Suomi kohtelee pohjoismaista huonoimmin vammaisia, vanhuksia ja muistisairaita
Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2017:
3.9 Valitukset Suomea vastaan EIT:ssä 2017
Vuonna 2017 Suomea vastaan kirjattiin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa (EIT) kaikkiaan 181 uutta valitusta (edellisenä vuonna 196). Suomen hallitukselta ei ole pyydetty vastausta uusiin kanteluihin yli kahteen vuoteen, kun vuoden 2016 nollalinja jatkui kertomusvuonna. Vuodenvaihteessa vireillä oli vain 14 (85) asiaa, ja niistäkin vain kaksi oli käsiteltävänä jaostokokoonpanossa.
Valitus tulee tehdä käyttäen EIT:n sihteeristön laatimaa lomaketta ja antamalla siinä vaadi-tut tiedot, minkä lisäksi valituksen tulee sisältää jäljennökset kaikista asiaan liittyvistä asiakirjoista. Puutteellinen hakemus johtaa asian tutkimatta jättämiseen.
Päätöksen siitä, että valitus täyttää tutkittavaksi ottamisen edellytykset, EIT tekee joko yhden tuomarin kokoonpanossa, komiteakokoonpanossa tai jaostokokoonpanossa (7 tuomaria). Päätöksellä voidaan myös vahvistaa sovinto, jolloin valitus poistetaan EIT:n asialistalta. Lopulliset tuomiot annetaan joko komitea- tai jaostokokoonpanossa tahi suuressa jaostossa (17 tuomaria). Tuomiolla EIT ratkaisee väitettyä ihmisoikeusloukkausta koskevan asian tai vahvistaa sovinnon.
Erittäin suuri osuus, noin 95 %, EIT:hen tehdyistä valituksista jää tutkittavaksi ottamatta. Vuonna 2017 valitus jätettiin tutkimatta tai poistettiin juttulistalta 217 (157) Suomea koskevassa tapauksessa. Suomen liityttyä Euroopan ihmisoikeussopimuksen (EIS) osapuoleksi kaikkiaan 5 176 sitä koskevaa valitusta on jätetty tutkimatta.
Vuonna 2017 Suomea koskevien EIT:n ratkaisujen määrä jatkui edellisvuoden tavoin hyvin pienenä. EIT antoi vain kaksi tuomiota (1 edellisvuonna) eikä yhtään päätöstä (2 edellisenä vuonna).
Lisäksi EIT antoi 18 (24) päätöstä väliaikaismääräyshakemuksiin, joista yhtään ei hyväksytty (vuonna 2016 hyväksyttiin yksi).
Vuoden 2017 loppuun mennessä Suomi on saanut EIT:ltä yhteensä 188 tuomiota ja 103 valitusta on päätetty sovinnon tai hallituksen yksipuolisen julistuksen johdosta. Suomen EIT:ltä koko jäsenyysaikanaan saamien langettavien tuomioiden yhteismäärä on huomattavan suuri eli 140 (noin 75 % kaikista tuomioista). Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti, vaikka ne ovat olleet EIS:n osapuolina merkittävästi Suomea pidemmän ajan, ovat saaneet yhteensä 121 langettavaa tuomiota. Vuonna 2017 muut Pohjoismaat saivat 13 tuomiota (10), joista viisi (5) oli langettavaa.
3.9.1 TUOMIOIDEN TÄYTÄNTÖÖNPANON VALVONTA EN:N MINISTERIKOMITEASSA
Euroopan neuvoston (EN) ministerikomitea valvoo EIT:n tuomioiden täytäntöönpanoa. Mi-nisterikomitean valvonta kohdistuu kolmeen eri asiaan: hyvityksen maksaminen, yksilölliset toimenpiteet ja yleiset toimenpiteet tuomion johdosta. Valvonnan keinot ovat ensisijaisesti diplomaattisia. Ministerikomitea voi tarvittaessa saattaa täytäntöönpanokysymyksen EIT:n vahvistettavaksi.
Valtioiden tulee toimittaa kuudessa kuukaudessa EIT:n tuomion lopulliseksi tulemisesta joko toimintaraportti tai toimintasuunnitelma, eli raportoida toteutetuista ja/tai suunnitelluista toimenpiteistä. Raportit julkaistaan ministerikomitean verkkosivuilla.
Kertomusvuonna tuli vireille yksi uusi valvonta-asia (seuraavassa jaksossa mainittu langettava tuomio). Täytäntöönpanon valvontaan jäi vireille 42 (41) Suomea koskevaa tuomiota." – –
Lähde:
https://www.oikeusasiamies.fi/documents/20184/42383/2017-fi/07c82b12-87a…
Katso myös:
https://www.oikeusasiamies.fi/fi_FI/web/guest/kansallinen-valvontaelin-o…
https://www.ihmisoikeuskeskus.fi/seuranta/ihmisoikeusvalitukset-ja-kantelu/
Huomioi erityisesti:
"Yleissopimuksessa määritellään, ketkä kuuluvat vammaisiin henkilöihin. Vammaisuuden määrittelyssä on keskeistä henkilön toimintakyvyn suhde ympäristöön. Vammaisuuden kuvaamisen lähtökohtana on henkilön suhde ympäröivään yhteiskuntaan eikä lääketieteellinen diagnoosipohjainen määrittely."
https://www.oikeusasiamies.fi/fi_FI/web/guest/vammaisten-oikeudet
Lakialoitteet asiassa sekä puhemiehen tuumailut:
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/EduskuntaAloite/…
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/EduskuntaAloite/…
https://www.verkkouutiset.fi/paula-risikko-vanhust…
—
Jotain tarttis tehrä ja pian!
Sote tarvitsee sisällön, jotta siitä voidaan äänestää:
– asiakas- ja potilaslait, asiakasmaksulait sekä vammaispalvelulaki kuntoon
– itsemääräämisoikeudesta säädettävä laissa
– EOA:n ja vanhusasiainvaltuutetun yhteistoiminta lakiin ja aloitettava välittömästi
Ilmoita asiaton viesti
No osansa sopassa ovat tuomiot erityyppisistä rikoksista. Pari päivää
sitten kultasepänliikkeen ryöstäjät saivat vankeutta yli 3 vuotta.
Toisaalta hiljattain kerrottiin alaikäisen tytön raiskauksesta, josta
tekijä sai alle 3 vuotta. Materian suojaaminen menee hengen ja ruumiilli-
sen koskemattomuuden edelle. Näitä tapauksia tulee jatkuvasti esille ja
erittäin usein tuomiot ovat samansuuntaisia mutta kansan kritisoimia.
Sama henki toteutuu käytännössä vammaisten ja vanhuksien kohtelussa.
Kertoo kyllä jotain oleellista Suomesta omiaan kohtaan.
Ilmoita asiaton viesti
Edellä olevaa kun katsoo, niin me tarvitaan jo heti ensi vaalikaudella vanhusasiainvaltuutetun sijasta vanhusasiain ja -robotisaation ministeri; samaan tapaan kuin me tarvitaan välittömästi myös ilmastonmuutoksen torjuntaministerikin.
Ensi vaalikaudella tulee ministerinsalkkujen sisältö päivittää vastaamaan tämän päivän vaikeimpia haasteita Suomessa: ilmaston lämpenemistä ja ikääntyvän väestön hyvää hoitoa ja hoivaa.
Ilmoita asiaton viesti
Niin kauan kuin meillä ei ole niitä hoivarobottejakaan, niin hoidetaan vanhuksemme itse, ks. alla:
– – ”Kaikkiaan robotiikan ja automaation vaikutusta erityisesti terveydenhuollon ja hoivapalveluiden tuottavuuteen on hyvin vaikea arvioida. Työn tuottavuus sosiaali‐ ja terveysalalla ei ole kasvanut vaan on ollut toimialalla negatiivinen koko 2000‐luvun. Työn ja palvelujen tuottamisprosesseja on joka tapauksessa kehitettävä teknologian käyttöönoton rinnalla.
Merkittävin kustannus tulee työvoimasta
– esim. hoivapalveluissa henkilöstömenot ovat noin 70% tuotantokustannuksista
– ja robotiikka ja automaatio voi nousta merkittäväksi tekijäksi prosessien kehittämisessä. Teknologian vaikutukset sosiaali- ja terveysalan tuottavuuteen ovat kuitenkin kaksitahoisia: toisaalta esimerkiksi etähoidon ratkaisut alentavat hoivan ja hoidon kustannuksia; toisaalta teknologia mahdollistaa kalliimpien hoitomuotojen käyttöönoton.
Uuden teknologian tukemana saatetaan kuitenkin onnistua järkeistämään hoivatyötä siinä mitassa, että hoiva- ja hoitopalvelujen työn tuottavuus paranee tulevaisuudessa Suomessa perinteistä 0,5% vuosivauhtia.
McKinseyn mukaan eräs suuri OECD-maa arvioi saavuttavansa digitaalisatiota hyödyntämällä jopa 7-11,5% kustannussäästöt terveysmenoissaan. Säästöpotentiaalista 3-4 prosenttiyksikön osuus tulisi nimenomaan prosessien digitalisoinnista ja automatisoinnista:
1.7-2.7% akuuttihoidon automatisoinnista ja 1.0-1.1% perusterveys- ja sosiaalipalvelun automatisoinnista (mm. e-reseptit ja sähköinen ajanvaraus). Robotiikka ei erikseen näy arviossa.
Kokonaisuudessaan sote-palvelujen tuottavuuden kasvu voinee olla korkeintaan muutamia prosentteja 2030 mennessä. Tästä merkittävä osa tulee omahoidon, etähoidon ja prosessien digitalisoinnin ja automatisoinnin lisääntymisestä.
Hoivarobotiikan, joka nostaa ja kuljettaa vanhuksia ja potilaita sekä avustaa kotona itsenäisesti asuvia henkilöitä, rooli hoitotyön kustannusten säästämisessä tai tuottavuuden lisäämisessä näyttää tällä hetkellä vielä marginaaliselta, ehkä laitosten ja myös pienempien palvelu-
taloyksiköiden ja hoivakotien logistiikkarobotteja lukuun ottamatta.
Jatkossa roolin voi odottaa kasvavan merkittävämmäksi sekä teknologian että palvelujen kehittämisen myötä. Roboteilla ja tekoälyllä on mahdollista korvata ihmisen tekemää työtä hoito- tai hoidon taustatehtävissä.
Nyt laajamittaiset empiriaan nojaavat arviot hoivarobotiikan käyttöönoton vaikutuksista ja vaikuttavuudesta puuttuvat.
Päätelmiä:
Vuoteen 2030 mennessä robotiikasta ja automaatiosta johtuvan palvelu- ja terveydenhuollon tuottavuuden kasvuksi arvioidaan 3 %”
Lähde:
”Robotisaation ja automatisaation vaikutukset Suomen kansantalouteen 2030”, ks. alla:
http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handl…
Ilmoita asiaton viesti