Kirsiomp

Ympäristöllisten lupamenettelyjen sujuvoittaminen ei vailla ongelmia

  • Ympäristöllisten lupamenettelyjen sujuvoittaminen ei vailla ongelmia

 

"Arviointineuvoston mukaan on ansiokasta, että hallituksen esityksessä tuodaan esille huomionarvoisia riskejä tavoitteiden toteutumisen näkökulmasta:

esitys ei välttämättä tehostakaan menettelyjä vaan saattaa tuoda yrityksille kustannuksia, ja kansalaisten osallistumismahdollisuudet ja ympäristönsuojelun taso saattavat heikentyä. Tarkkojen arviointien tekeminen on vaikeaa, koska laki on mahdollistavaa sääntelyä, jota yritykset hyödyntävät harkintansa mukaan. Toisin sanoen sääntelystä aiheutuvat keskeiset riskit poistuvat, jos yritykset eivät hyödynnäkään uusia menettelyjä."

Lue artikkeli kokonaan alla:

https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/arviointineu...

 

Huomaa erityisesti tämä:

2.4 Ympäristövaikutukset

- -"Esitysluonnoksen mukaan lupamenettelyjen yhteensovittamisella ei ole suoranaisia ympäristövaikutuksia, koska lupien edellytyksiä ei muuteta. Sääntely voi silti aiheuttaa välillisiä ympäristövaikutuksia, jos menettely vaikeuttaa haitankärsijöiden ja asianosaisten (ml. viranomaiset) mahdollisuuksia osallistua lupahakemuksesta kuulemiseen ja jos tieto kuulemisesta ei tavoita osallisia ottaen huomioon, että tilaisuus on tarjolla vain kertaalleen." - -

 

Lähde:

Lainsäädännön arviointineuvosto (Lausunto Dnro: VNK/1556/32/2018) 27.9.2018

https://valtioneuvosto.fi/documents/10616/6601425/Lausunto+luonnoksesta+...

---

Kuten huomaamme, normien purku eikä sujuvoittaminen, ns. yhden luukun periaate, ei sovi ympäristöllisten lupien kohdalla.

Ympäristöluvat vaativat edelleen aikaa, harkintaa ja kansalaisten kuulemista. EU-oikeuskin sitä edellyttää, mm. SEA-direktiivi, Faron yleispuitesopimus ja Århusin sopimus. Suomen perustuslaki 20 §:n merkitys on nyt myös kirkastumassa.

Maltti on nyt valttia hankesuunnittelussa ja kaavoituksessa wink   

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Katso HE 241/2016 (SEA-direktiivi):

- -"Euroopan komissio kiinnitti EU Pilot -tiedustelussaan 10.7.2015 Suomen viranomaisten huomion SEA -direktiivin saattamiseen osaksi Suomen lainsäädäntöä kaavoituksen ja maankäytön suunnittelun osalta. Komissio kiinnitti lisäksi Suomen viranomaisten huomion säännöksiin, jotka sisältyvät YK:n talouskomission, ECE:n, valtioiden rajat ylittävien ympäristövaikutusten arviointia koskevaan yleissopimukseen (SopS 67/1997) liitettyyn pöytäkirjaan strategisesta ympäristöarvioinnista (ECE:n SEA -pöytäkirja, SopS 69/2010), jonka sopijapuolia sekä EU että Suomi ovat, ja jota sovelletaan tiettyihin suunnitelmiin ja ohjelmiin, jotka laaditaan muun muassa kaavoitusta ja maankäyttöä varten.

Euroopan komissio huomautti edellä mainitussa EU Pilot -tiedustelussaan, että Suomen maankäyttö- ja rakennuslaki tai -asetus ei sisällä yksityiskohtaisia säännöksiä velvollisuudesta laatia ympäristöselostus kaavoituksen yhteydessä, eikä myöskään säännöksiä selostuksen sisällöstä. Suomen valtio on ilmoittanut Euroopan komissiolle, että maankäyttö- ja rakennusasetuksen kaavaselostuksen tietovaatimuksia koskeviin säännöksiin lisätään viittaus SEA -direktiivin liitteessä I tarkoitettuihin tietoihin, jotta kansalliset säännökset vastaisivat yksityiskohtaisesti direktiivin vaatimuksia." - - (kokonaan alla)

https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2016/20160241

--

Vauhti sujuvoittamisessa on jo liian kova... (2017)

https://www.kuntaliitto.fi/sites/default/files/med...

--

Katso myös:

http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255375-su...

Käyttäjän Sanna50 kuva
Sanna Tenkula

"Kuten huomaamme, normien purku eikä sujuvoittaminen, ns. yhden luukun periaate, ei sovi ympäristöllisten lupien kohdalla".

Ei todellakaan sovi!

Tuulivoimaa ei ole nykyiselläkään byrokratialla onnistuttu kaavoittamaan niin, ettei siitä olisi tullut suurta haittaa lähialueen ihmisille.

Tolkkua yhden luukun periaatteella ei toteudu myöskään murskaamoilla. Koska räjäytystoiminnasta on olemassa oma erityislainsäädäntö.
VARASTOINTI JA KULJETUS LOUHINTARÄJÄHTEIDEN KÄYTTÖÄ SÄÄTELEVÄT OHJEET, LAIT JA ASETUKSET:

Turvallisuusnäkökohdat onnettomuusriskin osalta olisi pitänyt varmistaa TUKES:n luvassa joita ei pystytä edes hakemaan asutuksen läheisyyden vuoksi.
kiinteistöt sijaitsevat räjähdysainevaaravaikutusalueilla onnettomuusvaara 390/2005 varastointi/ käsittely / käyttö. Tästä syystä ympäristö päätöksissä räjäytystoiminta jätetään huomioimatta.

Käyttäjän Sanna50 kuva
Sanna Tenkula

Miksi tehtiin asetus 800/2010 joka ei voi kumota eduskunnan säätämiä lakeja räjähteistä. Asetus antaa mahdollisuuden tulla asutuksesta 300- 500m päähän, mutta asetusta ei voi toteuttaa, koska on ristiriidassa;

Kyseinen ympäristö asetus ei voi kumota EU-lakeja Kemikaalisäädökset käsittävät lain vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden turvallisesta käsittelystä (390/2005) sekä asetuksen vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja turvallisesta varastoinnista (59/1999). Nämä säädökset perustuvat suuronnettomuusvaaran torjuntaan koskevaan SEVESO II-direktiiviin (EY/105/2003), jota Suomikin on sitoutunut noudattamaan.

http://sanna50.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253630-ymp...

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) käsittelee räjähteiden valmistusta ja varastointia koskevia lupia sekä valvoo räjähdevarastoja. Miksi valtavat räjäytystyömaat saavat toimia ilman lain velvoitteita ja vastoin MRL kaavamääräyksiä ja lakia 390/2005 20 §?

Asukkailla olisi hallintolain mukaan oikeus valittaa Tukesin luvista, mutta miten valitamme, kun lupakäsittelyä ei tehdä.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Hyvä kysymys Sanna, miten valittaa luvasta, jota ei ole? En oikein näe muuta mahdollisuutta kuin vaaratilanteessa kääntyä suoraan poliisi- ja pelastusviranomaiseen - ja yhtä aikaisesti molempiin, jotta voivat toimia yhdessä, ja olla siten todistamassa, jos toinen ei toimi. Lisäksi kantelu oikeuskanslerille voisi jotakin auttaa. Tosi hankalaa ja harmillista on.

Käyttäjän Sanna50 kuva
Sanna Tenkula

Poliisilla on tarkistus- ja valvontavelvollisuus, mutta eivät sitä tee.

Poliisin ohjeistus edellyttää poliisia toimimaan ja lainsäädäntö asettaa valvontavelvoitteita.

Ohjeistus löytyy POLIISI http://www.poliisi.fi/luvat/ilmoitus_rajaytystyosta

Asia 1. Turvatekniikan keskus; Tukesilta pitäisi olla ennakkoon haettu lupa räjäytystoiminnalle, mutta turvamääräykset estävät luvan hakemisen. Räjähdysaineen käyttöä ja varastointia saa harjoittaa vain Turvatekniikan keskuksen luvalla.

Asia 2. poliisi; Poliisia laki edellyttää, kun Tukesin luvat olisi haettu ja myönnetty sen jälkeen laki edellyttää poliisia tarkistamaan varastojen lain mukaisuuden laissa valvonta velvollisuus myös poliisilla: (79 § räjähteiden käyttö), (78 § ilmoitus räjäytystyöstä) ja ( 13 luku 60 § vaatimukset).

Ensinnäkin poliisia velvoittaa laki, miksei poliisi toimi? Tukesilta ei ole lupia eikä niitä asutuksen/ turvamääräyksien vuoksi voi edes saada. Poliisin valvonta vastuuseen kuuluu huomioida lain vaatimukset, ja Tukesin ja poliisin valvontaan kuuluu, että toiminnanharjoittajan on osoitettava, että varasto täyttää vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuuslain (390/2005) yleiset turvallisuusvaatimukset, räjähteiden valmistuksen, käsittelyn ja varastoinnin turvallisuusvaatimuksista annetun asetuksen (1101/2015) vaatimukset ja että varasto on toimintaa koskevien standardien mukainen. Vaatimuksia on myös räjähteiden valmistuksen ja varastoinnin valvonnasta annetussa asetuksessa (819/2015).

Käyttäjän Sanna50 kuva
Sanna Tenkula

Onko tarkoitus jatkaa, että laiton räjäytystoiminta sujuvoitetaan valvomattomuudella? Kymmeniä vuosia jatkunut laiton räjäytystoiminta asutuksien vieressä.

Ympäristölupa perustuu aina ympäristönsuojelulakiin. Lupa tai luvat määrittävät sitten mitä yhtiö saa tehdä, millaisista asioista sen pitää olla tietoinen ja mitä sen pitää tarkkailla. Murskaamot kautta maan toimivat valheellisilla ympäristöselvityksillä.
Konsulttifirmat tekevät papereilla louhimot meluttomaksi. Miljoonia kiloja vuodessa räjähdysaineita käytetään ja kertapaukut asutuksen vieressä yli 10 000 kg räjähdysainetta kerralla, ihmisiltä särkyy talot kilometrien päässä. Viranomaiset salaavat räjähteet ja niiden ympäristöhaittoja ei huomioida.

Asetus kivenlouhinnassa 800/2010 ei huomioi vähimmäisvaatimuksessa kuin "melun ja pölyn". Miten laiton räjähteiden käyttö on ylipäätään mahdollista lukuisilla louhimoilla ja murskaamoilla, kun laki edellyttää lupaa hakemaan Tukesilta koskien käyttöä, käsittelyä, valmistamista ja varastointia. Samoin kaava on huomioitava, koska onnettomuusvaarallista toimintaa ei voi sijoittaa mielivaltaisesti.

http://sanna50.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252718-ris...

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Sanna, katsopa tämä:

"Näin kemikaali- ja räjähdelaitoksia valvotaan"

https://tukes.fi/artikkeli/-/asset_publisher/nain-...

Pitääkö tämä paikkansa? Ja eikö louhimoilla ja murskaamoilla tehdä vastaavia tarkastuksia?

Käyttäjän Sanna50 kuva
Sanna Tenkula

Hallinto-oikeudet myöntävät päätöksissään, ettei hallinto-oikeudet voi antaa lupaa räjäytystoiminnalle maa-aines- ja ymp.luvissa, koska räjähteistä on oma erityislainsäädäntö.

KYSYN EDELLEEN miksi räjähteisiin liittyvä erityislainsäädäntö ja viranomaisten valvonnan annetaan pettää.

Näin Tukesin ylitarkastaja allekirjoituksellaan vahvistaa laittomuuden: Tukes 10.4.2017 antanut vastauksen.
"Hankasalonmäelle ei ole haettu varastolupaa. Toiminnanharjoittaja tietää, että varasto vaatisi Tukesin luvan. Asia on varmistettu toiminnanharjoittajan edustajalta 7.4.2017. Toiminnanharjoittajan hakiessa mahdolliselle räjähdevarastolle lupaa, tullaan turvallisuusvaatimusten täyttäminen (mm.suojaetäisyydet) selvittämään siten kuin säädökset edellyttää. Lisäksi laitetaan kuuleminen, johon asianomaiset voivat antaa muistutuksen ja mielipiteen asiasta”.

Käyttäjän Sanna50 kuva
Sanna Tenkula

Ympäristöllisten lupamenettelyjen sujuvoittaminen ei onnistu louhinta räjähteitä käytettäessä! Riskit ja onnettomuusvaara jätetään huomioimatta, koska räjähteisiin liittyvä lain vaatimukset huomioimatta vaikka miljoonia räjähde kiloja vuodessä käytetään asutuksien vieressä. kerta paukut n. 10 000 kiloa.
Lisäksi Suomessa on saatettu Seveso II -direktii­vin maankäytön suunnittelua ja tuotantolaitosten turvallisuutta koskeva osuus voimaan kemikaali- ja maankäyttö- ja rakennuslainsää­dännöllä. Maankäyttöä koskeva artikla 12.

VNA 800/2010 ei riitä 300 m matka räjäytystoiminnassa. Turvamääräykset, sirpale- ja paine-aaltovaara vaativat suojaetäisyyttä huomattavasti enemmän kuin 300 m. Räjähteiden käsittelyn turvallisuuslain (390/2005) yleiset turvallisuusvaatimukset, räjähteiden valmistuksen, käsittelyn ja varastoinnin turvallisuusvaatimuksista annetun asetuksen (1101/2015) vaatimukset jätetään huomioimatta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset