Kirsiomp

Avohakkuiden lopettamiseksi valtion mailla -aloite kerännyt nyt 50 015 nimeä!

 

Avohakkuumetsätalous kuormittaa vesistöjämme. Kesäisin ihmiset suuntaavat mökeille ja retkille vesistöjen äärelle. Moni helteeltä helpotusta etsivä on törmännyt sameisiin ja leväisiin vesiin. Avohakkuumetsätalous kuormittaa vesistöjämme

Avohakkuumetsätalous, eli uudistushakkuut ja niitä seuraava maanmuokkaus, aiheuttaa muun muassa typpi- ja fosforipäästöjä. Erityisesti kuitenkin kiintoainespäästöt kuormittavat vesistöjä. Avohakkuiden ja maanmuokkauksen on todettu myös lisäävän vesieliöille hyvin haitallisen elohopean kulkeutumista vesistöihin. Metsätalouden kuormitus heikentää monien muutoin puhtaina säilyneiden vesien, etenkin latvavesien, tilaa.

Ravinnekuormitus aiheuttaa vesistöissä muun muassa leväkukintoja ja rantakasvillisuuden lisääntymistä. Kiintoaineskuormitus tekee vesistöjen pohjista liettyneitä ja peittää kalojen ja rapujen piilo- ja kutupaikkoja sekä tukkii kidukset.

Suurimmat päästöt aiheutuvat metsätaloustoimista turvemailla (https://www.luke.fi/uutiset/soiden-ojittaminen-nakyy-vesistoissa-yha-enemman/). Kun hakkuumäärän kasvua tavoitellaan merkittävästi myös ojitetuilta soilta, on vesistökysymys erittäin oleellinen ja ajankohtainen.

"Avohakkuista luopuminen valtion mailla edistäisi osaltaan vesistöjen hyvän tilan saavuttamista ja metsätalouden vesistöpäästöjen minimoimista. Tämä tekisi metsätaloudesta valtion metsissä kestävämpää", toteaa Suomen luonnonsuojeluliiton asiantuntija Paloma Hannonen.

 

 Jani Sipilä / Greenpeace

Metsähallituksen hakkuut järven rannalla. Paikka: Honkanen, Kainuu. Kuvaaja: Jani Sipilä / Greenpeace

 

Jatkuvapeitteisessä metsätaloudessa kunnostusojitusten tarve voi vähentyä merkittävästi, koska vettä haihduttava puustopeite säilyy. Myös maanmuokkaustarve vähenee huomattavasti. Siten jatkuvapeitteinen metsänkasvatus vähentää metsätaloudesta vesistöille aiheutuvia haittoja.

Toukokuussa käynnistynyt Avohakkuut historiaan -kampanja on kerännyt tähän mennessä [noin 49 400 allekirjoitusta/tilanne 21.8.] kannatusilmoitusta kansalaisaloitteeseen.

Lisätietoja.

  • Paloma Hannonen, suojeluasiantuntija, Suomen luonnonsuojeluliitto, p. 050 532 3219
  • Juha Aromaa, viestintäpäällikkö, Greenpeace Suomi, p. 050 369 6202
  • Avohakkuut historiaan -kampanja: Lisää tietoa kansalaisaloitteen tukikampanjasta osoitteessa avohakkuuthistoriaan.fi. Aloitteen nimienkeruu kestää 17.11. saakka kansalaisaloite.fi-palvelussa osoitteessa: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/3184

 
Tiedote 2.8.2018

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän vheinonen802 kuva
Viljo Heinonen

Kummallinen tuo rajaus, että avohakkuut lopetetaan vain valtion mailla. Pitääkö valtion metsiä hoitaa ja käsitellä vähemmän tuottavasti kuin yksityismetsiä? Avohakkuita tarvitaan joka paikassa, jossa metsää halutaan uudistaa niin, että kasvualusta uudistuksen jälken on mahdollisimman hyvä juusi sille metsätyypille, joka alueelle jää kasvamaan.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Viljo, kiitos kommentistasi. Kuulut ilmeisesti niihin kommentoijiin, jotka näkevät metsän vain talousmetsänä. Itse kuulun siihen porukkaan, joka yrittää huomioida metsät arvokkaina monimuotoisina luonnon varoina eläinten ja kasvien kannalta sekä ihmisen virkistyskäytön kannalta (marjastus, sienestys, retkeily).

Metsien järkevä (talous-)käyttö peilautuu myös ilmastonmuutokseen, sään ääri-ilmiöihin (kuivuus, metsäpalot, soiden tuottama ilokaasu) sekä vesistöjen kuormitukseen.

Aloitetaan nyt ensin valtion metsistä - yhteisistä metsistämme - siitä tuo rajaus!

Käyttäjän OPM kuva
Jani Virta

Avohakkuu on hyvä, tarpeellinen, taloudellinen ja tehokas metsänuudistuskeino. Jatkuva kasvatus sopii joihinkin kohteisiin suhteellisen hyvin, mutta mikään järkevä vaihtoehto se ei ole päätehakkuille suuressa mitassa.

Jatkuvan kasvatuksen ongelmia ovat mm. tulevien puusukupolvien korjuuvauriot ja lisäähtyvä lahomäärä, puunkorjuun kustannusten nousu ja mahdollisesti suurentuneet riskit laajoille metsäpaloille ja hyönteistuhoille. Nykyisin esim. avohakkuualat helpottavat palojen rajaamista ja rajoittavat kirjanpainajien leviämistä.

Mitäköhän laajamittainen valtion maiden avohakkuukielto tarkoittaisi käytännössä puumarkkinoille ja yksityismetsien metsänhoidolle. Jos valtion metsistä hakataan vähemän puuta luo tämä hinnannousua ja tehostaa yksityismetsien päätehakkuita, entistä nuorempina. Myöskin pelotevaikutus avohakkuukiellosta lisäisi rajusti hakkuita siirtymäaikana.

Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala

"Avohakkuumetsätalous, eli uudistushakkuut ja niitä seuraava maanmuokkaus, aiheuttaa muun muassa typpi- ja fosforipäästöjä"

Miten? Mistä ne päästöt syntyy?

"Avohakkuiden ja maanmuokkauksen on todettu myös lisäävän vesieliöille hyvin haitallisen elohopean kulkeutumista vesistöihin."

Missä?/Miten? Mistä se elohopea tulee?

Ja mitä kaikkea pahaa avohakkuista luopumisesta seuraisi?

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Maaperässä on elohopeaa. Kun maan pinta rikkoutuu (metsäkoneiden jäljet, maanmuokkaus) syntyy kuoppia, joissa makaa vettä, niissä bakteeritoiminta muodostaa metyylielohopeaa. Sateiden ja sulamisvesien mukana metyylielohopeaa kulkeutuu vesistöihin.

Sama maanpinnan rikkoutuminen + sateet saa liikekannalle muitakin humuksen ja kivennäismaan aineita.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Otsikkoon viitaten lämmin kiitos kaikille aloitteen allekirjoittajille! Toivotaan aloitteelle suotuisia tuulia! :)

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen

Kun nyt näyttää, että tarvittava määrä on kerätty, niin aloite menee käsiteltäväksi.

Totuus on vain se ettei noin mittavaa muutosta ehditä käsittelemään tämän vaalikauden aikana ja hanke kariutuu kokonaan.

Intoilijat innokkuudessaan siis hatkahtivat omaan innokkuuteensa. Eikä aloitteen tekijän ilmoitusta pysty pitkittämään ensi vaalikaudelle.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset