Kirsiomp

Kuinka uusi liikesalaisuuslaki on huomioitu mm. sote- ja maakuntauudistuksessa?

 

Hallituksen esitys HE 49/2018 vp

Hallituksen esitys eduskunnalle liikesalaisuuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

 

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi liikesalaisuuslaki. Laissa säädettäisiin liikesalaisuuksien suojasta ja siviilioikeudellisista oikeussuojakeinoista. Esityksellä pantaisiin täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston liikesalaisuuksien suojaamista koskeva direktiivi. Samalla liikesalaisuuksien suojaa koskeva sääntely sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetusta laista kumottaisiin ja voimassa oleva sääntely siirrettäisiin eräin täsmennyksin liikesalaisuuslakiin. Liikesalaisuuslain sääntely koskisi soveltuvin osin teknisiä ohjeita. Liikesalaisuuslaissa säädettäisiin liikesalaisuuden määritelmästä ja liikesalaisuuden oikeudettomasta hankkimisesta, käyttämisestä ja ilmaisemisesta. Laissa säädettäisiin myös sallituista liikesalaisuuden hankkimistavoista. Laissa säädettäisiin myös siitä, millä edellytyksillä väärinkäytöksistä ja laittomasta toiminnasta voidaan ilmoittaa ja sananvapautta käyttää liikesalaisuuden suojasta huolimatta. Vastaavasti säädettäisiin edellytyksistä, joilla liikesalaisuus voidaan ilmaista työntekijän edustajalle.

Uusi laki sisältäisi siviilioikeudelliset oikeussuojakeinot liikesalaisuuden loukkaustilanteissa. Tuomioistuin voisi liikesalaisuuden haltijan vaatimuksesta määrätä kielloista ja korjaavista toimenpiteistä. Korjaavien toimenpiteiden sijaan tuomioistuin voisi tietyin edellytyksin määrätä vastaajan maksamaan käyttökorvauksen. Lisäksi laissa säädettäisiin velvollisuudesta maksaa vahingonkorvausta liikesalaisuuden haltijalle ja tuomion julkistamisen kustannusten määräämisestä liikesalaisuuden loukkaajan maksettavaksi.

Liikesalaisuuslaissa säädettäisiin tuomioistuimen mahdollisuudesta rajoittaa niiden luonnollisten henkilöiden määrää, joilla olisi asianosaisena olevassa oikeushenkilössä oikeus saada oikeudenkäynnissä tieto myös sellaisesta liikesalaisuutta koskevasta seikasta, joka on määrätty yleisöltä salassa pidettäväksi.

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työsopimuslakia. Lakia täsmennettäisiin siten, että työntekijä ei saisi työsuhteen kestäessä nimenomaan oikeudettomasti käyttää hyödykseen tai ilmaista muille työnantajan liikesalaisuuksia. Työsopimuslakiin lisättäisiin myös viittaussäännös liikesalaisuuslakiin, koska ehdotettu työsopimuslain liikesalaisuuksia koskeva säännös saisi sisältönsä myös ehdotettavasta liikesalaisuuslaista. Esityksessä ehdotetaan, että liikesalaisuuksien loukkauksia koskevat riita-asiat käsiteltäisiin käräjäoikeudessa. Yksittäisessä asiassa toimivaltainen käräjäoikeus määräytyisi yleisten toimivaltasäännösten perusteella. Markkinaoikeus olisi käräjäoikeuden ohella toimivaltainen tuomioistuin tutkimaan niitä liikesalaisuuden loukkausta koskevia riita-asioita, joissa vastaajana on oikeushenkilö tai elinkeinotoimintaa harjoittava luonnollinen henkilö. Oikeuspaikkasäännös edellyttää tarkistuksia oikeudenkäymiskaareen sekä oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annettuun lakiin.

Oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annettua lakia muutettaisiin myös siten, että liikesalaisuuksia koskevat kiellot käsiteltäisiin markkinaoikeudessa teollis- ja tekijänoikeudellisina asioina. Vähäisiä tarkistuksia ehdotetaan myös todistelun turvaamisesta teollis- ja tekijänoikeuksia koskevissa riita-asioissa annettuun lakiin. 

Esityksessä ehdotetaan, että liikesalaisuuden osalta käytettävä käsitteistö yhdenmukaistettaisiin siten, että lainsäädännössä käytettäisiin johdonmukaisesti käsitettä liikesalaisuus. Tästä syystä esimerkiksi viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetusta laista sekä työsopimuslaista käsite liike- ja ammattisalaisuus ja rikoslaista käsite yrityssalaisuus muutettaisiin liikesalaisuudeksi. Käsite muutettaisiin myös useista muista laeista.

Direktiivin täytäntöönpanon määräaika päättyy 9 päivänä kesäkuuta 2018. Ehdotetut lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan viimeistään kyseisenä päivänä." - -

(jatkuu alla, lihavoinnit omia)

Lähde:

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_49+2018.aspx

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Eräs poiminta HE 49/2018 vp:stä alla:

- -"Direktiivin käsite liikesalaisuus pohjautuu Suomeakin sitovaan Maailman kauppajärjestön perustamissopimukseen (SopS 5/1995) liittyvän sopimuksen teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyvistä näkökohdista (Agreement on Trade-Related Aspects of Intellectual Property Rights; jäljempänä TRIPS-sopimus) 39 artiklan 2 kohtaan.

Määritelmässä on kolme elementtiä, jotka liikesalaisuuden on täytettävä: 1) salaisuus (luottamuksellisuus), 2) taloudellinen arvo sekä 3) kohtuulliset toimenpiteet salaisuuden säilyttämiseksi. Direktiivin johdanto-osan 14 perustelukappaleen mukaan liikesalaisuuden määritelmän ulkopuolelle jäävät vähäpätöiset tiedot sekä kokemus ja taidot, jotka työntekijät ovat hankkineet osana tavanomaista työskentelyään, ja sen ulkopuolelle jäävät myös tiedot, jotka ovat sellaiseen henkilöpiiriin kuuluvien henkilöiden, jotka yleensä käsittelevät tällaisia tietoja, yleisesti tiedossa olevia tai helposti saatavissa.

Myös käsitteen liikesalaisuuden haltija taustalla on TRIPS-sopimus, jonka mukaan luonnollisilla ja oikeushenkilöillä tulee olla mahdollisuus estää laillisesti heidän valvonnassaan olevan tiedon ilmaiseminen, hankkiminen tai käyttäminen ilman heidän lupaansa muiden toimesta tavalla, joka on vastoin rehellistä kaupallista käytäntöä.

Direktiivin valmisteluasiakirjojen mukaan liikesalaisuuden haltijan käsitteessä olennainen elementti on tiedon laillisesti hallussa pitäminen. Näin ollen direktiivin mukaan sekä tiedon alkuperäinen omistaja että lisenssinsaaja voi puolustaa liikesalaisuutta. Direktiivistä ei käy kuitenkaan tarkemmin ilmi se, kuka voi laillisesti pitää tietoa hallussaan, vaan tiedon laillinen haltija määräytyy kansallisen lainsäädännön perusteella.

Oikeudenloukkaajan määritelmää ei ole pidetty tarpeellisena erikseen sisällyttää kansalliseen lakiin, koska käsitteen sisältö tulee lakiin muiden direktiivin artiklojen täytäntöönpanon kautta." - -

---

"Sopimus teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyvistä näkökohdista / TRIPS-sopimus (1995)

Tekijänoikeuksia koskevia sopimusmääräyksiä on otettu myös kauppapoliittisten sopimusten osaksi. Vuonna 1995 voimaan tullut Maailman kauppajärjestön WTO:n perustamissopimuksen liitesopimuksena oleva TRIPS-sopimus vahvistaa teollis- ja tekijänoikeuksien maailmanlaajuista suojaa.

TRIPS-sopimus vahvistaa Bernin yleissopimuksen noudattamisen kaikissa WTO:n jäsenvaltioissa. Sopimus sisältää määräyksiä myös muun muassa esittäjien, äänitetuottajien ja televisio- ja radioyritysten suojasta. Sopimus sisältää myös oikeuksien täytäntöönpanoa koskevia määräyksiä sekä määräykset riitojen ratkaisemisesta, jos jäsenvaltio ei täytä sopimuksen mukaisia velvoitteitaan."

https://minedu.fi/kansainvaliset-sopimukset

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Mietin, mikä on uuden liikesalaisuuslain ja -direktiivin suhde sote- ja maakuntauudistukseen, genomi- ja toisiolakiin sekä sote-tietovarantolupaviranomaiseen?

"Liikesalaisuuksien pelätään vuotavan yksityisille terveysjäteille taktisten palkkausten mukana. Tuorein palkkaus- ja liikesalaisuuskohu on noussut Pirkanmaalla, jossa sote-osaaja loikkasi yksityiselle puolelle." (jatkuu alla)

Lähde:

https://yle.fi/uutiset/3-10243126

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Tässä Lasse Lehtosen tuumailuja liikesalaisuudesta ja sotesta vuoden takaisessa US:n blogissa:

"Avoimuus, vertailtavuus ja liikesalaisuudet terveydenhuollossa"

http://lasselehtonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2406...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset