

Luonnos asiakasmaksulaiksi oli lausunnolla 29.6.-14.9.2018."

Tietoa asiakasmaksu-uudistuksesta on myös osoitteessa alueuudistus.fi/asiakasmaksut

Lähde:

https://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/usein-kysyttyja-kysymyksia-ja...

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän johannasirenkaplas kuva
Johanna Sirén-Kaplas

Kirsi, kommenttini ei nyt ollenkaan liity käsittelemääsi asiaan, mutta ajattelin, että laitan sinulle tämän videolinkin, kun nyt siinä olet, koska olemme kanssasi keskustelleet myös maahanmuuttoon liittyvistä asioista. Tunnen sekä Kiemungin että Mäenpään ja uskon, että kaikki, mitä tyttö kertoo, on totta:

https://www.kansalainen.fi/bilettamista-alistamist...

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Kiitos, Johanna, olipa koskettava tarina. Surullinenkin. Mutta lopulta toivoa antava.

Toivoisin, että ko. video, vaikka se on lähes tunnin mittainen, jaksettaisiin katsoa hyvässä luottamuksen hengessä suomalaisten nuorten kodeissa. Ja, että niistä voisivat nuoret keskustella jonkun luotettavaksi koetun vanhemman kanssa; omien vanhempien kanssa tai jos sellaista ei ole, vaikka jonkun nuoren kaverin kotona ja kaverin vanhempien kanssa.

Kouluun en tuota videota kuitenkaan toisi. Uskon, että koulu todellakin joutuu ns. monikulttuurisuuden nimissä suhtautumaan tällaisiin asioihin turhankin sallivasti ja kaikkea "yliymmärtäen".

Toivon, että tätä videota jaettaisiin suomalaisten nuorten koteihin, luottamuksen hengessä. Ei moralisoiden vaan ymmärtäen.

Hatun nosto videolla esiintyneelle nuorelle naiselle :) Ja kiitos videon toteuttamisesta siihen osallistuneille. Hyvä ja tarpeellinen video kaikkien katsottavaksi.

Käyttäjän johannasirenkaplas kuva
Johanna Sirén-Kaplas

#3

Samoin toivon itsekin, että tätä jaettaisiin mahdollisimman laajalti, juurikin noin kuin sanoit.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset