Kirsiomp

Millä EU:n maatalouspolitiikan toimilla voidaan edistää suomalaista maataloutta?

  • Millä EU:n maatalouspolitiikan toimilla voidaan edistää suomalaista maataloutta?

 

Ehdota osallistujaa CAP-työpajoihin!

Alla olevan linkin kautta voit ehdottaa osallistujaa työpajoihin. Niissä kerätään tarpeita ja ideoita siitä, millä EU:n yhteisen maatalouspolitiikan toimilla voitaisiin edistää suomalaisen maatalouden ja maaseudun kehittymistä vuonna 2021 alkavalla rahoituskaudella.

Työpajoja järjestetään eri aiheista, ja voit ilmoittaa saman ehdokkaan kerralla yhteen tai useampaan.

----

Tiedote: Maa- ja metsätalousministeriö 15.11.2018

Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan uudistusta (CAP) valmistellaan parhaillaan. Yhteinen maatalouspolitiikka hyödyttää niin maatalousyrittäjiä, maaseudun asukkaita kuin myös maaseudun yrityksiä.

Maa- ja metsätalousministeriön uudistetuilta  CAP-sivuilta löytyvät maa- ja metsätalousministeriön asettamat työryhmät, työpajalistaus ja perustietoa valmistelun etenemisestä. Työpajoissa kerätään tarpeita ja ideoita siitä, millä EU:n yhteisen maatalouspolitiikan toimilla voitaisiin edistää suomalaisen maatalouden ja maaseudun kehittymistä uudella rahoituskaudella.

Ministeriön tavoitteena on sidosryhmien laaja osallistaminen, ja tämän vuoksi työpajoihin on mahdollista ehdottaa osallistujaa. Työpajoja järjestetään 27 kappaletta, ja niissä käsitellään laajasti yhteisen maatalouspolitiikan kattamia aihealueita ravinteiden kierrätyksestä EU:n laatujärjestelmiin.

Yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen valmistelu aloitettiin vuonna 2017, ja sen on määrä tulla voimaan vuosille 2021-2027. Politiikan uudistuksessa korostuvat erityisesti ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen, eläinten hyvinvointi sekä uusien viljelijöiden saaminen alalle. Viljelijöiden tulotason ylläpitäminen, maaseudun kehittäminen ja riskienhallinnan kehittäminen ovat myös uudistuksen painopisteitä.

Lisätietoja:

Maatalousneuvos Arja-Leena Kirvesniemi p. 0295162191

Yksikön päällikkö Anna-Leena Miettinen p. 0295162409

Maatalousneuvos Taina Vesanto p. 0295162405

Hallitusneuvos Tanja Viljanen p. 0295162353

Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@mmm.fi

Maa- ja metsätalousministeriön verkkopalvelu | mmm.fi | tiedotus@mmm.fi

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän tuomasheikkila kuva
Tuomas Heikkilä

tällä hetkellä aivan liian pieni siivu kakusta jää tuottajille, niin kauan kunnes tuohon saadaan muutos, ei mikään määrä maataloustukea tai muutakaan ole tarpeeksi.

Käyttäjän Kirsiomp kuva
Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä

"EU:n ministerineuvostossa puhutaan maatalouspolitiikan uudistuksesta ja kasvinterveydestä"

- - "CAP:n uuden toimeenpanomallin rakentaminen tähtää aitoon yksinkertaistamiseen ja lisääntyvään subsidiariteettiin. Suomi näkee tehostuksena sen, että keskitytään tulosten seurantaan, eikä huomattavan syvälle yksityiskohtiin ulottuvien säännösten noudattamisen pikkutarkkaan tarkastamiseen." - -

https://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/eu-n-mi...

PS. Katso myös "Mitä subsidiariteetti on suomeksi? EY-sanaston käännösongelmia"

https://www.kielikello.fi/-/mita-subsidiariteetti-...

Käyttäjän Kirsiomp kuva
Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä

"CAP:n uuden toimeenpanomallin rakentaminen tähtää aitoon yksinkertaistamiseen ja lisääntyvään subsidiariteettiin". Mitä siis subsidiariteetti tarkoittaa (lähde: Kielikello.fi):

- - "Subsidiariteetti on vanhastaan suomennettu toissijaisuudeksi. Tätä on käytetty myös EY-termin vastineena. Subsidiariteetti tarkoittaa sellaista periaatetta, jonka mukaan EY-tasolla säännellään ainoastaan ne asiat, joita ei voida säännellä jäsenmaissa. Päätöksiä ei toisin sanoen pidä tehdä korkeammalla tasolla kuin on tarpeen, vaan ”niin lähellä kansalaisia kuin mahdollista” eli ”muualla kuin Brysselissä”.

Paria muutakin suomennosta tästä vaikeasta vierassanasta on käytetty:

läheisyysperiaate ja hajauttamisperiaate. Kaikki kolme suomalaista vastinetta kuvaavat kyllä tarkoitettaan jollakin tavoin, mutta eri näkökulmista. Koska päätökset pyritään tekemään kansallisella tasolla eli jäsenmaissa aina kun on mahdollista, toissijaisuusperiaatetta loogisempi nimitys olisi oikeastaan ensisijaisuusperiaate. Kysymyshän on alimman päätöksentekotason ensisijaisuu desta vaihtoehtoja harkittaessa." - -

---

Tästä "lisääntyvään subsidiariteettiin" pyrkimisestä ei ole kyllä mitään näyttöjä - päin vastoin! Tekisikö Suomen maatalouspolitiikka tässä poikkeuksen?

Jää nähtäväksi...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset