Kirsiomp

Mitä HE 163/2018 tarkoittaa ihan käytännössä - Sari, Päivi, Laura, Sampo, Paavo?

 

"Hallituksen esitys laiksi edustajien valitsemisesta Euroopan parlamenttiin yleisillä välittömillä vaaleilla annetun säädöksen muuttamisesta tehdyn neuvoston päätöksen voimaan saattamisesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi edustajien valitsemisesta Euroopan parlamenttiin yleisillä välittömillä vaaleilla annetun säädöksen muuttamisesta tehdyn neuvoston päätöksen. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaisesti päätös tulee voimaan, kun jäsenvaltiot ovat hyväksyneet sen valtiosääntönsä asettamien vaatimusten mukaisesti. Esitykseen sisältyy ehdotus laiksi päätöksen voimaan saattamisesta. Päätös ei edellytä Suomen muun lainsäädännön muuttamista. Päätökseen sisältyvät säännökset tulevat päätöksen mukaan voimaan päätöksen hyväksymistä seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä.

Ehdotetun lain voimaantulosta säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella. Muutettuja säännöksiä on tarkoitus soveltaa ensimmäisen kerran vuonna 2019 toimitettavissa europarlamenttivaaleissa." - - (jatkuu alla)

https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2018/20180163

Katso myös:

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kirjelma/Sivut/U_31+2016.aspx

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kirjelma/Sivut/U_4+2016.aspx

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Käsittääkseni ei tule muutosta eu-vaaleihin. Luin HE:n jölkeen olevan SopimustekstiNEUVOSTON PÄÄTÖS (EU, EURATOM) 2018/994,
annettu 13 päivänä heinäkuuta 2018,..... neuvoston päätöksen 76/787/EHTY, ETY, johon mielipiteeni perustan. Edellytyksenä tietenkin on, että kansallista lainsäädäntöämme ei muuteta.

Käyttäjän Kirsiomp kuva
Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä

Sirpa, minusta tässä esityksessä on oleellista tämä:

"Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi Euroopan unionin neuvoston päätöksen, jolla vaalisäädöstä on muutettu. Esityksen tavoitteena on hankkia perustuslain 94 §:n 1 momentin mukaisesti eduskunnan hyväksyntä vaalisäädöksen muutoksille niin, että muutokset voivat tulla voimaan ajoissa ennen vuoden 2019 europarlamenttivaaleja. Uudet lainsäädännön alaan kuuluvat säännökset saatetaan perustuslain 95 §:n 1 momentin mukaisesti voimaan lailla."

Eikö tällainen lakien säätäminen mene jo perustuslain kiireellisenä säätämisenkin edelle? Jotenkin en nyt ymmärrä tätä.

Milloin on säädetty, että "Uudet lainsäädännön alaan kuuluvat säännökset saatetaan perustuslain 95 §:n 1 momentin mukaisesti voimaan lailla." Ja mitä se avattuna oikein tarkoittaa? Osaatko, Sirpa, sanoa sitä?

Katsoin myös näitä:

http://lainkirjoittaja.finlex.fi/3-perustuslaki-la...

http://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:supi...

Käyttäjän Kirsiomp kuva
Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä

Edellä olevassa HE 163/2018 lain voimaantulosta sanotaan, että "Ehdotetun lain voimaantulosta säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella."

Siis asetuksella? Millä perustein asetuksella? Miksei lailla?

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Asetuksella siksi, koska ei haluta, että kansanedustajat pääsisivät/ joutuisivat peukaloimaan asiaa, johon heidän ei Klikin mielestä ole mitään "aihetta" puuttua.

Siis säädöksen todelliseen sisältöön ja oikeusvaikutuksiin.

Tahtomattakin tulee mieleen jokusen vuoden takainen surullisen kuuluisa Naton kanssa tehty MOU-pöytäkirja, josta laaja eliitti vakuutti eduskunnalle, että se on pitkä prosessi, ja etenee hitaasti, ja tuodaan eduskunnan suureen saliin, jossa käydään laaja keskustelu, ja kaikki saavat haluamansa infon.
Mutta toisin kävi. Virkamies allekirjoitti. Tekstikin oliatlantinanglantia. Suomeksi asetuskokoelmaa ei saatu. IPU käännätti tekstin suomeksi.

Käyttäjän Kirsiomp kuva
Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä

HE 163/2018:

- - "2 Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset

Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi Euroopan unionin neuvoston päätöksen, jolla vaalisäädöstä on muutettu. Esityksen tavoitteena on hankkia perustuslain 94 §:n 1 momentin mukaisesti eduskunnan hyväksyntä vaalisäädöksen muutoksille niin, että muutokset voivat tulla voimaan ajoissa ennen vuoden 2019 europarlamenttivaaleja. Uudet lainsäädännön alaan kuuluvat säännökset saatetaan perustuslain 95 §:n 1 momentin mukaisesti voimaan lailla.

Vaalisäädöksen 1 artiklaan tehdään lisäys, jonka mukaan jatkossa Euroopan parlamentin jäsenet valitaan unionin kansalaisten edustajina. Lisäys ei edellytä muutoksia Suomen lainsäädäntöön.

Vaalisäädöksen 3 artiklassa säädetään jatkossa pakollisesta 2—5 prosentin äänikynnyksestä vaalipiireissä, joissa on enemmän kuin 35 paikkaa. Koska Suomesta valitaan Euroopan parlamenttiin vuonna 2019 yhteensä 14 edustajaa, eikä merkittävää Suomen paikkamäärän lisäystä ole näköpiirissä, muutos ei koske Suomea.

Vaalisäädökseen lisätään 3 a artikla, jossa määritellään ehdokkaaksi asettumisen vähimmäismääräajasta, jonka on oltava vähintään kolme viikkoa ennen vaalipäivää. Vaalilain 171 §:ssä säädetty ehdokasasettelun määräaika 40 päivää ylittää jo nykyisellään vaalisäädöksen vähimmäismääräajan. Lisäys ei siten edellytä muutoksia Suomen lainsäädäntöön.

Uuden 3 b artiklan mukaan jäsenvaltiot voivat sallia, että äänestyslipukkeisiin merkitään sen Euroopan tason poliittisen puolueen nimi tai logo, jonka jäsen kyseinen kansallinen poliittinen puolue tai yksittäinen ehdokas on. Vaalilain 51 §, jossa säädetään äänestyslipusta, ei salli ylimääräisten merkintöjen, kuten puolueen logojen, näkymistä äänestyslipussa. Suomi ei näin ollen salli artiklassa tarkoitettuja merkintöjä.

Lisättävän 4 a artiklan mukaan jäsenvaltiot voivat säätää mahdollisuudesta äänestää Euroopan parlamentin vaaleissa ennakkoon, postitse, sähköisesti ja internetissä. Siinä tapauksessa niiden on toteutettava riittävät toimenpiteet, joilla varmistetaan erityisesti tuloksen luotettavuus, vaalisalaisuus ja henkilötietojen suoja sovellettavan unionin oikeuden mukaisesti. Säännös on mahdollistava, ei velvoittava, eikä edellytä muutoksia Suomen lainsäädäntöön.

Vaalisäädöksen 9 artiklaan lisätään maininta siitä, että jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että kahteen kertaan äänestämisestä Euroopan parlamentin vaaleissa määrätään tehokkaat, oikeasuhtaiset ja varoittavat seuraamukset. Suomessa kahteen kertaan äänestäminen on jo säädetty rangaistavaksi rikoslain (39/1889) 14 luvun 3 §:ssä.

Uutena vaalisäädökseen lisätään 9 a artikla, jonka mukaan jäsenvaltiot voivat kansallisten vaalimenettelyjensä mukaisesti toteuttaa tarvittavat toimenpiteet, jotta niiden kolmansissa maissa asuvat kansalaiset voivat äänestää Euroopan parlamentin vaaleissa. Suomen lainsäädännössä ennakkoäänestäminen ulkomailla on ollut mahdollista jo pitkään, joten tältä osin muutoksia lainsäädäntöön ei ole tarpeen tehdä.

Uudessa 9 b artiklassa säädetään, että kunkin jäsenvaltion on nimettävä yhteysviranomainen, joka on vastuussa äänestäjiä ja ehdokkaita koskevasta tiedonvaihdosta muiden jäsenvaltioiden vastaavien viranomaisten kanssa. Vastaava säännös sisältyy jo nykyisellään direktiiviin niille unionin kansalaisille, jotka asuvat jäsenvaltiossa, mutta eivät ole sen kansalaisia, Euroopan parlamentin vaaleissa kuuluvaa äänioikeutta ja vaalikelpoisuutta koskevista yksityiskohtaisista säännöistä (93/109/EY, muutettu neuvoston direktiivillä 2013/1/EU). Tämä viranomainen Suomessa on Väestörekisterikeskus. Viranomaisen on 9 b artiklan mukaan alettava toimittaa vastaaville viranomaisille vähintään kuusi viikkoa ennen vaaleja tietoja sellaisista unionin kansalaisista, jotka on merkitty vaaliluetteloon tai jotka ovat asettuneet ehdokkaaksi muussa jäsenvaltiossa kuin siinä, jonka kansalaisia he ovat, sanotun kuitenkaan rajoittamatta niiden kansallisten säännösten soveltamista, jotka koskevat äänestäjien merkitsemistä vaaliluetteloon ja ehdokkaaksi asettumista. Muutos ei näin ollen edellytä uusia toimenpiteitä tai Suomen lainsäädännön muuttamista." - -

----

Siis edellä kerrottuihin asioihin ei olisi kansanedustajilla mitään sanomista?...

Käyttäjän Kirsiomp kuva
Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä

Katsokaa myös HE 162/2018:

"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaalilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta"

https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2018/20180162

PS. Huomatkaa kohta "3 Asian valmistelu":

"Esitys on valmisteltu oikeusministeriössä. Esityksestä pyydettiin kommentit Valtiovarainministeriöltä, Väestörekisterikeskukselta, Helsingin vaalipiirilautakunnalta, Suomen Kuntaliitolta, ministeri Lauri Tarastilta ja puoluerekisteriin merkityiltä puolueilta. Saaduissa kommenteissa (Valtiovarainministeriö, Väestörekisterikeskus, Helsingin vaalipiirilautakunta, Suomen Kuntaliitto, ministeri Tarasti, Suomen Keskusta r.p., Suomen ruotsalainen kansanpuolue r.p. ja Vihreä liitto r.p.) esitykseen sisältyviä ehdotuksia pidettiin tarkoituksenmukaisina ja toteuttamiskelpoisina."

Miksi eivät kaikki puolueet ottaneet kantaa?...

Käyttäjän Kirsiomp kuva
Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä

Luulisi myös alla olevan kiinnostaneen muitakin puolueita:

- - "2 Esityksen vaikutukset

Esityksellä ei ole merkittäviä taloudellisia tai yhteiskunnallisia vaikutuksia. Europarlamenttivaalien ehdokashakemusten tekemisen myöhentäminen parantaisi kuitenkin puolueiden ja muiden ehdokasasettajien mahdollisuuksia huolehtia ehdokasasettelusta tilanteessa, jossa vaalit toimitetaan vain kuusi viikkoa eduskuntavaalien jälkeen. Toisaalta ehdokashakemusten käsittelyyn varattu aika Helsingin vaalipiirilautakunnassa lyhenisi kahdella päivällä, mutta tämän ei kuitenkaan arvioida merkittävästi kiristävän hakemusten kokonaiskäsittelyaikataulua siitäkään huolimatta, että käsittely tulisi tapahtumaan käytännössä pääsiäispyhien aikana, mikäli ehdokkaiden lukumäärä pysyy samalla tasolla kuin aiemmissa europarlamenttivaaleissa (251 ehdokasta vuonna 2014 ja 241 ehdokasta vuonna 2009).

Ilmoituskorttien lähettäminen pelkästään sähköisesti johtaisi postituskulujen vähentymiseen, joskaan tässä vaiheessa ei voida vielä ennakoida sitä, kuinka moni äänioikeutettu tulee käyttämään sähköistä mahdollisuutta. Yleisesti ottaen ilmoituskortin sähköisen lähettämisen mahdollistamisen voidaan katsoa olevan linjassa valtionhallinnon yleisten digitalisaatiota koskevien edistämistavoitteiden kanssa." - -

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset