Kirsiomp

Perustuslaki 22 §:llä GCM-sopimus heti velvoittavaksi ihmisoikeussopimukseksi?

  • Lapset ovat tärkeitä, mutta siirtolaislapsillako me paikkaamme maamme alhaista syntyvyyttä?
    Lapset ovat tärkeitä, mutta siirtolaislapsillako me paikkaamme maamme alhaista syntyvyyttä?

 

Suomenmaa 21.11.2018:

Yritys­vas­tuu­laki ihmi­soi­keuksia turvaamaan

"Maa­il­mas­sa on mil­joo­nia työs­sä­käy­viä lap­sia.

Kan­sain­vä­li­nen työ­jär­jes­tö ILO ar­vi­oi, et­tä on 152 mil­joo­naa las­ta, jot­ka jou­tu­vat te­ke­mään työ­tä niin, et­tä se hait­taa hei­dän kou­lun­käyn­ti­ään.

YK:n kes­tä­vän ke­hi­tyk­sen ta­voit­tei­den mu­kai­ses­ti val­ti­ot ovat si­tou­tu­neet pois­ta­maan pak­ko­työn ja lap­si­työn käy­tön maa­il­mas­ta vii­meis­tään vuo­teen 2025 men­nes­sä. Olem­me myös si­tou­tu­neet työn­te­ki­jöi­den oi­keuk­sien pa­rem­paan kun­ni­oit­ta­mi­seen ja tur­val­lis­ten työ­o­lo­suh­tei­den ta­kaa­mi­seen.

Kes­tä­vän ke­hi­tyk­sen ta­voit­tei­ta ei saa­vu­te­ta il­man yri­tyk­siä ja nii­den mer­kit­tä­väm­pää pa­nos­ta. Mo­nien yri­tys­ten val­ta kas­vaa, esi­mer­kik­si maa­il­man kym­me­nen suu­rim­man yri­tyk­sen mark­ki­na-ar­vo yh­teen­sä on yh­tä suu­ri kuin maa­il­man 146 köy­him­män val­ti­on yh­teen las­ket­tu BKT (GDP va­lu­es of count­ries). Val­ti­oi­den roo­liin kuu­luu var­mis­taa, et­tä yri­tyk­set toi­mi­vat oi­kein, et­tä ne edis­tä­vät kes­tä­vää ke­hi­tys­tä ja kun­ni­oit­ta­vat ih­mi­soi­keuk­sia." - - (jatkuu alla)

https://www.suomenmaa.fi/?app=NeoDirect&com=6/21/441714/c682bedd44

---

Suomen perustuslaki:

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731

22 § Perusoikeuksien turvaaminen

Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän Kirsiomp kuva
Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä

Samasta blogikirjoituksesta loppuosa:

- - "Yri­tys­vas­tuu­la­ki on työ­ka­lu, jol­la tätä haas­tet­ta on läh­det­ty ot­ta­maan hal­tuun.

Kun­ni­an­hi­moi­sim­mat maat yri­tys­vas­tuu­lain to­teut­ta­mi­ses­ta ovat Rans­ka ja Sveit­si. Yli 100 suo­ma­lais­ta yri­tys­tä ja jär­jes­töä on läh­te­nyt yh­des­sä kam­pan­joi­maan vas­taa­van­tyyp­pi­sen yri­tys­vas­tuu­lain ke­hit­tä­mi­sen puo­les­ta.

Mu­ka­na kam­pan­jas­sa on sel­lai­sia etu­ri­vin yri­tyk­siä ku­ten KES­KO, SOK, Fa­zer, Fin­la­y­son, Sam­po Group ja Ko­ti­piz­za. Myös Per­hey­ri­tys­ten liit­to on mu­ka­na kam­pan­jas­sa.

Laki ei läh­de sii­tä, et­tä yri­tyk­set pys­tyi­si­vät hal­lit­se­maan kaik­ki ih­mi­soi­keuk­siin liit­ty­vät ris­kit. Olen­nais­ta on, et­tä yri­tyk­set vel­voi­te­taan nou­dat­ta­maan riit­tä­vää ih­mi­soi­keuk­sia kos­ke­vaa huo­lel­li­suut­ta. Tar­vit­sem­me nyt pe­ri­aa­te­pää­tök­sen yri­tys­vas­tuu­lain luo­mi­ses­ta, yk­si­tyis­koh­dat voi­daan hioa la­kia val­mis­tel­ta­es­sa."

Blogi

Aila Paloniemi

Kirjoittaja on keskustan kansanedustaja.

Käyttäjän Kirsiomp kuva
Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä

Aiheesta lisää, katsele ja kuuntele täällä:

https://ykkosketjuun.fi/?gclid=EAIaIQobChMI0urhn_b...

"Ihmisoikeudet ovat liian tärkeitä jätettäväksi pelkän yritysten vapaaehtoisuuden varaan."

---

Jotenkin minusta näyttää, että olemme jo ottaneet askeleet GCM-sopimuksen saattamiseksi velvoittavaksi kansalliseen lainsäädäntöömme...

Ottakaapa kantaa!

Käyttäjän Kirsiomp kuva
Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä

- - "Lapsen oikeuksien julistus hyväksyttiin 20.11.1959. Julistus on hyvin yleisluontoinen, eikä sido valtioita oikeudellisesti. Vasta vuonna 1989 lapsen oikeudet kirjattiin valtioita sitovaksi YK:n lapsen oikeuksien sopimukseksi, jonka lähes kaikki maailman valtiot ovat ratifioineet. Julistuksen kymmenen periaatetta on sisällytetty sopimukseen." - -

https://unicef.studio.crasman.fi/pub/public/pdf/LO...

- - "Lapsen oikeuksien sopimus hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa 20.11.1989. Sopimusta kehitetään edelleen vastaamaan muuttuvan maailman haasteisiin ja siksi siihen on lisätty kolme valinnaista pöytäkirjaa eli niin sanottua lisäpöytäkirjaa:

- lasten osallistuminen aseellisiin konflikteihin
- lapsikauppa ja lasten hyväksikäyttö prostituutiossa ja pornografiassa
- valitusoikeus

Suomi on ratifioinut kaikki kolme lisäpöytäkirjaa." - -

https://www.unicef.fi/lapsen-oikeudet/mika-on-laps...

Käyttäjän Kirsiomp kuva
Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä

Lapsen oikeuksien julistus hyväksyttiin 1959. Julistus oli hyvin yleisluontoinen, eikä sitonut valtioita oikeudellisesti.

Vuonna 1989 lapsen oikeudet kirjattiin valtioita sitovaksi YK:n lapsen oikeuksien sopimukseksi.

Mistä sopimus sai alkunsa?

YK:n yleiskokouksessa hyväksyttiin vuonna 1989 kymmenen vuoden työn tuloksena yleissopimus lapsen oikeuksista. Tämän jälkeen valtiot ovat voineet sekä allekirjoittaa että ratifioida tämän sopimuksen. Jo ensimmäisen voimassaolovuoden aikana 90 maata ratifioi lapsen oikeuksien sopimuksen. Sopimus astui voimaan 1990 lastenasiain huippukokouksessa, jossa laadittiin samalla julistus ja toimintasuunnitelma lapsen oikeuksien toteuttamisen avuksi.

ratifiointi = sopimuksen hyväksyminen sitovasti

Miten lapsen oikeuksien sopimuksen sisällöstä päätettiin?

Sisällön suunnittelussa olivat mukana hallitukset, kansalaisjärjestöt ja eri lapsialojen asiantuntijat. Se on eri osapuolten näkemys siitä, mikä on kaikille maailman lapsille tärkeää.

Miten tämä sopimus voi turvata lasten oikeudet?

Kun valtio ratifioi sopimuksen, sen täytyy muuttaa lakinsa ja toimintansa sopimusta vastaaviksi. Lapsen oikeuksien sopimuksen toteutumista valvoo komitea, jolle valtiot raportoivat lapsen oikeuksien tilastaan viiden vuoden välein. Komitea antaa valtioille huomautuksia ja suosituksia, joihin valtioiden pitää vastata seuraavan maaraportin yhteydessä. Myös UNICEF ja muut järjestöt vaikuttavat hallituksiin lapsen oikeuksien toteutumiseksi ja tiedottavat lasten oikeuksista niin aikuisille kuin lapsillekin.

Montako maata on mukana?

196 maata. Vain Yhdysvallat ei ole ratifioinut sopimusta.

Miksi Yhdysvallat on sopimuksen ulkopuolella?

Yhdysvaltojen oma lainsäädäntö ei ole yhteneväinen lapsen oikeuksien sopimuksen kanssa, koskien muun muassa nuorisorikollisten kohtelua ja lapsen tuomitsemista elinikäiseen vankeuteen. Yhdysvallat ovat ilmaisseet aikeen hyväksyä sopimuksen allekirjoittamalla sen jo 1995. Vastustajat ovat pelänneet sopimuksen uhkaavaan maan suvereniteettia. Sisällön osalta Yhdysvaltojen oma lainsäädäntö ei ole yhteneväinen lapsen oikeuksien sopimuksen kanssa muun muassa nuorisorikollisten kohtelua.

Miten lapsi määritellään?

Sopimuksen mukaan lapsia ovat alle 18-vuotiaat. Lapsen oikeuksien komitea on halunnut rajata työnsä koskemaan jo syntynyttä lasta.

Miten sopimus näkyy UNICEFin työssä?

Sopimus ohjaa kaikkea UNICEFin työtä. Sopimuksen myötä toimintamme ei ole ”vain” hyväntekeväisyyttä, vaan lapsen aseman turvaaminen on lakiin sidottu valtioiden velvoite.

Noudattavatko kaikki sopimuksen jäsenvaltiot sopimusta?

Maailman valtiot ovat edistyneet lapsen oikeuksien sopimuksen mukaisen lainsäädännön kehittämisessä, mutta valitettavasi eivät riittävästi, haasteita riittää myös Suomessa. Sopimuksen noudattamatta jättämisestä hälyttävimpiä esimerkkejä ovat alaikäisenä rikoksen tehneiden tuomitsemiset kuolemaan. Amnesty Internationalin mukaan vuodesta 1990 lähtien on teloitettu 91 alle 18-vuotiasta lasta yhdeksässä maassa. Lapsen oikeuksien sopimus kieltää alaikäisenä rikoksen tehneen tuomitsemisen kuolemaan (artikla 37).

---

Hyväksytäänkö GCM-sopimus ensin julistuksena ja sitten sopimuksena kuten edellä esitelty Lapsen oikeuksien sopimus, jossa julistuksesta siirryttiin sopimukseen 30 vuodessa - missä ajassa GCM-sopimus muuttuu juridisesti velvoittavaksi?

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Mitäpä jos lisäisit otsikkoon jonkin selventävän sanan, vai oliko tämä dadaistiseksi runoksi tarkoitettukin?

Käyttäjän Kirsiomp kuva
Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä

Jari-Pekka, ihan aiheellinen huomio. Otsikkokenttä on niin lyhyt, että siihen ei mahdu runot eikä hai' ut ;)

Ja muutenkin vähän kiireisesti sen tein.

Mitä olit mieltä asiasta muuten kuin otsikon kohdalta?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset