Kirsiomp

Itsemääräämisoikeuden rajoittamissääntely vanhustenhoidossa sote-äänestykseen

  • Saanko itse määrätä asioistani?
    Saanko itse määrätä asioistani?
  • Päättäjät, minulla on myös oikeuksia!
    Päättäjät, minulla on myös oikeuksia!

 

Valiokunnan mietintö PeVM 3/2018 vp─ K 16/2018 vp

Perustuslakivaliokunta

Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2017

 

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2017 (K 16/2018 vp): Asia on saapunut perustuslakivaliokuntaan mietinnön antamista varten.

 

Asiantuntijat

Valiokunta on kuullut:

- eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen, Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia

- apulaisoikeusasiamies Pasi Pölönen, Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia

- apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin, Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia

 

VALIOKUNNAN PERUSTELUT

Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus sisältää oikeusasiamiehen ja apulaisoikeusasiamiesten puheenvuorot, yleiskatsauksen oikeusasiamiesinstituutioon kertomusvuonna sekä jaksot perusja ihmisoikeuksien toteutumisesta ja laillisuusvalvonnasta asiaryhmittäin.

Kertomuksesta saa selkeän käsityksen oikeusasiamiehen toiminnasta ja laillisuusvalvonnassa esiin tulleista ongelmista.

 

Oikeusasiamiehen toiminta tilastotietojen valossa

Kanteluita saapui kertomusvuonna 6 256, mikä on noin 1 300 enemmän kuin vuonna 2016. Kertomusvuonna ratkaistiin 6 094 kantelua. Toimeentulotukea koskevien kanteluiden määrä lisääntyi noin 700:lla vuoteen 2016 verrattuna. Kanteluiden määrät kasvoivat kuitenkin myös muissa asiaryhmissä.

Kanteluista ja omista aloitteista 1 141 johti oikeusasiamiehen toimenpiteisiin. Tarkastuksia tehtiin kertomusvuonna 121 kohteeseen, mikä on hieman enemmän kuin edellisenä vuonna (115).

Niistä vähän yli puolet oli ennalta ilmoittamattomia eli ns. yllätystarkastuksia.

Kertomusvuoden lopussa oikeusasiamiehen kansliassa ei ollut vireillä yhtään yli vuoden vanhaa kantelua. Perustuslakivaliokunta pitää tärkeänä, että kanteluiden käsittelyaikaa koskeva tavoite on pystytty saavuttamaan kantelujen määrän kasvusta huolimatta.

Valiokunnan mietintö PeVM 3/2018 vp

Perustuslakivaliokunta ei ole erikseen arvioinut oikeusasiamiehen yksittäisiä ratkaisuja tai kannanottoja.

 

Laillisuusvalvonnan työnjaon ja yhteistyön kehittäminen

Perustuslain mukaan Suomessa on kaksi ylintä laillisuusvalvojaa, eduskunnan oikeusasiamies ja valtioneuvoston oikeuskansleri, joilla on sama toimivalta. Oikeusasiamiehen ja oikeuskanslerin tehtävien jaosta voidaan kuitenkin säätää tavallisella lailla kaventamatta kummankaan laillisuusvalvontaa koskevaa toimivaltaa. Valtioneuvoston oikeuskanslerin ja eduskunnan oikeusasiamiehen tehtävien jaosta annetun lain mukaan oikeuskansleri on vapautettu velvollisuudesta valvoa lain noudattamista muun muassa asioissa, jotka koskevat vapautensa menettäneitä henkilöitä. Oikeuskanslerin on siirrettävä sellaiset asiat oikeusasiamiehen käsiteltäviksi, jollei hän katso erityisistä syistä tarkoituksenmukaiseksi ratkaista asiaa itse.

Perustuslakivaliokunta on käsitellyt valtioneuvoston oikeuskanslerin ja eduskunnan oikeusasiamiehen välisen työnjaon ja yhteistyön kehittämistä oikeuskanslerin ja oikeusasiamiehen vuosien 2014—2016 kertomuksista antamissaan mietinnöissä (PeVM 2/2017 vp, PeVM 1/2017 vp, PeVM 3/2016 vp, PeVM 2/2016 vp, PeVM 8/2015 vp, PeVM 7/2015 vp). Valiokunta viittaa valtioneuvoston ihmisoikeusselonteon käsittelyn yhteydessä (PeVL 52/2014 vp) lausumiinsa näkemyksiin perus- ja ihmisoikeuksien edistämiseen ja valvontaan liittyvien toimijoiden yhteistyöstä ja työnjaosta. Valiokunta toistaa edelleen painokkaasti kyseisessä lausunnossa esittämänsä näkemykset.

Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että eduskunnan oikeusasiamiehen ja valtioneuvoston oikeuskanslerin työnjaon ja yhteistyön kehittämismahdollisuudet selvitetään. Valiokunta kiirehtii tätä selvitystyötä, johon se on kiinnittänyt huomiota jo useita kertoja aikaisemmin. Vaikka laillisuusvalvonnan eri osa-alueilla on pitkät perinteet, joita tulee kunnioittaa, myös laillisuusvalvonnan tulee elää ajassa, ja sen kehittämistä tulee ilman ennakkoluuloja harkita.

 

Julkisuusperiaate

Oikeusasiamies Jääskeläisen puheenvuoro kertomuksessa käsittelee julkisuusperiaatteen toteutumisen ja toteuttamisen ongelmia. Puheenvuorossa kiinnitetään huomiota yhtäältä nykyisen lainsäädännön soveltamiseen ja toisaalta sääntelyn mahdollisiin kehittämistarpeisiin.

Viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut tallenteet ovat perustuslain 12 §:n 2 momentin mukaan julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu.

Jokaisella on oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta ja tallenteesta. Julkisuusperiaatetta osaltaan konkretisoivat yleiset säännökset viranomaisten asiakirjojen julkisuudesta ja salassapidosta sisältyvät viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettuun lakiin (jäljempänä julkisuuslaki).

Oikeusasiamies Jääskeläinen käsittelee puheenvuorossaan henkilötietojen suojan ja julkisuusperiaatteen välistä suhdetta. Myös perustuslakivaliokunta on kiinnittänyt erityistä huomiota asiakirjajulkisuuden suhteeseen yksityiselämän ja henkilötietojen suojaan (ks. esim. PeVL 14/2018 vp, s. 8 ja siinä mainitut lausunnot).

 

Valiokunnan mietintö PeVM 3/2018 vp

Oikeusasiamies Jääskeläinen arvioi puheenvuorossaan, että EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen voimaantulon myötä viranomaisten huomio kiinnittynee aiempaa enemmän tietosuojan toteutumiseen.

Tämä ei oikeusasiamiehen mukaan kuitenkaan saa viedä huomiota julkisuusperiaatteen toteutumiselta. Yleistä tietosuoja-asetusta täydentävän kansallisen sääntelyn käsittelyn yhteydessä perustuslakivaliokunta on painottanut, ettei yksityiselämän ja henkilötietojen suojalla ole etusijaa muihin perusoikeuksiin nähden (PeVL 14/2018 vp, s. 8). Arvioinnissa on kyse kahden tai useamman perusoikeussäännöksen yhteensovittamisesta ja punninnasta (ks. esim. PeVL 54/2014 vp, s. 2/II, PeVL 10/2014 vp, s. 4/II). Valiokunta korostaa edelleen tämän seikan merkitystä.

Perustuslakivaliokunta pitää lisäksi tärkeänä sitä puheenvuorossa mainittua seikkaa, että oikeusministeriössä on tarkoitus käynnistää julkisuuslain tarkistamisen arviointi.

 

Viranomaisvalvonnan valvonta

Apulaisoikeusasiamies Sakslinin puheenvuoro koskee oikeusasiamiehen viranomaisvalvontaan ja valvontaviranomaisiin kohdistuvaa valvontaa. Puheenvuorossa käsitellään muun muassa ylimmän laillisuusvalvonnan suhdetta erityisvaltuutettuihin ja oikeusasiamiehen erityistehtäviä.

Puheenvuorossa kiinnitetään huomiota myös valvonnan järjestämiseen lainsäädännön ja hallinnon uudistuksissa, kuten maakunta- ja sote-uudistuksessa. Apulaisoikeusasiamies Sakslin arvioi, että muun muassa yksityisten julkisia palveluja tarjoavien toimijoiden määrän kasvu edellyttää myös valvonnan rakenteiden ja toimintatapojen uudistamista.

Oikeusasiamiehen laillisuusvalvontaa on apulaisoikeusasiamies Sakslinin mukaan lähivuosina kohdistettava enenevässä määrin myös sen valvomiseen, että oikeusasiamiehellä on toimivaltaisia ensisijaisia valvojia valvottavanaan.

Perustuslakivaliokunta pitää sanottuja näkökohtia tärkeinä ja korostaa asianmukaisen viranomaisvalvonnan järjestämisen merkitystä.

Apulaisoikeusasiamies Sakslinin puheenvuorossa viitataan myös tiedustelulainsäädäntöä koskeviin ehdotuksiin ja tiedustelutoiminnan laillisuusvalvontaan, josta ehdotuksen mukaan huolehtisi uusi viranomainen, tiedusteluvaltuutettu (ks. HE 199/2017 vp). Tiedusteluvaltuutettuun kohdistuisi oikeusasiamiehen suorittama valvonta, ja valtuutetun tulisi antaa oikeusasiamiehelle vuosittain kertomus toiminnastaan. Oikeusasiamiehen suorittamaa valvontaa voisi siten luonnehtia valvonnan valvonnaksi samaan tapaan kuin salaisen tiedonhankinnan osalta (ks. kertomuksen s. 171—182).

Salaisen tiedonhankinnan valvonnassa oikeusasiamies on kiinnittänyt huomiota muun muassa salaisia pakkokeinoja ja tiedonhankintakeinoja koskevien vaatimusten ja päätösten perustelemiseen.

 

Oikeusasiamiehen esitykset sääntelyn kehittämiseksi

Apulaisoikeusasiamies Pölösen puheenvuoro koskee oikeusasiamiehen esityksiä sääntelyn kehittämiseksi.

Oikeusasiamies voi tehtäväänsä hoitaessaan kiinnittää valtioneuvoston tai muun lainsäädännön valmistelusta vastaavan toimielimen huomiota säännöksissä tai määräyksissä havaitsemiinsa puutteisiin sekä tehdä esityksiä niiden kehittämiseksi ja puutteiden poistamiseksi (laki eduskunnan oikeusasiamiehestä 11 §:n 2 momentti).

 

Valiokunnan mietintö PeVM 3/2018 vp

Oikeusasiamies antoi kertomusvuonna 20 säädösesitystä, jotka koskivat 15:tä eri asiaa. Säädösesitysten taustalla oli joko kantelu tai oikeusasiamiehen oma aloite. Oikeusasiamiehen kertomuksen mukaan kyse voi esimerkiksi olla tilanteesta, jossa havaitaan, ettei asiasta ole sääntelyä lainkaan tai että se on liian epätäsmällistä.

Kertomuksen mukaan oikeusasiamiehen säädösesityksiin reagoidaan yleensä myönteisesti. Perustuslakivaliokunta korostaa pitävänsä tärkeinä oikeusasiamiehen toiminnan viranomaistoimintaa ohjaavia, oikeustilaa kehittäviä ja perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista edistäviä vaikutuksia (ks. myös PeVM 2/2017 vp, s. 2).

no

Valiokunta pitää kuitenkin valitettavana sitä kertomuksessa mainittua seikkaa, että kehitys on hidasta joissakin sellaisissa asioissa, joissa säädösesityksiä on tehty. Tällaisena kertomuksessa mainitaan esimerkiksi itsemääräämisoikeuden rajoittaminen vanhustenhoidossa. Asiaa koskevaa lainsäädäntöä ei ole vielä, vaikka oikeusasiamies on jo vuonna 2009 tehnyt asiasta esityksen. 

Perustuslakivaliokunta pitää oikeusasiamiehen tehtävien kannalta perusteltuna, että oikeusasiamiehen kertomukseen on lisätty uusi liiteosa, jossa on muun muassa listattu kaikki kertomusvuoden säädösesitykset.

 

VALIOKUNNAN PÄÄTÖSEHDOTUS

Perustuslakivaliokunnan päätösehdotus:

Eduskunta hyväksyy kannanoton kertomuksen K 16/2018 vp johdosta.

Valiokunnan kannanottoehdotus

Eduskunnalla ei ole huomautettavaa kertomuksen johdosta.

Helsingissä 14.9.2018

 

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

 

puheenjohtaja Annika Lapintie vas

varapuheenjohtaja Tapani Tölli kesk

jäsen Anna-Maja Henriksson r

jäsen Ilkka Kantola sd

jäsen Antti Kurvinen kesk

jäsen Mia Laiho kok

jäsen Markus Lohi kesk

jäsen Leena Meri ps

jäsen Ville Niinistö vihr

jäsen Juha Rehula kesk

jäsen Matti Torvinen sin

 

varajäsen Olli Immonen ps

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Liisa Vanhala

 

Lähde:

https://valtioneuvosto.fi/paatokset/paatos?decisionId=0900908f805e978f

 

Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2017:

https://www.oikeusasiamies.fi/documents/20184/42383/2017-fi/07c82b12-87a...

 

Huom. Eduskunnan oikeusasiamies on kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastaisen yleissopimuksen valinnaisen pöytäkirjan (SopS / ) 3 artiklassa tarkoitettu kansallinen valvontaelin.

https://www.oikeusasiamies.fi/fi/kidutuksen-vastainen-kansallinen-valvon...

---

Säädökset

Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeudesta (812/2000) (finlex.fi)

Mielenterveyslaki (1116/1990) (finlex.fi)

Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) (finlex.fi)

Katso myös

Valviran esite: Tietoa tahdosta riippumattomasta psykiatrisesta hoidosta ja potilaan oikeuksista (pdf)

Muistio: Potilaan tietotekniset laitteet psykiatrisissa yksiköissä (pdf)

yes Huomaathan, että:

- - "Mielenterveyslain (1116/1990) mukaiset rajoittamistoimenpiteet koskevat ainoastaan tahdostaan riippumattomaan hoitoon määrättyjä potilaita. Vapaaehtoisesti terveyden- tai sosiaalihuollon palveluissa oleviin kohdistettavista rajoittamistoimenpiteistä ei ole säännöksiä, eikä niiden käytöstä ole yhdenmukaisia ohjeita.

Myös jokaisella muistisairaalla ihmisellä on oikeus itsemääräämiseen. Muistisairaus ei automaattisesti poista itsemääräämisoikeutta, sillä myös muistisairas ihminen voi kyetä pätevällä tavalla tekemään itseään koskevia päätöksiä. Niin kauan kuin hän kykenee itse päättämään omista asioistaan, hänen tekemälleen ratkaisulle on annettava etusija laillisen edustajan tai muun läheisen mielipiteen asemasta. Potilaalla voi olla kyky ja oikeus päättää hoidostaan, vaikkei hän olisi enää kelpoinen hoitamaan esim. taloudellisia asioitaan.

Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksikköjen virheellisiin menettelytapoihin sekä kirjoitettuihin tai kirjoittamattomiin sääntöihin (talon tapoihin) saattaa sisältyä itsemääräämisoikeuden rajoittamista. Jotkut toimintatavat voivat olla yksiköissä niin juurtuneita sen toimintatapoihin ja kulttuuriin, ettei niitä edes mielletä rajoittamistoimenpiteiksi. Tällaisia virheellisiä toimintakäytäntöjä ovat esimerkiksi hygieniahaalarien käyttö ja päättäminen esim. muistisairaan, kehitysvammaisen tai mielenterveyspotilaan puolesta.

Lähde:

https://www.valvira.fi/terveydenhuolto/potilaan-asema-ja-oikeudet-oikeud...

 

 

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän Kirsiomp kuva

- - "Perustuslain 74 pykälän mukaan eduskunnan perustuslakivaliokunnan tehtävänä on antaa lausuntonsa sen käsittelyyn tulevien lakiehdotusten ja muiden asioiden perustuslainmukaisuudesta sekä suhteesta kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin.

Perustuslakivaliokunnan harjoittama lainsäädännön ennakollinen valvonta on tärkein perustuslainmukaisuuden valvonnan muoto Suomessa. Valiokunnan lausuntokäytännöllä on keskeinen merkitys myös tuomioistuinten tulkitessa perustuslain säännöksiä." - -

https://perustuslakiblogi.wordpress.com/2016/10/03...

Käyttäjän Kirsiomp kuva

"Kunnioittaako eduskunta edelleen perustuslakia? (Tommi Nieminen HS, Julkaistu: 11.9.2016)

Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen on rampannut lähes kaksi vuosikymmentä eduskunnassa.

Tommi Nieminen HS

Julkaistu: 11.9.2016

Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen on rampannut lähes kaksi vuosikymmentä eduskunnassa. Hän on antanut 400 asiantuntijalausuntoa ja tuntee eduskunnan tavat.

”Kuten muut Euroopan maat, myös Suomi kokeilee sitä, missä kulkevat perustuslain ja ihmisoikeussopimusten äärimmäiset alarajat. Koetetaan, kuinka alas suojan tasossa voidaan niiden puitteissa mennä. Se on määrätietoinen pyrkimys ulkomaalaisasioissa”, Ojanen sanoo.

Poliittinen eliitti ei tunne ja kunnioita perustuslakia ja ihmisoikeussopimuksia samalla lailla kuin vielä 2000-luvun alussa, Ojanen väittää. Myös perustuslakiva­liokunnan arvostus on heikentynyt. Vielä 1990-luvun lopulla se oli kunniapaikka, jonne hakeutuivat eduskunnan konkarit, ne, joilla oli laajin kokemus ja ymmärrys lainsäädännöstä. Nyt valiokuntaan valitaan Ojasen mukaan ensimmäisen kauden ”keltanokkia, jotka vasta opettelevat eduskuntatyötä”.

Lasketaanpa. Perustuslakivaliokunnan 17 varsinaisesta jäsenestä kahdeksan on ensimmäisen kauden kansanedustajia. Jäsenistä vain puheenjohtaja Annika Lapintie (vas) on tullut eduskuntaan ennen 2000-lukua.

”Se on suolakaivos, poliitikolle yksi työllistävimpiä valiokuntia, josta ei saa poliittisia irtopisteitä”, Ojanen sanoo.

Hän uskoo, että suurin syy perustuslain ja ihmisoikeuksien tallomiseen on Suomen heikko taloustilanne ja kasvanut humanitaarinen maahanmuutto.

Mutta juuri vaikeat ajat ovat yhteiskunnan koetinkivi. Silloin testataan, pitääkö se kiinni ihmisoikeusvelvoitteistaan.

”Nyt linja lipsuu yli puoluerajojen. Ei voi syyttää vain yhtä puoluetta, kuten perussuomalaisia”, Ojanen sanoo.

Eduskunta rukkasi ulkomaalaislakia sekä toukokuussa että kesäkuussa. Ensin poistettiin humanitaarinen suojelu, joka oli mahdollistanut turvapaikan myös sellaisille hakijoille, joilla ei ole henkilökohtaista vaaraa mutta joiden kotimaassa on huono turvallisuustilanne. Uusi linja on siis se, että hakija ei saa Suomesta suojelua, jos hänen katsotaan voivan paeta vainoa kotimaansa sisällä.

Kesäkuussa taas tiukennettiin entisestään perheen­yhdistämisen ehtoja ja asetettiin perheen­yhdistäjälle tuloraja, joka on kahden vanhemman ja kahden lapsen perheessä varsin korkea, 2 600 euroa.

Oikeutta perheenyhdistämiseen ei käytännössä enää ole, Ojanen sanoo.

Hän ei kuitenkaan väitä, että ulkomaalaislain muutokset rikkoisivat Suomen perustuslakia. Perustuslakivaliokuntahan on ne sallinut. Monimutkaisempi kysymys on se, rikkovatko ne EU-oikeutta tai kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia, joihin Suomi on sitoutunut.

Vielä 2000-luvun alussa – kun Suomen taloudella meni paremmin – Suomessa oli Ojasen mukaan pyrkimyksenä tavoitella yhä vahvempaa yksilönsuojaa.

Nyt tuulet ovat kääntyneet. Ulko­maalaislaissa haetaan alinta suojan tasoa, joka pysyisi ”rima vapisten” perustuslain ja ihmisoikeuksien rajoissa. Muutoksessa ei ole kyse niinkään yksittäisistä lakipykälistä, vaan kokonaisuudesta.

”Se on pirstaloitu kokonaisuus, jossa on ylipäätään kiristetty ruuvia.”

Hän puhuu salamitaktiikasta. ”Muutokset menevät paremmin alas pieninä palasina kuin yhtenä pötkönä.”

Ajoittain perustuslakivaliokunta on Ojasen mielestä onnistunut tekemään parannuksia. Kesäkuussa se puolusti alaikäisten turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa ja asemaa hallituksen esitystä vastaan.

Jo kesäkuussa 2015 Ojanen ja silloinen Tampereen yliopiston julkisoikeuden apulaisprofessori Juha Lavapuro arvostelivat hallitusohjelman menoleikkauksia. He arvioivat tuolloin, että köyhiä ennestään kurittavat suuret menoleikkaukset saattavat olla Suomen allekirjoittamien ihmis­oikeussopimusten vastaisia.

Euroopan sosiaalisessa peruskirjassa turvataan oikeus suojeluun köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä vastaan.

Ojanen ripittää Sipilän hallitusta myös esitysten luokattomasta valmistelusta. Etenkin hallituskauden alussa eduskunnalle tuotiin lakiesitysten raakileita, joiden juridista kestävyyttä ei ollut tarkistettu. ”Sitten jälkikäteen mietittiin, miten se mahtuisi perustuslakimme raameihin.”

Ojanen korostaa, ettei syy ole virkamiehissä vaan politiikan teon tavassa.

Sipilän hallituksen arvostuksista kertoo Ojasen mukaan se, ettei oikeusasioille nimetty omaa ministeriä. Ne työnnettiin työministerin salkun sivutaskuun."

(HS.fi, maksumuurin vuoksi tässä kokonaan)

---

Näin oli siis 2016, miten on asiat tänään?

Jos emme nyt säädä vanhusten itsemääräämisoikeudesta sote-uudistuksessa, milloin me sitten sen säädämme?

Ja vieläpä siten, että se stemmaa mahdollisesti maakuntahallinnon kanssa... Tai sitten ei.

---

Muistuttaisin edelleen, että - - "Oikeusasiamies suojelee, edistää ja seuraa yleissopimuksen täytäntöönpanoa oman toimivaltansa puitteissa. Oikeusasiamiehen tehtävänä on julkisen vallankäytön lainmukaisuuden sekä perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen valvonta (suojelu). Oikeusasiamies myös edistää perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista. Oikeusasiamiehen laillisuusvalvonta toteutuu suurelta osin kanteluiden, omien aloitteiden ja tarkastuskäyntien kautta." - -

- - "Yleissopimuksessa määritellään, ketkä kuuluvat vammaisiin henkilöihin. Vammaisuuden määrittelyssä on keskeistä henkilön toimintakyvyn suhde ympäristöön. Vammaisuuden kuvaamisen lähtökohtana on henkilön suhde ympäröivään yhteiskuntaan eikä lääketieteellinen diagnoosipohjainen määrittely." - -

https://www.oikeusasiamies.fi/fi_FI/web/guest/vamm...

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Kiitos, Kirsi! Nostat tärkeitä asioita esille! Toivottavasti se auttaa asioitten parantamisessa! Siinä toivossa ainakin täytyy meidän elää!

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Viola, kiitos kommentistasi. Toivoa ei pidä menettää.

Jatketaan vaan tärkeiden asioiden esille tuomista. Sinulla on myös ollut jatkuvasti tärkeitä ja mielenkiintoisia avauksia esillä. Kiitos niistä :)

Samoin "alapuolella" kirjoittelevalla Martilla on päteviä kommentointeja useissa kohdin. Kiitos, Martti!

Rauhallista pyhäinpäivän aikaa kaikille, huilaillaan.

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

Aihe on raskas, vaikka merkittävä. Jos on löytänyt omaisensa lepositeistä, se tunne ei unohdu, eikä se ihmetys, että sellaista voi tapahtua Suomessa.

Jokainen teko tulisi saattaa tutkittavaksi. Sen pitäisi vaan olla hyvin vaivatonta, jotta omainen jaksaisi. Suljetuilla osastoilla vanhusten oikeudet ovat vitsi.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Martti, aihe on raskas ja aina vaan raskaammaksi käy ikääntyvässä Suomessa.

Ihmettelen, jos eduskunnan oikeusasiamies on jo vuonna 2009 hoputtanut vanhusten itsemäärämisoikeutta koskevaa lainsäädäntöä säädettäväksi, että sitä ei ole saatu säädettyä. Miksi näin? Ei taida olla perusoikeuskirjan mukainen tilanne.

Se, että tulevassa sotessa valitusoikeus asiakassuunnitelmista on poistettu, ei ainakaan ole perusoikeuskirjan mukainen tila. Ihmettelen, jos se menisi läpi.

Lisäksi sotessa julkisen viranomaisen ja yksityisen sote-toimijan tehtävänkuvat ovat usein täysin samat, mutta julkisen puolenko tehtäviä vain ohjataan lailla? En ymmärrä. Yksityiselle ei taas voi antaa samoja oikeuksia lain mukaan. Miten tämäkin ratkaistaan?

Kyllä EU:n tulisi tarkastella tämä sote-maku-asiakokonaisuus ensin, ennen kuin siitä äänestetään.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

27.4.2018 Vammaisten ihmisoikeuskomitea (VIOK)

Ihmisoikeuskeskus
Arkadiankatu 3
00102 Eduskunta

Vammaisten ihmisoikeuskomitean lausunto Suomen ensimmäisestä raportista vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdyn yleissopimuksen täytäntöönpanosta

Sivu 7: - - "Uuden itsemääräämisoikeutta koskevan lainsäädännön toivotaan korjaavan nykyiset puutteet(artikla 12) Suomen lainsäädännössä on niukasti itsemääräämisoikeutta sosiaali- ja terveydenhuollossa koskevaa sääntelyä. Myös itsemääräämisoikeuden rajoittamista koskeva sääntely on suurelta osin puutteellista. Uusi, koko sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskea lainsäädäntähanke on keskeneräinen, joten komitea ei voi ottaa siihen vielä kantaa.

Oikeussuojan käyttäminen on liian raskasta (artikla 13). Raportissa voisi tuoda esille, että perustuslain mukainen oikeussuoja saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä ei toteudu riittävästi. Kynnys ry:n neuvontapalveluun tulleiden yhteydenottojen perusteella on havaittavissa, että nykyään kunnissa on vallalla käytäntö, jossa päätösten oikeellisuutta halutaan mieluummin testata oikeusistuimissa kuin tehdä jo lähtökohtaisesti tuomioistuintarkastelun kestävä päätös.

Päätökset muuttuvat vain harvoin kuntien muutoksenhakulautakunnissa. Tämä on rasittanut tuomioistuimia ja pidentänyt käsittelyaikoja." - -

Sivu 8: - - "Komitean näkemyksen mukaan osa kuntien viranomaispäätöksistä on ollut selvästi lainvastaisia. Suurella osalla vammaisista henkilöistä ei ole mahdollisuutta tai voimavaroja valittaa saamastaan päätöksestä. Joissain tapauksissa viranomainen on itse kehottanut valittamaan päätöksestä tietäen sen olevan lainvastainen ja vastoin sosiaalityön etiikkaa." - -

https://www.ihmisoikeuskeskus.fi/@Bin/6496507/Liit...

---

Sote-uudistuksessa mennään ojasta allikoon, jos valitusoikeutta vielä rajoitetaan enemmän. Tilanne ei ole artiklojen 12 ja 13 mukainen.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset