Kirsiomp

Määräaikaiset työsopimukset eivät mahdu takaisinottovelvollisuuden yhtälöön

  • Takaisinottovelvollisuuden Rubikin kuutio?
    Takaisinottovelvollisuuden Rubikin kuutio?

 

yesNyt kovalla tohinalla yritetään ratkaista tätä käsillä olevaa irtisanomislakikiistaa määräaikaisten sopimusten kautta, mutta tulee myös muistaa, että meillä on tällä hetkellä voimassa melkoinen Rubikin kuutio:

 

Työnantajan takaisinottovelvollisuus

Työsopimuslain mukaan työnantajalla on työntekijän takaisinottovelvollisuus tietyin edellytyksin. Kun työntekijä on irtisanottu taloudellisista ja/tai tuotannollisista syistä tai yrityksen saneerausmenettelyn yhteydessä, työnantajalla on velvollisuus tarjota työtä em. syistä irtisanotuille tilanteessa, jossa työnantaja tarvitsee uusia työntekijöitä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin neljän kuukauden sisällä työsuhteen päättymisestä. Jos työsuhde on ennen sen päättymistä kestänyt vähintään 12 vuotta, työantajan takaisinottovelvollisuus jatkuu kuusi kuukautta.

Jos yrityksellä on irtisanottujen lisäksi lomautettuja työntekijöitä, uutta työtä on ensiksi tarjottava lomautetuille. Myös velvollisuus tarjota lisätyötä yrityksen osa-aikaisille työntekijöille menee takaisinottovelvollisuuden edelle.

Takaisinottovelvollisuus koskee vain niitä em. syin irtisanottuja, jotka ovat edelleen työnhakijoina työ- ja elinkeinotoimistossa. Hänen ei tarvitse olla työtön työnhakija, riittää että hän hakee työtä työ- ja elinkeinotoimiston välityksellä. Jos työnhakija on toisessa työssä, työnantajalla ei ole velvollisuutta odottaa tämän vapautumista, mikäli työpaikka on saatava täytettyä nopeasti. Mikäli työntekijä ilman hyväksyttävää syytä kieltäytyy tarjotusta työstä, ei hänelle tarvitse tarjota enää uudestaan vastaavanlaista työtä. Jos irtisanottuja työntekijöitä on työnhakijoina useampia, saa työnantaja itse valita kenelle työtä ensiksi tarjotaan. Tässä tilanteessa ei saa käyttää syrjiviä valintakriteereitä.

Takaisinottovelvollisuus koskee myös liikkeenluovutuksensaajaa silloin, kun luovuttaja on irtisanonut työntekijän työsopimuksen päättymään ennen luovutushetkeä. Luovutuksensaajan on tiedusteltava paikalliselta työ- ja elinkeinotoimistolta, onko irtisanottu työntekijä työnhakijana.

 

Takaisinottovelvollisuutta ei ole mm. seuraavissa tilanteissa:

- työsuhde on päättynyt työntekijän henkilöön liittyvällä perusteella

- kyseessä on työsuhteen purkaminen

- työntekijä on itse irtisanoutunut

- määräaikainen työsuhde on päättynyt

- työsuhde on irtisanottu työnantajan kuoleman tai konkurssin perusteella

- avoinna oleva työpaikka täytetään sisäisin siirroin

- työnantaja alkaa käyttää vuokratyövoimaa tai alihankintaa

- tehtävään käytetään palkatonta työharjoittelijaa

Takaisinottotilanteessa on kyse uuden työsuhteen alkamisesta, jolloin työsuhteesta tehdään uusi työsopimus. Ehtojen tulee täyttää lakien ja työehtosopimusten vähimmäisvaatimukset.

 

Lähde:

https://ytk-yhdistys.fi/tyosuhdeneuvonta/tyonantajan-takaisinottovelvoll...

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän Kirsiomp kuva
Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä

Kaikille tiedoksi, että tämä minun blogini liittyy edelleen alla olevaan US-uutiseen:

"Lehdet: Sipilälle tulossa tarjous – Irtisanomislaille sittenkin vaihtoehto?"

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/262419-lehdet-sip...

- - "Palkansaajakeskusjärjestöjen ja työnantajien hiomasta ratkaisuvaihtoehdosta kertoi ensimmäisenä Verkkouutiset. VU:n mukaan pienissä alle 10 hengen yrityksissä voitaisiin jatkossa palkata työntekijä määräaikaiseen työsuhteeseen ilman lain nykyisin vaatimaa määräaikaisuuden perustetta. Tällainen rekrytointi voitaisiin tehdä kuitenkin vain kerran." - -

Käyttäjän Kirsiomp kuva
Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä

PAM:in sivuilta "Takaisinottovelvollisuus":

Takaisinottovelvollisuus voi tulla ajankohtaiseksi silloin, kun työsopimus on päätetty tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä.

Mikäli työnantaja tarvitsee uusia työntekijöitä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu työntekijä on tehnyt, on näitä töitä tarjottava ensin irtisanotulle työntekijälle.

Takaisinottovelvollisuus on voimassa neljän kuukauden ajan työntekijän irtisanomisajan päättymisestä. Jos irtisanotun työntekijän työsuhde oli jatkunut keskeytyksettä vähintään 12 vuotta, takaisinottoaika on kuitenkin kuusi kuukautta.

Aloilla joilla työehtosopimuksen osana noudatetaan (irisanomissuojasopimusta TT-SAK 2001) takaisinottovelvollisuus on edelleen 9 kuukautta. (esim. Vartijat).

Takaisinottovelvollisuuden määräaika lasketaan siis aina irtisanomisajan päättymisestä, eikä irtisanomisen toimittamisesta. Näin myös siinä tilanteessa, että työntekijä on irtisanomisaikana vapautettu työntekovelvollisuudesta.

Työnantajan on tiedusteltava sen paikkakunnan työ- ja elinkeinotoimistosta, jonka alueella työtä on tarjolla, onko entisiä työntekijöitä etsimässä tämän viranomaisen välityksellä työtä. Tiedustelun työvoimaviranomaiselta työnantaja voi korvata tekemällä työtarjouksen suoraan irtisanotulle työntekijälle. Muille työpaikkaa voi tällöin tarjota vain, jos irtisanottu työntekijä kieltäytyy vastaanottamasta tarjottua työtä. Jos työnhakija on halukas ottamaan työtä vastaan kotipaikkakuntaansa laajemmalla alueella, hänellä on mahdollisuus ilmoittautua työnhakijaksi esimerkiksi koko valtakunnan alueella.

Takaisinottovelvollisuuden laiminlyönyt työnantaja joutuu korvaamaan työntekijälle aiheutuneen vahingon.

Takaisinottovelvollisuuden täyttämiseksi ei riitä, että työnantaja laittaa lehteen ilmoituksen työpaikasta. Irtisanotulla työntekijällä ei ole velvollisuutta hakea tätä paikkaa, vaan sitä on hänelle nimenomaisesti tarjottava.

https://www.pam.fi/wiki/takaisinottovelvollisuus.html

Katso myös samoilta sivuilta:

"Osa-aikaiset työntekijät ja lisätyö"

Jos osa-aikainen työntekijä tekee työsopimukseen merkityn työajan lisäksi samalle työnantajalle lisää työtä (tunteja, vuoroja), sitä kutsutaan lisätyöksi. Osa-aikatyöntekijälle lisätyöt tarkoittavat usein tervetullutta lisätuloa. Työnantajan on tarjottava lisätyötä jo palkkalistoillaan oleville työntekijöille ennen kuin hän palkkaa lisää työvoimaa.

Työaikalain tai työehtosopimuksen säännöllisen työajan enimmäismäärän ylittävä työ ei kuitenkaan ole lisätyötä, vaan se on ylityötä. Jos työntekijä tekee kahta työtä kahdelle eri työnantajalle, se ei ole tässä yhteydessä tarkoitettua lisätyötä. (jatkuu alla olevassa linkissä)

https://www.pam.fi/wiki/osa-aikaiset-tyontekijat-j...

Käyttäjän Kirsiomp kuva
Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä

Juhana Vartiainen 1.10.2018, "Lainataan Suomeen Norjan yleissitovuus!"

https://www.libera.fi/blogi/lainataan-suomeen-norj...

Tekstissä mm.

- - "Norjassa ei vanhastaan ole ollut vähimmäisehtojen säätelyä, mutta 1990-luvulle tultaessa työn perässä tulleiden maahanmuuttajien määrä oli kasvanut selvästi ja jatkoi kasvuaan. Tällöin ilmeni tapauksia, joissa erityisesti maahanmuuttajat olivat joutuneet tekemään työtä selvästi kantaväestöä heikommin ehdoin. Tällöin Norjassakin otettiin käyttöön eräänlainen yleissitovuus. Sen keskeinen sisältö on, että perustettiin vähimmäispalkkaneuvosto (tariffnemnd), jossa on puheenjohtaja ja neljä jäsentä. Palkansaaja- ja työnantajaosapuolet voivat kumpikin nimittää yhden jäsenen. Jos jossain havaitaan erityisesti ulkomaalaisten työntekijöiden huonoa kohtelua, järjestäytyneillä työmarkkinaosapuolilla on mahdollisuus saattaa tilanne neuvoston tarkasteltavaksi. Jos voidaan osoittaa, että ulkomaalaiset työntekijät tekevät työtä heikommin ehdoin kuin norjalaiset, kyseisen alan työehtosopimus voidaan julistaa yleissitovaksi.

Norjalainen yleissitovuuskin sallii siis normaalitapauksessa sen, että järjestäytymättömät yritykset ja niiden työntekijät voivat sopia työehdot haluamallaan tavalla. Se luottaa ihmisiin aivan eri tavalla kuin suomalainen sanelu." - -

---

Pitäisikö meillekin Suomeen luoda tällainen Norjan mallin mukainen vähimmäispalkkaneuvosto? Ottakaapa kantaa. Puolesta ja vastaan.

---

Taustatietoa samoilta Liberan sivuilta:

- - "Koska Suomen valtio on lainsäädännöllään mahdollistanut kuvatun kilpailun rajoittamisen, tarvitaan komissiota puuttumaan tilanteeseen. Tämän vuoksi Libera jätti EU-komissiolle osoitetun kantelun Suomen yleissitovuudesta ja keskiviikkona 10.10 EU-komissio ilmoitti ottaneensa sen käsittelyyn." - -

https://www.libera.fi/blogi/eu-komissio-ottaa-suom...

Käyttäjän Kirsiomp kuva
Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä

Klo 17 Ylen uutisia juuri kuunneltuani, ajattelen, että hyvä, jos määräaikaisten sopimusten miettiminen irtisanomislain tilalle kuitenkin loppuu.

Nyt olisi keksittävä sitten jotakin muuta...

Käyttäjän Kirsiomp kuva
Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä

Olen 1.10. täällä US:n blogissa (uutisten kommentoinnin puolella) jo ehdottanutkin irtisanomislakia koskevan riidan ratkaisuksi, että parannetaan nykyistä koeaikamenettelyä.

Ehdotukseni on edelleen, että normaalin koeajan jälkeen voisi olla puolen vuoden mittainen ns. tarkkailukoeaika, johon pätisi nyt kaavaillut pienen yrityksen "vähän helpotetut" irtisanomisperusteet.

Ja edellä oleva ehdotus siten, että tarkkailukoeajat koskisivat kaiken kokoisia yrityksiä, ja vielä niin, että se joka tulisi irtisanotuksi tuolla em. tarkkailukoeajalla saisi siitä vain 1,5 kuukauden karenssin 3 kuukauden sijasta.

Lisäksi lakiin tehtäisiin selvä siirtymäsäännös tarkkailukoeaikojen soveltamiseksi vanhan ja uuden lain aikana palkatuista työntekijöistä. Uusi koeaikakäytäntö ja irtisanominen koskisi vain lain voimaan astumisen jälkeen tehtyjä työsopimuksia.

Ja tämä kaikki vielä siten, että työntekijältä tulee myös pyytää hyväksyntä tähän tarkkailukoeaikaan normaalin koeajan jatkoksi, ja vieläpä niin, että laissa on eriteltynä mahdolliset irtisanomisperusteet tarkkailukoeaikana.

Mitäpä tästä tuumitte? Halutaanko oikeasti sopu tässä asiassa, vai onko taustalla edelleen jotain muuta?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset