Kirsiomp

Näyttääkö TE-palvelut meille mallia tulevista määräaikaisista työsopimuksista?

  • 1. osa: Kuvankaappaus samasta 22.10.2018 työpaikkailmoituksesta (1. osa)
    1. osa: Kuvankaappaus samasta 22.10.2018 työpaikkailmoituksesta (1. osa)
  • 2. osa: Kuvankaappaus 22.10.2018 em. työpaikkailmoituksesta (2. osa)
    2. osa: Kuvankaappaus 22.10.2018 em. työpaikkailmoituksesta (2. osa)
  • Määräaikaiset työsuhteetko ovat ratkaisu irtisanomislakia koskevassa kiistassa?
    Määräaikaiset työsuhteetko ovat ratkaisu irtisanomislakia koskevassa kiistassa?

 

Mitä mieltä olette tästä työpaikkailmoituksesta, joka on tällä hetkellä haettavana Mol.fi -palvelussa? (alla suora lainaus ja sama kuvina kahdessa osassa kuvankaappauksena, 1-2 osa):

TYÖPAIKAN ESITTELY

Työ- ja elinkeinopalvelut (TE-palvelut) on työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaan kuuluva, työnantajia ja työnhakijoita palveleva paikallishallinnon viranomainen. TE-palvelut järjestetään asiakkaiden palvelutarpeiden mukaisesti. Palvelumalli perustuu kolmeen palvelulinjaan. TE-palveluissa keskitytään tukemaan työnhakijoiden nopeaa työllistymistä, parantamaan osaavan työvoiman saatavuutta ja turvaamaan yritysten toimintaedellytyksiä.

Keski-Suomen TE-toimisto on yksi 15:sta alueellisesti toimivasta TE-toimistosta, jotka tarjoavat TE-palveluita omalla toiminta-alueellaan. Työpaikan tiedot: Keski-Suomen TE-toimisto Vapaudenkatu 58 A 40100 JYVÄSKYLÄ

TEHTÄVÄN KUVAUS

Keski-Suomen TE-toimistossa on haettavana asiantuntijan määräaikainen virkasuhde ajalle 15.11.2018-31.12.2019. Kyseessä on työttömien työnhakijoiden määräaikaishaastattelujen toimeenpano ja toimeenpanoon liittyvät tehtävät. Tehtävä on TE-toimiston yhteinen ja se sijoitetaan tässä vaiheessa Työnvälitys- ja yrityspalveluiden palvelulinjalle, kuitenkin siten, että mahdolliset tehtäväsiirrot voivat olla mahdollisia virkasuhteen aikana.

VAATIMUKSET

Hakijalta toivomme oma-aloitteisuutta ja joustavuutta, hyviä vuorovaikutustaitoja, uusien asioiden omaksumiskykyä ja muutosvalmiutta, kykyä tehdä nopea arvio asiakkaan tilanteesta ja palvelutarpeesta sekä taitoa työskennellä ohjauksellisella ja kantaaottavalla työotteella asiakasta motivoiden. Myös elinkeinotoiminnan, sidosryhmien ja verkostojen, koulutusjärjestelmien, ammattien ja ammattialojen sekä työllistymistä tukevien palveluiden tuntemus, tietotekninen osaaminen, sähköisten palveluiden tuntemus sekä hyvä kirjallinen ja suullinen viestintätaito ovat välttämättömiä tehtävän menestyksellisessä hoidossa. Taito palvella asiakkaita myös englanniksi on eduksi. Luemme eduksi tehtävään soveltuvan korkeakoulututkinnon. Ei säädettyjä kelpoisuusehtoja.

Palkkaus määräytyy TE-hallinnon palkkausjärjestelmän vaativuustasoon T04. Tehtäväkohtainen palkanosa on 2060,04 /kk, minkä lisäksi maksetaan henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuva palkanosa, joka voi olla enimmillään 45 % tehtäväkohtaisesta palkasta.

Määräaikaisuuden perusteina ovat määräaikaishaastatteluista aiheutuvat lisääntyneet työtehtävät. tai sopimuksen mukaan.

koeaika 4 kk Määräaikainen (yli 12 kk). Virka on viraston yhteinen. ID: 32-654-2018

Lähde: TE-palvelujen asiakastietojärjestelmä 22.10.2018 15:55:35 [Mol.fi]

---

 surprise Kysynkin teiltä, jotka nykyisistä työehdoista jotain tiedätte, voiko määräaikainen yli vuoden työ TE-palveluissa sisältää 4 kk:n koeajan -  ja vieläpä niin, että määräaikaisuuden peruste on "määräaikaishaastatteluista aiheutuvat lisääntyneet työtehtävät. tai sopimuksen mukaan."

Ja vieläpä siten, että "Tehtävä on TE-toimiston yhteinen ja se sijoitetaan tässä vaiheessa Työnvälitys- ja yrityspalveluiden palvelulinjalle, kuitenkin siten, että mahdolliset tehtäväsiirrot voivat olla mahdollisia virkasuhteen aikana."

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen

"..ja vieläpä niin, että määräaikaisuuden peruste on "määräaikaishaastatteluista aiheutuvat lisääntyneet työtehtävät. tai sopimuksen mukaan."

En nyt ymmärrä, mikä tuossa olisi ongelma?

Määräaikaisuudesta ilmoitetaan tehtäväkuvauksessa selkeästi, joten kai jokainen sisälukutaitoinen ymmärtää, mitä tehtävältä voi keston osalta odottaa, jos siihen hakee.

Ja miksi ei tehtäväsiirtoja voisi työsuhteen aikana olla? Niistäkin kerrotaan ilmoituksessa selkeästi.

Käyttäjän Kirsiomp kuva
Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä

Heikki, määräaikainen yli vuoden kestävä työsopimus 4 kk:n koeajalla, siten että työtehtävistäkin voidaan sopia vapaasti?

Mikä määräaikainen työsuhde se on, jos sen voi 4 kk:n koeajalla päättää ja määräaikaisuuden perusteestakaan ei ole selvyyttä?

Mitä siinä työntekijälle itse asiassa taataan kun hän aloittaa työn? Kaikki muu on auki, mutta työsuhde ei ole toistaiseksi voimassa oleva. Ja se, että se päättyy 31.12.2019 ja on virkasuhde.

Sovellapa samaa johonkin muuhun virkasuhteeseen.

Käyttäjän Kirsiomp kuva
Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä

Kaikille tiedoksi, että tämä minun blogini liittyy nyt alla olevaan US-uutiseen:

"Lehdet: Sipilälle tulossa tarjous – Irtisanomislaille sittenkin vaihtoehto?"

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/262419-lehdet-sip...

- - "Palkansaajakeskusjärjestöjen ja työnantajien hiomasta ratkaisuvaihtoehdosta kertoi ensimmäisenä Verkkouutiset. VU:n mukaan pienissä alle 10 hengen yrityksissä voitaisiin jatkossa palkata työntekijä määräaikaiseen työsuhteeseen ilman lain nykyisin vaatimaa määräaikaisuuden perustetta. Tällainen rekrytointi voitaisiin tehdä kuitenkin vain kerran." - -

Käyttäjän AriTero kuva
Ari Tero

Jos ehdotus tulee, ymmärtääkö pääministeri ottaa täkyn vastaan.

Tosin. Jos ehdotus tulee julkiseksi, pääministeri on asian hyväksynyt.

Käyttäjän Kirsiomp kuva
Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä

Nyt näyttää siltä, että kukaan ei muista juuri tehtyä uudistusta HE 189/2017 ja työntekijöiden keskinäistä etusijajärjestystä:

"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työsopimuslain 13 luvun 6 §:n, kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 22 §:n ja valtion virkamieslain 32 §:n muuttamisesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työsopimuslakia, kunnallisesta viranhaltijasta annettua lakia sekä valtion virkamieslakia.

Työsopimuslakia ja kunnallisesta viranhaltijasta annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että työnantaja voisi jatkossa tehdä opiskelijan kanssa ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun oppisopimuksen työnantajalle laissa säädetyn lisätyön tarjoamisvelvollisuuden ja takaisinottovelvollisuuden estämättä. Lisäksi valtion virkamieslakia muutettaisiin siten, että työnantajan voisi jatkossa tehdä opiskelijan kanssa ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun oppisopimuksen valtion virkamieslaissa säädetyn työntarjoamisvelvollisuuden estämättä.

Esityksen tavoitteena on mahdollistaa oppisopimuksen avulla saatava ammatillinen koulutus kaikilla toimialoilla, myös sellaisen työnantajan palveluksessa, jolla on osa-aikatyötä tekeviä tai takaisinottovelvollisuuden piirissä olevia työntekijöitä. Tavoitteena on lisätä ammatillisesti kouluttautuvien opiskelijoiden mahdollisuuksia saada oppisopimuskoulutustyöpaikka, ja edistää näin ollen ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden pääsyä työelämään ja mahdollisuuksia hankkia työmarkkinoilla vaadittavaa osaamista.

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian." - -

Kohta 2.3 Nykytilan arviointi

"Voimassa olevan lainsäädännön mukaan työnantajan tarvitessa lisää työntekijöitä hänen osa-aikatyötä tekeville työntekijöille sopiviin tehtäviin työnantajan on tarjottava näitä töitä ensisijaisesti osa-aikatyöntekijöille. Jos työn vastaanottaminen edellyttää sellaista koulutusta, jonka työnantaja voi osa-aikatyöntekijän soveltuvuuteen nähden kohtuudella järjestää, työnantajan on annettava työntekijälle tällainen koulutus. Työnantajan on näin ollen tarjottava lisätyötä sitä vastaanottamaan haluavalle osa-aikatyöntekijälle ennen kokonaan uuden työntekijän palkkaamista tai määräaikaisessa palvelussuhteessa olevan työntekijän määräaikaisen sopimuksen jatkamista. Työnantajan palveluksessa olevilla osa-aikatyöntekijöillä on niin ikään oikeus tarjolla olevaan lisätyöhön ennen työnantajan taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla irtisanomia takaisinottovelvollisuuden piirissä olevia työntekijöitä. Irtisanotuilla työntekijöillä on puolestaan ensisijainen oikeus vastaanottaa irtisanomisen jälkeen työnantajalla ilmenevää samoja tai samankaltaisia tehtäviä sisältävää työtä ennen ulkopuolisia työnhakijoita.

Korkeimman oikeuden ennakkoratkaisussa KKO 2017:4 todetulla tavalla, koska oppisopimuskoulutus perustuu työnantajan ja opiskelijan määräaikaiseen työsopimukseen taikka virkasuhteessa tai virkasuhteeseen verrattavassa julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa olevan opiskelijan ja työnantajan väliseen määräaikaiseen sopimukseen, työnantaja ei voi ottaa oppisopimusopiskelijaa palvelukseensa ennen kuin työnantaja on tarjonnut kyseistä työtä siihen soveltuville ja lisätyötä haluaville osa-aikatyöntekijöille. Sanottu koskee myös kuntien ja kirkon viranhaltijoita ottaen lisäksi huomioon kyseisille palvelussuhteille lainsäädännössä asetetut kelpoisuus- ja sopivuusvaatimukset.

Työnantajien mahdollisuudet ottaa oppisopimusopiskelijoita määräaikaiseen työ- tai virkasuhteeseen voivat vaihdella toimialoittain riippuen siitä, onko kyseisellä toimialalla perinteisesti paljon vai vähän osa-aikatyötä tekeviä työntekijöitä. Aloilla, joilla työskentelee paljon osa-aikatyöntekijöitä, voi käytännössä olla mahdotonta ottaa uutta oppisopimusopiskelijaa tai tehdä määräaikaista oppisopimusta palveluksessa jo olevan määräaikaisen työntekijän kanssa loukkaamatta osa-aikatyöntekijän oikeutta lisätyöhön. Tällaisia aloja ovat esimerkiksi kaupan ala sekä matkailu-, majoitus- ja ravitsemusala. Toisaalta on huomattava, että työsopimuslain mukainen lisätyön tarjoamisvelvollisuus koskee kaikkia aloja, ja oppisopimusopiskelijan ottaminen voi estyä, jos työnantajalla on yksikin lisätyötä haluava osa-aikatyöntekijä.

Mikäli työnantajalle haluttaisiin antaa mahdollisuus tehdä oppisopimus opiskelijan kanssa ilman velvollisuutta tarjota kyseistä työtä ensin osa-aikatyötä tekevälle työntekijälle, olisi asiasta säädettävä lailla erikseen. Osa-aikatyöntekijöiden ja takaisinottovelvollisuuden piirissä olevien työntekijöiden keskinäisestä etusijajärjestyksestä johtuen poikkeuksen olisi perusteltua koskea myös työnantajan takaisinottovelvollisuutta koskevia säännöksiä. Tätä edellyttää myös takaisinottovelvollisuuden piirissä olevien oikeus työhön ennen uusia työntekijöitä." - -

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsity...

Käyttäjän Kirsiomp kuva
Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä

Huomasinkin juuri, että meillähän on jo alla olevan kaltaisia hieman erikoisia poikkeuksia nykyisessä lainsäädännössämme. Ja nyt minä ymmärrän blogitekstissä olevaa TE-palveluissa olevaa työpaikkahakemusta paremmin; siis muuten kuin yli vuoden mittaisen työsuhteen keston vuoksi. Lisäksi siinä ei kerrota, että haetaan pitkäaikaistyötöntä, johon alla olevat määrittelyt sopivat, ks. alla:

3 § (21.12.2010/1224)

Työsopimuksen muoto ja kesto

Työsopimus voidaan tehdä suullisesti, kirjallisesti tai sähköisesti.

Työsopimus on voimassa toistaiseksi, jollei sitä ole perustellusta syystä tehty määräaikaiseksi. Työnantajan aloitteesta ilman perusteltua syytä tehtyä määräaikaista työsopimusta on pidettävä toistaiseksi voimassa olevana.

Toistuvien määräaikaisten työsopimusten käyttö ei ole sallittua silloin, kun määräaikaisten työsopimusten lukumäärä tai niiden yhteenlaskettu kesto taikka niistä muodostuva kokonaisuus osoittaa työnantajan työvoimatarpeen pysyväksi.

3 a § (29.12.2016/1448)

Määräaikaisen työsopimuksen tekeminen pitkäaikaistyöttömän kanssa

Määräaikaisen työsopimuksen tekeminen ei edellytä 3 §:n 2 momentissa tarkoitettua perusteltua syytä, jos palkattava henkilö on ollut työ- ja elinkeinotoimiston ilmoituksen mukaan yhtäjaksoisesti työtön työnhakija edellisen 12 kuukauden ajan. Enintään kahden viikon pituinen palvelussuhde ei kuitenkaan katkaise työttömyyden yhdenjaksoisuutta. Sopimuksen tekemistä määräaikaisena ei estä se, että työnantajan työvoimatarve on 3 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla pysyvää.

Henkilöä pidetään työttömänä työnhakijana sen mukaan kuin julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) 1 luvun 3 §:ssä säädetään.

Määräaikaisen työsopimuksen enimmäiskesto on yksi vuosi. Sopimus voidaan uusia vuoden kuluessa ensimmäisen määräaikaisen työsopimuksen alkamisesta enintään kahdesti. Sopimusten yhteenlaskettu kokonaiskesto ei kuitenkaan saa ylittää yhtä vuotta.

4 § (29.12.2016/1458)

Koeaika

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työnteon aloittamisesta alkavasta, enintään kuuden kuukauden pituisesta koeajasta. Jos työntekijä on koeaikana ollut työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi poissa työstä, työnantajalla on oikeus pidentää koeaikaa kuukaudella kutakin työkyvyttömyys- tai perhevapaajaksoihin sisältyvää 30:tä kalenteripäivää kohden. Työnantajan on ilmoitettava työntekijälle koeajan pidentämisestä ennen koeajan päättymistä.

Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa pidennyksineen olla korkeintaan puolet työsopimuksen kestosta, ei kuitenkaan enempää kuin kuusi kuukautta. Jos työntekijä vuokratyösuhteen päätyttyä palkataan 1 luvun 7 §:n 3 momentissa tarkoitetun käyttäjäyrityksen palvelukseen samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, tämän pykälän 1 momentin mukaisesta koeajan enimmäispituudesta vähennetään se aika, jonka työntekijä oli vuokrattuna käyttäjäyritykseen. Vastaavasti koeajan enimmäispituudesta on vähennettävä aika, jolloin työntekijä on ennen työsuhteeseen palkkaamista tehnyt samoja tai samankaltaisia tehtäviä työnantajalle julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) 4 luvun 5 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetussa soveltuvuuden arvioimiseksi järjestetyssä työkokeilussa.

Jos työnantajaa sitovassa työehtosopimuksessa on määräys koeajasta, työnantajan on ilmoitettava tämän määräyksen soveltamisesta työntekijälle työsopimusta solmittaessa.

Koeajan kuluessa työsopimus voidaan molemmin puolin purkaa. Työsopimusta ei saa kuitenkaan purkaa syrjivillä tai muutoinkaan koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisilla perusteilla. Työnantaja ei myöskään saa purkaa työsopimusta laiminlyötyään tämän pykälän 3 momentissa säädetyn ilmoitusvelvollisuutensa.

4 § on L:lla 1458/2016 väliaikaisesti muutetussa muodossaan voimassa 1.1.2017–31.12.2018. Aiempi sanamuoto kuuluu:

4 § (29.12.2016/1448)

Koeaika

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työnteon aloittamisesta alkavasta, enintään kuuden kuukauden pituisesta koeajasta. Jos työntekijä on koeaikana ollut työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi poissa työstä, työnantajalla on oikeus pidentää koeaikaa kuukaudella kutakin työkyvyttömyys- tai perhevapaajaksoihin sisältyvää 30 kalenteripäivää kohden. Työnantajan on ilmoitettava työntekijälle koeajan pidentämisestä ennen koeajan päättymistä.

Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa pidennyksineen olla korkeintaan puolet työsopimuksen kestosta, ei kuitenkaan enempää kuin kuusi kuukautta. Jos työntekijä vuokratyösuhteen päätyttyä palkataan 7 §:n 3 momentissa tarkoitetun käyttäjäyrityksen palvelukseen samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, tämän pykälän 1 momentin mukaisesta koeajan enimmäispituudesta vähennetään se aika, jonka työntekijä oli vuokrattuna käyttäjäyritykseen.

Jos työnantajaa sitovassa työehtosopimuksessa on määräys koeajasta, työnantajan on ilmoitettava tämän määräyksen soveltamisesta työntekijälle työsopimusta solmittaessa.

Koeajan kuluessa työsopimus voidaan molemmin puolin purkaa. Työsopimusta ei saa kuitenkaan purkaa syrjivillä tai muutoin koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisilla perusteilla. Työnantaja ei myöskään saa purkaa työsopimusta laiminlyötyään 3 momentissa säädetyn ilmoitusvelvollisuutensa." - -

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20010055

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset