Kirsiomp

Hallituksen tiedonanto järkevä tai edes lainmukainen...? Ottakaapa kantaa!

 

Hallituksen tänään antama tiedoanto päättyy lauseeseen, että "Edellä esitetyn pohjalta hallitus jatkaa pienten yritysten työllistämiskynnyksen madaltamista koskevan hallituksen esityksen valmistelua, jos eduskunta antaa luottamuksen hallitukselle tässä asiassa".

Eikö olisi reilua sanoa etukäteen, että jos luottamusta ei tule, mitä sitten tapahtuu? Kaatuuko hallitus? Vedetäänkö "potkulakiesitys" pois? Tuoko hallitus ehkä parannetun version "potkulaista" myöhemmin? Vai miten on tarkoitus toimia?

Jos hallitus katsoo oikeudekseen kysyä luottamusta lakiesitykseen, jota ei vielä edes ole - niin eikö vastavuoroisesti kansanedustajilla olisi oikeus nyt tietää, mitä sitten tapahtuu, jos luottamusta ei tule?

Hallituksen tulee kertoa nyt selvästi eri skenaariot jatkosta, kun se näin itsevaltaisesti aloittaa luoda uusia politiikanteon välineitä Suomeen.

Eduskunta.fissä kerrotaan, että "Tiedonantokeskustelussa voidaan esittää hallitukselle epäluottamuslausetta. Tiedonannon käsittely päättyykin yleensä äänestykseen hallituksen luottamuksesta. Ennen äänestystä tiedonanto voi käydä myös eduskunnan valiokuntien käsiteltävänä."

https://www.eduskunta.fi/FI/hallituksenvalvonta/Sivut/hallituksen_itseva...

Huomaa erityisesti edellä olevasta "käsittely päättyykin yleensä äänestykseen hallituksen luottamuksesta". Siis päättyykö se myös nyt äänestykseen? Sitä ei annettu tiedoksianto kerro.

Tieteentermipankki.fi kertoo lisäksi näin:

"Epäluottamuslauseiden ohessa voidaan ehdottaa myös luottamuslauseeksi muotoiltuja perustelulausumia.

Jos eduskunta hyväksyy epäluottamusta osoittavan perustelulausuman, valtioneuvostolle tai kohteena olevalle yksittäiselle ministerille syntyy välittömästi eroamisvelvollisuus. Eroamispyynnön esittää koko hallituksen puolesta pääministeri tasavallan presidentille. Presidentti on oikeudellisesti velvollinen myöntämään eron. Uuden hallituksen nimittämiseen saakka epäluottamuslauseen kohteeksi joutunut valtioneuvosto kuitenkin jatkaa ns. toimitusministeristönä työtään uuden hallituksen nimittämiseen saakka."

http://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:ep%C3%A4luottamuslause

Herää kysymys, että toimitusministeristökö meillä seuraavaksi säätää sote- ja makulait?...

***

Ja lopuksi. Huomatkaa, että Perustuslain 44 §:n 1 momentti kuuluu seuraavasti:

"44 § Valtioneuvoston tiedonanto ja selonteko

Valtioneuvosto voi antaa eduskunnalle tiedonannon tai selonteon valtakunnan hallintoa tai kansainvälisiä suhteita koskevasta asiasta."

Nyt annettu tiedonanto ei koske valtakunnan hallintoa eikä kansainvälisiä suhteita, vaan se koskee hallituksen työllisyyspolitiikkaa.

Ihmettelen, miksi meidän edes tulisi hyväksyä tällaista hallituksen tiedonantoa...? surprise

---

Tästä tiedonantoon:

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/JulkaisuMetatieto/Documents/VNT_1+2018...

 

 

 

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

”Herää kysymys, että toimitusministeristökö meillä seuraavaksi säätää sote- ja makulait?...”

Ei, eduskunta säätää lait.

Millä tavoin työllisyyspolitiikka ei ole osa ”valtakunnan hallintoa”? Esitit väitteen, mutta et perustele sitä.

Käyttäjän Kirsiomp kuva
Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä

Max, kiitos ihan hyvä huomio. Tarkoitin siis, että toimitusministeristönkö "valtakaudella" maahan saadaan sote- ja makulait. Ilmaisin huonosti asian.

Hallituksen nyt ajama työllisyyspolitiikka (mm. "potkulaki" + karenssin lyhennys) koskee enemmänkin Suomessa toimivien YRITYSTEN HALLINTOA, ja etenkin niiden pienten yritysten hallintoa. Tiedonanto ei koske mitenkään valtakunnan hallintoa.

Voisin tämän tänään annetun tiedonannon paremmin hyväksyä, jos se koskisi esimerkiksi Suomen työllisyyspolitiikan hoitoa vaikkapa ihan uuden hallintorakenteen kautta.

Se ei olisi edes kaukaa haettua, koska eikös' nyt suunnitellussa maakuntahallinnossa TE-hallinnon tehtäviä ole uudelleen organisoitu, ja niitä ollaan antamassa yksityisille firmoille - suureksi osaksi.

Käyttäjän Kirsiomp kuva
Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä

Juuri löysin "kättä pidempää" annetusta tiedonannosta:

https://www.eduskunta.fi/FI/tiedotteet/Sivut/menet...

Äänestyksiin ollaan siis varauduttu.

Katso myös:

https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publis...

Käyttäjän erkkilaitinen kuva
Erkki Laitinen

"Edellä esitetyn pohjalta hallitus jatkaa pienten yritysten työllistämiskynnyksen madaltamista koskevan hallituksen esityksen valmistelua, jos eduskunta antaa luottamuksen hallitukselle tässä asiassa".

Tuossahan kysytään itsestään selvää asiaa. Hallitus tietenkin tehtävänsä mukaisesti valmistelee asioita. Valmistelun tuloksena syntyvä esitys on toinen asia. Millä tavalla tuohon tiedonantoon annettu luottamus sitoisi kansanedustajia valmiista esityksestä päätettäessä. Ihan höpönhöpöä.

Miten alle 10 työntekijän yrityksissä työsuhdeturva voi olla heikompi kuin yli 10 työntekijän yrityksissä. Tämä on vastoin perustuslakia. Taitaa olla sitä uutta alkiolaisuutta koko touhu.

Käyttäjän Kirsiomp kuva
Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä

Erkki, hallituksen tiedonanto luistelee heikoilla jäillä - monestakin eri syystä. Kuten on todettu.

Miksi mikään taho ei sitä kyseenalaista?

Minusta presidentin tulisi nyt jälleen jyrähtää asiassa. Ja oikea-aikaisesti eikä jälkikäteen, kuten tehtiin kiireellisten tiedustelulakien kohdalla.

Presidentti voisi pysäyttää nyt joutavat lakot - niin Kekkonen olisi tehnyt ;)

Käyttäjän Kirsiomp kuva
Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä

- -"Ennenaikaisten eduskuntavaalien määrääminen

Tasavallan presidentti voi pääministerin perustellusta aloitteesta ja eduskuntaryhmiä kuultuaan määrätä ennenaikaiset kansanedustajain vaalit toimitettaviksi. Uusi eduskunta valitaan normaaliksi neljän vuoden vaalikaudeksi. Eduskunta voi itse päättää, milloin se lopettaa istuntonsa ennen vaaleja.

Vuosina 1919 - 1991 presidentin toimivaltaa uusien vaalien määräämiseen ei ollut mitenkään rajoitettu: presidentillä oli oikeus, jos hän havaitsi sen tarpeelliseksi, määrätä uudet vaalit toimitettaviksi. Presidentti on määrännyt ennenaikaiset kansanedustajien vaalit toimitettavaksi seitsemän kertaa: 1924 (Ståhlberg); 1929 ja 1930 (Relander); 1953 (Paasikivi); 1961, 1971 ja 1975 (Kekkonen).

Valtioneuvoston jäsenten nimittäminen ja vapauttaminen tehtävistään

Pääministeri ja tarvittava määrä muita ministereitä (valtioneuvoston jäsenet) muodostavat valtioneuvoston, jota tavanomaisesti kutsutaan myös hallitukseksi tai ministeristöksi. Valtioneuvoston jäsenten tulee olla rehellisiksi ja taitaviksi tunnettuja Suomen kansalaisia ja nauttia eduskunnan luottamusta.

Eduskuntavaalien jälkeen tai hallituksen muutoin erottua tasavallan presidentti ilmoittaa eduskunnalle pääministeriehdokkaan eduskuntaryhmien neuvottelujen tuloksen perusteella ja eduskunnan puhemiestä kuultuaan. Eduskunta valitsee tämän jälkeen pääministerin, jonka presidentti nimittää tähän tehtävään. Muut ministerit presidentti nimittää pääministeriksi valitun tekemän ehdotuksen mukaisesti. Valtioneuvostoa muodostettaessa ja sen kokoonpanon merkittävästi muuttuessa eduskunnan on oltava koolla.

Uusi hallitus nimitetään presidentin esittelyssä, jossa presidentti ensin vapauttaa edellisen hallituksen tehtävistään ja sitten välittömästi nimittää uuden hallituksen jäsenet tehtäviinsä.

Presidentti voi vapauttaa koko ministeristön tehtävistään pääministerin esitettyä hallituksen eronpyynnön tai yksittäisen ministerin tämän omasta pyynnöstä tai pääministerin aloitteesta. Hallitus pyytää eroa aina eduskuntavaalien jälkeen. Muuna ajankohtana eronpyyntö voi johtua eduskunnan ilmaisemasta epäluottamuksesta tai hallitusyhteistyön jatkumisedellytysten päättymisestä. Presidentin tulee vapauttaa hallitus tai yksittäinen ministeri tehtävistään ilman eronpyyntöä tai pääministerin aloitetta eduskunnan ilmaistua, ettei hallitus tai asianomainen ministeri nauti eduskunnan luottamusta." - -

http://www.tpk.fi/public/default.aspx?contentid=24...

http://www.tpk.fi/Public/default.aspx?nodeid=44821...

Käyttäjän Kirsiomp kuva
Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä

[Presidentin]"Valtuudet poikkeusoloissa

Tasavallan presidentin valtuuksista poikkeusoloissa säädetään valmiuslaissa ja puolustustilalaissa.

Valmiuslain tarkoituksena on poikkeusoloissa suojata väestöä sekä turvata väestön toimeentulo ja maan talouselämä; ylläpitää oikeusjärjestystä, perusoikeuksia ja ihmisoikeuksia; sekä turvata valtakunnan alueellinen koskemattomuus ja itsenäisyys."

http://www.tpk.fi/public/default.aspx?contentid=24...

---

Presidentti voisi nyt "suojata väestöä sekä turvata väestön toimeentulo ja maan talouselämä" eli lopettaa lakot välittömästi, jotta emme ole kohta yleislakossa, joka vahingoittaa maatamme pahasti.

Käyttäjän erkkilaitinen kuva
Erkki Laitinen

Jos presidentti puuttuu esitykseen tässä vaiheessa, siitä syntyisi hirmuinen haloo. Hän sotkeutuisi puoluepolitiikkaan. Aikaisemmin se kävi päinsä, kun oli valtaa myös sisäpolitiikassa, mutta ei enää.

Se että kukaan ei puutu, johtuu monesta syystä. Keskustassa on kova kuri ja siellä ei vaihtoehtoja tunnu olevan. Siniset tekee niinkuin käsketään. Kokoomus ehkä väijyy otollista hetkeä, että milloin voisi iskeä vaalituloksen kannalta parhaalla tavalla. Se tilanne ei ole vielä päällä.

Jos ay-liike panee riittävän tiukalle, siinä vaiheessa EK käy neuvomassa Sipilää oikealle tielle. Kuinka paljon siihen tarvitaan, on vaikea arvailla.

Käyttäjän Kirsiomp kuva
Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä

Erkki, katsopa alla:

3 §
Poikkeusolojen määritelmä

Poikkeusoloja tämän lain mukaan ovat:

1) Suomeen kohdistuva aseellinen tai siihen vakavuudeltaan rinnastettava hyökkäys ja sen välitön jälkitila;

2) Suomeen kohdistuva huomattava aseellisen tai siihen vakavuudeltaan rinnastettavan hyökkäyksen uhka, jonka vaikutusten torjuminen vaatii tämän lain mukaisten toimivaltuuksien välitöntä käyttöön ottamista;

3) väestön toimeentuloon tai maan talouselämän perusteisiin kohdistuva erityisen vakava tapahtuma tai uhka, jonka seurauksena yhteiskunnan toimivuudelle välttämättömät toiminnot olennaisesti vaarantuvat;

4) erityisen vakava suuronnettomuus ja sen välitön jälkitila; sekä

5) vaikutuksiltaan erityisen vakavaa suuronnettomuutta vastaava hyvin laajalle levinnyt vaarallinen tartuntatauti."

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20111552

---

Kohdassa 3) väestön toimeentuloon tai maan talouselämän perusteisiin kohdistuva erityisen vakava tapahtuma tai uhka, jonka seurauksena yhteiskunnan toimivuudelle välttämättömät toiminnot olennaisesti vaarantuvat;

Eikö yleislakko olisi tällainen em. 3) kohdan mukainen peruste?

Milloin presidentti sitten voisi 3) kohdan mukaisesti puuttua, ettei sitä katsottaisi poliittiseksi puuttumiseksi? Pitäisikö sen uhkan tulla aina rajojen ulkopuolelta?...

Ville Timari

Valitettavasti Tasavallan presidentin oikeudet jopa poikkeusoloissa ovat valmiuslain mukaan varsin rajalliset. Vaikka yleislakko toteutuessaan helposti täyttäisi kohdan 3) tunnusmerkit, 2. luku / 6§ edellyttää hallituksen ja presidentin yhteistoimintaa. Presidentti voisi kai periaatteessa vedota lain henkeen ja myöntää eron sitä pyytämättömällekin hallitukselle, mutta yhtä lailla hän voisi sen seurauksena myös saada osakseen varsin kovaa ja perusteltua arvostelua toimivaltuuksiensa ylittämisestä. Kumoutuisiko vai menisikö läpi tällainen hallituksen erotusyritys, kuka tietää.

Käyttäjän erkkilaitinen kuva
Erkki Laitinen

Yleislakko on vakava asia ja jatkuessaan siihen voinee soveltaa 3-kohtaa. Saattaahan tuo realisoituakin. Sipilä tuskin kykenee perääntymään ja ay ei ehkä anna periksi.

Käyttäjän Kirsiomp kuva
Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä

Erkki, jää siis nähtäväksi. Katsotaan kenen hermo pettää ;)

Itsekin 17 vuotta yrittäjänä toimineena, katson, että kyllä nyt pitäisi viheltää peli poikki. Ihan syyttömät tässä kärsivät - isojen poikien leikkiessä...

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

"Edellä esitetyn pohjalta hallitus jatkaa pienten yritysten työllistämiskynnyksen madaltamista koskevan hallituksen esityksen valmistelua, jos eduskunta antaa luottamuksen hallitukselle tässä asiassa".

Kirjoituksestasi ei käy ilmi, mistä asiasta on kyse, mutta veikkaan, että kyse on lakialoitteesta, joka helpottaisi irtisanomista alle 10 hengen yrityksissä.

Jos tosiaan on kyse tästä asiasta, on silmiinpistävää, että hallitus rinnastaa työllistämisen ja irtisanomisen toisiinsa.

Käyttäjän Kirsiomp kuva
Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä

Kyllä tekstissäni taitaa olla "potkulakiesitys", koetapa löytää.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset