Kirsiomp

Kaavoitus- ja lupamenettely ei enää perustuslain 12, 14, 20 ja 21 §:n mukainen?

 

... vain sähköisenä: vanhusten ja vammaisten edut eivät tule huomioiduiksi.

 

Normien purku - enää tästä nykytasosta pidemmälle - kaavoituksessa ja ympäristöluvissa tulee lopettaa välittömästi. Nyt on menty jo liian pitkälle! angry

 

"Hallitus esittää sähköistä asiointia ympäristö- ja vesilupien käsittelyyn"

Ympäristöministeriön tiedote 29.11.2018:

"Ympäristö- ja vesilupia koskevat hakemusasiakirjat tulisi toimittaa jatkossa viranomaiselle ensisijaisesti sähköisesti joko sähköpostilla tai asiointijärjestelmän kautta. Viranomaisten ja kuntien ylläpitämien ilmoitustaulujen sijasta hakukuulutukset, niihin liittyvät asiakirjat ja päätökset julkaistaisiin viranomaisen verkkosivuilla. Tavoitteena on mahdollisimman joutuisa ja tehokas asiointi.

Hallitus antoi tänään ehdotuksensa laeiksi ympäristönsuojelulain ja vesilain muuttamisesta. Hallitus haluaa ajantasaistaa säädöksiä, sillä asiointi tapahtuu jo pääosin sähköisesti. Esityksen mukaan sähköinen menettely tehostaisi tiedonsaantia ja vaikutusmahdollisuuksia ympäristöasioissa, kun asiakirjat ja päätös julkaistaan viranomaisen verkkosivuilla.

Myös sanomalehdessä tiedottaminen säilytettäisiin, ja viranomainen voisi tiedottaa myös muulla tehokkaalla tavalla. Lisäksi viranomaisilla olisi velvollisuus huolehtia siitä, että kansalaiset voivat tutustua sähköisiin asiakirjoihin yleisessä käytössä olevien laitteiden avulla.

Vaikka sähköinen asiointi olisi ensisijaista, myös paperiasiointi olisi jatkossakin mahdollinen, jos toiminnanharjoittajana on yksityinen henkilö.

Ehdotetut muutokset eivät edellytä valtion ja kuntien ympäristöviranomaisia uudistavan tai ottavan käyttöön uusia järjestelmiä. Valtion viranomaisissa kuitenkin sähköisten lupajärjestelmien kehittämistä jatketaan.

Muutokset edistäisivät osaltaan pääministeri Sipilän hallituksen tavoitteiden toteuttamista digitalisaation ja säädösten sujuvoittamisen osalta. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1. tammikuuta 2020."

Päätösaineistot (Valtioneuvosto):

https://valtioneuvosto.fi/paatokset

Lisätietoja:

Hallitussihteeri Oili Rahnasto, p. 02952 50 244, etunimi.sukunimi@ym.fi

Lähde:

https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/hallitus-esittaa-s...

 ---

yes Katso lisää asiasta vesienhoidon kohdalta:

 

"Suomen ympäristö- ja vesilupaprosessia tulisi tarkistaa EU-linjausten mukaisiksi"

Selvitys: Valtioneuvoston viestintäosasto 18.6.2018 13.27

Tiedote 310/2018:

"Suomessa on syytä harkita lainsäädännön muuttamista, jotta Suomi noudattaisi EU:n tuomioistuimen tiukentuneita linjauksia vesienhoidon ympäristötavoitteista. Vesien tilatavoitteet ja niistä poikkeaminen tulisi nostaa ympäristönsuojelulain ja vesilain lupajärjestelmissä nykyistä keskeisempään rooliin. SYKEn ja Itä-Suomen yliopiston laatimassa selvityksessä esitetään vaihtoehtoja sääntelyn kehittämiseksi.

”EU on tiukentanut vaatimusta vesienhoidon tavoitteiden noudattamisesta, ja se ohjaa tulkintaa myös Suomessa. Sekä lupakäytännössä että tuomioistuimissa painotetaan yhä enemmän vesienhoidon ympäristötavoitteita”, kertoo tutkimusprofessori Antti Belinskij Suomen ympäristökeskuksesta.

Kansallisen lainsäädännön taustalla on EU-lainsäädäntö. Kun kansallista vesienhoitolakia valmisteltiin, vesien hyvän tilan tavoitteen ei ajateltu suoraan sitovan hankkeiden lupaharkintaa. Tällöin säädettiin ainoastaan, että vesienhoitosuunnitelma tulee ottaa huomioon vesilain ja ympäristönsuojelulain mukaisessa lupaharkinnassa.

Kolme vaihtoehtoa lainsäädännön kehittämiseksi

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan hankkeessa selvitettiin seuraavia vaihtoehtoja vesienhoidon ympäristötavoitteiden oikeudellisesta sitovuudesta lupaharkinnassa:

  • nykyinen tilanne jatkuu,
  • tavoitteet otetaan huomioon terävämmin tai
  • tavoitteista säädetään sitovasti.

Selvityksen mukaan vaihtoehtojen vaikutukset eivät olennaisesti eroa toisistaan. Joka tapauksessa lupaharkinnassa on noudatettava EU-tuomioistuimen linjauksia, eikä ympäristötavoitteiden vastainen hanke voi saada lupaa ilman poikkeusta.

Miten vesienhoidon tavoitteista voitaisiin poiketa?

Vesienhoidon tavoitteista voidaan nykyisin poiketa tietyin edellytyksin, kun toteutetaan uutta merkittävää hanketta. Suomen lainsäädännössä ei kuitenkaan ole tarkemmin säädetty, missä vaiheessa ja mikä taho arvioi poikkeamisen ja päättää siitä.

Selvityksessä esitetään, että poikkeaminen kytkettäisiin lupaprosessiin ja lupaviranomainen tekisi päätöksen. Toinen vaihtoehto olisi, että vesienhoitoviranomainen tai viime kädessä valtioneuvosto tekisi poikkeamispäätöksen.

Selvityksen toteuttivat Suomen ympäristökeskus SYKE ja Itä-Suomen yliopisto osana valtioneuvoston vuoden 2017 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa."

Vesienhoidon ympäristötavoitteista poikkeaminen: Perusteet ja menettely -raportti

Lisätietoja:

Tutkimusprofessori Antti Belinskij, SYKE ja Itä-Suomen yliopisto, p. 046 920 9189, antti.belinskij(at)uef.fi, suunnittelija Milla Mäenpää, SYKE, p. 040 573 4224, milla.maenpaa(at)ymparisto.fi ja yliopistonlehtori Niko Soininen, Itä-Suomen yliopisto, p. 050 437 6342, niko.soininen(at)uef.fi.

Lisätietoja valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnasta tietokayttoon.fi

Lähde:

Selvitys: Suomen ympäristö- ja vesilupaprosessia tulisi tarkistaa EU-linjausten mukaisiksi

 

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän Kirsiomp kuva
Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä

Martti, sorry. Lähdeviittaukset olivat kiireessä jääneet pois. Lisäsin lähteet.

Itse olen miettinyt sitä, miten ilmaston lämpeneminen on muuttamassa Suomen omaa vesistömme tilaa. Eli sitä, onko vedet jo liian lämpöisiä joillekin kalalajeille?

Kuka tietää jotain näistä tutkimustuloksista?

Tämän itse löysin aiheeseen:

https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/vaikutuk...

Käyttäjän Kirsiomp kuva
Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä

Edellä olevassa linkissä oli kerrottu mm. näin:

- - "Lämpötilan nousu haittaa lohikaloja

Lämpötilojen nousu uhkaa vesistöissämme ehkä kaikista eniten lohikaloja, joista monet vaativat kylmää vettä [4] [3]. Ainakin Pohjois-Amerikassa lämpenemisen on arveltu olevan lohikalojen jo kokemien ongelmien syynä [16]. Muun muassa nieriän on todettu herkistyvän taudinaiheuttajille kohonneissa lämpötiloissa [8]. Toisaalta virtavesissä talviaan viettävien lajien, kuten lohen ja taimenen, talvehtimismenestys saattaa parantua veden pinnan alaisen jään muodostumisen vähentyessä [13], jos talvipakkaset vähenevät.

Syy-seuraussuhteet voivat olla myös monimutkaisempia: Päijänteen veden arvioidaan noin sadan vuoden päästä olevan muikun kudulle riittävän viileää vasta joulukuussa. Nykyään muikku kutee Päijänteessä loka-marraskuussa. Poikasten kuoriutumisajankohta keväällä säilyisi sen sijaan ennallaan. Siten muikut syntyisivät tulevaisuuden kohonneissa keskilämpötiloissa lämpimämpiin vesiin kun nykyään, ja niiden ravinnontarve olisi nopeutuneen aineenvaihdunnan takia suurempi kuin nykyisillä viileämpiin vesiin kuoriutuvilla muikuilla. Lisäksi myös muikunpoikasia saalistavat petokalat saattaisivat lämmenneessä vedessä olla nykyistä nälkäisempiä. [17] Muikun täytyisi siis sopeutua vähintään kolmeen muutokseen.

Lisää särkiä

Useat särkikalat viihtyvät suhteellisen rehevissä vesissä ja sietävät alhaisia happipitoisuuksia. Monet niistä myös suosivat lämmintä vettä ainakin kutunsa aikana. [4] Rehevöitymisen ja lämpötilan nousun yhdistelmä parantaa särkikaloista ainakin särjen ja lahnan [6] [3] sekä lisäksi ahvenkaloista kuhan ja ahvenen [6] [3] elinoloja niin sisävesissä kuin meressäkin [9]. Muun muassa särki on jo nyt yleistynyt Itämeressä ja paikoin Venäjällä [6]. Tosin ainakin Itämeressä yleistyminen johtunee tässä vaiheessa johtua ennemminkin pelkästään rehevöitymisestä eikä niinkään ilmastonmuutoksesta. Ilmastonmuutokseen sopeutumisessa auttaa myös kyky tulla toimeen monenlaisissa elinympäristöissä. Joka paikan kaloja ja hyviä sopeutujia ovat ainakin ahven, hauki ja särki. [3]" - -

Käyttäjän Kirsiomp kuva
Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä

"Hallitus esittää sujuvampaa yhden luukun asiointia ympäristöön liittyvissä luvissa"

https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publis...

Käyttäjän lassinpalsta kuva
Lauri Turpeinen

”Hallituksen esityksellä ehdotetaan muutettavaksi myös ympäristövaikutusten arvioinnista annettua lakia tiivistämällä ympäristövaikutusten arviointimenettelyn ja lupamenettelyjen välistä suhdetta. Lisäksi lupien yhteensovittaminen edellyttää muutoksia myös eräisiin muihin lakeihin.”

Näin se käy kätevästi, lupia tulee takuuvarmasti, vastuuta ei kenelläkään.

Käyttäjän Kirsiomp kuva
Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä

Tämä alla oleva "sujuvoitus" on kaikista pahin! Ei kukaan, ei nuori eikä vanha ihminen näitä löydä verkosta. Ja sanomalehti-ilmoituksia ja -kuulutuksia ts. niiden puuttumista ei kukaan valvo:

"Yleistiedoksiannot ja julkiset kuulutukset ensisijaisesti viranomaisen verkkosivuille"

https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publis...

Mikään muu ei sujuvoitu ts. helpotu kuulutusten sähköistämisellä kuin kaavoittajan ja luvittajan mielivalta. Kansalaisten perustuslain mukainen kuuleminen ei voi toteutua tämän uudistuksen jälkeen.

---

"Hallitus esittää sujuvampaa yhden luukun asiointia ympäristöön liittyvissä luvissa"

https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publis...

Tässä voisi olla jotain järkeä, siis eri lupien ja etenkin YVA:n yhdistämisellä. Mutta vain jos kuulutukset ovat edelleen myös lehdissä.

Käyttäjän Kirsiomp kuva
Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä

Katso myös "Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräiden ympäristöllisten lupamenettelyjen yhteensovittamisesta ja ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain muuttamisesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi, HE 269/2018"

https://valtioneuvosto.fi/paatokset/paatos?decisio...

Käyttäjän Sanna50 kuva
Sanna Tenkula

Kirsi! Todella tärkeä aihe ja koskee tuhansia tuhansia ihmisiä. "Normien purku - enää tästä nykytasosta pidemmälle - kaavoituksessa ja ympäristöluvissa tulee lopettaa välittömästi".

Räjähteillä on oma itsenäinen lainsäädäntö, jota on sovellettava maa-aineksia otettaessa.

Hallituksen esityksessä käy esille mm; "Menettelyjen yhteensovittamisen edellytyksenä olisi, että hankkeelle haetaan ympäristönsuojelulain, vesilain tai maa-aineslain mukaista lupaa. Jos hankkeelle lisäksi haetaan samanaikaisesti luonnonsuojelulain mukaista poikkeamislupaa, maankäyttö- ja rakennuslain, kaivoslain taikka vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain mukaista lupaa, lupahakemusten käsittely voidaan hakijan pyynnöstä sovittaa yhteen".

Yhdenluukun periaate ei ole mahdollista YMPÄRISTÖMENETTELYJEN SUJUVOITTAMISTA EI VOI toteuttaa kivilouhimoilla/murskaamoilla.

-Räjäytystoiminta mistä on oma erityislainsäädäntö vaatii oman eri lupakäsittelyn Tukesilta.Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) käsittelee räjähteiden valmistusta ja varastointia koskevia lupia sekä valvoo räjähdevarastoja.
Asukkailla olisi hallintolain mukaan oikeus valittaa Tukes luvista.
Turvatekniikan keskuksen lupapäätös vaikuttaisi välittömästi asukkaiden oikeuteen tai etuun. Päätöksen oikeusvaikutukset kohdistuvat aiotun toiminnan sietämisvelvollisuuden vuoksi laajemmalle kuin yksin toiminnanharjoittajaan.
Asiassa on otettava huomioon myös asian perusoikeusulottuvuus Suomen perustuslain 21 §:n 1 momentin mukaisesti ja tulkittava hallintolainkäyttölain 6 §:n 1 momentin tarkoitetulla tavalla.
Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta 390/2005.

-Lainsäädännön lisäksi kiviainestuotantoalueiden sijoittumisedellytyksiin vaikuttavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja kaavoitus.

Valtakunnalliset alueidenkäyttö-tavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL 132/1999) määriteltyä alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää maakuntakaavan, yleiskaavan ja asemakaavan ohella.

390/2005 20 § Kaavan huomioon ottaminen
Vaarallisia kemikaaleja tai räjähteitä valmistavien, käsittelevien tai varastoivien tuotantolaitosten sijoituksessa tulee ottaa huomioon sijoituspaikan ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaisessa oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus samoin kuin aluetta mahdollisesti koskevat kaavamääräykset.

Minkäänlaista lain edellyttämää turvallisuusselvitystä ei tehdä, vaan asutuksien viereen tuodaan räjähdysaineet lain vastaisesti autoissa.
Laki edellyttää asiakirjassa toiminnanharjoittajan tulee selostaa toimintaperiaatteensa suuronnettomuuksien ja muiden onnettomuuksien ehkäisemiseksi.
Asiakirjan laatimisessa on noudatettava asetuksessa esitettyjä periaatteita ottaen huomioon tuotantolaitoksessa esiintyvä suuronnettomuus- ja muu onnettomuusvaara.
Toimintaperiaateasiakirjaa koskeva lainsäädäntö perustuu Euroopan Unionin neuvoston direktiiviin 96/82/EY (Seveso II -direktiivi). Velvoite koskee myös räjähteitä.

-Onko tarkoitus jatkaa, että laiton räjäytystoiminta sujuvoitetaan valvomattomuudella?
Miksi valtavat räjäytystyömaat saavat toimia ilman lain velvoitteita ja onnettomuusvaarallista toimintaa ei voi sijoittaa mielivaltaisesti.
On vastoin MRL kaava määräyksiä- ja laki 390/2005 20 §.

Seveso-II- direktiivin maankäytön suunnittelua ja tuotantolaitosten turvallisuutta koskeva osuus on Suomessa saatettu voimaan kemikaali- ja maakäyttö- ja rakennuslain säädännöllä. Maankäyttöä koskeva artikla 12.

Maakäyttö ja rakennuslaissa (MRL) määritetään tavoitteet kaikelle kaavoitukselle ja maankäytön suunnittelulle. Yksi näistä tavoitteista on turvallinen elinympäristö. Yleiskaavan sisältö vaatimukset on esitetty MRL 39§:ssä.
Lainsäädäntö edellyttää riittäviä suojaetäisyyksiä vaaraa aiheuttavien kohteiden ja asumisen välille.

Lupia ei voi saada Tukesilta vaikka luvat ja ilmoitukset ovat keskeinen instrumentti maaperää pilaavan toiminnan ohjaamisessa ja pilaantumista hallittaessa.
Lait velvoittavat toiminnanharjoittajan hakemaan luvan ja lisäksi laissa määritellään, millä edellytyksillä lupa voidaan myöntää.
” Esimerkiksi Kotka, Rajavuoren ottoalue, ympäristövaikutusten arviointiselostus Rudus oy: sivut: Kolmen kuukauden aikana (1.1.–31.3.2010) on louhittu 663 600 tonnia kiveä. Käytetty räjähdemäärä on ollut yhteensä 253 003 kg.” Lisäksi tuodaan esille "lupia ei toimintaan Tukesilta".

Käyttäjän Sanna50 kuva
Sanna Tenkula

Suomen perustuslaki ja VNA asetuksen kivenlouhinta 800/2010 ristiriitaisuus. Asetus kivenlouhinnassa 800/2010 ei huomio vähimmäisvaatimuksessa, kuin "melun ja pölyn".

Paula Lehtomäki hyväksyi asetuksen
Asetus 800/2010 on vastoin Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain (390/2005) nojalla.
Tapauksia on satoja ympäri maan ja asetusta 800/2010 käytetään hyväksi. Asetus 800/2010 on hyväksytty vain melun ja pölyn etäisyydeksi 300 metriä, eikä onnettomuusvaaralliseen räjäytystoimintaan.

Asukkaiden asema lainsäädännöllisesti on jätetty huomioimatta viranomaisten toimesta.
Toiminnan tarkoituksena on suojella ihmisiä, omaisuutta ja ympäristöä onnettomuusriskeiltä, joita liittyy vaarallisten aineiden valmistukseen, käsittelyyn, ja varastointiin.

Näiden kaikkien edellytysten osalta voidaan asetuksen 800/2010 valmistelun ja hyväksymisen katsoa epäonnistuneen. Etenkin perusoikeuksien sivuuttaminen asian valmistelussa, siihen liittyvät kuulemisvirheet. Kivilouhimoiden ja murskaamoiden vieressä asukkaiden oikeuksien poliittinen sivuuttaminen ovat vakavia virheitä ja puutteita. Perusoikeuksien taustalla on lisäksi Suomea sitovat ihmisoikeussopimus.

Perustuslain 15 § omaisuudensuoja, Asetus on ristiriidassa omaisuudensuojaan.

Käyttäjän Sanna50 kuva
Sanna Tenkula

KHO tuomari Kari Kuusiniemi vahvistaa kirjassaan seuraavaa:

”Kemikaalilainsäädännön (räjähdelain) ja ympäristönsuojelulainsäädännön suhdetta voidaan luonnehtia rinnakkaiseksi. Kumpaakin lainsäädäntöä sovelletaan itsenäisesti ja kummankin lainsäädännön mukaiset luvat ja ilmoitukset ovat toisistaan riippumatta tarpeen.” (Lainaus Kari Kuusiniemen kirjasta).

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset