Kirsiomp

Miksi työikäisten työkyvyn alenemasta ei kysytä asianomaisilta itseltään?

  • https://stm.fi/documents/1271139/3022628/STM_tyokyky_opas_luonnos_27.11.2018.pdf/f6e6b588-63a5-d3d0-9058-dad405e7c26f/STM_tyokyk
    https://stm.fi/documents/1271139/3022628/STM_tyokyky_opas_luonnos_27.11.2018.pdf/f6e6b588-63a5-d3d0-9058-dad405e7c26f/STM_tyokyk
  • https://stm.fi/documents/1271139/3022628/STM_tyokyky_opas_luonnos_27.11.2018.pdf/f6e6b588-63a5-d3d0-9058-dad405e7c26f/STM_tyokyk
    https://stm.fi/documents/1271139/3022628/STM_tyokyky_opas_luonnos_27.11.2018.pdf/f6e6b588-63a5-d3d0-9058-dad405e7c26f/STM_tyokyk

 

Anna palautetta valmisteilla olevasta työkyvyn tuen oppaasta

Tiedote: STM 4.12.2018

Oppaassa esitellään parhaita mahdollisia malleja työkyvyn tuen palveluiden järjestämiseen. Kuntien ja maakuntien päättäjille suunnatusta oppaasta voi antaa palautetta vuoden loppuun saakka.

Millaisia palveluja työikäisille pitäisi järjestää, jotta työssä jatkaminen olisi mahdollista työkyvyn alanemasta huolimatta? Mikä on toimintakykykeskus ja miksi sellainen pitäisi olla kaikissa maakunnissa?

Työkyvyn tuki ei ole yksittäinen toimenpide, vaan toimenpiteiden sarja, jonka tavoitteena on varmistaa henkilön työ- ja toimintakyky. Eri toimialojen – kuten sosiaalihuollon, työterveyshuollon ja muun terveydenhuollon sekä TE-hallinnon – tuottamat palvelut on sovitettava yhteen niin, että asiakas saa oikeat palvelut oikeaan aikaan. Valmisteilla olevassa oppaassa kerrotaan, miten se onnistuu ja miksi se kannattaa ehdottomasti tehdä.

Tutustu oppaan luonnokseen ja anna meille siitä palautetta alla olevalla Webropol-lomakkeella. Toivomme palautetta erityisesti alan ammattilaisilta, kehittäjiltä ja tutkijoilta.

Otathan huomioon, että myös oppaaseen sisältyvät kuvat ja kaaviot ovat vielä luonnoksia. Ulkoasu viimeistellään myöhemmin.

Lisätietoja

Ritva Partinen, erityisasiantuntija, puh. 0295 163 330, etunimi.sukunimi@stm.fi

Lähde:

https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/1271139/anna-palau...

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän Kirsiomp kuva

- -"Voiko työnhakijalta kysyä hänen alkoholinkäytöstään ja tupakoinnistaan työpaikkahaastattelussa?

Henkilökohtaiset kysymykset ovat yleensä lainvastaisia. Alkoholinkäyttö ja tupakointi kuuluvat näihin asioihin.

Yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain mukaan työnantaja saa käsitellä vain välittömästi työntekijän työsuhteen kannalta tarpeellisia henkilötietoja, jotka liittyvät työsuhteen osapuolten oikeuksien ja velvollisuuksien hoitamiseen tai työnantajan työntekijöille tarjoamiin etuuksiin taikka johtuvat työtehtävien erityisluonteesta. Tästä tarpeellisuusvaatimuksesta ei voida poiketa edes työntekijän suostumuksella. Työntekijää koskevat tiedot hankitaan ensisijaisesti työntekijän kautta.

Jos alkoholinkäytöllä (esim. nollatoleranssi) ja tupakanpoltolla on merkitystä työtehtävien hoidon kannalta (esim. ei voi käyttää), voidaan asiaa kysyä työntekijältä.

Peruste: laki yksityisyyden suojasta [työ]elämässä 3–4 §"

Lähde:

Alma Talent Pro

--

Laki yksityisyyden suojasta työelämässä

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20040759

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Edellä olevasta laista:

5 §
Terveydentilaa koskevien tietojen käsittely

Työnantajalla on oikeus käsitellä työntekijän terveydentilaa koskevia tietoja, jos tiedot on kerätty työntekijältä itseltään tai hänen kirjallisella suostumuksellaan muualta ja tietojen käsittely on tarpeen sairausajan palkan tai siihen rinnastettavien terveydentilaan liittyvien etuuksien suorittamiseksi taikka sen selvittämiseksi, onko työstä poissaoloon perusteltu syy, taikka jos työntekijä nimenomaisesti haluaa selvitettävän työkykyisyyttään terveydentilaa koskevien tietojen perusteella. Lisäksi työnantajalla on oikeus käsitellä näitä tietoja niissä tilanteissa ja siinä laajuudessa, kuin muualla laissa erikseen säädetään.

Terveydentilaa koskevia tietoja saavat käsitellä vain ne henkilöt, jotka näiden tietojen perusteella valmistelevat tai tekevät työsuhdetta koskevia päätöksiä taikka panevat niitä toimeen. Työnantajan on nimettävä nämä henkilöt tai määriteltävä tehtävät, joihin sisältyy terveydentilaa koskevien tietojen käsittelyä. Tietoja käsittelevät henkilöt eivät saa ilmaista näitä tietoja sivulliselle työsuhteen aikana eikä sen päättymisen jälkeen.

Työntekijän työnantajalle luovuttama työkykyään koskeva lääkärintodistus tai -lausunto saadaan kuitenkin luovuttaa työterveyshuollon palvelujen tuottajalle työterveyshuoltolaissa (1383/2001) säädettyjen työterveyshuollon tehtävien toteuttamista varten, jollei työntekijä ole kieltänyt luovuttamista.

Työnantajan on säilytettävä hallussaan olevat työntekijän terveydentilaa koskevat tiedot erillään muista työnantajan keräämistä henkilötiedoista.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Katso "Kokeillen kohti toimeenpanoa - Palvelusetelikokeilun kärkihankekauden päätösseminaari" 5.12.2018 Finlandia-talosta:

http://videonet.fi/web/stm/20181205/

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Martti, sama tilanne on opintotukilautakuntien lakkautusten jälkeen opiskelijoilla.

Kela ei voi olla yhtä aikaa opintoetuuksien, -tukien tai -lainojen ohjeistaja, maksaja, valvoja, arvioija ja lausuja. Tarvitaan em. opiskelijaetuuksille oma erillinen lausunnonantajansa vakuutusoikeudessa ja muissa muutoksenhakuelimissä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset