Kirsiomp

Korvaako SIB- ja Green deal -sopimukset perinteisen puoluepolitiikan?

 

Oikeustapaustiivistelmä: Onko hankintasopimus hallintosopimus?

11.4.2018

Korkein oikeus linjasi 15.2.2013 antamassaan ratkaisussa hallinto-oikeuden ja yleisen tuomioistuimen toimivaltaa hankintasopimuksia koskevassa riita-asiassa. Ratkaisu vahvisti kunnissa ja muissa julkisyhteisöissä yleisesti omaksutun tulkinnan.

KKO 2013:19

Kaupunki ja yhtiö olivat solmineet ostopalvelusopimuksen tähystystutkimusten suorittamisesta kaupungin terveyskeskuksessa. Yhtiö vaati kaupunkia vastaan ajamassaan kanteessa, että kaupunki velvoitetaan suorittamaan yhtiölle vahingonkorvausta sopimuksen irtisanomisaikana aiheutuneesta tulojen menetyksestä. Sopimus ei sisältönsä perusteella liittynyt julkisen vallan käyttöön eikä sen kohteena ollut julkisen hallintotehtävän hoitaminen, vaan kysymyksessä oli palvelun hankinta, jonka kunta oli tehnyt osana sille kuuluvaa terveydenhuollon järjestämistä. Kysymyksessä ei siten ollut hallintosopimus. Sopimusta koskevan riidan käsittely kuului yleisen tuomioistuimen toimivaltaan.

Riita-asioiden käsittely tuomioistuimissa

Yksityisoikeudellisia sopimuksia koskevat erimielisyydet ratkaistaan yleisissä tuomioistuimissa (käräjäoikeus, hovioikeus ja korkein oikeus). Julkisoikeudellisia oikeussuhteita koskevat riidat ratkaistaan hallintolainkäyttölain hallintoriitana hallintotuomioistuimissa (hallinto-oikeus, korkein hallinto-oikeus).

Hallintolainkäyttölain 69 §

Julkisoikeudellista maksuvelvollisuutta tai muuta julkisoikeudellisesta oikeussuhteesta aiheutuvaa velvollisuutta tai oikeutta koskevan riidan samoin kuin hallintosopimusta koskevan riidan, johon haetaan viranomaisen ratkaisua muuten kuin muutoksenhakuteitse (hallintoriita-asia), käsittelee hallinto-oikeus.

Tapauksessa oli kysymys kaupungin ja yksityisen palveluntarjoajan tekemästä sopimuksesta, jonka mukaan palveluntarjoaja suoritti toimenpiteitä terveyskeskuksessa. Yhtiö vaati yleisessä tuomioistuimessa vahingonkorvausta sopimusrikkomukseen perustuen. Korkeimman oikeuden ratkaisussa oli kysymys siitä, tuleeko asia ratkaista hallintoriita-asiana hallintotuomioistuimessa vai yleisessä tuomioistuimessa yksityisoikeudellista sopimusta koskevana riita-asiana. Toimivaltaisen tuomioistuimen määrittelemisen kannalta ratkaisussa olennaista oli sen arviointi, onko hankintasopimuksessa kyse hallintosopimuksesta vai yksityisoikeudellisesta sopimuksesta.

Hallintosopimus

Hallintolain 3 §:n mukaan hallintolakia sovellettaessa hallintosopimuksella tarkoitetaan viranomaisen toimivaltaan kuuluvaa sopimusta julkisen hallintotehtävän hoitamisesta tai sopimusta, joka liittyy julkisen vallan käyttöön. Perustuslaissa on rajoitettu näiden tehtävien antamista muulle kuin viranomaiselle.

Perustuslaki 124 §

Julkinen hallintotehtävä voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle vain lailla tai lain nojalla, jos se on tarpeen tehtävän tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi eikä vaaranna perusoikeuksia, oikeusturvaa tai muita hyvän hallinnon vaatimuksia. Merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä voidaan kuitenkin antaa vain viranomaiselle.

Julkinen hallintotehtävä

Ratkaisussa korkein oikeus arvioi erityisesti sitä, onko sopimuksen kohteena olevissa tehtävissä kyse julkisen vallan käytöstä tai julkisen hallintotehtävän hoitamisesta. Julkisen vallan käytön määrittely ei ole yksiselitteisen tarkka-rajaista, mutta sillä tarkoitetaan viranomaisen toimivaltaa tehdä kansalaisia sitovia ja velvoittavia päätöksiä. Julkinen hallintotehtävä liittyy usein yleisen edun toteuttamiseen ja julkisten palvelujen järjestämiseen. Julkiseen hallintotehtävään voi myös liittyä oikeus käyttää julkista valtaa.

Korkein oikeus totesi, että kunnan järjestämisvastuulla olevien terveydenhuollon palvelujen järjestämisessä on kyse julkisen hallintotehtävän hoitamisesta. Kunta voi toteuttaa järjestämisvastuunsa hankkimalla palveluja sopimuksin yksityisiltä tai julkisilta palveluntuottajilta. Vaikka julkisen hallintotehtävän hoitaminen on kunnalle syy sopimuksen tekemiseen, tämä ei sinänsä vielä tarkoita, että sopimuksen sisältönä olisi julkisen hallintotehtävän hoitaminen. Kunnan tehdessä kilpailuttamisen jälkeen sopimuksia hankkiakseen markkinoilta terveydenhuollon järjestämiseen liittyviä palveluita, ei ole perusteita luonnehtia näin syntyviä sopimuksia hallintosopimuksiksi. Korkein oikeus korosti, että on erotettava yhtäältä tapaukset, joissa julkinen hallintotehtävä annetaan toisen osapuolen hoidettavaksi ja toisaalta tapaukset, joissa palveluita hankitaan yksityiseltä palveluntarjoajalta kunnalle kuuluvan terveydenhuollon järjestämisvastuun toteuttamiseksi.

KHO:n oikeuskäytäntöä

Hiukan toisesta näkökulmasta julkisen vallan käyttöä ja terveydenhuollon palvelujen hankintaa on arvioitu korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisussa KHO 2012:63. Korkein hallinto-oikeus totesi, että mielenterveyslain mukaiseen tarkkailuun lähettäminen merkitsee puuttumista henkilön perustuslailla turvattuihin henkilökohtaiseen vapauteen ja henkilökohtaiseen koskemattomuuteen. Tarkkailuun lähettämisestä päättävä lääkäri käyttää asiassa julkista valtaa. Perustuslain 124 §:stä johtuu, että julkisen hallintotehtävän antamisesta muulle kuin viranomaiselle on säädettävä lailla. Merkittävää julkista valtaa käyttävän tulee olla virkasuhteessa.

KHO:2012:63

Tarkkailulähetteen A:sta laatineella niin sanotulla keikkalääkärillä ei ollut ollut toimivaltaa lähettää A:ta vastoin tämän tahtoa sairaalaan tarkkailuun sen selvittämiseksi, ovatko edellytykset A:n psykiatriseen sairaalahoitoon määräämiseen olemassa, koska tällaisesta toimivallasta ei ole lailla erikseen säädetty eikä kyseinen lääkäri ollut ollut virkasuhteessa kaupunkiin. Kun A:n tarkkailuun ottaminen ei ollut perustunut virkalääkärin laatimaan tarkkailulähetteeseen, ei A:sta tehdyn hoitoonmääräämispäätöksen voitu katsoa syntyneen siten kuin perustuslaissa ja mielenterveyslaissa edellytetään.

Julkisen vallan käyttöä ei voi siirtää yksityisen palveluntuottajan hoidettavaksi ilman lakiin perustuvaa toimivaltaa. KHO:n ratkaisulla on erityistä merkitystä terveydenhuollon kokonaisulkoistuksissa mutta myös muutoin määriteltäessä ostopalvelun sisältöä.

Lisää aiheesta

Neuvontayksikön verkkopalvelussa

Hankinnat.fi:

https://www.hankinnat.fi/onko-hankintasopimus-hallintosopimus

----

yes Esimerkkejä alla:

 

Suomen autoala ja valtio tekivät ilmastosopimuksen, ks. alla:

https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/suomen-autoala-ja-...

https://www.sitoumus2050.fi/web/sitoumus2050/tietoa-green-dealista#/

 

Maahanmuuttajien kotouttamisen SIB-hanke

 

Maahanmuuttajien nopea työllistyminen auttaa heitä kiinnittymään suomalaiseen yhteiskuntaan, helpottaa suomalaisten työnantajien työvoimapulaa ja säästää julkisia varoja lisäämällä verotuloja.

Kotouttamisen SIB -hankkeen tavoitteena on työllistää 2 500 maahanmuuttajaa seuraavan kolmen vuoden aikana. - - (jatkuu alla)

Lähde:

https://tem.fi/koto-sib

 

Vaikuttavuus­investoimisen ohjausryhmä: Suomeen tarvitaan tulostenhankinta­rahasto

https://www.sitra.fi/uutiset/vaikuttavuusinvestoimisen-ohjausryhma-suome...

----

Pysyitkö perässä? wink Minä hädin tuskin...

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän Kirsiomp kuva
Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä

"1. Milloin hankinta pitää kilpailuttaa lain menettelysäännösten mukaisesti

Kenen pitää kilpailuttaa hankintansa

Yksi hankintalain päätavoitteista on julkisten varojen tehokas käyttö. Yksinkertaistaen voi sanoa, että hankintalaki ja sen määräämät menettelysäännöt astuvat kuvaan, kun ollaan tekemässä ostoksia verovaroilla. Tyypillisiä julkisia hankkijoita ovat kunnat ja valtion viranomaiset, mutta lain tarkoittamia hankintayksiköitä voivat olla myös esimerkiksi kuntien tai valtion omistuksessa olevat laitokset samoin kuin kirkot ja niiden seurakunnat.

Jopa yksityinen yritys voi joutua kilpailuttamaan hankintalain mukaisesti sellaisen hankinnan, johon se on saanut julkista tukea yli puolet hankinnan arvosta.

Minkä suuruiset hankinnat pitää kilpailuttaa

Hankintayksikön pitää kilpailuttaa hankintansa lain menettelysäännösten mukaisesti, jos se ennakkoon arvioi, että hankinnan taloudellinen arvo ylittää, ilman arvonlisäveroa, laissa asetetut euromääräiset kynnysarvot.

Laki kieltää nimenomaisesti pilkkomasta hankintaa keinotekoisesti osiin kynnysarvojen ylittymisen ja kilpailuttamisvelvollisuuden välttämiseksi. Esimerkiksi uuden koulurakennuksen kalusteet on hankittava luonnollisina kokonaisuuksina eikä tuoli kerrallaan.

Omat laskentasääntönsä on myös hankinnoista, joiden voi olettaa toistuvan säännöllisesti. Esimerkiksi kopiopaperia ostettaessa on arvioitava, paljonko siihen kuluu rahaa vuositasolla, eli lainmukaista ei ole jättää hankintalakia sivuun todeten, että riisi paperia maksaa alle kaikkien kynnysarvojen.

EU-hankinnat: Kun hankinnan arvo ylittää EU-kynnysarvon, joudutaan noudattamaan kaikkia lain menettelysäännöksiä.

Kansalliset hankinnat: Kun hankinnan arvo jää alle EU-kynnysarvon, mutta ylittää kansallisen kynnysarvon, noudatettavaksi tulevat lain kevyemmät menettelysäännöt.

Pienhankinnat: Kun hankinnan arvo jää alle kansallisen kynnysarvon, sitä ei tarvitse tehdä hankintalain mukaisesti. Näissä ns. pienhankinnoissa on kuitenkin noudatettava avoimuuden ja syrjimättömyyden periaatteita. Hankintayksiköt saattavat itse ohjeistaa tarkasti myös pienhankintojen menettelyjä.

Huomaa myös, että olennaiset muutokset jo kilpailutettuun sopimukseen voivat johtaa uudelleenkilpailuttamisvelvollisuuteen, ja euromäärillä voi silloinkin olla erityistä merkitystä, katso tarkemmin jakso 7.

EU-kynnysarvot ovat entisellä tasolla

Tavara- ja palveluhankinnat sekä suunnittelukilpailut 209.000 € (valtion keskushallintoviranomaisten hankinnoissa 135.000 €)
Rakennusurakat 5.225.000 €

Kansalliset kynnysarvot ovat nousseet reilusti

Tavara- ja palveluhankinnat sekä suunnittelukilpailut 60.000 €
Rakennusurakat 150.000 €
Koulutus- ym. palvelujen hankinnat 100.000 €
Sosiaali- ja terveyspalvelujen hankinnat 400.000 €
Muiden erityisten palvelujen hankinnat 300.000 € (esim. hotelli- ja ravintolapalvelut, oikeudelliset palvelut)
Käyttöoikeussopimukset 500.000 €

Hankintasopimusten lisäksi myös käyttöoikeussopimukset on kilpailutettava

Uuden lain kevyet menettelysäännökset koskevat myös käyttöoikeussopimusta. Se eroaa hankintasopimuksesta lähinnä siinä, että käyttöoikeussopimuksessa rahallisen vastikkeen ohella tai sijasta yritys saa itselleen tiettyjen palvelujen käyttöoikeuden. Viranomainen siis antaa yritykselle sopimuksella oikeuden tuottaa kansalaisille tiettyjä palveluja, ja yritys saattaa periä maksun hankintayksikön sijaan palvelua käyttäviltä asiakkailta. Käyttöoikeussopimuksia on tehty Suomessa tähän asti kohtalaisen vähän.

Tyypillinen esimerkki voisi olla vaikkapa julkinen tiehanke, jossa valtio ei, toisin kuin julkisessa hankinnassa, maksaisi moottoritien rakentavalle ja sitä ylläpitävälle yritykselle rahallista korvausta tien rakentamisesta tai kunnossapidosta, vaan yritys saisi periä maksua tietä käyttäviltä autoilijoilta"... (jatkuu alla)

https://ek.fi/mita-teemme/yrityslainsaadanto/hanki...

Käyttäjän Kirsiomp kuva
Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä

- - "Asiakkaan valinnanvapauteen perustuvat järjestelyt eivät ole julkista hankintaa

On hyvä huomata, että asiakkaan valinnanvapauteen perustuvat järjestelyt eivät lähtökohtaisesti ole julkista hankintaa, eivätkä kuulu hankintalain piiriin. Näin on tilanne, jos toimittajan valitsee hankintayksikön sijaan julkista palvelua käyttävä asiakas, eikä hankintayksikkö merkittävästi vaikuta siihen, mitkä toimittajat pääsevät mukaan järjestelmään. Kohtuullisia kelpoisuuskriteereitä voidaan toki asettaa, mutta mitä enemmän hankintayksikkö valikoi mukaan pääseviä toimittajia, sitä lähempänä aletaan olla julkista hankintaa, joka pitää kilpailuttaa." - -

https://ek.fi/mita-teemme/yrityslainsaadanto/hanki...

Käyttäjän Kirsiomp kuva
Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä

Kovaa ja seuraavan hallituksen käsiä sitovaa politiikka on myös se, "Kuntien sote-ulkoistusten ja investointien rajoittamista jatketaan":

Hallitus esittää, että niin sanotun rajoituslain voimassaoloa jatketaan vuoden 2022 loppuun asti. Lailla rajoitetaan kuntien sote-palvelujen ulkoistuksia ja investointeja. Myös sote-palvelujen yhteistoiminta-alueita koskevan Paras-puitelain velvoitteita jatkettaisiin vuoden 2020 loppuun.

Kuntien ja kuntayhtymien päätösvaltaa sosiaali- ja terveyspalveluissa on rajoitettu laeilla maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelun aikana.

Ns. rajoituslaki edellyttää, että kuntien ja kuntayhtymien pitkäaikaisissa sote-palvelujen ulkoistussopimuksissa on irtisanomisehto, jos sopimus on voimassa vuoden 2020 jälkeen. Irtisanomisehto on kirjattava, jos sopimuksen ennakoitu vuotuinen arvo ylittää 30 prosenttia kunnan tai kuntayhtymän sosiaali- ja terveydenhuollon vuosittaisista menoista.

Lisäksi laki rajoittaa rakennusten pitkäaikaisia käyttöoikeussopimuksia sekä merkittäviä sosiaali- ja terveydenhuollon investointeja, joiden arvonlisäverottomat kokonaiskustannukset ylittävät viisi miljoonaa euroa.

Ns. Paras-laki puolestaan velvoittaa kunnat järjestämään sote-palvelut riittävällä, vähintään noin 20 000 asukkaan väestöpohjalla. Tätä velvoitetta on jatkettu lailla, jonka tarkoituksena on estää yhteistoiminta-alueiden purkaminen.

Hallitus esittää, että molempien lakien voimassaoloa jatketaan maakunta- ja sote-uudistuksen voimaantulon siirtymisen vuoksi."

https://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/kuntien...

---

"Yleistiedoksiannot ja julkiset kuulutukset ensisijaisesti viranomaisen verkkosivuille"

Huomaa erityisesti, että "Kuulutusmenettelyä käytetään erityislakien perusteella etenkin ympäristöasioissa."

https://oikeusministerio.fi/artikkeli/-/asset_publ...

---

Nykyinen hallitus sitoo kädet seuraavalta hallitukselta ja katkaisee kädet kansalaisilta. Siltähän tämä nyt väistämättä näyttää.

Meillä vallitsee harvainvalta eli hallinto, jossa kapea eliitti pitää valtaa nyt - ja sibbeillä, green-dealeilla ja asioiden verkkoon piilottamisella tulevaisuudessa.

Sähköiset kuulutukset eivät ole tasapuolisesti esim. ikäihmisten saatavilla, ja siksi tällainen hallituksen esitys ei voi toteutua (vrt. perustuslaki 21,2 §, HL 34 §, EU:n perusoikeuskirja 41 artiklan hyvän hallinnon takeet).

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset