Kirsiomp

Uusi tiedonhallinnan lainsäädäntö valmisteltava huolellisesti parlamentaarisesti

 

Tiedonhallinnan lainsäädännön kehittämislinjaukset, Työryhmän raportti (Valtiovarainministeriön julkaisu – 37/2017), sivulta 20-21:

- -"2.3.2 Julkisuus ja avoimuus

Tietojen saanti julkisen hallinnon toiminnasta kuuluu kansalaisten perusoikeuksiin, ja hallinnon toimintaa koskevien tietojen läpinäkyvyys on demokratian perusta.

Avoimuudelle on useita määritelmiä, jotka muodostavat jatkumon täysin suljetusta tiedosta (johon vain sen haltijalla on pääsy) täysin avoimeen, maksuttomaan ja koneluettavaan dataan, joka on sekä suuren yleisön että tietokoneiden vapaasti käytettävissä avoimin käyttöehdoin. Tieto voi olla avoimesti verkossa ihmisten saatavilla, mutta ei kuitenkaan tietokoneille luettavaa (esim. PDF-tiedostot) tai rajatusti avointa joillekin tietyille käyttäjäryhmille, kuten viranomaisille tai tutkijoille.

Julkisuusperiaatteella on Pohjoismaissa jo 250 vuoden historia.

Julkisuusperiaatteen toteuttamisessa on entistä enemmän korostettava mm. viranomaisten aktiivisuutta tiedon tarjonnassa ja toimintaa ohjaavan lainsäädännön on oltava teknologiariippumatonta.

Tietojen hyödyntämiseen ei enää riitä, että tiedot ovat vain ihmisen luettavissa. Tietotekniikan avulla ja tietoja yhdistämällä voidaan luoda uusia arkielämää helpottavia palveluja ja uutta tietoa. Tiedot voidaan saada monipuoliseen käyttöön avoimien rajapintojen avulla. Tietojen on oltava riittävän rakenteisessa muodossa, jotta niitä pystytään poimimaan ja yhdistelemään eri käyttötarkoituksiin. Digitaalisessa avoimessa tietoympäristössä tiedot ovat mahdollisimman helposti saatavilla kaikille tahoille, joilla on oikeus tietojen käyttöön.

Julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäyttöä koskevan EU:n direktiivin (ns. PSI-direktiivi) 2003/98/EY muutoksen 2013/37/EU pääperiaatteena on, että kaikkia julkisia direktiivin soveltamisalaan kuuluvia asiakirjoja tulee voida käyttää uudelleen kaupallisiin ja ei-kaupallisiin tarkoituksiin silloin, kun näiden tietojen saatavuutta ei ole kansallisesti rajoitettu. Suomessa kansallisina julkisen hallinnon tietoaineistojen avointa saatavuutta rajoittavia sääntelykokonaisuuksia ovat salassapitosääntely sekä henkilötietojen suojaa koskeva sääntely.

Henkilötiedot ovat viranomaisten tietoaineistoissa lähtökohtaisesti julkisia, mutta niiden luovuttamista on rajoitettu sekä julkisuuslaissa että erityislainsäädännössä. Siten ne eivät ole avoimesti saatavilla lukuun ottamatta yleiseen käyttöön erikseen säädettyjä henkilötietoja. Näiden tietojen käyttöä rajoittaa kuitenkin henkilötietojen käsittelyn lainmukaisia edellytyksiä koskeva sääntely. Salassapitosääntely ja henkilötietojen suojaa koskeva sääntely rajaavatkin huomattavasti tietoaineistojen avointa saatavuutta. Kysymys on näissä tilanteissa perusoikeuksien toteuttamisesta siten, että tiedon avoimen saatavuuden rajoittamiselle on lainsäädännössä arvioitu oleva hyväksyttävä syy.

Julkisen hallinnon keskeiset tietovarannot eivät olekaan tästä syystä kattavasti avoimesti saatavilla ja käytettävissä, vaan tiedon saatavuuteen liittyy laissa säädettyjä ehtoja ja kontrolleja.

Avoimen tiedon linjauksia on tehty Suomessa monissa yhteyksissä vuodesta 2011 lähtien. Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmaan sisältyy tavoite luoda avoimella datalla ja tietovarantojen paremmalla hyödyntämisellä edellytyksiä uusille liiketoimintaideoille.

Hallitusohjelmassa halutaan vahvistaa tietoon perustuvaa päätöksentekoa. Avoin tieto on sisältynyt Suomen avoimen hallinnon hankkeen kehittämiskohteisiin. Tiedon avaaminen on myös yksi toimintatapojen uudistamisen ministeriryhmän hyväksymistä digitalisointiperiaatteista. Samalla kun aineistoja tulee edelleen avata ja parantaa datan käytettävyyttä, on painopistettä siirrettävä tiedon avoimeen hyödyntämiseen sekä palveluissa että päätöksenteossa." - - (lihavoinnit omia)

Lähde:

https://vm.fi/documents/10623/306884/37_2017_Tiedonhallinnan+lains%C3%A4...

--

Komission julkinen kuuleminen julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäyttöä koskevan direktiivin (PSI-direktiivi) tarkistamisesta

PERUSMUISTIO VM2017-00684, JulkICT, Huotari Maarit(VM), 28.11.2017 JULKINEN:

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Liiteasiakirja/Documents/EDK-2017-AK-1...

 

 

 

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Julkinen kuuleminen:

Julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäyttöä koskevan direktiivin (PSI-direktiivi) tarkistaminen

https://ec.europa.eu/info/consultations/public-con...

---

Em. kuulemisen ajankohta oli 19. syyskuuta 2017 - 12. joulukuuta 2017.

Ihmettelen, miksi mikään taho ei tiedota näistä EU:n julkisista kuulemisista?!

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Sivut 183-184:

- -"5.1.2 Erityissääntely

Julkisiin henkilötietoihin tekninen käyttöyhteys on mahdollista perustaa jo julkisuuslain perusteella. Lisäedellytys salassa pidettävien henkilötietojen kohdalla on tarkoittanut sitä, että teknisen käyttöyhteyden avaamisesta on säädetty useissa erityislaeissa.

Julkisuuslain esitöissä edellä mainittu perustuslaillinen näkökulma on kuitenkin jäänyt huomioimatta, eikä kysymykseen ole otettu hallituksen esityksissä mitään kantaa, vaan teknisestä käyttöyhteydestä on säädetty eri tapauksissa puhtaasti tiedonkulun helpottamisen ja nopeuttamisen, hallinnollisen taakan vähentämisen ja nykyisen teknisten käyttöyhteyksien laajan käytön näkökulmista.

Suostumuksen pyytämisen vaihtoehtoon ei ole otettu esitöissä kantaa. Oletuksena todettakoon, että lain valmistelussa lienee pidetty itsestään selvyytenä sitä, että etenkin laajojen henkilörekisterien kohdalla suostumuksen hankkiminen vaatii huomattavan työn ja toisaalta estää tosiasiassa teknisen käyttöyhteyden käytön niissä tapauksissa, joissa osa rekisteröidyistä on antanut suostumuksen ja osa ei. Tällöin joudutaan käyttämään rinnan kahta tiedonsaantikanavaa. Sääntely on tältä osin vanhentunutta. Lisäksi EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen johdanto-osan kappaleessa todetaan suostumusperusteisen tietojenkäsittelyn osalta niin, ettei henkilötietojen käsittely voi lähtökohtaisesti perustua suostumukseen, kun rekisterinpitäjänä on viranomainen.

Lisäksi julkisuuslain 29.3 §:n toisen virkkeen tekee hieman tulkinnanvaraiseksi se, viitataanko lauseella ”jollei salassa pidettävien tietojen luovuttamisesta erikseen nimenomaisesti säädetä toisin” siihen, että oikeudesta tietojen hakemiseen teknisen käyttöyhteyden avulla ilman
asianomaisen henkilön suostumusta on erikseen nimenomaisesti säädetty vai että ”vain” oikeudesta tietojen hakemiseen teknisen käyttöyhteyden avulla on erikseen nimenomaisesti säädetty.

Kysymys koskee siis sitä, viittaako sana ”jollei” vain edeltävään lauseeseen ”jotka ovat antaneet siihen suostumuksensa”, vai myös sitä edeltävään ”käyttöyhteyden avulla saa hakea tietoja vain henkilöistä, jotka ovat antaneet siihen suostumuksensa”. Jälkimmäinen vaihtoehto lienee perustellumpi. Lakisääteisyys ja suostumus ovat yleisellä tasolla pääsääntöisesti keskenään vaihtoehtoja perusteina salassa pidettävän tiedon antamiselle (julkisuuslaki 26.1 §).

Siten on perusteltua tulkita julkisuuslain 29.3 §:n toista virkettä siten, että myös siinä erotellaan nämä kaksi vaihtoehtoa. Lakisääteisyys pitää sisällään jo sen, että käsittely on mahdollista ilman suostumusta, eikä käsittelystä ilman suostumusta ole tarpeen säätää erikseen.

Sanamuoto ei kuitenkaan ole yksiselitteinen, ja tästä osoituksena voimassaolevassa lainsäädännössä on useita säännöksiä tiedon hakemisesta teknisen käyttöyhteyden avulla ilman asianomaisten henkilöiden suostumusta. Tästä esimerkkinä voidaan esittää kansaeläkelain (568/2007) 94 §:n 3 momentin 1. virke, jonka mukaan tämän pykälän perusteella avatun teknisen käyttöyhteyden avulla saa hakea myös salassa pidettäviä tietoja ilman sen suostumusta, jonka etujen suojaamiseksi salassapitovelvollisuus on säädetty.

Lukuisissa erityissäännöksissä on säädetty paitsi teknisestä käyttöyhteydestä, myös erikseen siitä, että ennen teknisen käyttöyhteyden avaamista tietoja luovuttavan on varmistuttava siitä, että tietojen suojauksesta huolehditaan asianmukaisesti. Ensin mainitusta on viranomaisten välisen tiedon vaihdon osalta säädetty julkisuuslain 29 §:ssä, ja velvollisuudesta varmistua tietojen suojauksesta on säädetty jo yleislain tasolla henkilötietolain 32 §:ssä." - -

Lähde:

https://vm.fi/documents/10623/306884/37_2017_Tiedo...

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Edellä on siis kerrottu: "Lisäksi EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen johdanto-osan kappaleessa todetaan suostumusperusteisen tietojenkäsittelyn osalta niin, ettei henkilötietojen käsittely voi lähtökohtaisesti perustua suostumukseen, kun rekisterinpitäjänä on viranomainen."

---

Tämänkö vuoksi Suomeen perustetaan nyt uusi tietosuojalupaviranomainen (sote-tietovarannoille), joka jakaa yksityiset tietomme eteenpäin? Myös kaupallisiin tarkoituksiin ja ulkomaille?

Ks. myös:

http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259252-on...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset