Kirsiomp

Kannattaisitko Sinä perhealoitetta uutena kansalaisaloitteen muotona?

  • Perheille mahdollisuus tehdä oma kansalaisaloite. Olisiko hyvä idea?
    Perheille mahdollisuus tehdä oma kansalaisaloite. Olisiko hyvä idea?

 

Ehdotan, että kansalaisaloitteen uudistuksen yhteydessä pohdittaisiin sitä, voisiko yksi samassa osoitteessa* kirjoilla oleva perhe tehdä perhekohtaisen aloitteen, jossa on mukana myös alaikäisiä lapsia?

Tämä siksi, että lasten ja nuorten asiat ovat hyvin tärkeitä Suomen kestävän tulevaisuuden luomiseksi ja perheen yhteinen perhealoite loisi hyvällä tavalla yhteishenkeä perheen sisällä ja kannustaisi lapsia ja nuoria osallistumaan itseään koskevaan päätöksentekoon jo nuoresta pitäen.

(*Uusioperheissä lapsella voisi olla kotiosoite molempien vanhempien luona. Näin myös oikeus osallistua perhealoitteeseen olisi molempien kotiosoitteiden perusteella.)

---

Tässä eduskunnan kanslian tämän päiväinen 8.11.2018 lausunto Lausuntopalvelu.fi -palvelussa kansalaisaloitteeseen tarvittavista muutoksista (Mikään puolue ei ole ottanut vielä kantaa asiaan ... Lausuntoaika päättyy jo 12.11.):

Oikeusministeriön lausuntopyyntö (VN/5465/2018) hallituksen esitykseen kansalaisaloitelain muuttamisesta

Eduskunnan kanslian lausunto hallituksen esitykseen kansalaisaloitelain muuttamisesta

Kansalaisilla on vuodesta 2012 alkaen ollut mahdollisuus tehdä eduskunnalle kansalaisaloite, joka sisältää joko lakiehdotuksen tai ehdotuksen lainvalmisteluun ryhtymisestä. Valtiopäiväasioiden, ml. kansalaisaloitteiden, käsittelystä säädetään perustuslaissa ja eduskunnan työjärjestyksessä. Valiokuntatyötä ohjaavat myös puhemiesneuvoston antamat valiokuntien yleisohjeet. Lisäksi puhemiesneuvosto hyväksyi vuonna 2013 suositukset kansalaisaloitteen käsittelystä eduskunnassa.

Kansalaisaloitelakia koskeva hallituksen esitys pohjautuu oikeusministeriössä laadittuun Arviomuistioon kansalaisaloitemenettelyn toiminnasta 2012–2017, johon myös eduskunnan kanslia antoi aiemmin lausunnon.

Eduskunnan kanslia keskittyy tässä lausunnossaan muutamaan kansalaisaloitteiden eduskuntakäsittelyyn liittyvään kysymykseen.

Kansalaisaloitteiden laatu

Lakiehdotuksen 3 §:ssä lisätään aloitteen vastuuhenkilöiden vähimmäislukumäärää sekä yhtenäistetään vireillepanijoiden nimikkeet ja vastuut. Vastuuhenkilöiden vähimmäislukumäärän lisäämisellä on tarkoitus tukea aloitteiden nykyistä huolellisempaa valmistelua.

Eduskunnan kanslia yhtyy näkemykseen siitä, että aloitteiden laatua tulisi parantaa. Osassa aloitteita on ollut niin vakavia sisällöllisiä puutteita, etteivät kansalaisaloitteen allekirjoittajat ole voineet olla tietoisia siitä, mihin heidän allekirjoittamansa aloite olisi tosiasiallisesti johtanut, mikäli aloite olisi tullut hyväksytyksi. Lisäksi muutamassa aloitteessa on ollut toimivaltaan liittyviä ongelmakohtia. Aloitteiden tulisi koskea vain sellaisia asioita, joissa eduskunnalla on toimivalta. Hallintovaliokunta on esittänyt, että kansalaisaloitteiden uskottavuuden kannalta on aiheellista selvittää niitä toimenpiteitä, joilla voitaisiin edistää riittävän laadukkaiden kansalaisaloitteiden valmistelua (HaVM 8/2016 vp).

Eduskunnan kanslia pitää ehdotettuja uudistuksia hyvinä, mutta eduskunnan kanslian käsityksen mukaan vastuuhenkilöiden lukumäärän vähäinen kasvattaminen ei välttämättä paranna kansalaisaloitteiden laatua. Aloitteiden valmistelun merkittävä kehittäminen tuskin on mahdollista ilman taloudellista tukea tai sitä, että aloitteiden valmisteluun osallistuvat esim. taustajärjestöt tai muut vastaavat alan asiantuntijat. Kansalaisaloitteelle ei luonnollisesti voi asettaa samanlaisia laatuvaatimuksia kuin hallituksen esityksille. Tästä huolimatta kansalaisaloitteen valmistelu edellyttää harkintaa ja voimassaolevan lainsäädännön sisällön selvittämistä. Eduskunnan kanslia toteaakin, että kansalaisaloitteiden laatuun tulisi edelleen kiinnittää huomiota.

Kansalaisaloitteen raukeaminen

Lakiehdotuksen 11 §:n 2 momentissa ehdotetaan, että aloite raukeaa, jollei sitä ole toimitettu eduskunnalle viimeistään vuoden kuluttua 9 §:n nojalla annetusta Digi- ja väestötietoviraston päätöksestä.

Perustuslain 49 §:n mukaan eduskunnalle toimitettu kansalaisaloite raukeaa, ellei sitä ole käsitelty loppuun ennen vaalikauden päättymistä. Vaalikauden viimeiset kuusi kuukautta ovat erittäin kiireiset, joten jättöajan pidentäminen yhteen vuoteen antaa tarvittavaa lisäjoustoa. Vastuuhenkilöt voivat tällöin harkita, kannattaako aloite toimittaa eduskunnalle ennen eduskuntavaaleja vai vasta niiden jälkeen.

Eduskunnan kanslia kannattaa edelläolevan mukaisesti hallituksen ehdotuksessa esitettyä ehdotusta määräajan pidentämisestä kuudesta kuukaudesta yhteen vuoteen. Tämä vähentää kansalaisaloitteiden raukeamisen riskiä vaalikauden taitteessa. Tällöin ei ole myöskään tarvetta arvioida muutamia vuosia sitten uudistetun perustuslain 49 §:n muutostarpeita.

Kansalaisaloitteiden sisältö ja muoto

Eduskunnan kanslia julkaisee kansalaisaloitteen sellaisena kuin se on toimitettu eduskunnalle. Lakiehdotuksen 8 ja 11 §:ään liittyen eduskunnan kanslia kiinnittää huomiota siihen, että joihinkin eduskunnalle jätettyihin aloitteisiin on lisätty asioita ja tekstejä, joita kansalaisaloite.fi-palvelussa ei ole (mm. kansilehti, taustamuistio, saatesanoja, kuvia ja yhteystietoja). Toinen teknisempi havainto on se, että suoraan verkkopalvelun sivulta tulostetut aloitteet poikkeavat ulkonäöltään vastaavista valtiopäiväasiakirjoista, koska ne sisältävät usein eduskuntakäsittelyn kannalta tarpeettomia linkkitietoja ja kaaviokuvia allekirjoitusten keräämisestä.

Eräänä ratkaisuna mainittuihin puutteisiin voisi olla se, että oikeusministeriön ylläpitämässä kansalaisaloite.fi-palvelussa olisi mekanismi, josta saisi tulostettua muuttamattomana eduskunnalle toimitettavan pdf:n, joka sisältäisi tarpeelliset kansalaisaloitteen kentät (Kansalaisaloitteen otsikko, Aloitteen päiväys, Aloitteen muoto, OM:n asianumero, Aloitteen ensisijainen kieli, Aloitteen sisältö (tai Aloitteen pääasiallinen sisältö), Perustelut ja Vastuuhenkilöt (ilman yhteystietoja)). Lisäksi lakiehdotusta koskevassa aloitteessa perusteluosion jälkeen olisi jatkossa hyvä olla osio ”Lakiehdotus”, joka sisältäisi lakiehdotustekstin.

Informointi menettelytavoista Eduskunnalla itsellään on keskeinen asema tiedottamisessa, joka koskee kansalaisaloitteiden eduskuntakäsittelyä. Eduskunnan kanslia pitää tärkeänä, että myös oikeusministeriön ylläpitämille verkkosivuille lisätään tietoa eduskuntakäsittelyn eri vaiheista kuten kansalaisaloitteen luovuttamisesta eduskunnalle, eduskuntakäsittelyn menettelytavoista ja aikatauluista sekä valiokuntien asiantuntijakuulemiseen valmistautumisesta. Verkkosivujen sisältöä ja käytettävyyttä on syytä kehittää ottaen huomioon kansalaisaloitteisiin kohdistuva kiinnostus ja erilaiset tiedontarpeet. Tämä koskee luonnollisesti myös eduskunnan ylläpitämiä verkkosivuja.

Helsingissä 8.11.2018

 

Maija-Leena Paavola

Eduskunnan pääsihteeri

 

Antti Linna

Istuntoasiainneuvos

 

Lähde ja lausuntomahdollisuus Lausuntopalvelu.fi -palvelussa alla (tekstien tummennukset omia):

https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=795d...

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset