Kirsiomp

Tarvitaan kuntakohtaista tiedotusta jätevesijärjestelmien uudistamiseksi

 

Jätevesijärjestelmien uusiminen

Puutteellisesti toimivat kiinteistökohtaiset jätevesijärjestelmät tulee uusia 31.10.2019 mennessä pohjavesialueella ja sadan metrin säteellä lähimmästä vesistöstä. Muualla jätevesijärjestelmät tulee saattaa kuntoon viimeistään samalla, kun kiinteistössä tehdään isompi remontti.

Vuodesta 2004 alkaen kiinteistöiltä on vaadittu nykyisen lainsäädännön mukaista jätevesien puhdistamista. Uudistuksen voi unohtaa myös, jos kiinteistö liitetään viemäriverkostoon. Kunnostus on tarpeeton myös silloin, jos kiinteistöllä on vain kantovesi ja kuivakäymälä.

Ennen 9.3.1943 syntyneet saavat ikävapautuksen uudistuksesta vakituiseen asuntoonsa.

Lykkäystä määräajasta 31.10.2019 voi hakea kunnasta, jos jäteveden määrä jää huomattavan pieneksi tai kustannukset nousevat kohtuuttoman korkeiksi.

Yli sadan metrin päässä vesistöstä sijaitsevassa kiinteistössä jätevesijärjestelmän uusiminen on ajankohtainen, jos rakennetaan vesikäymälä, vesi- ja viemärilaitteistoihin tehdään luvanvarainen korjaus- tai muutostyö tai tehdään rakennuksen rakentamiseen verrattavissa oleva korjaus- tai muutostyö.

Edelliset poiminnat suoraan alla olevasta linkistä:

www.ym.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Jatevesiviikko_alkaa_Ota_loppukiri_kunno

--

Jätevedenkäsittelyn lainsäädäntö

Haja-asutuksen jäteveden käsittelyä koskeva lainsäädäntö uudistui keväällä 2017. Uusi valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (157/2017) ja ympäristönsuojelulain (527/2014) muutos (19/2017) tulivat voimaan 3.4.2017. Lainsäädännön muutoksessa jäteveden käsittelyvaatimuksia nostettiin asetuksen tasolta lain tasolle ja säädöksiä selkeytettiin. Merkittävin  muutos tuli puhdistusvaatimusten noudattamisen siirtymäaikoihin, joiden pääperusteina ovat nyt vesiensuojelulliset tekijät. Jos kiinteistö sijaitsee enintään 100 m päässä vesistöstä tai merestä tai pohjavesialueella, on järjestelmä kunnostettava 31.10.2019 mennessä. Kiinteistön sijaitessa näiden alueiden ulkopuolella, on järjestelmä uusittava puhdistusvaatimukset täyttäväksi, kun kiinteistöllä tehdään vesijärjestelmiä tai muuta suurempaa luvanvaraista remonttia tai tietynlaisia korjaus- tai muutostöitä.

Edellä mainittujen säädösten lisäksi jätevesistä ja niiden käsittelyssä syntyvistä jätteistä on säädetty mm. maankäyttö- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa, jätelaissa, terveydensuojelulaissa ja -asetuksessa, vesihuoltolaissa ja lannoitevalmistelaissa. Kunnat voivat antaa tarkempia ja valtakunnallista tasoa tiukempiakin paikallisia määräyksiä mm. ympäristönsuojelumääräyksissä ja rakennusjärjestyksessä.

Lähde:

https://vesiensuojelu.fi/jatevesi/etusivu/lainsaadanto-pahkinankuoressa/

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Käyttäjän Kirsiomp kuva

- -"Vanhan kesämökin tai omakotitalon jätevesijärjestelmän voi tehdä samaan tapaan päin honkia kuin järjestelmän uusimiseen velvoittavan niin sanotun paskalain valmistelu eteni aikanaan." - -

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005658531....

Historiaa uudistuksesta:

https://timoheinonen.fi/keskustan-jatevesiasetus-o...

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

Oheistamassasi lainauksessa on hauska luonnehdinta:
Sillä keskustalainen jätevesiasetus on kyllä kuin entisen sotamiehen asento; siitä ei tule korjaamalla hyvää vaan on syytä tehdä kokonaan uusi.

Oheistamistasi lainauksista löytyy:
Kuntakohtaisilla määräyksillä otetaan huomioon paikalliset olosuhteet
Paikalliset olosuhteet voivat tehdä alueen enemmän jätevesivaikutuksille herkiksi, kuin mitä valtakunnallinen sääntely olettaa. Tällaisia olosuhteita ovat mm. tärkeät pohjavesiesiintymät, herkät vesistöt tai tiivis asutus.

Seurailen tätä kunnassa, jota ei todellakaan voi luonnehtia tiiviiksi asutukseksi. Siellä kunta on se merkittävä saastuttaja. Vuosi vuodelta, läpi tilastointihistorian, kunnan jätevesipäästöt ylittävät puhdistamolle asetettavat vaatimukset. ELY on asiasta tietoinen, mutta sille riittää, kun kunta ilmoittaa tehostavansa puhdistamon kontrollointia. Päästökohde on todella herkkä vesistö. Mitähän kunta tiedottaisi?
Muuta ei sitten tapahdukaan. Viime talvena käyttöhäiriö oli jälleen yksi pahimmista ja johti koko puhdistamon prosessin ohjaamisen suoraan valuman kautta vesistöön.
Tiilikainen antoi meille kaksi vuotta sitten ohjeita. Asia ei kuulu poliitikoille. Jos viranomainen ei noudata lakia, haastakaa oikeuteen. Esimerkkikuntakin on kepulaisjohtoinen. Minne se viemäriliittyjä ne jätevedet ohjaa ja parantuuko tilanne?
Pääkaupunkiseudulla mysteerinen typpipäästö sotki puhdistusprosessin. Bakteerit ei selviä kaikesta. Nyt tehdään siihen prosessiin johtavia hulevesiliittymiä ja jälleen vero-ohjatusti. Tulee olemaan kiintoisaa kuulla, miten prosessi toimii, mutta rahaprosessi, se kulkee yhteen suuntaan, eikä Stadi ole edes kepu-enemmistöinen.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Martti, ihan tutulta kuulostaa, valitettavasti.

Jyväskylässä oli vast' ikään samantyylinen jätevedenpuhdistamon ylivuoto tulvavesien vuoksi Nenäinniemen puhdistamolla. Puhdistamolta oli valunut ainakin viikko kakkavesiä Päijänteeseen. Ely ei tainnut olla ihan hereillä asiasta. Onkohan ne nyt korjattu seuraavia tulvia ajatellen, tiedä häntä.

Jyväskylässä aiotaan tulvavesiluokitusta muuttaa huonompaan suuntaan esimerkiksi kaupungin halkovan Tourujoen rannoilla, vaikka tulvariskit ilmastonmuutoksen ja sään ääri-ilmiöiden vuoksi ovat menossa toiseen suuntaan. En ymmärrä ko. ajattelua lainkaan.

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

Yksittäiset vahingot on jotenkin ymmärrettäviä, mutta ei se, että tilanne jatkuu, viraomaisen puuttumatta, rakenteellisena vuodesta vuoteen. Pysyväisyysongelma on esimerkissäni fosforipäästö. Yksittäiset, koko puhdistamon kapasiteettia koskevat häiriöt, ovat olleet harvinaisempia.
Kunnan toimintaa, valitettavasti, elämänkokemukseni vuoksi "ymmärrän". Tuollaista viranomaistoimintaa en opi ymmärtämään koskaan -Talvivaarankaan jälkeen. Suomi ei ole vapaa korruptiosta ja sitä on politiikassakin. Kysymys kuuluu kuinka paljon?

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Tottakai joka kunnassa saa neuvoja mihin tahansa luvalliseen rakentamiseen.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Esa, on kaikkien etu, että tiedotus asiasta olisi oikea-aikaista ja riittävää:

- jätevesijärjestelmien toimittajilla olisi säännöllisesti töitä
- uusimiset eivät ruuhkautuisi eikä näin niiden hinnat nousisi suotta
- uusimatta jättämisestä annetussa ajassa ei rangaista
- uusinnat tehtäisiin perustellusti ja oikeilla menetelmillä ja ammattitaidottomat reppufirmat ei pääsisi hälskäämään epäkelvolla palvelulla ja tuotteella

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Jätevesijärjestelmän uusiminen vaatii luvan. Kunnan tehtävä on valvoa, että vain asianmukaiset suunnitelmat saa toteuttaa.
Asiantuntmusta kuntasektorilta kyllä löytyy.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Kaikki jätevesijärjestelmiin tehtävät työt eivät ole uusimista. Voivat olla myös vanhan korjaamista/päivittämistä.

Niin kuntasektorilla kuin yksityiselläkin on asiantuntemuksessa tässä vaihtelevuutta. Kuntakohtaisesti myös luvat ja valvonta poikkeavat toisistaan.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Onkohan tuossa jätevesijärjestelmien uusintaa koskevassa lainsäädännössä osuttu oleelliseen ? Jos aidan toisella puolella samaan aikaan ajetaan pellolle lannotteeksi tonneittain eläinten virtsaa ja lantaa.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Markku, hyvä pointti. Kokonaiskatsaus niin asumisen kuin maatalouden päästöihin kullakin paikalla olisi varmasti tarpeen. Ei ammuta härkäsellä kärpästä, jos aidan takana - ja ihan naapurissa - onkin itse asiassa se "pahis".

Tähänkin tarvitaan niitä käyntejä paikan päällä: verkossa tai puhelimessa annettu neuvonta ei yksin riitä.

Käyttäjän Sanna50 kuva
Sanna Tenkula

Talvivaarakin on viranomaisten lepsuuden vuoksi johtanut mittaviin tuhoihin sama on murskaamoiden touhu ollut vuosikymmeniä. Päästöjä aiheuttaa muutkin, kuin maatalous.

Vesienhoidon keskeisenä tarkoituksena on suunnitella ja toteuttaa toimenpiteet, joilla voidaan saavuttaa vesienhoitolain mukaiset ympäristötavoitteet. Meitä on satoja tapauksia Ei mitään selvityksiä hulevesistä:
Lupahakemusten yhteiskäsittely maa- ainesten oton yhteydessä on aina huomioitava pohjaveden suojelunäkökohdat. Maa- aineslaki, ympäristönsuojelulaki, kemikaalilaki ja vesilaki sisältävät säännöksiä pohjaveden suojelusta ottotoiminnan yhteydessä.
Vesilain mukaista käsittelyä edellyttävässä suunnitelmassa tulee selvittää maa- ainesten oton vaikutukset pohjaveden tasoon ja laatuun.

Vesilain mukaiset luvat ja selvitykset puuttuvat murskaamoilta/louhimoilta. Tältäkin osin toiminta on villiä ja valvomatonta.

Pohjaveden pilaamiskielto koski kaikkea maaperässä olevaa, ympäristönsuojelulain 8 §:n 1 momentissa suojattua pohjavettä, eikä ainoastaan vedenottamoiden alueiden pohjavettä.
Ympäristönsuojelulaissa on maaperän pilaamiskielto (7 §) ja pohjaveden pilaamiskielto (8 §).

Ennakkopäätös on olemassa: Pohjaveden pilaamiskielto koski kaikkea maaperässä olevaa, ympäristönsuojelulain 8 §:n 1 momentissa suojattua pohjavettä, eikä ainoastaan vedenottamoiden alueiden pohjavettä.
Vuosikirjanumero KHO:2010:28 Antopäivä 10.5.2010 Taltionumero 1087 Diaarinumero 521/1/09

HUOMATKAA KUINKA PALJON VETTÄ LOUHOSMONTUSSA myönnetään olevan (230 000 m3.)ja vesilaki edellyttää lupia, kun vettä lasketaan 250 m3/vrk.
HUOMATKAA MITEN LUVATTOMUUS jatkuu "Vesiä lasketaan montusta maa-aines lupapäätöksessä sivu 5. 2000- 2700 m3/vrk"
EIKÖ tämä vesi määrän laskeminen jo edellytä vesilain mukaisia lupia, kun myönnetään vrk laskettavan "(2000-2700 m3/vrk)".
Vesilaki edellyttää lupia 250 m3/vrk ja lisäksi kaikki maaperään tulevat myrkyt huomioimatta.

Lisäksi vesilain 10 luvun 6 §:n mukaan jäteveden johtamiseen toisen ojaan tarvitaan vesilain mukainen lupa.

Näin hienosti lain vaatimukset sivutettaan; " Alueella olevassa louhosaltaassa on arvioitu olevan vettä 230 000 m3. Louhos on tarkoitus tyhjentää ennen ottamistoiminnan aloittamista pumppaamalla vettä pääasiassa suunnitelma-alueen eteläpuolella kulkevaan ojaan (tiloille Loisenaro ja Kiviaro). Tarvittaessa vettä pumpataan myös alueen pohjoispäässä kulkevaan Hanhiojaan, jolloin vettä kulkeutuu tilojen Laurila 425–402-3-89, Pikkuniitty 425–402-49-2 ja Rauhala 425–202-126-0 ojituksiin." ja lisäksi kaikki maaperään tulevat myrkyt huomioimatta.

Aina unohdetaan lainsäädännön vaatimukset kivenlouhintaa koskien vaikka laki ja asetukset edellyttää maaperän suojelu, vedet ja viemäröinti.mm. Halimajärvi on happamoitunut louhinnan seurauksesta. kalat kuolee ym.

laki edellyttäisi vesilain mukaisia lupia. Sekä maa-aineslain että ympäristönsuojelulain ohjauskeinoilla on menettelyllinen ja sisällöllinenkin yhteys muun muassa kaavoitusta, vesien käyttöä ja luonnonsuojelua koskeviin lupajärjestelmiin. Maa-aineslaki, ympäristönsuojelulaki, kemikaalilaki ja vesilaki sisältävät säännöksiä pohjaveden suojelusta ottotoiminnan yhteydessä.

Lupahakemukseen ei ole liitetty selvitystä pinta- ja louhosvesistä, niiden käsittelystä ja poisjohtamisesta mikä on ristiriidassa ympäristönsuojelulain kanssa. Murskaamotoiminta aiheuttaa ympäristöön eri työmenetelmistä maaperään kuormittavia tekijöitä. Kaikki koneista peräisin olevat öljyt, kivipöly, suolaus, räjähdysainejäämät, ym. leviävät valumavesien mukana ympäristöön ja pohjavesiin. Vedet sisältävät sameutta aiheuttavaa kiintoainetta. Hulevesiin liukenee ottamisalueelta esimerkiksi räjähdysaineista peräisin olevaa typpeä ja pintamaiden läjitysalueelta ravinteita.

Kallion louhinnassa suurimman yksittäisen riskin pohjavedelle aiheuttaa räjähdysaineet. Räjäytyksestä syntyvät haitta-aineet, pintavedet, epäpuhtaudet ja mahdolliset muut kemikaalit pääsevät esteettä alueen pohjavesiin. kemikaalit räjähdysaineet aiheuttavat voimakasta typpipitoista vesien kautta kulkevaa ja orgaanista rehevöitymistä.

Räjähdysainevarastointi ja käyttö vaativat pohjaveden suojelua, josta ei ole mitään tietoja lupahakemuksissa. Räjähdysaineet vesilain mukaiset selvitykset puuttuu Tukes- ohjeet K 3-2006 pohjavesien suojelu.

Jätevesijärjestelmä ei täytä jätevesien valtioneuvoston asetuksessa 542/2003 esitettyjä käsittelyvaatimuksia. ( VNA 542/2002, YSL 4,5,7,8,42,43 § JL 4,6 §)

Tarkkailusuunnitelmaa laadittaessa on huomioitava myös valtioneuvoston asetus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006).

Lainaus YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Hallitussihteeri 3.9.2010 Elise Sahavirta:
www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=121649&lan=en
Kivenlouhimot, muu kivenlouhinta ja kivenmurskaamot aiheuttavat ympäristön pilaantumista, joka ilmenee pääasiassa meluna, pölynä sekä pohjaveden ja maaperän pilaantumisen vaarana. Lisäksi toiminnoista saattaa aiheutua pintavesien tai kaivojen pilaantumisen vaaraa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset