Kirsiomp

Päätös YVA-menettelyä edellyttävästä hankkeesta valituskieltoon v. 2019?

 

Hallituksen esitys HE 102/2018 vp

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain liitteen 1 muuttamisesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Ympäristövaikutusten arvioinnista annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi niin, että ympäristövaikutusten arviointimenettelyä edellyttävien hankkeiden luettelon sisältävä lain liite uudistettaisiin.  

Esityksen tavoitteena on hankeluettelon ajantasaistaminen, sisällön selkeyttäminen sekä yhdenmukaistaminen mahdollisimman pitkälle tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arviointia koskevan direktiivin liitteenä olevan hankeluettelon kanssa, kuitenkin ottaen huomioon Suomen ympäristön erityispiirteet. Direktiivin lisäksi hankeluettelon tulee vastata Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomission yleissopimusta valtioiden rajat ylittävien ympäristövaikutusten arvioinnista sekä Suomen ja Viron kahdenvälistä sopimusta valtioiden rajat ylittävien ympäristövaikutusten arvioinnista. 

Direktiivin mukaiseksi ehdotetaan muutettavaksi osa luonnonvarojen ottoa ja käsittelyä koskevista hankkeista, metalliteollisuuden, kemianteollisuuden sekä energian ja aineiden siirtoa koskevat hankkeet sekä osa jätehankkeista. Kansallisia kokorajoja ehdotetaan perustelluista syistä säilytettäväksi kaivoshankkeissa, kiven, soran ja hiekan otossa sekä osassa metsä-, suo- ja kosteikkoluonnon muuttamista koskevia hankkeita, jäte- sekä vesistön rakentamis- ja säännöstelyhankkeita, vesihuoltohankkeita sekä öljyn, petrokemian ja kemiallisen tuotteiden varastointihankkeita. Lisäksi ehdotetaan, että arviointimenettelyn soveltamista selkeytetään bioetanolin ja bioöljyn valmistuksessa sekä uraanin talteenotossa sivutuotantona. Uraanin koetoiminta rajataan koskemaan vain laboratoriossa tai koerikastamossa tapahtuvaa pienimuotoista käsittelyä. Ydinlaitoksia koskevien hankkeiden osalta ehdotetaan terminologian ajantasaistamista. 

Hankeluetteloon esitetään lisättäväksi kalankasvatus, turkiseläinten pito, toriumin louhinta, talteenotto, rikastaminen ja käsittely sekä Suomen ja Viron kahdenvälisen sopimuksen edellyttämä Suomen ja Viron väliset tunnelit.  

Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2019." - - (jatkuu alla olevassa linkissä, kaikki tekstien lihavoinnit omia)

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_102+2018.aspx

---

Huomaa erityisesti ko. hallituksen esityksestä kohta 7:

7 Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys

Ehdotetulla muutoksella tuotaisiin YVA-menettelyn piiriin aina kuuluvien hankkeiden luetteloon uusia, todennäköisiltä ympäristövaikutuksiltaan merkittäviä hankkeita. Lisäksi muutoksella pyritään selventämään hankeluettelon tulkintaan liittyviä epäselvyyksiä. Ehdotettuun muutokseen liittyvät keskeiset perusoikeudet ovat vastuuta ympäristöstä koskeva perustuslain 20 §, oikeusturvaa koskeva 21 § ja 18 §:ssä säädetty elinkeinovapaus.  

Perustuslakivaliokunta on (PeVM 25/1994 vp) edellyttänyt perusoikeuksien rajoittamiselta sitä, että rajoitukset perustuvat laintasoiseen säädökseen, ne ovat tarkkarajaisia ja riittävän täsmällisesti määriteltyjä, rajoitusperusteet ovat perusoikeusjärjestelmän kannalta hyväksyttäviä sekä painavan yhteiskunnallisen tarpeen vaatimia. Lisäksi edellytetään, että lailla ei säädetä perusoikeuden ytimeen kuuluvaa rajoitusta, rajoitukset ovat välttämättömiä tavoitteen saavuttamiseksi, laajuudeltaan oikeassa suhteessa perusoikeuksien suojaamaan oikeushyvään ja rajoituksen taustalla olevaan yhteiskunnallisen intressin painoarvoon ja perusoikeutta rajoitettaessa huolehditaan riittävistä oikeusturvajärjestelyistä. Lisäksi rajoitukset eivät saa olla ristiriidassa Suomen kansainvälisoikeudellisten ihmisoikeusvelvoitteiden kanssa.  

Ympäristöperusoikeus  

Perustuslain 20 §:n 1 momentin mukaan vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Säännöksen mukainen vastuu ympäristöstä (ympäristöperusoikeus) toteutuu aineellisen lainsäädännön kautta. Säännöksen piiriin kuuluvat sekä ympäristön tuhoutumisen tai pilaantumisen estäminen että aktiiviset luonnolle suotuisat toimet.  

Säännös ilmaisee ihmisten kaikinpuolisen vastuun sellaisesta taloudellisen ja yhteiskunnallisen toiminnan kokonaislinjasta, joka turvaa elollisen ja elottoman luonnon monimuotoisuuden säilymisen (ks. HE 309/1993 vp, s. 66/II). Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä koskevan lain tarkoituksena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja yhtenäistä huomioon ottamista ympäristöön vaikuttavassa suunnittelussa ja päätöksenteossa sekä samalla lisätä kaikkien tiedon saantia ja osallistumismahdollisuuksia. Ehdotetun lain säännöksillä selkeytetään ja joiltain osin laajennetaan niiden hankkeiden luetteloa, jotka kuuluvat aina arviointimenettelyn soveltamisalaan. Tämän voidaan katsoa edistävän ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain tarkoituksen toteutumista, sekä selkeyttävän sen soveltamisalaa. Ehdotetuilla säännöksillä on näin ollen merkitystä ympäristöperusoikeuden toteutumisen turvaamisessa.  

Kansalaisten osallistuminen  

Perustuslain 20 §:n 2 momentin mukaan julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon. Ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä koskeva viranomaisten päätöksentekomenettely perustuu pitkälti joko ympäristönsuojelulain omiin säännöksiin tai yleiseen hallintomenettelyä koskevaan lainsäädäntöön. Ympäristövaikutusten arviointimenettely on ympäristöä koskevan päätöksenteon viitekehyksessä osaltaan kansalaisten osallistumismahdollisuuksia varmistava menettely. Ehdotetulla lailla selkeytetään niiden hankkeiden joukkoa, jotka kuuluvat arviointimenettelyn piiriin. Ehdotetulla lailla on merkitystä kansalaisten osallistumismahdollisuuksien toteutumisessa.  

Oikeusturva 

Perustuslain 21 §:n 1 momentin mukaan jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi. Oikeudesta hakea muutosta YVA-menettelyn soveltamista koskevaan päätökseen säädetään YVA-lain 37 §:ssä. Ehdotetulla muutoksella ei tehtäisi muutoksia mainittuun pykälään, mutta koska sen seurauksena eräät hankkeet siirtyisivät YVA-menettelyn soveltamispäätöksen piiristä aina YVA-menettelyn piiriin kuuluvien hankkeiden joukkoon, ei niiden osalta olisi enää mahdollista saattaa YVA-menettelyn tarvetta muutoksenhaun alaiseksi.  

YVA-menettelyä edellyttävät hankkeet on ehdotetussa muutoksessa määritelty aikaisempaa selkeämmin ja tarkkarajaisemmin, minkä voidaan katsoa parantavan hankkeesta vastaavien oikeusturvaa muutoksenhakumahdollisuuden poistumisesta huolimatta. YVA-menettelyn aina vaativien hankkeiden luetteloon lisättäväksi ehdotetut hankkeet on määritelty tarkkarajaisesti ja täsmällisesti ehdotetun lain liitteessä 1. Ehdotettu muutos on tarpeellinen ympäristövaikutusten tehokkaan arvioinnin kannalta, mikä puolestaan kytkeytyy ympäristöperusoikeuteen liittyvien tavoitteiden toteutumisen varmistamiseen. Muutoksenhakumahdollisuuden poistumisesta aiheutuvalle oikeusturvan rajoittamiselle on siten hyväksyttävät ja painavat perusteet. 

Elinkeinovapaus  

Perustuslain 18 §:n 1 momentin mukaan jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla. Elinkeinovapauden periaatetta pidetään elinkeinonharjoittamista koskevana pääsääntönä, josta poikkeaminen on kuitenkin mahdollista muiden tärkeiden yhteiskunnallisten etujen puoltaessa sitä. 

Ehdotetuilla muutoksilla ei olisi välitöntä vaikutusta elinkeinonvapauteen, sillä YVA-menettely ei lain mukaan ole esteenä tietyn hankkeen toteuttamiselle. Muutoksilla voi kuitenkin olla elinkeinonvapauteen välillisiä vaikutuksia, sillä YVA-menettelyn piirissä olevaa hanketta koskevaa lupaa ei saa myöntää ennen kun lupahakemukseen on liitetty ympäristövaikutusten arviointiselostusta ja perusteltua päätelmää. Lisäksi lupapäätöksen käsittelyssä on otettava arviointiselostus ja perusteltu päätelmä huomioon. Kun ehdotetulla muutoksella aina YVA-menettelyn piiriin kuuluvien hankkeiden luetteloon lisättäisiin uusia hankkeita, voivat näiden osalta välilliset vaikutukset elinkeinonvapauteen lisääntyä elinkeinonvapautta rajoittavasti. Nämäkin vaikutukset kohdistuvat tosin vain joihinkin hankkeisiin, sillä suurin osa hankeluetteloon lisättäväksi ehdotetuista uusista hankkeista on myös voimassa olevan lainsäädännön järjestelmässä ollut YVA-menettelyn piirissä, tosin menettelyn soveltamista koskevalla yksittäistapauspäätöksellä. YVA-menettelyn aina vaativien hankkeiden luetteloon lisättäväksi ehdotetut hankkeet on määritelty tarkkarajaisesti ja täsmällisesti ehdotetun lain liitteessä 1. Ehdotettu muutos on tarpeellinen ympäristövaikutusten tehokkaan arvioinnin kannalta, mikä puolestaan kytkeytyy ympäristöperusoikeuteen liittyvien tavoitteiden toteutumisen varmistamiseen. Elinkeinovapauteen mahdollisesti aiheutuville vähäisille rajoituksille on siten hyväksyttävät ja painavat perusteet. Ehdotettu muutos turvaa perustuslain 20 §:n tavoitteita. 

Edellä selostetun perusteella esitys on sopusoinnussa perustuslain kanssa ja laki voidaan säätää tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä." - -

---

Annetaanko tulevaisuudessa ensin uuden LUOVA-viraston päätös, josta ei ole valitusoikeutta ja kaupan päälle vielä YVA-menettelystä annetusta päätöksestä langetettu valituskielto? Siis valituskiellon tuplavarmistus.

Normienpurkuako? Ei vaan oikeusturvan purkua! sad

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (23 kommenttia)

Käyttäjän Kirsiomp kuva

YVA-lain 37 §:

Muutoksenhaku arviointimenettelyn soveltamista koskevaan päätökseen

Hankkeesta vastaava saa hakea muutosta 13 §:ssä tarkoitettuun päätökseen sekä 36 §:n nojalla tehtyyn päätökseen, jolla hankkeesta vastaavan esitys on hylätty, valittamalla siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Valitettaessa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätöksestä toimivaltainen hallinto-oikeus on se, jonka tuomiopiirissä pääosa kysymyksessä olevasta hankkeesta sijaitsee.

Edellä 13 §:ssä tarkoitettuun päätökseen ei saa muutoin erikseen hakea valittamalla muutosta. Se, jolla on oikeus hakea muutosta hanketta koskevaan lupapäätökseen, saa kuitenkin hakea muutosta päätökseen, jolla on katsottu, ettei ympäristövaikutusten arviointimenettely ole tarpeen, samassa järjestyksessä ja yhteydessä kuin hanketta koskevasta lupapäätöksestä valitetaan.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella on oikeus hakea valittamalla muutosta hallinto-oikeuden päätökseen, jolla hallinto-oikeus on kumonnut sen 1 momentissa tarkoitetun päätöksen.

Lähde Finlexissä:

https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170252

Käyttäjän Sanna50 kuva
Sanna Tenkula

Erittäin tärkeää asiaa Kirsi!

YVA Monesti tuodaan virheellisesti esille, että YVA koskisi vain 25 ha alueita.
YVA luettelossa ei näy murskaamoita eikä louhimoita vaikka,räjähdysaineet vaativat YVA:n ja Tukesilta luvat, murskaamoilla ja louhimoilla. Hankkeiden yhteisvaikutuksia ei ole selvitetty ympäristö eikä maa-aineslain mukaisessa lupamenettelyssä.

Miten ympäristölupa yleensäkään annetaan yritykselle, joka johtaa jatkuvasti harhaan hakemuksissaan ja salaa räjäytystoiminnan, YVA:N ja louhinta räjähteisiin liittyvän erityislainsäädännön vaatimukset?

http://sanna50.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234242-mur...

YVA-menettelyn tarkoituksena on tuottaa lisätietoa merkittävistä haitallisista ympäristövaikutuksista päätöksentekoa varten. YVA arviointimenettelystä annetun lain (468/1994) mukainen YVA arviointia MAA 1 §:n 6 kohta 2 momentti. ja MAA 2 § 4) selvitys ympäristöhaittojen vähentämiseksi suunnitelluista toimenpiteistä, arvio toimintaan liittyvistä riskeistä, onnettomuuksien estämiseksi suunnitelluista toimista sekä suunnitelma toiminnan ympäristövaikutusten tarkkailusta. YVA-laissa tarkoitettua arviointimenettelyä ei ole suoritettu vaikka merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia räjäytystoiminta aiheuttaa. YVA-lain 17 §:n 2 momentti.

YVA Monesti tuodaan virheellisesti esille, että YVA koskisi vain 25 ha alueita.

On tärkeää huomata, että YVA-laissa (2 §) ympäristövaikutus on määritelty laajasti. YVA-menettelyssä arvioidaan hankkeen välittömiä ja välillisiä vaikutuksia mm. ihmisen terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen, alueen elinympäristöihin, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen, yhdyskuntarakenteeseen, maisemaan ja kulttuuriperintöön sekä luonnonvarojen hyödyntämiseen.

YVA-menettelyn arvioinnin tarvetta koskevat lähtökohdat:

Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994) mukainen ympäristövaikutusten arviointia MAA 1 §:n 6 kohta 2 momentti. ja MAA 2 § 4) selvitys ympäristöhaittojen vähentämiseksi suunnitelluista toimenpiteistä, arvio toimintaan liittyvistä riskeistä, onnettomuuksien estämiseksi suunnitelluista toimista sekä suunnitelma toiminnan ympäristövaikutusten tarkkailusta.

Päätöksessä ei ole otettu huomioon maa-aineslakiin liittyviä muita toimintaa sääteleviä lakeja. mm. ottamisen vaikutuksista ympäristöön räjähdysaineita käytettäessä. Maa-aineslaki jo edellyttää ympäristövaikutuksen arviointia.

Laki 2005/390 koskee myös ymp.arviointi. Räjäytystoiminta olisi edellyttänyt lupaviranomaisilta hankkeen ympäristövaikutuksista selvitystä.

Kallioaines irrotetaan maaperästä ylisuurilla panostuksilla räjähdysaineita käyttäen.

YVA:n yhtenä kohtuuttoman haitan perusteena voidaan käyttää naapuruussuhdelain tarkoittamia rasituksia. Pitää arvioida toiminnan ympäristövaikutukset, hankkeesta aiheutuva haitta, onnettomuusvaara ja riskit, valtava räjäytystyömaa asutuksen viereen.

KHO:2012:79
Alueellinen ympäristökeskus oli ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (jäljempänä YVA-laki) 6 §:n 1 momentin nojalla mainitun lain mukaisena yhteysviranomaisena antamassaan päätöksessä todennut, ettei maa-ainesten ottamista koskevaan hankkeeseen ollut sovellettava ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (jäljempänä YVA-menettely) YVA-lain 4 §:n 2 momentin nojalla. Kunnanhallituksen myönnettyä sittemmin hankkeelle maa-aineslain mukaisen luvan F ja hänen asiakumppaninsa olivat valituksessaan hallinto-oikeudelle vaatineet, että maa-aineslain mukainen lupa kumotaan. Vaatimusta oli perusteltu muun ohella sillä, että maa-aineslain mukaiset luvan myöntämisedellytykset eivät täyttyneet ja sillä, että hankkeeseen olisi tullut soveltaa YVA-menettelyä.

Hallinto-oikeus oli ratkaissut F:n ja hänen asiakumppaninsa valituksen samana päivänä annetuilla kahdella eri päätöksellä. Toisella päätöksellä oli ratkaistu kunnanhallituksen päätöksen lainmukaisuus maa-aineslain soveltamiseen liittyvien valitusperusteiden johdosta ja toisella päätöksellä yhteysviranomaisen päätöksen lainmukaisuus YVA-menettelyn soveltamiseen liittyvien valitusperusteiden johdosta.

YVA-lain 17 §:n 2 momentin mukaan maa-aineslupaa koskevasta päätöksestä valittava voi muutoksenhaussaan vedota siihen, ettei YVA-laissa tarkoitettua arviointimenettelyä ole suoritettu. Hallinto-oikeuden on otettava tähän valitusperusteeseen kantaa lupa-asiaa koskevassa ratkaisussaan. Mikäli arviointimenettelyn tarpeesta on tehty erillinen YVA-lain 6 §:n 1 momentissa tarkoitettu ratkaisu, jossa on katsottu, ettei arviointimenettely ole tarpeen, on tähän päätökseen kohdistuva muutoksenhaku yhdistettävä lupa-asiaa koskevaan muutoksenhakuun. Hallinto-oikeuden on tällöin käsiteltävä arviointimenettelyn tarvetta koskeva kysymys lupa-asian yhteydessä ja ratkaistava asia samalla päätöksellä lupa-asian kanssa. Hallinto-oikeuden ei näin ollen olisi tullut erottaa kysymystä arviointimenettelyn tarpeesta ja ympäristökeskuksen YVA-lain mukaisena yhteysviranomaisena tekemän päätöksen lainmukaisuudesta eri päätöksellä ratkaistavaksi.

F valitti korkeimpaan hallinto-oikeuteen siitä hallinto-oikeuden päätöksestä, jolla oli edellä todetulla tavalla ratkaistu kunnanhallituksen päätöksen lainmukaisuus. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että asiassa oli F:n valituksen johdosta arvioitava muun ohella myös sitä, oliko maa-ainesluvan myöntämisen edellytyksenä ollut erillisen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn toteuttaminen.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Sanna, hyvin tuot esille asian.

Ihan minua ääneen naurattaa, kun katsoo edellä esitettyä hallituksen esitystä, jossa sanotaan, että "YVA-menettelyä edellyttävät hankkeet on ehdotetussa muutoksessa määritelty aikaisempaa selkeämmin ja tarkkarajaisemmin, minkä voidaan katsoa parantavan hankkeesta vastaavien oikeusturvaa muutoksenhakumahdollisuuden poistumisesta huolimatta."

Siis suomeksiko? Me olemme nyt tehneet niin tarkan, tyhjentävän ja oikean lain, että katsomme, että siihen ei jää mitään valitusperustetta.

Eikö kaikkia Suomen lakeja voisi säätää samalla periaatteella?! Heh.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Jos mä katson vajavaisella ymmärrykselläni tuota hankalahkoa tekstiä, niin mielestäni siinä rajoitetaan vaikkapa tuulivoiman tai ison turkistarhan rakentajan oikeutta valittaa siitä, että ko hanke on määrätty viranomaisen toimesta menemään YVA-menettelyyn.

Yrityksethän haluaisivat välttää tuon, koska se on kallista ja aikaavievää. Tarkoitus lienee, että nyt säännöt, jooiden pohjlta joutuu tuon menettelyn piiriin olisivat niin selkeät, ettei kyseenalaisuuksia tulisi.

Kun puhutaan hankkeesta vastaavien oikeusturvasta, niin se koskee mielestäni heitä, jotka haluaisivat rakentaa tai ryhtyä johonkin ympäristöä kuormittavaan toimintaan.

Jos säännöt ovat kovin löyhät, niin tulkintaa tulee paljon enemmän. Toisaalta toki oikeusturvan kannalta paras vaihtoehto olisi kait ollut, että valitusoikeus säilyy vaikka määrittelyt parantuvat.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Nikolle kommentti nro 11:een:

YVA-lain 37 §:ssä sanotaan, että "Se, jolla on oikeus hakea muutosta hanketta koskevaan lupapäätökseen, saa kuitenkin hakea muutosta päätökseen, jolla on katsottu, ettei ympäristövaikutusten arviointimenettely ole tarpeen, samassa järjestyksessä ja yhteydessä kuin hanketta koskevasta lupapäätöksestä valitetaan."

Valitusoikeus tulisi uuden esityksen mukaan olla kaikilla perustuslain 20 §:n mukaisesti (ts. 'vastuu luonnosta kuuluu kaikille').

Kysymys on nyt suurelta osin siitä, että tulevaisuudessa julkiset kuulutukset annetaan sähköisesti, joten kuka ns. matti meikäläinen osaa seurata kuntien/maakuntien www-sivuilta YVA-menettelyn tarpeesta annettuja päätöksiä. Ei kukaan.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Tässä alla on nyt se 100 %:sti oikea luettelo YVA-menettelyä tarvitsevista hankkeista vuodesta 2019 eteenpäin - jos hallituksen esitys toteutuu:

Liite 1

Hankeluettelo

1) eläinten pito ja kalankasvatus:
a) kanalat, joissa kasvatetaan yli 85 000 kananpoikaa tai 60 000 kanaa;
b) sikalat, joissa kasvatetaan yli 3 000 sikaa (paino yli 30 kg/sika) tai 900 emakkoa;
c) turkistarhat, jotka on tarkoitettu vähintään 16 000 siitosnaarasminkille tai -hillerille pentuineen taikka vähintään 7 000 siitosnaarasketulle tai -supikoiralle pentuineen;
d) merialueella sijaitsevat kalankasvatuslaitokset, joissa kalan lisäkasvu on vähintään 1 000 000 kilogrammaa vuodessa;

2) luonnonvarojen otto ja käsittely:
a) kaivosmineraalien louhinta, paikalla tapahtuva rikastaminen ja käsittely, kun
- kaivoksen pinta-ala on yli 25 hehtaaria, tai
- irrotettavan aineksen kokonaismäärä on vähintään 550 000 tonnia vuodessa;
b) kiven, soran tai hiekan otto, kun
- ottamisalueen pinta-ala on yli 25 hehtaaria, tai
- otettava ainesmäärä on vähintään 200 000 kiintokuutiometriä vuodessa;
c) asbestin louhinta tai laitokset, jotka käsittelevät ja muuntavat asbestia tai asbestia sisältäviä tuotteita;
d) uraanin tai toriumin louhinta, talteenotto, rikastaminen ja käsittely, lukuun ottamatta laboratoriossa tai koerikastamossa tapahtuvaa pienimuotoista käsittelyä;
e) turvetuotanto, kun pinta-ala on yli 150 hehtaaria;
f) yli 200 hehtaarin laajuisen, yhtenäiseksi katsottavan alueen metsä-, suo- tai kosteikkoluonnon pysyväisluonteinen muuttaminen toteuttamalla uudisojituksia tai kuivattamalla ojittamattomia suo- ja kosteikkoalueita, poistamalla puusto pysyvästi tai uudistamalla alue Suomen luontaiseen lajistoon kuulumattomilla puulajeilla;
g) raakaöljyn tai maakaasun kaupallinen tuotanto;

3) vesistön rakentaminen ja säännöstely:
a) padot ja muut rakenteet, kun padottu tai varastoitu vesimäärä tai vesimäärän lisäys on yli 10 miljoonaa kuutiometriä;
b) tekoaltaat, kun padottu tai varastoitu uusi vesimäärä tai vesimäärän lisäys on yli 10 miljoonaa kuutiometriä;
c) vesistön säännöstelyhankkeet, jos vesistön keskivirtaama on yli 20 kuutiometriä sekunnissa ja virtaama- tai vedenkorkeusolosuhteet muuttuvat olennaisesti lähtötilanteeseen nähden,
d) veden siirto vesistöalueelta toiselle, kun siirron tarkoituksena on ehkäistä mahdollista vedenpuutetta ja siirron määrä ylittää 3 kuutiometriä sekunnissa, lukuun ottamatta juomaveden siirtoa putkissa;
e) tulvasuojeluhankkeet, joiden hyötyala on vähintään 1 000 hehtaaria;

4) metalliteollisuus:
a) rauta- tai terästehtaat;
b) laitokset, joissa tuotetaan muita kuin rautaraakametalleja malmista, rikasteista tai sekundaarisista raaka-aineista metallurgisilla, kemiallisilla tai elektrolyyttisillä menetelmillä;

5) metsäteollisuus:
a) massatehtaat;
b) paperi- tai kartonkitehtaat, kun tuotantokapasiteetti on yli 200 tonnia päivässä;

6) kemianteollisuus:
a) raakaöljyjalostamot, lukuun ottamatta ainoastaan voiteluaineita jalostavia laitoksia;
b) laitokset, jotka kaasuttavat tai nesteyttävät öljyliusketta, kivihiiltä tai turvetta vähintään 500 tonnia päivässä;
c) kemianteollisuuden integroidut tuotantolaitokset, joissa valmistetaan teollisessa mittakaavassa aineita kemiallisilla muuntoprosesseilla ja joissa tuotetaan
- orgaanisia kemikaaleja,
- epäorgaanisia kemikaaleja,
- fosfori-, typpi- tai kaliumpohjaisia (yksi- tai moniravinteisia) lannoitteita,
- kasvinsuojeluaineita tai biosideja,
- farmaseuttisia tuotteita kemiallisilla tai biologisilla menetelmillä tai
- räjähdysaineita;
d) laitokset, joissa valmistetaan tai tuotetaan teollisessa mittakaavassa bioetanolia tai bioöljyä;

7) energian tuotanto:
a) kattila- tai voimalaitokset, joiden suurin polttoaineteho on vähintään 300 megawattia;
b) ydinvoimalaitokset ja muut ydinreaktorit, mukaan lukien näiden laitosten tai reaktoreiden purkaminen tai käytöstä poistaminen, lukuun ottamatta halkeamis- ja hyötämiskelpoisten aineiden tuotantoon ja konversioon tarkoitettuja tutkimuslaitoksia, joiden suurin jatkuva lämpöteho ei ylitä yhtä kilowattia; ydinvoimalaitokset ja muut ydinreaktorit lakkaavat olemasta tällaisia laitoksia, kun kaikki ydinpolttoaine, ydinjätteet ja muut radioaktiiviset jätteet on pysyvästi poistettu laitosalueelta;
c) laitokset, joissa jälleenkäsitellään käytettyä ydinpolttoainetta;
d) laitokset, jotka on suunniteltu
- ydinpolttoaineen valmistamiseen tai isotooppirikastamiseen,
- käytetyn ydinpolttoaineen tai korkea-aktiivisen jätteen käsittelyyn,
- käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitukseen,
- ydinjätteen tai muun radioaktiivisen jätteen loppusijoittamiseen tai
- käytetyn ydinpolttoaineen, muun ydinjätteen tai muun radioaktiivisen jätteen pitkäaikaiseen varastoimiseen muualla kuin tuotantopaikassa (suunniteltu pidemmäksi ajaksi kuin 10 vuodeksi);
e) tuulivoimalahankkeet, kun yksittäisten laitosten lukumäärä on vähintään 10 kappaletta tai kokonaisteho vähintään 45 megawattia;

8) energian ja aineiden siirto sekä varastointi:
a) öljyn, kemikaalien tai kaasun siirtoihin tarkoitetut putket, joiden halkaisija on yli DN 800 millimetriä ja pituus yli 40 kilometriä;
b) vähintään 220 kilovoltin maanpäälliset voimajohdot, joiden pituus on yli 15 kilometriä;
c) öljyn, petrokemian tuotteiden tai kemiallisten tuotteiden varastot, joissa näiden aineiden varastosäiliöiden tilavuus on yhteensä vähintään 50 000 kuutiometriä;
d) laitokset, jotka on tarkoitettu hiilidioksidivirtojen talteenottoon geologista varastointia varten tämän hankeluettelon soveltamisalaan kuuluvista laitoksista tai muut laitokset, joissa talteen otetun hiilidioksidin kokonaismäärä on vähintään 1,5 megatonnia vuodessa;
e) hiilidioksidin kuljettamiseksi talteenottolaitoksilta varastointipaikoille tarvittavat putket, joiden halkaisija on yli DN 800 millimetriä ja pituus yli 40 kilometriä, mukaan luettuina niihin liittyvät paineenkorotusasemat;
f) hiilidioksidin geologinen varastointi lukuun ottamatta tutkimus-, kehittämis- ja testaustoimintaa, jossa varastoidun hiilidioksidin kokonaismäärä on alle 100 000 tonnia;

9) liikenne:
a) moottoriteiden tai moottoriliikenneteiden rakentaminen;
b) neli- tai useampikaistaisen, vähintään 10 kilometrin pituisen yhtäjaksoisen uuden tien rakentaminen;
c) tien uudelleenlinjaus tai leventäminen siten, että näin muodostuvan yhtäjaksoisen neli- tai useampikaistaisen tieosan pituudeksi tulee vähintään 10 kilometriä;
d) kaukoliikenteen rautateiden rakentaminen;
e) lentokenttien rakentaminen, kun pääkiitotie on vähintään 2 100 metriä pitkä;
f) pääosin kauppamerenkulun käyttöön rakennettavat meriväylät, satamat, lastaus- tai purkulaiturit kantavuudeltaan yli 1 350 tonnin aluksille;
g) kantavuudeltaan yli 1 350 tonnin aluksille rakennettavat kanavat, alusliikenteen sisävesiväylät tai satamat;
h) Suomen ja Viron väliset tunnelit;

10) vesihuolto:
a) pohjaveden otto tai tekopohjaveden muodostaminen, jos sen vuotuinen määrä on vähintään 3 miljoonaa kuutiometriä;
b) suuret raakavesi- tai jätevesitunnelit;
c) yli 100 000 asukasvastineluvulle mitoitetut jätevesien käsittelylaitokset;

11) jätehuolto:
a) jätteiden käsittelylaitokset, joissa vaarallista jätettä
- poltetaan,
- käsitellään kemiallisesti,
- käsitellään biologisesti ja jotka ovat mitoitettu vähintään 5 000 tonnin vuotuiselle jätemäärälle, tai
- sijoitetaan kaatopaikalle;
b) jätteiden käsittelylaitokset, joissa muuta kuin vaarallista jätettä
- poltetaan ja jotka on mitoitettu vähintään 100 tonnin vuorokausittaiselle jätemäärälle,
- käsitellään kemiallisesti ja jotka on mitoitettu vähintään 100 tonnin vuorokausittaiselle jätemäärälle,
- käsitellään biologisesti ja jotka ovat mitoitettu vähintään 35 000 tonnin vuotuiselle jätemäärälle, tai
- sijoitetaan kaatopaikalle, joka on mitoitettu vähintään 50 000 tonnin vuotuiselle jätemäärälle;

12) 1-11 kohdassa tarkoitettuja hankkeita kooltaan vastaavat hankkeiden muutokset.

---

Olenko siis ymmärtänyt oikein, että näistä edellä luetteloiduista hankkeista annetuista YVA-menettelyä koskevista päätöksistä ei voi valittaa vuoden 2018 jälkeen em. hallituksen esityksen mukaan (muuten kuin siirtymäsäännöksen turvin)?

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

"e) tuulivoimalahankkeet, kun yksittäisten laitosten lukumäärä on vähintään 10 kappaletta tai kokonaisteho vähintään 45 megawattia;

Tähän mennessä raja on ollut 30 megawattia.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Tämä on valitettavasti kautta linjan piilotavoite eli eri tyyppisten tuotantoyksiköiden kokorajoja on merkittävästi kasvatettu esityksessä eli moni nyt arviointiin menevä ei sinne menisi. Esimerkiksi eläinsuojien koot ovat jo aika rouheita...

Siitä ei kumma kyllä perusteluissa niin paljoa huudella eikä kerrota miten ollaan juuri näihin rajoihin päädytty. Kertomalla vanhat jollain Tiilikaisen vakiolla?

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #12

Megawattiraja nousee voimaloiden tehojen noustessa. Ennen 9 voimalaa alitti 30 MW nimellistehon, nyt siihen "päästään" kuudella voimalalla ja tulevaisuudessa neljällä.

YVA:n rajat tuossa tuulivoimassa ovat olleet aika selkeät: Yhdeksälle myllylle ei YVA:a edellytetä, kymmenelle se vaaditaan: siksi merkittävä osa hankeista on yhdeksän voimalan kokoisia.

Mikä tahansa selkeä raja on hankala kun se ei huomioi mitään muuta. 10 myllyä jollain alueella voi omata vähemmän ympäristövaikutuksia kuin 9 myllyä toisaalla. Harkintaa pitäisi voida käyttää varovaisuusperiaatteen suuntaan.

Rakentajalle YVA on hankala: tietää enemmän rahanmenoa, kestää ja siitä voi valittaa, hutiloiden tehden voi vaikka kaatua ja alkaa alusta. Vastapuolella sen varmistaminen, että ympäristöhaitat ainakin teoriassa minimoidaan.

Koskee tietenkin muitakin kuin vain tuulivoimahankkeita.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro Vastaus kommenttiin #13

Korkein hallinto-oikeus päätöksessään (Muu päätös 3849/2016) määrää, lainaus KHO:n päätöksestä: "rakennuslupamenettelyssä on varmistettava, ettei tuulivoimalasta saa aiheutua ympäristöministeriön suositusohjearvot ylittävää melua lähiasutukselle," ja lisäksi "Jos tuulivoimalan toiminnasta saattaa ympäristössä aiheutua eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta meluhaitan vuoksi, hankkeen toteuttaminen edellyttää rakennusluvan lisäksi ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa."

Ympäristönsuojelulain 92 §:n ja Luonnonsuojelulain 57 §:n noudattaminen tuulivoimaloiden rakentamisessa on jäänyt vaille valvontaa. Onko yhtään tuulivoima-aluetta koskevaa ympäristölupaa myönnetty, nopealla tarkastelulla en löytänyt yhtään myönnettyä lupaa. Hallitus tilaa tekoälyllä tulostettua lakiteksiä suurella rahalla alan ammattilaisilta, teksti on pääasiassa niin vaikeaselkoista ettei siitä ota pirukaan selvää, tarkoituksena on vain toteuttaa hallituksen tukipolitiikan mukaisten hankkeiden toteutuminen. Perustuslaki ym. kansainväliset sopimukset saavat jäädä omaan arvoonsa, niitä ei huomioida.
Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttaville toiminnoille tarvitaan ympäristönsuojelulain mukainen lupa.
https://tietopalvelu.ahtp.fi/Lupa/

Käyttäjän Sanna50 kuva
Sanna Tenkula

YVA halutaan jättää huomioimatta murskaamoilla, samoin kuin Tukesin luvat, joita ei voi saada asutuksen vuoksi turvallisuus syistä. Lupaviranomaisilla olisi ollut velvollisuus vaatia todelliset räjähdemäärät käytöstä ja käsittelystä, jotka ovat ympäristönsuojelulain 109 §:n 1 momentissa tarkoitetuista toiminnan tarkkailutietoja. Joka päivä käytetään satoja/ tuhansia räjähdekiloja, joita ei edes tuoda esille lupahakemuksissa oikein ja tästä syystä räjäytystyömaa koskee asutusta kilometrien päähän.

Ympäristönsuojelulain sekä ympäristönsuojeluasetuksen 9 ja 10 §:ssä säädetään luvan hakijan velvollisuudesta esittää lupahakemuksessa riittävä selvitys toiminnasta ja sen ympäristövaikutuksista lupaharkintaa varten.

Räjähteiden määrät ja vaarallisuusluokat, niiden käsittely, varastointi ja kuljetus sekä muu toiminta, mitkä ovat kokonaan huomioimatta ja este ympäristöluvan myöntämiselle.

Hankkeiden yhteisvaikutuksia ei ole selvitetty maa-aineslain mukaisessa lupamenettelyssä.
YVA-lain 4 §:n 2 momentin mukaan arviointimenettelyä sovelletaan lisäksi yksittäistapauksessa sellaiseen hankkeeseen tai jo toteutetun hankkeen olennaiseen muutokseen, joka todennäköisesti aiheuttaa laadultaan ja laajuudeltaan, myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset huomioon ottaen, tämän lain 4 §:n 1. momentissa tarkoitettujen hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia.

YVA-menettelyn tarkoituksena on tuottaa lisätietoa merkittävistä haitallisista ympäristövaikutuksista päätöksentekoa varten. YVA arviointimenettelystä annetun lain (468/1994) mukainen YVA arviointia MAA 1 §:n 6 kohta 2 momentti. ja MAA 2 § 4) selvitys ympäristöhaittojen vähentämiseksi suunnitelluista toimenpiteistä, arvio toimintaan liittyvistä riskeistä, onnettomuuksien estämiseksi suunnitelluista toimista sekä suunnitelma toiminnan ympäristövaikutusten tarkkailusta. YVA-laissa tarkoitettua arviointimenettelyä ei ole suoritettu vaikka merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia räjäytystoiminta aiheuttaa. YVA-lain 17 §:n 2 momentti.

Lupahakemuksissa ei edes esitetä räjäytystoimintaa eikä määriä räjähteistä vaikka on ennakkopäätös.
Ennakkopäätös KHO:20 8.4.2014/1153: Räjäytysten kenttäkokoja koskevat tiedot kuvasivat osaltaan kallion louhintaa harjoittavan yhtiön louhintaprosessia ja -kapasiteettia.
Räjäytysten tehokkuuteen ja kustannuksiin vaikuttavat Vuolion teoksen Räjäytysopas 2008 mukaan pengerkorkeus, reikäsyvyys, etu, reikäväli, pohjapanos, varsipanos, reikäpanos, ominaispanostus ja ominaisporaus. Näihin tietoihin luetaan myös sytytyskaavio. Nämä asiat eivät ole edes liikesalaisuuksia. Kysymys on näiltä osin ympäristönsuojelulain 109 §:n 1 momentissa tarkoitetuista toiminnan tarkkailutiedoista, jotka mainitun lainkohdan mukaan eivät ole salassa pidettäviä.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Tämä hallitus on johdonmukaisesti pyrkinyt rajoittamaan kansalaisten oikeuksia osallistua oman ympäristönsä suunnitteluun ja päätöksentekoon: Hallintovalituksen hinta 2,5-kertaistui, KHO-valituksen hinta nousi 500 euroon ja jälkimmäinen pantiin luvanvaraiseksi, käytännössä todennäköisesti tie katkaistiin.
Kirsin kuvaama asia on vain jatkumoa hallituksen linjassa.

Esim. Århusin sopimuksella tämä hallitus on pyyhkinyt pers... eiku lattiaa.

Käyttäjän Sanna50 kuva
Sanna Tenkula

Tämä touhu on todellakin naurettavaa ja kuinka meitä ihmisiä sahataan silmään kuinka hyvin lait toimii. Louhimoitahan koskee myös "jätesuunnitelma" jota ei valitettavasti toteuteta myöskään eikä siihen liittyvää YVA:ta. YVA-menettelyssä tarkastellaan sivutuotteiden ja rikastushiekkajätteen elinkaarisuunnittelua.

http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Kulutus_ja_tuotanto/...

Kaivannaisjätteen jätesuunnitelman tavoitteet jää toteuttamatta. Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (379/2008) säätelee kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman laatimista ja täytäntöönpanoa, jätealueen perustamista, hoitoa, käytöstä poistamista ja jälkihoitoa.

Direktiivi koskee kaivannaisjätteitä, jotka syntyvät kaivostoiminnassa, sitä valmistelevassa tai siihen rinnastettavassa toiminnassa, rikastustoiminnassa, kivenlouhimoissa, muussa kivenlouhinnassa, kivenmurskaamotoiminnassa ja turvetuotannossa sekä niihin rinnastettavassa kallio- tai maaperän aineksen muussa ottamisessa. Kaikkia mainittuja toimialoja koskee direktiivin yleisvaatimus ympäristönsuojelusta.
Direktiivi sisältää lisäksi erityissäännökset kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmasta, kaivannaisjätteen jätealueen luvasta, kaivannaisjätteen jätealueiden perustamisesta, hoitamisesta, käytöstä poistamisesta ja jälkihoidosta sekä jätealueisiin liittyvistä vakuuksista ja toimista suuronnettomuuden vaaran torjumiseksi.

Lakia rikotaan avoimesti, kuten tapauksessamme ja satojen muiden ympäri maan.
http://www.kotinet.com/veikko.tenkula/jatekivi.html

http://www.kotinet.com/veikko.tenkula/maisema.html

Oltava selvillä keskeisten dokumenttien (mm. YVA-ohjelmanja -selostuksen), eri lupahakemusten ja suunnitelmien (mm. kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman) sisältövaatimuksista, hankkeeseen liittyvien lukuisten hallintoprosessien kulusta ja niiden vaatimista resursseista, lainsäädännön vaatimuksista sekä eri lupien myöntämisen edellytyksistä.

Käyttäjän Sanna50 kuva
Sanna Tenkula

Huomatkaa miten ovelaa on toiminta ja luvissa haittojen vaarojen esille tuonti mennään vain YVA:ssa 25 ha tai otettava ainesmäärä =
Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun valtioneuvoston asetuksen (YVA-asetus) 6 §:n 2 kohdan b alakohdan mukaan arviointimenettelyä sovelletaan kiven, soran tai hiekan ottoon, kun louhinta- tai kaivualueen pinta-ala on yli 25 hehtaaria tai otettava ainesmäärä vähintään 200 000 kiintokuutiometriä vuodessa.

Louhinta räjähteet aiheuttavat huomattavia ympäristö vaikutuksia!!!

" otettava huomioon hankkeen ominaisuudet ja sijainti sekä vaikutusten luonne". Huomioimatta jätetään YVA.n vaatimus räjähteistä jota käytetään miljoonia kiloja jo yhdellä murskaamolla ja kerta paukku 10 000- 19 000 kiloon.

YVA-lain 4 §:n 2 momentin mukaan arviointimenettelyä sovelletaan yksittäistapauksessa sellaiseen hankkeeseen, joka todennäköisesti aiheuttaa laadultaan ja laajuudeltaan, myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset huomioon ottaen, 1 momentissa tarkoitettujen hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia.

YVA-lain 4 §:n 3 momentin mukaan harkittaessa vaikutusten merkittävyyttä yksittäistapauksessa on sen lisäksi, mitä 2 momentissa säädetään, otettava huomioon hankkeen ominaisuudet ja sijainti sekä vaikutusten luonne. Harkintaperusteista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

Tällöin ovat erityisesti arvioitavana kysymyksessä olevan hankkeen yhteisvaikutukset muiden, lainvoimaisiin lupiin perustuvien hankkeiden kanssa. NYT TULEE KYSEESEEN RÄJÄYTYSTOIMINTAAN ei ole haettu edes lupia Tukesilta eikä lupahakemuksissa ole edes esitetty räjäytystoimintaa. Arvioinnissa on otettava huomioon erityisesti YVA-asetuksen 7 §:n 1 kohdan b alakohdan mukaisesti eri hankkeiden yhteisvaikutukset.

Unionin tuomioistuin (aikaisemmin yhteisöjen tuomioistuin) on useissa ratkaisuissaan ottanut kantaa ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisalan laajuuteen ja siihen, miten eri vaiheissa toteutettavien hankkeiden yhteisvaikutukset on otettava huomioon soveltamista koskevassa harkinnassa. Tuomioistuimen tuomioiden johdonmukaisena linjana on ollut, että direktiivin soveltamisala ja tarkoitus on tulkittava hyvin laajasti (esimerkiksi asia C-72/95, Kraaijeveld ym.) ja että yksittäisten jäsenvaltioiden tai toimivaltaisten viranomaisten ei pidä toiminnassaan pyrkiä tulkitsemaan sitä suppeammin.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Nikolle & muillekin (kommentti nro 11:een):

YVA-lain 37 §:ssä sanotaan, että "Se, jolla on oikeus hakea muutosta hanketta koskevaan lupapäätökseen, saa kuitenkin hakea muutosta päätökseen, jolla on katsottu, ettei ympäristövaikutusten arviointimenettely ole tarpeen, samassa järjestyksessä ja yhteydessä kuin hanketta koskevasta lupapäätöksestä valitetaan."

Valitusoikeus tulisi uuden esityksen mukaan olla kaikilla perustuslain 20 §:n mukaisesti (ts. 'vastuu luonnosta kuuluu kaikille').

Kysymys on nyt suurelta osin siitä, että tulevaisuudessa julkiset kuulutukset annetaan sähköisesti, joten kuka ns. matti meikäläinen osaa seurata kuntien/maakuntien www-sivuilta YVA-menettelyn tarpeesta annettuja päätöksiä tai muita YVA-lupa-asioita. Ei kukaan.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Edelliseen viestiin liittyen:

"Ympäristönsuojelulaissa ja vesilaissa säädettäisiin sähköisen asioinnin ja digitaalisten palvelujen ensisijaisuudesta. Ympäristönsuojelulain ja vesilain mukaiset asiat toimitettaisiin viranomaiselle ensisijaisesti sähköisesti. Viranomaisella säilyisi mahdollisuus sallia tapauskohtaisesti asiakirjojen jättäminen paperisena. Viranomaisten ja kuntien ylläpitämistä kirjallisista ilmoitustauluista luovuttaisiin ja siirryttäisiin tietoverkossa sähköisesti tapahtuvaan tiedottamiseen. Ympäristönsuojelulain ja vesilain mukaiset asiat saatettaisiin tiedoksi julkisella kuulutuksella siten kuin hallintolain uusissa säännöksissä julkisesta kuuluttamisesta säädetään. Päätösten antaminen julkipanomenettelyllä korvattaisiin vastaavasti sähköisellä tiedoksiantomenettelyllä."

https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Partici...

Katso sähköisestä julkisesta kuulutuksesta myös tämä lausuntopyyntö:

https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Partici...

---

Näin ollen sähköinen julkinen kuulutus on se kolmas varmistus, jotta YVA-lupapäätöksestä ei koskaan tule valitusta - ainakaan ns. tavalliselta tallaajalta.

Näin kolmen edellä esitellyn "valituslukon" kautta Sipilän normien purkutalkoot ovat tosiasiassa kansalaisen oikeuturvalle ja perustuslain 20 §:n sisällölle häikäilemätön keskisormen näyttö.

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

Näyttäisi olevan linjassa Tiilikaisen ELY/AVI-projektin kanssa, jossa viranomaiset eivät enää voi puuttua toistensa virheisiin.

Mm. kaivosteollisuus on lobbauksessaan onnistut. Hannukaisen projektille terveisiä? On Lintilälläkin helpompaa.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Toivottavasti suoraselkäisesti LUOVA-virastonkin valitusoikeuden kohdalla eduskunnassa esiintynyt Hanna Halmeenpää ottaa tämän asian hellään huomaansa, ja vaatii asiaan pikaisesti oikaisua.

Toki kaikki muutkin saavat asiaa viedä eteenpäin! :)

Käyttäjän Sanna50 kuva
Sanna Tenkula

Hallituksen tavoite on jälleen kerran rikkoa perustuslakia.
On tärkeää huomata, että YVA-laissa (2 §) ympäristövaikutus on määritelty laajasti. YVA menettelyssä arvioidaan hankkeen välittömiä ja välillisiä vaikutuksia mm. ihmisen terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen, alueen elinympäristöihin, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen, yhdyskuntarakenteeseen, maisemaan ja kulttuuriperintöön sekä luonnonvarojen hyödyntämiseen.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Sanna, Hannu & co:

225 § Ympäristönsuojelulain rikkominen

Joka tahallaan tai huolimattomuudesta

1) laiminlyö 99, 116, 118–120, 123, 136 tai 178 §:ssä säädetyn ilmoitusvelvollisuuden,

2) laiminlyö ympäristöluvan lupamääräyksen mukaisen velvollisuutensa tai viranomaisen 80 §:n 3 momentin, 94 §:n 3 momentin, 95 §:n 1 momentin, 99 tai 136 §:n nojalla antamaan määräykseen perustuvan velvollisuutensa,

3) rikkoo 16–18 §:ssä tarkoitettua kieltoa tai 9, 10, 17, 156, 216 tai 217 §:n nojalla annettua valtioneuvoston asetusta,

4) laiminlyö 94 §:n 1–2 momentin, 114, 115, 133, 134, 139 tai 155 §:n mukaisen velvollisuutensa tai rikkoo 213 §:n nojalla annettuun ympäristöministeriön päätökseen sisältyviä ehtoja,

5) ryhtyy 118 §:ssä tarkoitettuun toimenpiteeseen tai aloittaa siinä tarkoitetun toiminnan ennen 118 §:n 3 momentin mukaisen ajan kulumista,

6) laiminlyö otsoniasetuksen 4–8, 10–13, 15–17, 20, 22–24 tai 27 artiklan mukaisen velvollisuutensa tai F-kaasuasetuksen 3–8, 10–17 tai 19 artiklan tai 165 §:n mukaisen velvollisuutensa tai toimii epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskevan eurooppalaisen rekisterin perustamisesta ja neuvoston direktiivien 91/689/ETY ja 96/61/EY muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 166/2006 5 tai 6 artiklassa taikka 9 artiklan 1 kohdassa säädetyn velvollisuutensa vastaisesti taikka toimii 159 §:n 1 momentin tai 161 §:n vastaisesti taikka 17 luvun nojalla annetun valtioneuvoston asetuksen tai F-kaasuasetuksen vastaisesti,

7) laiminlyö pysyvistä orgaanisista yhdisteistä sekä direktiivin 79/117/ETY muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 850/20047 artiklan mukaisen velvollisuutensa tai

8) saattaa markkinoille työkoneisiin tarkoitetun polttomoottorin tai työkoneen, johon on asennettu polttomoottori, vastoin työkonemoottoreiden tyyppihyväksyntäasetuksen 8, 9, 11–15 tai 31–33 artiklassa säädettyä, jättää ilmoittamatta sellaisia tietoja tyyppihyväksyntäviranomaiselle, jotka saattaisivat johtaa työkonemoottorien tyyppihyväksyntäasetuksessa tarkoitetun tyyppihyväksynnän epäämiseen, peruuttamiseen tai 40 artiklassa tarkoitettuun palauttamismenettelyyn, taikka käyttää työkonemoottoreiden tyyppihyväksyntäasetuksen 18 artiklan vastaisesti 3 artiklan 63 kohdassa tarkoitettua estostrategiaa,
on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, ympäristönsuojelulain rikkomisesta sakkoon.

Lähde:

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsity...

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

"Kansallisten ylimpien tuomioistuinten lainkäyttötoiminnassa tulee aika ajoin esiin hyvin periaatteellisia ja merkittäviä kysymyksiä, jotka liittyvät kyseisen sopimusvaltion lainsäädäntöön tai olosuhteisiin ja joiden osalta neuvoa-antava lausunnon merkitys olisi kansallisen oikeusjärjestelmän kannalta huomattava."

http://virtual.vtt.fi/virtual/pkrh/perusvaatimukse...

"Ympäristövahinkolain mukainen ympäristövastuu noudattaa ankaran vastuun periaatetta, eli vastuu on tuottamuksesta riippumatonta. Lain mukaan yrityksellä on ympäristövahingon syntyessä velvollisuus korjata vahinko ja korvata asiasta kärsineille aiheutetut vahingot. Ympäristövahingolla tarkoitetaan tässä yhteydessä tietyllä alueella harjoitetusta toiminnasta johtuvaa vahinkoa, joka on ympäristössä aiheutunut."

Huom. Technip pääsi Porin telakka-alueesta eroon ympäristövastuiden osalta rahalla, Technip maksoi uusille omistajille ympäristövastuun siirrosta n. 20 miljoonaa euroa. Telakan tontille jäi kaksi 3,3 MW:n tuulivoimalaa ja pilaantuneen maa-aineksen läjitysalue.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Hannu, hyvä esimerkki aiheeseen. Hyvä huono esimerkki. Valitettavasti.

Itse juuri kirjoittelin tuonne US:n uutisten puolelle valmisteilla olevasta tiedonhallintalaista, miten ensiarvoisen tärkeää olisi, että ko. lakikokonaisuus turvaisi kansallista tietosuojaamme. Mietin samalla, että meneekö EU:n yleinen tietosuoja-asetus vielä sen yli, vaikka mitä tietosuojalakeja itse säätäisimme? ...

Ollaanko nyt jo menty sen rajan yli, että emme itse enää voi vaikuttaa maamme ja kansalaistemme itsemääräämisoikeuteen? EU päättää Suomen kansalaisten tietosuojankin meidän puolestamme?

Tällä samalla linjalla on myös LUOVA-virasto, joka on lopulta vain EU:n etäpiste. Esim. luonnonsuojelun ja ympäristöoikeuden asiat lopulta päätetään puolestamme EU-tuomioistuimessa (vrt. EU:n valkoinen kirja linkissä). Mihin silloin tarvitaan enää KKO:ta tai KHO:ta tai vakuutusoikeutta, jotka käyttävät ylintä päätösvaltaa Suomessa?

Tästä EU:n Valkoiseen kirjaan:

https://ec.europa.eu/commission/sites/beta-politic...

Nyt on jo korkea aika miettiä näitä itsenäisyytemme peruskysymyksiä. Kaikki tulevat vaalit antavat siihen hyvän mahdollisuuden. Meidän kansalaisten tulee osata vain kysyä päättäjiltämme oikeita kysymyksiä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset