Huomasitko, että hallituksen sovintoesitykseen on sisäänleivottu maakuntamalli?
Hallitus ja palkansaajajärjestöjen edustajat ovat tavanneet tänään 25. lokakuuta Kesärannassa. Hallitus on jättänyt järjestöille esityksen yhteiskuntarauhan palauttamiseksi.
Hallituksen esitys palkansaajajärjestöille:
1.) Työsopimuslain muuttaminen
Muutetaan työsopimuslain 7 luvun 2 §:ää seuraavalla tavalla:
”Työntekijästä johtuvana tai hänen henkilöönsä liittyvänä asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena voidaan pitää työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä sekä sellaisten työntekijän henkilöön liittyvien työntekoedellytysten olennaista muuttumista, joiden vuoksi työntekijä ei enää kykene selviytymään työtehtävistään. Syyn asiallisuutta ja painavuutta arvioitaessa on kokonaisarvioinnissa otettava huomioon työnantajan palveluksessa olevien työntekijöiden lukumäärä sekä työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan.”
2.) Työttömyysturvalaissa säädettyä työsuhteen päättymisen perusteella asetettavaa korvauksetonta määräaikaa eli niin sanottua karenssia lyhennetään nykyisestä 90 päivästä 60 päivään tilanteissa, joissa työnantaja on päättänyt työsuhteen työntekijästä johtuvasta syystä. Kevennys koskee kaiken kokoisissa yrityksissä työskenteleviä työntekijöitä.
3.) Käynnistetään kolmikantainen valmistelu tavoista osoittaa aktiivimallin edellyttämä aktiivisuus. Määräaika tälle työlle on 28.2.2019.
4.) Kolmikannassa jatketaan omaehtoisen työnhaun mallin valmistelua työttömyysturvan vastikkeellisuuden toteuttamiseksi siirryttäessä maakuntamalliin. Määräaika tälle työlle on 28.2.2019.
Tiedotustilaisuuden diaesitys pdf 126kB
Lähde:
https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/hallituksen-…
(tekstin lihavoinnit ja alleviivaukset omia.)
Ajetaanko tällä hallituksen esityksellä lopulta takaa sitä, että kolmikantavalmisteluja aiotaan jatkaa vain siinä tapauksessa, että maakuntamalli toteutuu?
Huomenna klo 14. järjestöt siis päättävät, hyväksyvätkö he kolmikantavalmistelut ja maakuntamallin? Tämähän on jo vähän niin kuin ennakkoon tulisi kertoa, miten aiotaan sote- ja maakuntauudistuksessa äänestää? Ja vielä siten, että maakuntamalli vetää mukaansa myös sote-uudistuksen lehmänkauppojen vuoksi. Näppärästi suunniteltu sovintoesitys.
Ilmoita asiaton viesti
Laitan edelleen oman irtisanomislakiehdotukseni tänne näkyviin:
Hallituksen kaavailemien irtisanomislakien tilalle ehdotan, että normaalin koeajan jälkeen voisi olla puolen vuoden mittainen ns. tarkkailukoeaika, johon pätisi hallituksen kaavailemat pienen yrityksen ”vähän helpotetut” irtisanomisperusteet.
Ja edellä oleva ehdotus siten, että tarkkailukoeajat koskisivat kaiken kokoisia yrityksiä, ja vielä niin, että se joka tulisi irtisanotuksi tuolla em. tarkkailukoeajalla saisi siitä vain 1,5 kuukauden karenssin normaalin 3 kuukauden sijasta.
Lisäksi lakiin tehtäisiin selvä siirtymäsäännös tarkkailukoeaikojen soveltamiseksi vanhan ja uuden lain aikana palkatuista työntekijöistä. Uusi koeaikakäytäntö ja irtisanominen koskisi vain lain voimaan astumisen jälkeen tehtyjä työsopimuksia.
Ja tämä kaikki vielä siten, että työntekijältä tulee myös pyytää hyväksyntä tähän tarkkailukoeaikaan normaalin koeajan jatkoksi, ja vieläpä niin, että laissa on eriteltynä mahdolliset irtisanomisperusteet tarkkailukoeaikana.
Esityksessäni karenssi olisi siis hieman parempi kuin hallituksen tarjoama (hallitus pudottaisi karenssin 3 kk:sta 2 kk:een).
Toiseksi, tarkkailukoeaikana irtisanotun 1,5 kk:n karenssi (normaalin 3 kk:n sijasta) olisi työntekijälle porkkana antaa suostumuksensa tälle tarkkailukoeajalle normaalin koeajan päälle, jonka aikana hänet siis voitaisiin laissa kerrotuin syin ”helpommin” irtisanoa.
Lyhyempi karenssi olisi siis työntekijälle korvausta riskin otosta. Näin se myös kertoisi työnantajalle, että hakija aidosti luottaa omaan kykyynsä tehdä työ hyvin ja että hän ei omasta mielestään tule irtisanotuksi ”helpommin” perustein.
Suostumusta tarkkailukoeaikaan pyydettäisiin siis jo heti työsopimusta tehtäessä. Sellainen työntekijäkandidaatti, joka ei tarkkailukoeaikaan jostakin syystä suostu, siirtyy samalla työnantajan mielessä toiseen ”koriin”. Eli työntekijät asettavat itsensä näin A- ja B-koriin omista henkilökohtaisista näkökannoistaan ja tilanteistaan johtuen. Valinta olisi työnhakijalle vapaa.
Ilmoita asiaton viesti
Edelleenkään tuo karenssi ei ole mikään porkkana. Se on kestämätön jäänne ja rikkoo sopimusperustaa. Täysin kestämätön se on paikallisen sopimisen kannalta,koska se toimii kiristystyökaluna.
Ilmoita asiaton viesti
Vellu, miten karenssi toimii kiristystyökaluna?
Olen avannut pyynnöstäsi aikaisemmassa blogissani omaa ehdotustani, avaa sinä nyt omaasi.
Kävisikö minun ehdotukseni siis muuten, mutta ei karenssin osalta?
http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263070-ra…
Ilmoita asiaton viesti
Tarkkana pitää olla tämän hallituksen kanssa,
Ilmoita asiaton viesti
Kirsi,
Koplaus huomattiin ja myös potkulain
perustelut puuttuvat. Niillä on tarkoitus
ohjata oikeuskäytäntö hallituksen
alkuperäisen esityksen mukaiseksi!
Ilmoita asiaton viesti
PS;
sovinnon ehtona palkansaajajärjestöt nyt vaativat potkulain perustelujen laatimista kolmikannassa. Se oli välttämätöntä, ettei hallitus pääse perusteluilla vesittämään lain tekstiä, eli sitomaan tuomioistuimia omaan tulkintaansa.
Ilmoita asiaton viesti
Perustuslaki 18 §
”Oikeus työhön ja elinkeinovapaus
Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla. Julkisen vallan on huolehdittava työvoiman suojelusta.
Julkisen vallan on edistettävä työllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön. Oikeudesta työllistävään koulutukseen säädetään lailla.
Ketään ei saa ilman lakiin perustuvaa syytä erottaa työstä.”
—-
Vaikka päädyttäisiin siihen, että helpotettu irtisanominen koskisi enemmän pieniä kuin suuria yrityksiä, niin laissa tulisi määritellä ne irtisanomisen syyt, jolloin ko. helpotettu irtisanomisprosessi käynnistyy.
Eteen tulee jälleen perustuslain yhdenvertaisuuspykälä (6 §) eli miten sama irtisanomisen syy voi olla moitittavampi pienessä kuin suuressa yrityksessä:
Ajatellaan vaikka, että työntekijä kiroilisi yrityksen omille asiakkaille, ja siitä annettaisiin potkut. Miten syy, siis kiroileminen, on pienen yrityksen asiakkaalle moitittavampaa kuin ison yrityksen asiakkaalle. Eihän se syy ts. kiroileminen mitenkään muutu, vaikka yrityksen koko on eri…?
Ilmoita asiaton viesti