Työvoiman saatavuusharkinta-aloite ja irtisanomislaki yhdessä harkintaan?

 

KUINKA KALLIIKSI HALPATYÖVOIMA TULEE? ULKOMAISEN TYÖVOIMAN SAATAVUUSHARKINTA, TYÖMARKKINAT JA JULKINEN TALOUS, Samuli Salminen, Suomen Perusta –ajatuspaja (Sivut 94 – 95):

 

– – ”11.5.2 Poliittiset jakolinjat eduskuntapuolueiden välillä ja sisällä

Loppujen lopuksi on poliittinen valinta, millä keinoin matalapalkka-alojen avoimet työpaikat täytetään. Vie-läkin tärkeämpi poliittinen kysymys suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta on se, millaisia poliittisia valintoja tehdään sen suhteen, että millaisia maahanmuuttajia Suomeen voi tulla.

Tässä raportissa on todennettu, että saatavuusharkinnan poistaminen tai sen säilyttäminen nykyisellään tai tiukentaminen nykyisestä olisi eräs tällainen maahanmuuttopoliittinen valinta.

Saatavuusharkinnan poistaminen olisi yksi maahanmuuttopoliittinen keino, jolla edistettäisiin matalasti koulutettujen henkilöiden (ja heidän perheenjäsentensä) maahanmuuttoa EU-/ETA-alueen ulkopuolelta. Matalasti koulutettujen maahanmuuton lisäämisellä olisi omat hyötyjänsä ja häviäjänsä, kuten edellä alalu-vussa 11.4 esitettiin [ks. linkistä alla ].

Korkeasti koulutettujen maahanmuuttoon saatavuusharkinnalla ei puolestaan ole vaikutusta, sillä saata-vuusharkinta ei koske heitä.

Se, pidetäänkö saatavuusharkinta voimassa vai ei, on maahanmuuttopoliittinen valinta, joka jakaa eduskun-tapuolueita.

Eduskuntapuolueiden kannat tulevat ilmi yksittäisten kansanedustajien kannoista saatavuusharkinnan mahdolliseen poistamiseen sekä puolueiden puheenjohtajien esittämistä linjauksista (ks luku.6).

 

Osa eduskuntapuolueista haluaa selväsanaisesti poistaa saatavuusharkinnan, osa puolueista on jakautunut kannassaan sekä osa puolueista haluaa selkeästi säilyttää saatavuusharkinnan:

 

Selkeät saatavuusharkinnan poistajat: Kokoomus, Keskusta, Vihreät, RKP, KD.

 

Enemmän saatavuusharkinnan säilyttäjiä kuin poistajia: Vasemmistoliitto, SDP.

 

Selkeät saatavuusharkinnan säilyttäjät: Perussuomalaiset, Siniset.

 

Tämän poliittisen jakolinjan voisi tiivistää seuraaviin kysymyksiin:

 

• Kenen etua puolueet ensisijaisesti ajavat (saatavuusharkintaa koskevassa kysymyksessä)?

 

• Ajavatko puolueet ensisijaisesti EU-/ETA-alueelta Suomeen (töihin) haluavien matalasti koulututettujen e-tua?

 

• Kuinka paljon ollaan valmiita maksamaan siitä, että matalapalkka-alojen työnantajat saavat haluamansa työvoiman hieman halvemmalla?

 

• Vai halutaanko sittenkin suojella suomalaisia matalapalkka-alan työntekijöitä maailmanlaajuiselta kilpuilulta työpaikoista ja palkoista?

 

• Halutaanko Suomeen valita sittenkin lähinnä sellaisia maahanmuuttajia, joiden vaikutus julkiselle taloudelle ei ole keskimäärin ainakaan negatiivisempi kuin kantaväestöllä?

 

Keskustaoikeistolaiset puolueet haluavat tuoda Suomeen halpatyövoimaa. Keskustaoikeistolaisten puolueiden (Kokoomus, Keskusta, RKP, KD) kanta saatavuusharkinnan poistamiseen on selvä:

Ne kaikki haluavat eroon saatavuusharkinnasta. Omassa poliittisessa retoriikassaan (ks. luku 7) ne peruste-levat kantaansa sillä, että Suomi saisi saatavuusharkinnan poistamisella erityisosaajia.

Tässä raportissa on kuitenkin osoitettu, että saatavuusharkinta koskee sekä de jure että de facto vain mata-lapalkkaalojen EU-/ETA-alueen ulkopuolelta tulevia työntekijöitä kuten siivoajia, ravintola- ja puutarha-alan työntekijöitä.

Tässä raportissa esitetyt tilastotulokset (luku 10) osoittavat selkeästi, että matalapalkka-aloille EU-/ETA-alueen ulkopuolelta töihin tulevat eivät ole ratkaisu Suomen vanhenevan väestön tuottamiin ongelmiin jul-kiselle taloudelle.

Toisin sanoen matalapalkka-aloille tulevat eivät julkisen talouden taseen kannalta korvaa suomalaista työ-ikäistä väestöä.

Siten ainoaksi järkeenkäyväksi vaihtoehdoksi sille, että nämä puolueet kannattavat saatavuusharkinnan poistoa, jää matalasti koulutetun halpatyövoiman tuonti Suomeen.

Tämä hyödyttää suoraan matalapalkka-alojen työnantajia, sillä palkat ja muut työehdot painuvat sovittuun minimitasoon tai jopa sen alle.

Saatavuusharkinnan poistamisen lisäksi keskustaoikeistolaisen hallituksen halua haalia Suomeen halpatyö-voimaa osoittaa esimerkiksi pyrkimys helpottaa ulkomaisten työntekijöiden pääsyä Suomen sosiaaliturvan piiriin (Suomen Uutiset 18.10.2018).” – –

 

Lähde:

https://www.suomenperusta.fi/wp-content/uploads/2018/10/Kuinka-kalliiksi…

(Suomen Perusta –ajatuspaja on saanut toimintaansa tukea Opetus- ja kulttuuriministeriöltä)

Katso myös:

Lakialoite LA 41 2017 vp

Anna Kontula vas ym.

Lakialoite laiksi ulkomaalaislain 73 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdan kumoamisesta:

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lakialoite/Sivut/LA_41+2017.aspx

Aihekokonaisuuteen linkkejä alla:

ELY-keskuksen yrittäjän oleskelulupien palvelunumero 0295 020 980 (ma-pe klo 9-11)

muualla verkossa

 

 

 

 

 

 

 

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu