2003–2012 keskusta-asukkaan hiilijalanjälki n. 12 tonnia, seutuasukkaan vain 8
"Suurempaan hiilijalanjälkeen vaikuttaa energiaratkaisujen ohella se, että keskusta-asukas ostaa enemmän tavaraa, ruokaa ja palveluita kuin seutu-asukas
Uudisrakennusten asukkaiden hiilijalanjälki on kaupunkikeskustoissa jopa puolet suurempi kuin väljemmin rakennetuilla alueilla.
Tähän johtopäätökseen tulivat Aalto-yliopiston tutkijat, jotka vertailivat uusissa ja vanhoissa rakennuksissa asuvien hiilijalanjälkiä eri puolilla Suomea vuosilta 2003–2012. Tuolloin keskusta-asukkaan hiilijalanjälki oli noin 11,7 tonnia, seutuasukkaan vain kahdeksan.
Tutkijat pitävät laskelmansa tulosta hämmentävänä.
"Valtauskomus kuitenkin on, että jos tiivistetään kaupunkirakennetta, saadaan kasvatettua hiilitehokkuutta. Näkemys on lyönyt läpi kansainvälisesti ja myös Suomessa", sanoo professori Seppo Junnila Aalto-yliopiston teknillisestä korkeakoulusta.
"Ydinkeskustoissa on tyydytty liikaa siihen, että kun saadaan tiiviyttä, hiilijalanjälki pienenee. Väljemmillä alueilla on puolestaan panostettu energiatehokkuuteen muilla tavoin."
Väljemmin rakennetulla alueella tutkijat tarkoittavat kaupungin keskustan ja maaseudun välistä kaupunkialuetta. Tilastokeskukselta ja Suomen ympäristökeskukselta hankittu tutkimusaineisto kattaa alueellisesti koko Suomen, joka on jaettu kolmenlaisiin kaupunkivyöhykkeisiin.
"Ensimmäinen on tiivistä kerrostalovaltaista aluetta, seuraava rivitalo- ja omakotitaloaluetta joka on vielä melko tiivistä, ja kolmas sitten väljempi omakotitaloalue. Esimerkiksi Espoossa on kaikkia kolmea vyöhykettä", Junnila kuvailee.
Väljemmin rakennetut alueet ovat vähemmän riippuvaisia olemassa olevasta infrastruktuurista, kuten kaukolämmöstä. Siksi erilaiset lämpöpumput ja aurinkopaneelit sekä muut teknologiat leviävät kaupunkialueiden ulkopuolella nopeastikin. Esimerkiksi erilaisten lämpöpumppujen määrä kasvoi 30 000:sta yli puoleen miljoonaan vuosina 2003–2012.
Pienempää hiilijalanjälkeä selittävätkin juuri päästöt energiankulutuksessa, jotka olivat väljemmillä alueilla neljänneksen pienemmät kuin keskustoissa.
"Eräs hypoteesimme on, että väljemmillä alueilla kaupunkisysteemi on löysempi. Sen vuoksi siellä voidaan vapaammin investoida maalämpöpumppuihin ja muuhun, ydinkeskustoissa organisaatiot ovat kankeita."
Hiilijalanjälkien kokoeroihin vaikuttaa energiaratkaisujen ohella se, että keskusta-asukas ostaa asumisesta ja autoilusta säästyneillä rahoilla enemmän tavaraa, ruokaa, palveluita ja matkoja kuin seutu-asukas.
Junnilan mukaan tutkimustulos haastaa laajemmin esimerkiksi ilmastopolitiikan. Tutkimustulosten perusteella nykyisenlainen keskusta-alueiden tiivistäminen ei ehkä ole hiilitehokkain tapa järjestää asumista.
"Johtopäätöksenä artikkelissa vedimme, että ilmastopolitiikka näyttäisi epäonnistuneen Suomessa tiivistävän kaupunkirakenteen osalta, mutta väljemmän kaupunkirakenteen osalta se näyttäisi onnistuneen paremmin."
Tutkimus on osa tohtorikoulutettava Juudit Ottelinin väitöskirjaa. Hänen mukaansa Suomessa pitäisi etsiä keinoja pienentää hiilijalanjälkeä myös tiiviimmin asutuilla alueilla.
"Tulokset ovat tärkeä lisä keskusteluun, jota käydään kestävästä kaupunkirakenteesta", Ottelin sanoo.
Tutkimuksen perusteella suomalaisia kokemuksia "kestävän kehityksen puutarhalähiöistä" voisi viedä jopa maailmalle, Junnila pohtii. Esimerkiksi matala rakentaminen voisi olla helposti tuotteistettavissa.
"Suomessa on pystytty luomaan toimiva malli ydinkeskustan ympärille muodostuvan elämäntavan kestävämmäksi kehittämiseksi. Tämä on perinteisesti ollut yksi suurimmista globaalin kaupungistumisen haasteista. Ehkä Suomi onkin maailman johtava tällä alueella, eikä niinkään tiiviiden kestävien miljoonakeskustoiden osaajana."
Junnilan, tohtorikoulutettava Juudit Ottelinin ja professori Jukka Heinosen tutkimustuloksia julkaisee myöhemmin myös arvovaltainen Environmental Science and Technology -tiedejulkaisu. Maaseutu jäi vertailun ulkopuolelle
Aalto-yliopiston tutkijoiden tekemän tutkimuksen pohjana oli Tilastokeskuksen kulutustutkimus vuodelta 2012. Kotitalouksien hiilijalanjäljen laskentaan käytettiin elinkaariarviointia.
– Tutkimusaineisto koostui 3 500 kotitaloudesta.
– Kotitalouksista 289 asui vuonna 2003 tai sen jälkeen valmistuneissa rakennuksissa: 100 kotitaloutta asui tiiviisti rakennetuissa keskustoissa, 134 muualla kaupungissa ja 55 seutualueilla.
– Kotitalouksista 1 999 asui ennen vuotta valmistuneissa rakennuksissa: 981 tiiviisti rakennetuissa keskustoissa, 730 muualla kaupungissa ja 288 seutualueilla.
– Maaseudulla asuvat kotitaloudet jätettiin tutkimuksen ulkopuolelle."
Lähde maksumuurin takana: HS 8.8.2015 (tekstin lihavoinnit omia)
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002843692.html
—
Tieto & Trendit (Tilastokeskus) 15.10.2018:
– – "Huipputuloisten päästöt omassa sarjassaan
Elintarvikkeet, asuminen ja liikkuminen aiheuttavat leijonanosan kasvihuonekaasupäästöistä kotitalouden tulotasosta riippumatta (Kuvio 1). Keskiarvotaloudessa näiden osuus on noin 80 prosenttia. Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan välttämättä toimia näiden kolmen kulutuksen osa-alueen päästöintensiteettien alentamiseksi.
Kuvio 1. KHK-päästöt kulutusyksikköä kohti kotitalouden tulodesiilin mukaan kulutuksen pääryhmissä 2016
(Lähde: Tilastokeskus. Kulutustutkimus, päästöjen ja raaka-aineiden käytön palveluaineisto 2016.)
Elintarvikkeiden ostoista aiheutuvista KHK-päästöissä tuloryhmien välillä on vain vähäisiä eroja kulutusyksikköä kohti laskettuna.
Ylin tulodesiili, parhaiten ansaitseva kymmenesosa talouksista, on aivan omassa sarjassaan ympäristön kuormittajana. KHK-päästöt liikenteestä sekä kulttuuri- ja vapaa-aikakulutuksesta erottuvat selvästi alemmista tuloryhmistä. Huipputuloisten päästöt ovat noin 2,6-kertaiset pienituloisimpiin verrattuna." – –
Lähde:
http://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2018/kotitalouksien-aiheuttam…
Merkittävion tieto oli viimeisimpänä:
– – ”Ylin tulodesiili, parhaiten ansaitseva kymmenesosa talouksista, on aivan omassa sarjassaan ympäristön kuormittajana. KHK-päästöt liikenteestä sekä kulttuuri- ja vapaa-aikakulutuksesta erottuvat selvästi alemmista tuloryhmistä. Huipputuloisten päästöt ovat noin 2,6-kertaiset pienituloisimpiin verrattuna.” – – (katso artikkeli kokonaisuudessaan alla:)
Lähde:
http://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2018/ko…
Ilmoita asiaton viesti
YK:n jäsenmaat sopivat 25.-27.9.2015 New Yorkissa järjestetyssä huippukokouksessa kestävän kehityksen tavoitteista ja toimintaohjelmasta, jotka ohjaavat kestävän kehityksen ponnisteluja vuoteen 2030 asti. Kestävän kehityksen tavoiteohjelma (Agenda2030) tähtää äärimmäisen köyhyyden poistamiseen sekä kestävään kehitykseen, jossa otetaan ympäristö, talous ja ihminen huomioon tasavertaisesti.
Kestävän kehityksen tavoitteet (Sustainable Development Goals) astuivat voimaan vuoden 2016 alussa. Ne sitovat niin köyhiä kuin rikkaitakin maita eli ne ovat universaaleja. Alle on listattu tavoitteiden epäviralliset suomennokset, jotka syntyivät Suomen YK-liiton, ulkoministeriön ja YK:n alueellisen tiedotuskeskuksen yhteistyönä.
Kestävän kehityksen 17 tavoitetta:
– Poistaa köyhyys sen kaikissa muodoissa kaikkialta.
– Poistaa nälkä, saavuttaa ruokaturva, parantaa ravitsemusta ja edistää kestävää maataloutta.
– Taata terveellinen elämä ja hyvinvointi kaiken ikäisille.
– Taata kaikille avoin, tasa-arvoinen ja laadukas koulutus sekä elinikäiset oppimismahdollisuudet.
– Saavuttaa sukupuolten välinen tasa-arvo sekä vahvistaa naisten ja tyttöjen oikeuksia ja mahdollisuuksia.
– Varmistaa veden saanti ja kestävä käyttö sekä sanitaatio kaikille.
– Varmistaa edullinen, luotettava, kestävä ja uudenaikainen energia kaikille.
– Edistää kaikkia koskevaa kestävää talouskasvua, täyttä ja tuottavaa työllisyyttä sekä säällisiä työpaikkoja.
– Rakentaa kestävää infrastruktuuria sekä edistää kestävää teollisuutta ja innovaatioita.
– Vähentää eriarvoisuutta maiden sisällä ja niiden välillä.
– Taata turvalliset ja kestävät kaupungit sekä asuinyhdyskunnat.
– Varmistaa kulutus- ja tuotantotapojen kestävyys.
– Toimia kiireellisesti ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia vastaan.
– Säilyttää meret ja merten tarjoamat luonnonvarat sekä edistää niiden kestävää käyttöä.
– Suojella maaekosysteemejä, palauttaa niitä ennalleen ja edistää niiden kestävää käyttöä; edistää metsien kestävää käyttöä; taistella aavikoitumista vastaan; pysäyttää maaperän köyhtyminen ja luonnon monimuotoisuuden häviäminen.
– Edistää rauhanomaisia yhteiskuntia ja taata kaikille pääsy oikeuspalveluiden pariin; rakentaa tehokkaita ja vastuullisia instituutioita kaikilla tasoilla.
– Tukea vahvemmin kestävän kehityksen toimeenpanoa ja globaalia kumppanuutta.
(Tavoitteiden suomennokset laadittu yhteistyössä UM:n, UNRICn ja YK-liiton kanssa.)
Lähde:
https://www.yk.fi/sdg
Ilmoita asiaton viesti
Tulos on juuri sitä, mitä Matti ”Nurmijärvi” Vanhanen on jo vuosia esittänyt. Kyllä Matti, joka on hirvittävän suosittu, tietää taas. Hän on lähes presidenttimme, mutta ei aivan. Suunnattoman suosittu syystäkin ja ei ollenkaan mihinkään itse pyrkivä. Ei muuta kuin koko maa ”Nurmijärveksi” ja Vanhanen presidentiksi.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, Vanhanenhan oli autoillut ensin Helsingissä ja sen perään Nurmijärven lakeuksilla. Jälkimmäisessä auton kulutusmittari näytti pienempää lukemaa. Johtopäätös? Asuminen Nurmijärvellä on ympäristöystävällisempää (!).
Ilmoita asiaton viesti
Tutkimuksista on harmittavan usein jätetty pois hiilen sitomisen osuus. Sehän vaikuttaa aivan yhtä suoraan kuin päästötkin, eli sen huomioiminen olisi ensiarvoisen tärkeää.
Sellainen yksikkö joka päästää 20t ja sitoo 100 t olisi tietenkin päästöjen kannalta parempi kuin sellainen joka päästää 15t mutta ei sido lainkaan. Se, että keskitytään ainoastaan ensimmäiseen lukuun on (vero)poliittinen päätös.
Ilmoita asiaton viesti
Missäs semmoisia hiilensitojia sitten on? Metsänomistaja, joka kehuskelee omistamansa metsän hiilensidonnalla ei sitä ole, ellei hän sido niitä hiilitonneja pysyvästi. On toki hienoa, jos nostaa talousmetsänsä uusimisiän ainakin 150 vuoteen, sitten alkaa olla kehuskelulla katetta. Ja saa myös ihan ansaitusti arvostusta biodiversiteetin vaslimisesta.
Ilmoita asiaton viesti
Niitä on lähes joka paikassa. Lukumääräisesti suurin osa Suomen kunnista on hiilen sitojia, vaikka heille kovasti yritetäänkin muuta vakuuttaa.
Nettopäästäjiä ovat suuremmat kaupungit, varsinkin rannikkokaupungit ja muutama pienempi teollisuuspaikkakunta. Noin siis silloin, jos metsien ja soiden hiilensidonta on uusimpien arvioiden mukainen.
Tuosta toki voidaan helpohkosti edelleen tilannetta parantaa, jos tarvetta on. Tilanteen parantamiselle ei tosin ole minkäänlaista motivaatiota niin kauan, kuin hiilen sitomista ei arvoteta mitenkään ja päästöissäkin keskitytään vain johonkin kapeaan osa-alueeseen.
Ilmoita asiaton viesti
Nämä blogistin esittämät tutkimukset ovat jo melko vanhoja ja niistä on aikanaan paljon debattia käyty. Se, mikä tutkimuksista käy ilmi – ja tiedetään muutenkin – on, että suuri ansiotaso korrelo henkilökohtaisten päästöjen kanssa. Toisaalta taas tiedetään, että kaupungeissa ansiot ovat korkeammat kuin ympäröivällä maaseudulla. Mutta eihän tämä osoita vielä kausualiteettia, että kaupunkiympäristössä asuminen olisi selittävä tekijä suurempiin henkilökohtaisiin päästöihin.
Ilmoita asiaton viesti
Juuri näin. Tutkimuksessa tarkasteltiin ydinkeskustan uusissa omistusasunnoissa asuvia. Jokainen voi varmasti tästä jo päätellä, minkälaisesta tuloryhmästä on kyse.
Ilmoita asiaton viesti
Esa, tekstissä ja tutkimuksessa ”Väljemmin rakennetulla alueella tutkijat tarkoittavat kaupungin keskustan ja maaseudun välistä kaupunkialuetta.”
Ilmoita asiaton viesti
Tässä myös näkökulmia:
– – ”Ikääntyminen ja kaupungistuminen vaikuttavat ilmastoon
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että väestörakenteella voi olla väestön kokoa merkittävämpiä vaikutuksia ilmaston kannalta. Väestön ikääntyminen saattaa vähentää päästöjä pitkällä aikavälillä jopa 20 prosentilla, etenkin teollistuneissa maailmankolkissa. Tutkijoiden käyttämässä mallissa ikääntynyt väestö merkitsee pienempää työn tuottavuutta, mikä hidastaa talouskasvua.
Sitä vastoin kaupungistuminen voi lisätä päästöjä yli 25 prosentilla juuri kaupungin työikäisen väestön tuottavuuden vuoksi. Kun kansantalous kasvaa, energiantarve lisääntyy.” – –
– – ”Tutkimuksensa perusteella tutkijat peräänkuuluttavat kaupungistumisen ja ikääntymisen vaikutusten tarkempaa huomioonottamista etenkin Kiinassa, Intiassa, Yhdysvalloissa ja EU:ssa. Heidän tulostensa mukaan hidastunut väestönkasvu vähentäisi päästöjä merkittävästi. Vuosisadan loppuun mennessä hidastuneella väestönkasvulla saatettaisiin saavuttaa jopa 37–41 prosentin vähennykset fossiilisten polttoaineiden käytössä.” – –
https://www.tekniikkatalous.fi/arkisto/2010-10-12/…
Ilmoita asiaton viesti
Kärjistäen edellä kerrotuista voisi siis todeta: kun on köyhä tai vanha ei kuluta niin kuin nuori tai varakas.
Näistä em. saisi myös mielenkiintoisia tutkimustuloksia hiilijalanjäljestä vähän sekoittamalla eri muuttujia ja ottamalla mukaan kaupungit, taajamat ja maaseutu.
Ilmoita asiaton viesti
Alla tutkimusta ja näkökulmaa lisää:
Saara Tammi HS
Julkaistu: 20.7.2017 15:24 (maksumuurin takana)
”Suomalaiset saivat häpeällisen huonon tuloksen, kun eurooppalaisten hiilijalanjäljet pantiin kartalle – Miksi hiilijalanjälki paisuu Suomessa?
Suomella on tutkija Diana Ivanovan mukaan Euroopan suurimmat asumisesta aiheutuvat hiilipäästöt.
Tutkimuksen mukaan Kanariansaarilla oli pienimmät asumisen aiheuttamat päästöt, Maarianhaminassa puolestaan suurimmat. Myös lentoliikenne ja eläinperäisen ruoan tuotanto aiheuttavat hiilipäästöjä ja kasvattavat siten jalanjälkeä.
Tutkimuksen mukaan Kanariansaarilla oli pienimmät asumisen aiheuttamat päästöt, Maarianhaminassa puolestaan suurimmat. Myös lentoliikenne ja eläinperäisen ruoan tuotanto aiheuttavat hiilipäästöjä ja kasvattavat siten jalanjälkeä.
Norjan teknillis-luonnontieteellisen yliopiston tutkijat kokosivat ensi kertaa laajan kartan, joka laskee hiilijalanjäljet 177 alueelle 27 Euroopan maassa.
HS kertoi keskiviikkona tutkimuksesta, jonka mukaan kotitalouksien keskimääräiset hiilijalanjäljet ovat Suomessa varsinkin pääkaupunkiseudun tienoilla korkeita verrattuna muun muassa Ruotsiin ja Norjaan.
Tummanvihreä väri kartalla tietää tutkimuksen mukaan esimerkillisen pientä hiilijalanjälkeä, punainen taas huonoa ääripäätä. Valitettavasti Suomi erottuu kartalla punaisen eri sävyissä [2. alin kuva blogitekstissä].
Alueellisesti korkeimmat hiilijalanjäljet värittyvät Isoon-Britanniaan ja osiin Kreikkaa, mutta Suomi ei lukemillaan jää kauas.
Mistä Suomen verrattain heikko sijoitus johtuu?
Suomen punaista väriä tummentaa etenkin asuminen, toteaa Norjan teknillis-luonnontieteellisessä yliopistossa tutkimusta johtanut Diana Ivanova.
Suomesta eroteltiin tutkimuksessa neljä aluetta: Uusimaa, Etelä-Suomi, Länsi-Suomi sekä Pohjois- ja Itä-Suomi [2. alin kuva blogitekstissä].
Suomella on Ivanovan mukaan Euroopan suurimmat asumisesta aiheutuvat hiilipäästöt.
”Oletuksemme on, että Suomen hiilijalanjälkeä kasvattaa maan kotitalouksien keskimääräisesti pieni koko. Suomessa on otoksen pienilukuisimmat kotitaloudet”, Ivanova sanoo.
Mitä vähemmän ihmisiä asuu saman katon alla, sitä suuremmaksi yksittäisen ihmisen asumisen aiheuttamat päästöt kasvavat. Perheessä laitteet jaetaan ja energiaa kuluu suhteessa vähemmän, kuin jos asuntoa asuttaisi yksin.
Asuminen ja liikkuminen aiheuttavat tutkimuksen mukaan yhteensä noin puolet suomalaisesta hiilijalanjäljestä. Ruoka ja tuotteiden valmistus tuovat pienemmän mutta merkittävän siivun.
”Epäilen, että tuotannossa paperin ja teräksen valmistus vetävät hiilijalanjälkeä punaiselle, sillä tuotantomme on hyvin energiaintensiivistä. Minua tuloksissa ihmetyttää ruoan osuus”, sanoo Motivan toimitusjohtaja Hille Hyytiä.
Tutkimuksessa asumiseen liittyvät hiilipäästöt olivat pienimmät Kanariansaarilla ja suurimmat Ahvenanmaalla.
Tanska puolestaan erottui joukosta korkeimmilla ruokaan liittyvillä päästöillä. Eläinperäisten tuotteiden ja prosessoidun ruoan kulutuksen nähtiin kasvattavan päästöjä.
Miksi häviämme Ruotsille ja Norjalle? Juuri energiatuotannon takia, kommentoi Aalto-yliopiston professori Seppo Junnila. Hän ei ole perehtynyt tutkimukseen, mutta kommentoi hiilijalanjäljen muodostumista yleisellä tasolla.
”Perusfundamentit ovat oikean suuntaisia. Ruotsi ja Norja ovat yleensä Suomea selvästi parempia vähäpäästöisten energiajärjestelmien takia. Norjassa sähkö on melkein puhtaasti uusiutuvaa, Ruotsissakin melkein puolet. Suomessa uusiutuvaa energiaa on hiukan yli kolmannes”, Junnila sanoo.
Ruotsi nojaa hiilineutraaliin vesi- ja ydinvoimaan, kun taas Suomessa käytetään enemmän fossiilisia polttoaineita.
”Uskoisin, että elämäntavat ja kulutustottumukset ovat molemmissa maissa samankaltaiset. Ruotsilla on pienemmät hiilidioksidipäästöt, koska he voivat hyödyntää vesivoimaa meitä enemmän”, sanoo Sitran asiantuntija Sari Laine.
Myös Ivanovan mukaan Suomessa valmistettujen tuotteiden sekä niiden kuluttamisen hiilijalanjälkeä nostaa se, että Suomen energiantuotanto on huomattavasti riippuvaisempi hiilestä esimerkiksi Ruotsiin verrattuna.
Junnilan mukaan hiilijalanjälki muodostuu alueittain hieman eri tavalla, mutta koostuu kolmesta pääpalasesta.
Asumiseen ja sen kerrannaisvaikutuksiin sisältyvät esimerkiksi asunnon energiankäyttö ja rakentaminen. Jalanjälkeä kasvattaa myös kokonaisliikkuminen, joka tarkoittaa sekä maaliikennettä että ulkomaanmatkoja. Kolmas tekijä on ruoka.
”Jos näissä otetaan vertailuun vaikkapa juuri Norja, ovat palaset muuten samat, mutta asumisen energia menee melkein nollaan. Suomessa se yksistään aiheuttaa noin neljäsosan hiilijalanjäljestä.”
Tulotaso vaikutti tutkimuksen mukaan huomattavasti hiilijalanjälkeen.
Tulotaso yksin voi selittää jopa 30 prosenttia kotitalouden hiilipäästöistä. Varakkaammilla kotitalouksilla on mahdollisuuksia kuluttaa, autoilla ja matkustaa muita enemmän.
”Mitä enemmän rahaa on, sitä enemmän sitä kuluu. Suomella on yksi otoksen korkeimmista tulotasoista, mikä on tärkeä tekijä”, Ivanova sanoo.
Hyvätuloinen asuu myös helposti isommissa neliöissä, mikä lisää asumisen energiankulutusta, lisää Sitran Laine.
Hiilijalanjäljissä on Euroopassa nähty vain vähäistä kutistumista viimeisten kymmenen vuoden aikana.
Aalto-yliopiston Junnilan mielestä hiilijalanjäljen laskemisen suurin ongelma on lähtödatan karkeus.
”Joudutaan arvioimaan keskimääräistä kuluttajaa keskimääräisillä päästöillä, joka toki keskimäärin tuottaa hyvää suuruusluokkadataa siitä, mikä jalanjälki on.”
Ihmisten elintavat ovat kuitenkin levittäytyneet keskimääräisyyden molemmille laidoille. Junnilan mielestä tätä hajontaa pitäisi tutkia, samoin sitä, mitkä asiat hajontaan vaikuttavat.
Norjalainen tutkimus näyttää pyrkineen näkemään tätä hajontaa, sillä 27 Euroopan maata jaettiin pienempiin alueisiin. Suomesta eroteltiin tutkimuksessa neljä aluetta: Uusimaa, Etelä-Suomi, Länsi-Suomi sekä Pohjois- ja Itä-Suomi.
Tutkimus ei ottanut huomioon pelkästään alueellisia päästöjä, joita esimerkiksi paikallinen tehdas tai asukkaiden autoilu aiheuttaisi. Tutkijat halusivat Ivanovan mukaan ymmärtää, mitä ihmiset kuluttavat.
”Jos yhteisöön rakennetaan pyöräteitä, asukkaat saattaisivat vähentää paitsi autoilua, myös polttoaineen ja ajamiseen liittyvien palveluiden kuluttamista. Vaikutus näkyisi liikkumisen aiheuttaman jalanjäljen pienentymisenä alueellisesti.”
Tutkimuksessa hyödynnettiin kansallisia kyselytutkimuksia, joissa kansalaiset erittelevät kulutustaan.
Hiilijalanjäljen voi laskea Junnilan mukaan kahdella eri tavalla. Voidaan arvioida, paljonko ihmiset kuluttavat hiiltä, tai toisaalta katsoa, paljonko asukas tai maa tuottaa hiilipäästöjä.
Junnilan mielestä hiilijalanjäljen laskeminen entistä laajemmin voisi tuoda kiinnostavia tuloksia. Hän palaa esimerkissään Norjaan, joka saa suuren osan vauraudestaan myymällä öljyä.
”Sillä vauraudella norjalaiset ostavat Tesloja ja lämpöpumppuja. On tietysti hyvä, että kotimaassa kompensoidaan asioita öljyrahalla, mutta se ei poista sitä totuutta, että kaikki maan myymä öljy poltetaan jossain muualla.”
Yhtä lailla Suomessa hakattavat metsät näkyvät osittain positiivisena ostavan maan hiilijalanjäljessä, mutta negatiivisina ympäristövaikutuksina Suomessa.
”Tilastollisesti jännä asia on esimerkiksi se, että Ruotsi ostaa Suomesta pellettejä. Niiden polttaminen on karkeasti katsottuna hiilineutraalia, ja se menee Ruotsin eduksi, ei Suomen”, Junnila sanoo.
Tutkimus kartoitti tarkasti Euroopan eri alueiden hiilijalanjäljet”.
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005297618.html
Ilmoita asiaton viesti
Juuri näin, Martti 🙂 Sinä sen sanoit.
Ilmoita asiaton viesti
Näin Tilastokeskus uutisoi yksin asuvien määrää, ks. alla:
”Yksinasuvien osuus koko väestöstä on kasvanut vähitellen kahden vuosikymmenen takaisesta 16 prosentista nykyiseen 21 prosenttiin.” – – (2017)
https://www.stat.fi/til/perh/2016/02/perh_2016_02_…
—
Tilastokeskus:
– – ”Talotyyppien välinen vertailu paljastaa asuntokuntien pakkautuvan kerrostaloihin. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2017 kerrostaloissa asuvien asuntokuntien määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 1,9 prosentilla eli 22 600 asuntokunnalla. Yhteensä kerrostaloissa asui 1 214 500 asuntokuntaa, siis lähes puolet kaikista asuntokunnista.” – –
http://tilastokeskus.fi/til/asas/2017/asas_2017_20…
Ilmoita asiaton viesti
Kalevi, tutkimus ei ole ”melko vanha”, vaan siinä on tutkittu asiaa pidemmältä ajanjaksolta (”Aalto-yliopiston tutkijat, jotka vertailivat uusissa ja vanhoissa rakennuksissa asuvien hiilijalanjälkiä eri puolilla Suomea vuosilta 2003–2012.”)
Ei se, että tutkimusaineistoa on alettu kerätä jo 2003 vuonna, tee sitä vanhentuneeksi, koska tarkoituksena on ollut kerätä aineistoa 10 peräkkäiseltä vuodelta, siis pidemmältä ajalta.
Olisi tietysti hienoa, että voitaisiin nyt toistaa tämä sama tutkimus esim. 2013 – 2018 vuosilta. Ja sitten yrittää verrata näitä kehityskaaria toisiinsa: olisiko esim. maankäyttö- ja rakennuslain muutokset yhdistettynä ns. Kokeilulakiin, kaavoituksen sujuvoittamiseen ja normien purkuun näkyvissä; ja jos ovat, mitkä ovat plussat ja mitkä miinukset.
Ja mitä kertomaasi kausualiteettiin tulee (syy-seuraussuhteet) niin oheistamassani tutkimuksessahan niitä oli havaittu:
Tutkimustuloksia selittävät asumisen energiaratkaisut sekä väljemmillä alueilla huomattavasti yleisemmin käytössä olevat lämpöpumput ja aurinkopaneelit. Lisäksi keskusta-asukas ostaa enemmän tavaraa, ruokaa ja palveluita kuin väljemmillä alueilla asuvat. (Varsinainen maaseutuhan ei ollut tässä vertailussa mukana.)
Oheistamani tuore Tilastokeskuksen raportti osoittaa selvästi, että tarkastelukulma kannattaisi ehkä ennemmin valita siten, että katsotaan kasvihuonekaasupäästöjä eri alueilla – kaupungeissa, taajamissa ja maaseudulla – asuvien asukkaiden tulotason mukaan:
– – ”Ylin tulodesiili, parhaiten ansaitseva kymmenesosa talouksista, on aivan omassa sarjassaan ympäristön kuormittajana. KHK-päästöt [ = kasvihuonekaasupäästöt] liikenteestä sekä kulttuuri- ja vapaa-aikakulutuksesta erottuvat selvästi alemmista tuloryhmistä. Huipputuloisten päästöt ovat noin 2,6-kertaiset pienituloisimpiin verrattuna.”
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä Keskusta on todella kaksinaamainen, ks. alla:
https://www.keskusta.fi/loader.aspx?id=eeefe061-fa…
Kyllä normien purku, ns. Kokeilulaki ja kaavoituksen sujuvoittaminen on ollut ihan toisensuuntaista politiikkaa, kuin mitä Keskusta nyt sanoo lähtevänsä toteuttamaan.
Näin se takki kääntyy komeasti…
Ilmoita asiaton viesti