Kirsiomp

Sanna Tenkulalle, Hannu Arolle ja kaikille ympäristönsuojelijoille!

  • Sanna Tenkulalle, Hannu Arolle ja kaikille ympäristönsuojelijoille!
  • Sanna Tenkulalle, Hannu Arolle ja kaikille ympäristönsuojelijoille!

 

"Laki ympäristönsuojelulain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään ympäristönsuojelulakiin (527/2014) uusi 182 a § seuraavasti:

182 a §

Viranomaisen toimivalta eräissä tilanteissa

Jos ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavasta toiminnasta aiheutuu tai uhkaa aiheutua vakavaa vaaraa tai vakavaa haittaa terveydelle tai ympäristölle, valtion valvontaviranomainen voi ryhtyä sellaisiin ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi tai rajoittamiseksi välttämättömiin toimiin, jotka eivät pelastuslain 32 §:n mukaan kuulu pelastustoimintaan. Edellytyksenä toimiin ryhtymiselle on lisäksi, että:

1) toimien toteuttamista ei voida toiminnasta vastaavan tahon tosiasiallisen toimintakyvyn puuttumisen vuoksi varmistaa tämän lain 175 §:ssä tarkoitetussa menettelyssä; tai

2) toiminnasta vastaavaa tahoa ei viivytyksettä saada selville. Toiminnasta vastaavaa tahoa on mahdollisuuksien mukaan kuultava ennen toimiin ryhtymistä. Toimista on laadittava pöytäkirja ja toimista on tehtävä päätös viivytyksettä. Toimista viranomaiselle aiheutuneista kustannuksista vastaa toiminnasta vastaava taho.

Viranomaiselle aiheutuneiden kustannusten perinnästä säädetään verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa laissa (706/2007).

Tämä laki tulee voimaan päivänä ______kuuta 20__.

Helsingissä 6 päivänä syyskuuta 2018

Pääministeri Juha Sipilä

Asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen"

---

Laki ehdotetaan tulemaan voimaan mahdollisimman pian smiley

 

4.2 Vaikutukset viranomaisten toimintaan

Esityksen vaikutuksia viranomaisten toimintaan ja menettelytapoihin voidaan pitää kokonaisuutena arvioiden vähäisinä. Esitys ei vaikuttaisi viranomaisten nykyisiin tehtäviin ja keinoihin valvoa lain ja lupamääräysten noudattamista. Esityksellä selkeytettäisiin vallitsevaa oikeustilaa ja tehostettaisiin viranomaisten toimivaltuuksia toimia ehdotettavan säännöksen tarkoittamissa tilanteissa. Säännös tulisi sovellettavaksi todennäköisesti harvoin. Viranomaisille säädettäisiin oikeus, ei velvollisuus, ryhtyä tarvittaviin toimiin. Käytännössä vakavassa vaaratilanteessa toimia ei kuitenkaan voitaisi jättää toteuttamatta. Ehdotettava säännös edellyttäisi viranomaisilta uudenlaista osaamista sekä uusien menettelytapojen omaksumista ja käytäntöjen kehittämistä säännöksessä tarkoitettuja tilanteita varten. Esitys ei vaikuttaisi viranomaisten keskinäisiin toimivaltasuhteisiin, mutta edellyttäisi yhteistyötä eri viranomaisten välillä. Käytännön tilanteissa olisi ratkaistava esimerkiksi se, kuuluuko yksittäisen toimen suorittaminen pelastusviranomaisten vastuulle pelastuslain nojalla vai valtion valvontaviranomaisen vastuulle ympäristönsuojelulain nojalla. Lisäksi esimerkiksi maksukyvyttömään teollisuuslaitokseen tai kaivokseen liittyvässä vaaratilanteessa eri viranomaiset voivat olla tilanteessa toimivaltaisia toteuttamaan terveyden ja ympäristön suojelutoimia samanaikaisesti joko ympäristönsuojelulain tai esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaan kuuluvien vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain (390/2005) tai kaivoslain (621/2011) nojalla. Käytännön tilanteissa tehtäisiin tarvittaessa kiinteää yhteistyötä eri toimijoiden kesken.

4.3 Ympäristövaikutukset

Ehdotettavan säännöksen soveltamistilanteissa olisi kyse välittömästä hallintopakosta lakiin perustuvien velvoitteiden täyttämiseksi. Toimien toteuttaminen olisi terveyden ja ympäristön suojelun kannalta välttämätöntä vakavassa ympäristöriskitilanteessa. Esitys ei tiukentaisi voimassa olevia ympäristönsuojeluvaatimuksia. Esityksellä varmistettaisiin toimien toteuttaminen ilman tarvetta turvautua tapauskohtaisiin julkisselvitykseen tai muuhun menettelyyn pohjautuviin järjestelyihin. Viranomaisten mahdollisuus toimia viivytyksettä ehdotuksessa tarkoitetuissa, todennäköisesti harvoin ilmenevissä vakavissa vaaratilanteissa voisi yksittäisissä tapauksissa nopeuttaa vaaratilanteiden hallintaa ja rajata mahdollisia haitallisia ympäristö- ja terveysvaikutuksia.

4.4 Yhteiskunnalliset vaikutukset

Viranomaistoimista aiheutuneet kustannukset perittäisiin vastuutaholta mahdollisuuksien mukaan takaisin toimien toteuttamisen jälkeen, mikä toteuttaisi ympäristövastuulainsäädännön lähtökohtana olevaa aiheuttamisperiaatetta. Käytännössä kustannusten periminen takaisin esimerkiksi maksukyvyttömältä vastuutaholta voi osoittautua vaikeaksi. Kyse on silti tärkeästä lähtökohdasta sääntelyn toteuttamisessa. Takaisinperinnällä pyrittäisiin varmistamaan kustannusvastuun oikea kohdentuminen ja se, ettei säännös johtaisi toimijoiden riskinoton lisääntymiseen ja ansiottoman hyödyn tavoitteluun. Toimijalla ei siis tulisi olla mahdollisuutta hyötyä velvollisuuksiensa täyttämättä jättämisestä.

Sitä, voidaanko ehdotetun säännöksen katsoa joissain tilanteissa johtavan toimijoiden riskinoton lisääntymiseen, ei voida kuitenkaan kokonaan poissulkea. Viranomaisille aiheutuvien kustannusten takaisinperintä on tärkeässä asemassa pyrittäessä välttämään negatiivista ohjausvaikutusta esimerkiksi konkurssialttiiden yritysten toimintaan.

Konkurssitilanteessa se, onko viranomaisen saatava massa- vai konkurssivelan asemassa, vaikuttaa takaisinperinnän toteutumiseen, jos konkurssipesässä on varoja. Mahdolliset epäselvyydet velallisen taloudellisessa toiminnassa tulevat arvioitavaksi myös osana konkurssimenettelyä. Vastuu yritystoiminnassa aiheutetusta ympäristön pilaantumisesta sekä sen ehkäisemis- ja rajoittamiskustannuksista rajautuu yhtiöön ja sen toimielimiin sekä mahdollisesti johtohenkilöihin ympäristövastuulainsäädännön sekä yhtiö- ja rikosoikeudellisten periaatteiden mukaisesti.

Riski ympäristön pilaantumisesta johtuviin vaaratilanteisiin vaihtelee toimialoittain ja taloudellisista suhdanteista riippuen. Ehdotuksen voidaan arvioida jossain määrin lisäävän viranomaisten tietoon tulevien vaaratilanteiden määrää ja tarvetta puuttua niihin. Toimintaa tai toiminta-aluetta koskevaa määräysvaltaa käyttävän tahon, kuten kiinteistönomistajan tai konkurssipesän, edun mukaista voi kuitenkin olla ryhtyä tarvittaviin toimiin viipymättä itse esimerkiksi kiinteistön uhkaavan arvonalentumisen johdosta, jos varsinainen vastuutaho ei näihin toimiin ryhdy. Sen sijaan esitys saattaa jossain määrin vähentää yksityisten toimijoiden intressiä selvittää vaaratilanteita toimijoiden keskinäisillä järjestelyillä, kuten sopimalla ympäristövelvoitteista ja niiden siirtymisestä kiinteistökaupan yhteydessä.

5 Asian valmistelu

Tarve täydentää viranomaisten toimivaltuuksia esityksessä tarkoitetulla tavalla tunnistettiin toissijaisia ympäristövastuujärjestelmiä kehittävän työryhmän mietinnössä (YMra 23/2014). Työryhmä ei voinut toimeksiantonsa ja aikataulunsa puitteissa arvioida yksityiskohtaisesti tähän liittyviä sääntelytarpeita, mutta totesi, että toimivaltasäännösten täydentämistä tulisi harkita riippumatta siitä, millaisin ratkaisuin toissijaisten ympäristövastuutilanteiden rahoitus jatkossa järjestetään. Mietinnön johtopäätöksissä kuvattiin yleisellä tasolla toimivaltakysymyksen ratkaisussa huomioitavia tekijöitä. Toimivaltakysymyksen tärkeys ja tarve viranomaisten toimivaltuuksien täsmentämiseksi korostui mietinnöstä annetussa lausuntopalautteessa. 

Esitysluonnos oli lausuntokierroksella 3.7—14.8.2015. Yhteensä 25 tahoa lausui asiasta (oikeusministeriö, sisäministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, valtiovarainministeriö, Metsäteollisuus ry, Teknologiateollisuus ry, Korkein hallinto-oikeus, Suomen ympäristökeskus, Suomen Kuntaliitto, Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Elinkeinoelämän keskusliitto, Suomen luonnonsuojeluliitto ry, Natur och Miljö rf, Öljy- ja biopolttoaineala ry, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes, Kemianteollisuus ry, Ympäristövakuutuskeskus, Konkurssiasiamiehen toimisto, Suomen asianajajaliitto, Suomen palopäällystöliitto ja Onnettomuustutkintakeskus). 

Esitys sai lausuntokierroksella laajaa kannatusta. Esityksen nähtiin muun muassa selkiyttävän viranomaisten toimintaedellytyksiä ja varmistavan kiireellisten toimien toteuttamisen vakavissa vaaratilanteissa sekä parantavan viranomaisten reagointikykyä. Viranomaisten voimavarojen turvaamista ja osaamisen vahvistamista esityksessä tarkoitettujen tilanteiden varalta pidettiin tärkeänä sääntelyn toteuttamisessa. Viranomaistoimista aiheutuvien kustannusten takaisinperintää pidettiin tärkeänä lähtökohtana, vaikka takaisinperinnän käytännön toteutuminen olisi epävarmaan esityksessä tarkoitetuissa olosuhteissa. Eräiltä osin esityksen ja siinä esitetyn lainsäädäntöratkaisun katsottiin kaipaavan uudelleentarkastelua. Kehittämistarpeina tuotiin esiin muun muassa tarve selventää esityksen suhdetta muuhun lainsäädäntöön sekä viranomaisten keskinäisiä rooleja ja tehtävien rajapintoja. Lisäksi korostettiin maksukyvyttömyyden määrittelyn haasteellisuutta sekä niin sanottua moral hazard -riskiä viranomaisten tehdessä toimia varsinaisen vastuutahon sijasta. Viranomaistoimista aiheutuvien kustannusten asemaan eri perintätilanteissa, kuten saatavan asemaan konkurssipesän massa- tai konkurssivelkana, tulisi kiinnittää huomiota. Myös esityksen suhdetta toissijaiseen ympäristövastuujärjestelmään tulisi täsmentää. Keskeinen viranomaistoimien turvaamista koskeva kysymys on toimiin tarvittavan rahoituksen järjestäminen akuutissa vaaratilanteessa. Lausuntopalautteessa esitettiin myös harkittavaksi viranomaisten toimivallan täsmentämistä hallinnollisissa viranomaissäädöksissä ympäristönsuojelulain sijasta. 

Lausuntopalautteessa esiin nostetut huomiot on otettu huomioon esitysluonnoksen jatkovalmistelussa muun muassa selkiyttämällä esityksen suhdetta muuhun lainsäädäntöön, erityisesti voimassaolevan ympäristönsuojelulain mukaisen välillisen hallintopakon käyttämiseen ja ympäristövastuulakiin, sekä täsmentämällä viranomaistoimiin ryhtymisen edellytyksiä ja toimien käytännön toteuttamista. Säännös täydentäisi pilaantumisen torjuntaa koskevaan yleislakiin eli ympäristönsuojelulakiin sisältyviä hallintopakkosäännöksiä, joiden soveltamisessa olisi tarvittaessa tehtävä kiinteää yhteistyötä eri tilanteessa toimivaltaisten viranomaistahojen kesken. Viranomaistoimista johtuvien kustannusten takaisinperinnällä pyrittäisiin estämään sääntelystä johtuva toimijoiden riskinoton lisääntyminen ja ansiottoman hyödyn tavoittelu. Kustannusten takaisinperintää koskevat kysymykset eri perintätilanteissa tulevat ratkaistavaksi tapauskohtaisesti voimassa olevaa lainsäädäntöä soveltaen ja oikeuskäytännössä tehdyt linjaukset huomioon ottaen. Viranomaistoimista aiheutuvien kustannusten takaisinperintään vaikuttaa kustannusten asema massa- tai konkurssisaatavana mahdollisessa käynnissä olevassa konkurssimenettelyssä. Tämän odotetaan täsmentyvän oikeusministeriössä käynnissä olevan ympäristövastuiden asemaa konkurssitilanteissa selkeyttävän työn edetessä (OM 25/41/2015). 

6 Riippuvuus muista esityksistä

Oikeusministeriön konkurssilainsäädäntöä uudistavan työryhmän (OM 25/41/2015) mietintö hallituksen esityksen muodossa on valmistunut ja ollut lausunnoilla huhti- ja toukokuun 2018 aikana. Esitykseen sisältyy ehdotus konkurssilain uudeksi 16 a luvuksi, jossa säädettäisiin konkurssipesän julkisoikeudellisesta ympäristövastuusta. Säädösmuutos selventäisi konkurssipesän toimimisvelvollisuutta ja vastuuta kustannuksista tilanteissa, joissa ympäristön pilaantumisesta tai ympäristön haitallisesta muuttumisesta aiheutuisi tai uhkaisi aiheutua vakavaa vaaraa tai vakavaa haittaa terveydelle tai ympäristölle. Konkurssipesän velvollisuuksien täsmentäminen konkurssilaissa ja niiden toimeenpano voi edellyttää viranomaisten ympäristönsuojelulakiin perustuvien toimivaltuuksien tarkistamista." - -

Lähde ja koko teksti alla olevassa linkissä (edellä olevat tekstin tummennukset omia):

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_116+2018.aspx

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (14 kommenttia)

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Kirjoitukseni otsikon ei ole tarkoitus sulkea pois luonnonsuojelijoita tai ihmis- sekä eläinterveydestä ja terveellisestä asuin- ja toimintaympäristöstä huoltakantavia ihmisiä. Ei suinkaan:

Otsikkokenttä on vain niin lyhyt, että siihen ei saa mahdutettua kovin paljoa siitä, mitä otsikkoon yleensä haluaisin laittaa, jotta se tavoittaisi juuri ne henkilöt, joille blogi on nimenomaisesti suunnattu...

Lisäksi kun toivoisi aina uusien ihmisten löytävän arvokkaan yhteisen asiamme: terveellisen ja viihtyisän ympäristön ja Suomen ainutlaatuisen luonnon.

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

Olisisiko Ville sulkenut Talvivaaran, jos tuo lakimuutos olisi ollut voimassa? Hannukainen se porskuttaa eteenpäin ja Rautuvaaran palauttaminen luonnontilaan on muisto vain, aikeenakin.
Sesongin aikana voi kaikki tutustua käytäntöjen nykytilaan Ylläksen kupeessa, ruskaretken ohessa. Mikä muuttuu vastaisuudessa?

Valamoa sentään piispatkin pitää pinnalla, ainakin kuvitteellisesti.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Martti, aiheellista pohdintaa.

"Koko Saimaa saastuu kaivoksen takia" — grafiittikaivoshanke herättää vastustusta Heinävedellä

https://esaimaa.fi/uutiset/lahella/0be0168a-ad39-4...

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Kovin kiirettä pitää lainvalmistelijoilla tällä hallituskaudella - hikeä pukkaa kun katsoo alla olevaa listaa:

"Eduskunnalle vaalikauden 2015-2019 lopulla annettavat hallituksen esitykset" (39 sivua)

https://valtioneuvosto.fi/documents/10184/321857/H...

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

https://m.youtube.com/watch?feature=youtu.be&v=dHP...

Terveyshaittaa aiheuttavasta toiminnasta ei voida tehdä poliittisesti hyväksyvää päätöstä, sen kieltää kaikki lait ja asetukset.

Suuret tuulivoimalat asutusten lähellä ovat kaikki laittomia.

Hallituksen päätös että sekundatuotteesta maksetaan kolminkertainen hinta aiheutti hallitsemattoman rynnäkön apajille. Suomen valtion takuu on vieläkin kova sana ulkomaisille yrityksille. 4000 miljoonaa euroa on iso potti rahaa, kyllä sillä parantaisi niin terveydenhuollon kuin tiestön rapautunutta tilaa.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Kiitos, Hannu, "Infra sound. Mariana Alves-Pereira. Ahlainen, Finland. 8.9.2018" -esityksestä, joka on tulkin avulla käännetty kokonaan suomeksi (Kai Ylikoski 10.9.2018).

Käykääpä kaikki kuuntelemassa ja katsomassa erinomaista esitystä - niin teen nyt minäkin:

https://www.youtube.com/watch?feature=youtu.be&v=d...

"What is infra sound and what it does to you..." Mikä on infraääni ja mitä se vaikuttaa sinuun...

Biolääketiedettä opiskellut Alves-Pereira toimii tällä hetkellä professorina Lusafonan yliopistossa Lissabonissa.

Tässä sama Mariana Alves-Pereiran esitys infraäänestä englanniksi (ilman tulkkausta suomeksi). INFRASOUND AND LOW FREQUENCY NOISE - Ljubljana 2018, Zeleni Krog 13.6.2018:

https://www.youtube.com/watch?v=ZXCZ3OyklrE

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Tässä vielä infraäänen terveyshaitoja kymmenien vuosien aikana tutkineen asiantuntijan luennolta juttu. Asiaa ei ole syytä vähätellä, ei faktoihin poliittinen kanta vaikuta mitään. Ja muuten vaan vielä kerran, se työmiehen julkistama lepakkojen räjähtäminen on tosiasia, ei niiden sisäelimet kestä jyrkkiä ilmanpaineen vaihtelua.
https://www.suomenuutiset.fi/

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Katso myös "Tuulivoima ajoi perheen kodistaan. Ajankohtainen kakkonen TV2, 13.10.2015", erään perheen tarina (asuvat noin 1,5 km:n päässä tuulivoimalasta):

https://www.youtube.com/watch?v=6VHDu0k78nk

ja "Tuulivoiman terveysvaikutukset tilaisuus 5.10.2017" (tallennettu STM.n streamista)". Ylikoski.

https://www.youtube.com/watch?v=7YV72QScbmk

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Hyödylliset linkit alla:

http://www.ym.fi/fi-FI/Kansainvalinen_yhteistyo/Ka...

http://www.ym.fi/fi-FI/Luonto/Luonnon_monimuotoisu...

---

Katsokaa erityisesti SEA-direktiivi:

Pöytäkirja strategisesta ympäristöarvioinnista (ECE:n SEA-pöytäkirja), 2003 (SopS69/2010)

69/2010 (Annettu: 11.06.2010)

Tasavallan presidentin asetus strategisesta ympäristöarvioinnista tehdyn pöytäkirjan voimaansaattamisesta ja pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta

http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/2010...

Käyttäjän Sanna50 kuva
Sanna Tenkula

"Laki ympäristönsuojelulain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään ympäristönsuojelulakiin (527/2014) uusi 182 a § seuraavasti:

182 a § Viranomaisen toimivalta eräissä tilanteissa.

Tähänkin asti on ollut laki viranomaisten velvollisuudesta toimia, mutta valvomattomuus ympäristö asioissa ja pallottelu on johtanut siihen, että kukaan ei toimi. Tuulivoimaloiden kohdalla on nähty, ettei kukaan toimi samoin murskaamoilla joissa luvat haetaan niin väärillä ja virheellisillä tiedoilla ettei todellisen toiminnan kanssa ole mitään tekemistä.
" Käytännössä vakavassa vaaratilanteessa toimia ei kuitenkaan voitaisi jättää toteuttamatta".
Kyllä ne valitettavasti jätetään toteuttamatta ja sama peli jatkuu.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Sanna, Hannu & co! Odotetaan, että ko. laki tulee voimaan. Sehän voi olla hyvinkin tehokas ase oikein käytettynä...

Käyttäjän Sanna50 kuva
Sanna Tenkula

Valvontaviranomaisella on aina velvollisuus ryhtyä toimiin, mikäli ympäristölupaa ei noudateta.

Ympäristövalvonnan tarkoituksena on varmistaa, että ympäristössä tapahtuvat toiminnot ovat lakien, asetusten sekä viranomaisten antamien lupien ja määräysten mukaisia.

Ympäristövalvonta koostuu valvontaviranomaisen toimista, joilla varmistetaan lainsäädännön noudattaminen, luvan myöntämisen edellytysten täyttyminen sekä luvan ja lupamääräysten valvominen. Valvontaviranomaisen on ryhdyttävä hallinnollisiin ja/tai oikeudellisiin toimenpiteisiin, jos valvontaviranomainen saa tietää, että toiminnanharjoittaja rikkoo ympäristölainsäädäntöä.

Maa-aineslaissa on hallintopakkoa ja rangaistuksia koskevat säännökset lainvastaiseen toimintaan syyllistyttäessä MAL 14 §. Jos ainesten ottamiseen ryhdytään vastoin lain tai sen nojalla annettuja säännöksiä taikka muutoin laiminlyödään niiden mukaisten velvollisuuksien täyttäminen, menettelytapa vastaa muun ympäristölainsäädännön ratkaisuja.

Valvontaviranomaisen on velvoitettava asianomainen noudattamaan säännöksiä, poistamaan tai muuttamaan tehdyn työn vaikutukset taikka palauttamaan vallinnut olotila ja täyttämään velvollisuutensa sakon uhalla tai sillä uhalla, että tekemättä jätetty suoritetaan laiminlyöjän kustannuksella (MAL 14 §).

Louhinta alueet tuhotaan lupa-ehtojen vastaisesti ja alueet jäävät kuin sotatantereet vaaralliseksi, vaikka MAL:ssa on maisemointipakko. Pihapiirinikin ympäristörikos on edelleen maisemoimatta, kuten kunta tuo esille: ”Alue on vaarallinen ja turvaton”.

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

Että on kiva, kun vastuuministeri on Lintilä, siis seuraavassa, vai onko sittenkään? Paljonko tuo veronmaksajille (ihmisroskille) maksaa?

https://www.satakunnankansa.fi/satakunta/kaupungin...

Niin ne jää tehtaat kuin kaivoksetkin, kun pääoma lähtee. Lintilä oli kovasti sitä mieltä Hannukaisesta, että "kyllä nyt yksi kaivos lisää Lappiin mahtuu". Tuskin kävi katsomassa Rautuvaaraa.

Talvivaarassa pätee edelleen Nuasjärven ihme.

Ja heti helpotti:
https://www.talouselama.fi/uutiset/te/75a5bcde-a90...

Käyttäjän Sanna50 kuva
Sanna Tenkula

Päästö huijauksien on loputtava ja tähän tulisi eduskunnan panostaa. Kansanedustajille on mennyt näyttöjä ja tietoa kuinka, (melu ym) päästöt ja ympäristöhaitat halutaan vääristellä ja eivät saa virkakunnassa aikaan minkäänlaista liikettä.

Ympäristönsuojelulaissa määriteltyyn yleiseen, jokaista toiminnanharjoittajaa koskevaan selvilläolovelvollisuuteen toiminnan ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista (YSL 5 §).

Laki on selvä ympäristölupahakemuksen tulee sisältää kattavat, toiminnan päästöjä ja vaikutuksia sekä ympäröivän luonnon tilaa koskevat selvitykset, ja tarvittaessa myös ympäristövaikutusten arviointiselostus.

Puolueetonta melumittausta ei ole, koska kymmeniä vuosia konsulttien ja meluasiantuntijoiden mallinnukset ovat täysin rikollista toimintaa.

Kun konsultti toimii selvästi “puuhatalon” tilaamana, miksei toimi viranomainen, jolla on laissa määrätty velvollisuus selvittää, onko toimittu säännösten tai määräysten vastaisesti. Kuitenkin ysl.-laki edellyttää: “Mittausten on oltava pätevästi tehtyjä ja mittausraporttien todenmukaisia”.

Oikeusvaltioon kuuluu sekin, että kansalainen saa oikeussuojaa myös julkista valtaa vastaan ja hallintolain 31 §:n mukaan viranomaisen velvollisuus on asian selvittäminen. Asia on selvitettävä luotettavasti. Luotettavuus tarkoittaa sitä, että mittausten on oltava pätevästi tehtyjä ja mittausraporttien todenmukaisia, näytteiden oltava huolellisesti ja oikealla tavalla otettuja.

Kukaan ei kotiaan jätä huvikseen Tuulivoimalankaan lähellä vaan naap.suhdel 17 § mukainen kohtuuton rasitus.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset