Kirsiomp

Kiinteistöjen verotusarvot uudistettavana (lausuntokierros 28.9. saakka)

 

Kiinteistöverotusta on tarkoitus uudistaa niin, että verotusarvot vastaisivat paremmin alueen hintatasoa ja rakentamiskustannuksia.

Uudistuksen tavoitteena ei ole nostaa tai laskea kiinteistöveroa, mutta verorasitus jakautuisi osin uudella tavalla eri kiinteistöjen kesken. Valtiovarainministeriö lähetti lakiluonnokset lausuntokierrokselle 17.8.2018.

Selvitysten mukaan rakennusten ja maapohjan verotusarvot ovat jääneet yleisesti jälkeen kustannus- ja hintakehityksestä. Lisäksi maapohjan hinnat ovat eriytyneet alueellisesti ja rakennustyyppejä on tullut lisää sen jälkeen, kun nykyinen järjestelmä on otettu käyttöön. Tämä aiheuttaa epätasapuolista kohtelua verovelvollisten välillä.

Uudistuksen tavoitteena on luoda selkeä, ymmärrettävä ja yksinkertainen arvostamisjärjestelmä rakennuksille ja maapohjalle. Uusi järjestelmä olisi oikeudenmukaisempi, koska verotusarvot päivittyisivät vuosittain uusimpien tietojen perusteella. Tähän saakka rakennusten verotusarvojen perusteita on tarkistettu kaavamaisesti rakennuskustannusindeksin muutosta vastaavasti. Tonttihintoja taas on tarkistettu vain alueittain ja harvakseltaan.

Verotusarvot pohjautuisivat hinta- ja kustannustietoihin

Ehdotuksen mukaan verotusarvot määräytyisivät seuraavasti:

Rakennusten verotusarvo perustuisi rakennustyypin keskimääräisiin uudisrakentamiskustannuksiin alueittain. Niistä otettaisiin kuitenkin huomioon vain 70 prosenttia (varovaisuusperiaate). Lisäksi otettaisiin huomioon rakennuksen koko ja ikä. Peruskorjaus ei enää vaikuttaisi ikäalennukseen. Monien yksittäisten ominaisuustietojen huomioimisesta verotusarvon laskennassa luovuttaisiin. Tilastokeskus tuottaisi tilastoaineiston perusteella eri rakennustypeille keskimääräisen uudisrakentamiskustannuksen neliö- tai kuutiometriä kohden.

Maapohjan verotusarvo perustuisi maapohjan markkinahintaan ja käyttötarkoitukseen. Maanmittauslaitos muodostaisi hinta-aluekartan, jonka mukaisista hinnoista verotusarvo olisi 70 prosenttia. Hinta-alueet ja niille vuosittain määriteltävät aluehinnat perustuisivat toteutuneisiin kiinteistöjen kauppahintatietoihin, osin myös asuntojen kauppahintatietoihin.

Verotusarvojen perusteet kaikkien nähtäville

Kansalaiset voisivat tarkastella Verohallinnon karttapohjaisessa palvelussa rakennusmaan verotusarvojen perusteena olevia hinta-alueita ja niiden aluehintoja. Vastaavasti myös rakennustyyppikohtaiset rakentamiskustannukset olisivat avoimesti nähtävillä Tilastokeskuksen sivuilla.

Molemmilla sivustoilla olisi myös tarkemmat perustelut ja menetelmäkuvaukset arvojen määrityksestä.

Verotuksen taso tarkoitus pitää nykyisellään

Kiinteistöverotus uudistuisi kahdessa vaiheessa:

Nyt valmisteltava esitys nostaisi kiinteistöjen verotusarvoja. Ensi vuoden syksyllä on tarkoitus antaa toinen esitys, joka alentaisi kiinteistöveroprosentteja. Samalla olisi perusteltua asettaa maapohjalle erillinen veroprosentti. Tämä esitys jäisi seuraavan hallituksen annettavaksi.

Uudistuksen lähtökohtana on, että kiinteistöverotuksen taso pysyy keskimäärin ennallaan. Kunnat päättäisivät soveltamiensa kiinteistöveroprosenttien suuruudesta lain määrittämien vaihteluvälien rajoissa kuten nykysinkin.

Uudet perusteet käyttöön vuonna 2020

Lausuntokierros jatkuu 28.9.2018 saakka. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa loppuvuonna.

Lainmuutosten on tarkoitus tulla voimaan ensi vuonna. Uusia arvostamisperusteita sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2020 toimitettavassa kiinteistöverotuksessa.

Lähde ja lisätietoja: valtiovarainministeriön tiedote.

--

Edellä oleva teksti: Alma Talent Pro

https://pro.almatalent.fi/article/kiinteistojen-verotusarvoihin-ehdoteta...

--

Niille, joita kiinteistöverot enemmän kiinnostavat niiden määräytymisperusteiltaan, ks. "Kiinteistöjen arvostaminen kiinteistöverotuksessa", korvaa ohjeen A12/200/2018 (antopäivä 15.8.2018).

Tässä ohjeessa käsitellään kiinteistöjen arvostamista kiinteistöverotuksessa:

https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/48219/kiinteist...

Lisätietoja myös täällä:

Kysymyksiä ja vastauksia kiinteistöverotuksen uudistamisesta pdf 294kB
Lausuntopyyntö ja lakiluonnokset (hankesivut)
Faktalehti: Kiinteistöverotus uudistuu vuonna 2020
Tietoa kiinteistöverouudistuksesta

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän HeikkiRinnemaa kuva
Heikki Rinnemaa

:)

--
Selvitysten mukaan rakennusten ja maapohjan verotusarvot ovat jääneet yleisesti jälkeen kustannus- ja hintakehityksestä. Lisäksi maapohjan hinnat ovat eriytyneet alueellisesti ja rakennustyyppejä on tullut lisää sen jälkeen, kun nykyinen järjestelmä on otettu käyttöön. Tämä aiheuttaa epätasapuolista kohtelua verovelvollisten välillä.
---

Eikä maapohjan ja rakennusten verotusarvot pitäisi koko maassa olla sama, silloin se olisi tasapuolista kohtelua?

Eli €/m2 maapohjan verotuksen osalta
ja €/asuntoneliömetri rakennuksen osalta.

Nythän verotusarvon määrittele markkinatalous, eli asuntojen markkinahinnat, rakennuksen ikä, jne.

Eikö siis maapohjan ja rakennusten verotusarvot pitäisi koko maassa olla sama, €/m2 silloin se olisi tasapuolista kohtelua?

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Heikki, kaupungistumisen, etelän ja pääkaupunkiseudun vetovoiman myötä pohjoisen Suomen kiinteistöjen maapohjat sekä rakennukset käyvät aina vaan arvottomammiksi.

Eikö ole oikeus ja kohtuus, jos omaisuuden arvo pohjoisessa vähenee tai katoaa kokonaan, että verotusarvo seuraa mukana?

Miksi arvottomasta pohjoisen kiinteistöstä tulisi maksaa kiinteistöveroa samaan malliin kuin etelän kallimmiilla leveyksillä?

Se, että uudessa mallissa ns. huojennus-% on 30 eli vain 70 % rakennuksen ja maapohjan arvosta huomioidaan uudessa kiinteistöverossa, hyödyttää kalliiden kiinteistöjen omistajia huomattavasti enemmän:

Ehdotuksen mukaan verotusarvot määräytyisivät seuraavasti:

- -"Rakennusten verotusarvo perustuisi rakennustyypin keskimääräisiin uudisrakentamiskustannuksiin alueittain. Niistä otettaisiin kuitenkin huomioon vain 70 prosenttia (varovaisuusperiaate). Lisäksi otettaisiin huomioon rakennuksen koko ja ikä. Peruskorjaus ei enää vaikuttaisi ikäalennukseen. Monien yksittäisten ominaisuustietojen huomioimisesta verotusarvon laskennassa luovuttaisiin. Tilastokeskus tuottaisi tilastoaineiston perusteella eri rakennustypeille keskimääräisen uudisrakentamiskustannuksen neliö- tai kuutiometriä kohden." - -

- -"Maapohjan verotusarvo perustuisi maapohjan markkinahintaan ja käyttötarkoitukseen. Maanmittauslaitos muodostaisi hinta-aluekartan, jonka mukaisista hinnoista verotusarvo olisi 70 prosenttia. Hinta-alueet ja niille vuosittain määriteltävät aluehinnat perustuisivat toteutuneisiin kiinteistöjen kauppahintatietoihin, osin myös asuntojen kauppahintatietoihin." - -

https://vm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/kiinteis...

--

Nyt olisikin tärkeää saada ehdotuksessa olevat hinta-aluekartat ja niiden laskenta oikeudenmukaiseksi. Tämä on nyt sitä politiikkaa.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Mutta näinkin asiaa voi tarkastella:

- - "Pellervon taloustutkimuksen maaliskuussa 2015 Omakotiliitolle tekemän selvityksen mukaan omakotitaloasujat maksavat enemmän kiinteistöveroja kuin asunto-osakeyhtiöissä asuvat. Kiinteistöveron arvo on suhteellisesti ankarampi pienituloisilla kuin suurituloisilla ja määrällisesti eniten kiinteistöveroja maksavat 45-74 –vuotiaat. Kiinteistöverojen osuus asuntokunnan ansioista on suhteellisesti korkein yli 75-vuotiailla. Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Tampereella asuvat omakotitaloasujat maksavat muita ryhmiä selvästi korkeampia kiinteistöveroja." - -

https://www.omakotiliitto.fi/asuminen/maaraykset_j...

Tästä siteerattuun Pellervon vuoden 2015 selvitykseen:

https://www.omakotiliitto.fi/files/233/Kiinteistov...

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Uudistettavana oleva kiinteistövero liittyy kiinteästi uuteen tietosuojalakiin, ks. alla:

1) Luonnos 17.8.2018:

https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/66d20861-7d4...

2) Hallituksen esitys HE 9/2018 vp:

Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n yleistä tietosuoja-asetusta täydentäväksi lainsäädännöksi

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi tietosuojalaki. Lailla täydennettäisiin ja täsmennettäisiin Euroopan unionin yleistä tietosuoja-asetusta. Esityksessä ehdotetaan, että samalla kumottaisiin henkilötietolaki sekä laki tietosuojalautakunnasta ja tietosuojavaltuutetusta.

Ehdotettu laki olisi henkilötietojen käsittelyyn sovellettava yleislaki. Yleistä tietosuoja-asetusta täydentävänä ja täsmentävänä se ei muodostaisi itsenäistä ja kattavaa sääntelykokonaisuutta, vaan sitä sovellettaisiin rinnakkain tietosuoja-asetuksen kanssa. Tietosuojalain sääntelystä voitaisiin erityislainsäädännössä poiketa, jos poikkeaminen olisi mahdollista tietosuoja-asetuksen kansalliselle lainsäätäjälle antaman harkintamarginaalin puitteissa.

Ehdotetussa laissa säädettäisiin henkilötietojen käsittelyn oikeusperusteesta ja erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvien tietojen käsittelystä eräissä tilanteissa, tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoamiseen lapselle sovellettavasta ikärajasta, valvontaviranomaisesta, oikeusturvasta sekä eräistä tietojenkäsittelyn erityistilanteista.
Esityksessä ehdotetaan lisäksi muutoksia rikoslakiin sekä sakon täytäntöönpanosta annettuun lakiin.

Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 25 päivänä toukokuuta 2018."- - (jatkuu alla)

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsity...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset