Onko Suomi rikki, kun kaikki halutaan uudistaa kerralla?
Tasavallan presidentti vahvisti 10.8.2018 seuraavat lait:
Laki turvatoimista Maahanmuuttovirastossa ja laki yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain 83 §:n muuttamisesta (HE 32/2018 vp). Lailla on tarkoitus suojata Maahanmuuttovirastossa työskenteleviä henkilöitä erilaisilta vaaratekijöiltä, turvata työskentelyolosuhteita sekä suojata viraston omaisuutta. Laissa säädetään Maahanmuuttoviraston käytössä olevissa tiloissa turvatehtävissä työskentelevien turvatarkastajien toimivaltuuksista. Toimivaltuudet liittyvät henkilöllisyyden tarkistamiseen, turvatarkastukseen, henkilöntarkastukseen, esineiden haltuunottoon, pääsyn estämiseen, henkilön poistamiseen ja henkilön kiinniottamiseen. Lait tulevat voimaan 20.8.2018. (SM johtava asiantuntija Jarmo Tiukkanen 0295 488 606)
Laki kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella, laki ulkomaalaislain muuttamisesta, laki asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun lain 3 a ja 3 c §:n muuttamisesta, laki lapsilisälain 1 a §:n muuttamisesta, laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain 3 §:n muuttamisesta, laki kansanterveyslain 14 §:n muuttamisesta, laki erikoissairaanhoitolain 3 §:n muuttamisesta, laki aravarajoituslain 4 §:n muuttamisesta, laki vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 11 §:n muuttamisesta ja laki vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta annetun lain 10 §:n muuttamisesta (HE 21/2018 vp). Uudella lailla pannaan täytäntöön tutkimusta, opiskelua, harjoittelua, vapaaehtoistyötä, oppilasvaihto-ohjelmaa tai koulutushanketta ja au pairina työskentelyä varten tapahtuvan kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksiä koskeva direktiivi. Direktiivi pannaan täytäntöön tutkijoiden, opiskelijoiden, työharjoittelijoiden ja vapaaehtoisten osalta. Uudessa laissa säädetään maahantulon ehdoista, myönnettävistä oleskeluluvista ja oikeuksista maassaolon aikana. Laissa säädetään lisäksi tutkijoiden ja heidän perheenjäsentensä sekä opiskelijoiden oikeudesta liikkua toisen jäsenvaltion myöntämällä oleskeluluvalla Suomeen. Ulkomaalaislaissa säädetään direktiivin täytäntöönpanoon liittymättä au pair -sijoituksen perusteella myönnettävästä oleskeluluvasta. Keskeisen sisällön muodostaa direktiivin tarkoittama kolmansien maiden kansalaisten yhdenvertainen kohtelu Suomen kansalaisten kanssa. Sen toteuttamiseksi tehdään useita muutoksia sosiaaliturvaa ja terveydenhoitoa koskevaan lainsäädäntöön. Samalla otetaan käyttöön direktiivissä sallitut poikkeukset yhdenvertaisesta kohtelusta. Lait tulevat voimaan 1.9.2018. (SM johtava asiaintuntija Jarmo Tiukkanen 0295 488 606)
Lukiolaki, laki ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta, laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta (HE 41/2018 vp). Uusi lukiolaki säädetään. Lukiokoulutus on edelleen kolmivuotinen koulutus, jota järjestetään erikseen nuorille ja aikuisille tarkoitettuina oppimäärinä. Oppimäärien ja niihin kuuluvien opintojen mitoituksen perusteena käytetään kurssien sijaan opintopisteitä. Opintojen rakenteesta ja laajuuksista säädettään valtioneuvoston asetuksella. Oppiaineita ja niihin kuuluvien opintojen määrää tai pakollisuutta ei muuteta nykytilaan nähden, mutta koulutuksen järjestäjä päättää pääosin minkä laajuisina opintojaksoina opinnot järjestetään. Opiskelijalla on oikeus saada säännöllisesti tarpeidensa mukaista henkilökohtaista ja muuta opintojen ja jatko-opintoihin hakeutumiseen liittyvää ohjausta. Ohjausta annetaan myös opiskelijoille, joiden opiskeluoikeus on päättymässä tai jotka ovat eroamassa, sekä henkilöille, jotka lukiokoulutuksen oppimäärän suorittamisen jälkeen eivät ole saaneet jatko-opiskelupaikkaa. Laissa säädetään oppimisen tuesta lukiokoulutuksessa. Opiskelijalla, jolla on oppimisvaikeuksien vuoksi vaikeuksia suoriutua opinnoistaan, on oikeus saada erityisopetusta ja muuta oppimisen tukea. Henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimisesta säädetään laissa. Osa lukiokoulutuksen oppimäärän opinnoista on järjestettävä yhteistyössä yhden tai useamman korkeakoulun kanssa. Opetus on lisäksi järjestettävä siten, että opiskelijalla on mahdollisuus kehittää kansainvälistä osaamistaan sekä työelämä- ja yrittäjyysosaamistaan. Lisäksi muutetaan ylioppilastutkinnon järjestämisestä annettua lakia. Ylioppilastutkinnon kokeiden uusimiskertoja koskevista rajoituksista luovutaan ja koulutuksen järjestäjille säädetään velvollisuus järjestää kokeet myös uusijoille ja tutkinnon täydentäjille. Voimassa olevaan lukiolakiin sisältyvät ylioppilastutkintoa ja ylioppilastutkintolautakuntaa koskevat säännökset siirretään ylioppilastutkinnon järjestämisestä annettuun lakiin. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettua lakia muutetaan ehdotetuista laeista koulutuksen järjestäjille aiheutuvien uusien kustannusten korvaamiseksi. Lait tulevat voimaan 1.8.2019. Lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet uudistetaan vuosien 2019-2020 aikana ja niiden mukaan laaditut opetussuunnitelmat otetaan käyttöön syksyllä 2021 alkavassa lukiokoulutuksessa. Eduskunnan vastaukseen sisältyvä lausuma; Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa ylioppilastutkinnon kokeiden rajoituksettomien uusimisien vaikutuksia. (OKM hallitussihteeri Matti Sillanmäki 0295 330 193)
Tieliikennelaki, laki ajoneuvolain muuttamisesta, laki liikenteen palveluista annetun lain VI osan 2 luvun muuttamisesta, laki rikoslain 2 a luvun 3 §:n muuttamisesta, laki rikesakkorikkomuksista annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta, laki ajokorttilain muuttamisesta, laki pysäköinninvalvonnasta annetun lain 21 §:n kumoamisesta, laki rajatylittävän yhteistyön tehostamisesta erityisesti terrorismin ja rajatylittävän rikollisuuden torjumiseksi tehdyn neuvoston päätöksen eräiden säännösten täytäntöönpanosta annetun lain kumoamisesta, laki tieliikenteen turvaamisesta liikennemerkein eräissä tapauksissa annetun lain kumoamisesta, laki ajoneuvoverolain 2 ja 35 §:n muuttamisesta, laki ajoneuvojen siirtämisestä annetun lain 2 ja 4 §:n muuttamisesta, laki poliisin hallinnosta annetun lain 15 b §:n muuttamisesta, laki ratalain 18 ja 89 §:n muuttamisesta ja laki hallinto-oikeuslain 12 b §:n muuttamisesta (HE 180/2017 vp). Tieliikennelainsäädäntö uudistetaan kokonaisuudessaan. Laeilla poistetaan tieliikennelainsäädäntöä rasittavaa tulkinnanvaraisuutta ja puutteellisuuksia sekä saatetaan lainsäädäntö johdonmukaisemmaksi kokonaisuudeksi. Uusi tieliikennelaki kokoaa yhteen tieliikenteessä käyttäytymistä koskevan lainsäädännön. Laissa säädetään liikenteen yleisistä periaatteista, liikennesäännöistä ja ajoneuvojen käyttämisestä tiellä, liikenteenohjauksesta sekä liikenteenohjauksessa käytettävistä laitteista ja merkeistä. Sen lisäksi säädetään lain rikkomisesta määrättävästä liikennevirhemaksusta ja sen järjestelmästä. Toistuvien rikkomusten perusteella määrättäviä ajokieltoja ajokorttilaissa uudistetaan samalla kertaa. Lait tulevat voimaan 1.6.2020. Eduskunta on hyväksynyt seuraavat lausumat: 1. Eduskunta edellyttää, että uuden tieliikennelain uudistuksista tiedotetaan tiellä liikkujia tehokkaasti ja kattavasti, ja että lain vaikutuksia seurataan ja arvioidaan erityisesti liikenteen turvallisuuden ja sujuvuuden osalta. 2. Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto valmistelee yhteistyössä kuntien ja muiden toimijoiden kanssa yhtenäisen ratkaisun kotihoidon ja vastaavien kotiin tarjottavien palvelujen työntekijöiden pysäköinnin helpottamiseksi ja valmistelee viipymättä asiassa tarvittavat säännösmuutokset. (LVM liikenneneuvos Kimmo Kiiski 0295 342 304)
Liikesalaisuuslaki, laki sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain muuttamisesta, laki työsopimuslain 3 luvun 4 ja 5 §:n muuttamisesta, laki oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 4 §:n muuttamisesta annetun lain kumoamisesta, laki oikeudenkäymiskaaren muuttamisesta, laki oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta, laki todistelun turvaamisesta teollis- ja tekijänoikeuksia koskevissa riita-asioissa annetun lain 7 b §:n muuttamisesta annetun lain kumoamisesta, laki todistelun turvaamisesta teollis- ja tekijänoikeuksia koskevissa riita-asioissa annetun lain muuttamisesta, laki oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 2 §:n muuttamisesta, laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain muuttamisesta, laki rikoslain 30 luvun muuttamisesta, laki sähköisen viestinnän palveluista annetun lain muuttamisesta, laki yrityksen saneerauksesta annetun lain 14 §:n muuttamisesta, laki merityösopimuslain 4 luvun 4 ja 5 §:n muuttamisesta, laki työriitojen sovittelusta annetun lain 18 §:n muuttamisesta, laki yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain muuttamisesta, laki yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain 57 §:n muuttamisesta, laki yhteistoiminnasta suomalaisissa ja yhteisönlaajuisissa yritysryhmissä annetun lain 43 §:n muuttamisesta, laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 43 §:n muuttamisesta, laki henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa annetun lain 12 §:n muuttamisesta, laki henkilöstöedustuksesta eurooppayhtiössä (SE) ja eurooppaosuuskunnassa (SCE) annetun lain 31 §:n muuttamisesta, laki henkilöstörahastolain 61 §:n muuttamisesta, laki siviilipalveluslain 25 §:n muuttamisesta, laki oikeudesta työntekijän tekemiin keksintöihin annetun lain 10 §:n muuttamisesta, laki yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain muuttamisesta, laki rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetun lain 33 §:n muuttamisesta, laki sijoitusrahastolain 133 §:n muuttamisesta, laki turvallisuusselvityslain 22 ja 36 §:n muuttamisesta, laki alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista annetun lain 27 §:n muuttamisesta, laki vakuutusyhtiölain 30 luvun 1 §:n muuttamisesta, laki arvopaperimarkkinalain 11 luvun 29 §:n muuttamisesta, laki konttilain 19 §:n muuttamisesta, laki vakuutuskassalain 165 §:n muuttamisesta, laki luottolaitostoiminnasta annetun lain 15 luvun 14 §:n muuttamisesta, laki vakuutusedustuksesta annetun lain 44 §:n muuttamisesta, laki maksulaitoslain 37 §:n muuttamisesta, laki tilastolain 10 ja 22 §:n muuttamisesta, laki liikenteen palveluista annetun lain IV osan 1 luvun 2 ja 4 §:n muuttamisesta, laki kansainvälistä taksiliikennettä tiellä koskevan Ruotsin kanssa tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja sopimuksen soveltamisesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta, laki luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetun lain 8 §:n muuttamisesta, laki vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain 7 luvun 11 §:n muuttamisesta, laki arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta annetun lain 8 luvun 1 §:n muuttamisesta, laki ulkomaisista vakuutusyhtiöistä annetun lain 79 §:n muuttamisesta, laki panttilainauslaitoksista annetun lain 33 §:n muuttamisesta, laki asianajajista annetun lain 5 c §:n muuttamisesta, laki eläinten lääkitsemisestä annetun lain 40 §:n muuttamisesta, laki rautatielain 94 §:n muuttamisesta, laki valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 5 ja 6 §:n muuttamisesta, laki tartuntatautilain 18 §:n muuttamisesta, laki eläkesäätiölain 132 §:n muuttamisesta, laki sijoituspalvelulain 12 luvun 1 §:n muuttamisesta, laki kauppaedustajista ja myyntimiehistä annetun lain 7 §:n muuttamisesta, laki auktorisoiduista teollisoikeusasiamiehistä annetun lain 9 §:n muuttamisesta, laki joukkorahoituslain 19 §:n muuttamisesta, laki asunto-omaisuuteen liittyvien kuluttajaluottojen välittäjistä annetun lain 14 §:n muuttamisesta, laki eräiden luotonantajien ja luotonvälittäjien rekisteröinnistä annetun lain 13 §:n muuttamisesta, laki oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 5 §:n muuttamisesta, laki rahanpesun selvittelykeskuksesta annetun lain 4 §:n muuttamisesta, laki Eläketurvakeskuksesta annetun lain 4 §:n muuttamisesta, laki valtiontalouden tarkastusviraston oikeudesta tarkastaa eräitä Suomen ja Euroopan yhteisöjen välisiä varainsiirtoja annetun lain 4 §:n muuttamisesta, laki liikennevahinkolautakunnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta, laki kemikaalilain muuttamisesta, laki säteilylain 68 §:n muuttamisesta, laki pelastuslain 86 §:n muuttamisesta, laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain 32 §:n muuttamisesta, laki lääkelain 25 a ja 90 §:n muuttamisesta, laki maatalouden rakennetuista annetun lain 40 a §:n muuttamisesta, laki maatalouden tukien toimeenpanosta annetun lain 53 §:n muuttamisesta, laki kirjanpitolain 8 luvun 3 §:n muuttamisesta, laki vaarallisten aineiden kuljetuksesta annetun lain 17 §:n muuttamisesta, laki terveydensuojelulain 59 §:n muuttamisesta, laki alusturvallisuuden valvonnasta annetun lain 21 §:n muuttamisesta, laki eläinlääkinnällisestä rajatarkastuksesta annetun lain 24 §:n muuttamisesta, laki eläinsuojelulain 62 §:n muuttamisesta, laki vesihuoltolain 35 §:n muuttamisesta, laki yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain 15 §:n muuttamisesta, laki lääketieteellisestä tutkimuksesta annetun lain 23 §:n muuttamisesta, laki Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksesta annetun lain 7 §:n muuttamisesta, laki alkoholilain 64 §:n muuttamisesta, laki metsänviljelyaineiston kaupasta annetun lain 22 ja 23 §:n muuttamisesta, laki taimiaineistolain 9 §:n muuttamisesta, laki kasvinterveyden suojelemisesta annetun lain 24 §:n muuttamisesta, laki painelaitelain 80 §:n muuttamisesta, laki sähköturvallisuuslain 90 §:n muuttamisesta, laki hukkakauran torjunnasta annetun lain 16 §:n muuttamisesta, laki konkurssilain 14 luvun 13 §:n muuttamisesta, laki konkurssipesien hallinnon valvonnasta annetun lain 16 §:n muuttamisesta, laki eläinlääkintähuoltolain 36 §:n muuttamisesta, laki kasvinsuojeluaineista annetun lain 32 §:n muuttamisesta, laki hevoskilpailulain 14 §:n muuttamisesta, laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain 23 §:n muuttamisesta, laki jätelain 146 §:n muuttamisesta, laki ympäristönsuojelulain 210 §:n muuttamisesta, laki tieteellisiin tai opetustarkoituksiin käytettävien eläinten suojelusta annetun lain 43 §:n muuttamisesta, laki eläinten kuljetuksesta annetun lain 33 §:n muuttamisesta, laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetun lain 57 §:n muuttamisesta, laki lannoitevalmistelain 27 §:n muuttamisesta, laki elintarvikelain 81 §:n muuttamisesta, laki hissiturvallisuuslain 74 §:n muuttamisesta, laki eräiden tuotteiden markkinavalvonnasta annetun lain 13 §:n muuttamisesta, laki jalometallituotteista annetun lain 15 §:n muuttamisesta, laki eräiden riskin aiheuttavien tuotteiden markkinavalvontaan liittyvien tietojen ilmoittamisesta Euroopan komissiolle annetun lain 5 §:n muuttamisesta, laki siemenkauppalain 26 §:n muuttamisesta, laki kosmeettisista valmisteista annetun lain 16 §:n muuttamisesta, laki laajakaistarakentamisen tuesta haja-asutusalueilla annetun lain 15 §:n muuttamisesta, laki tupakkalain muuttamisesta, laki vakuutusyhdistyslain 16 luvun 10 §:n muuttamisesta, laki julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain 16 §:n muuttamisesta, laki ajoneuvolain 39 §:n muuttamisesta, laki rahankeräyslain 28 §:n muuttamisesta, laki verkkoinfrastruktuurin yhteisrakentamisesta ja -käytöstä annetun lain 5 §:n muuttamisesta, laki hallintolainkäyttölain 39 b §:n muuttamisesta, laki erikoiskasvien markkinoimismaksuista annetun lain 22 §:n muuttamisesta, laki kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetun lain 10 luvun 2 §:n muuttamisesta ja laki vakuutusten tarjoamisesta annetun lain 79 §:n muuttamisesta (HE 49/2018 vp). Laissa säädetään liikesalaisuuksien suojasta ja siviilioikeudellisista oikeussuojakeinoista. Esityksellä pannaan täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston liikesalaisuuksien suojaamista koskeva direktiivi. Samalla liikesalaisuuksien suojaa koskeva sääntely sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetusta laista kumotaan ja voimassa oleva sääntely siirretään eräin täsmennyksin liikesalaisuuslakiin. Työsopimuslakia muutetaan. Lakia täsmennetään ja siihen lisätään viittaussäännös liikesalaisuuslakiin, koska työsopimuslain liikesalaisuuksia koskeva säännös saa sisältönsä myös liikesalaisuuslaista. Käräjäoikeudella ja markkinaoikeudella on osin rinnakkaista toimivaltaa liikesalaisuuksien loukkauksia koskevissa riita-asioissa. Oikeuspaikkasäännös edellyttää tarkistuksia oikeudenkäymiskaareen sekä oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annettuun lakiin. Oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annettua lakia muutetaan myös siten, että liikesalaisuuksia koskevat kiellot käsitellään markkinaoikeudessa teollis-ja tekijänoikeudellisina asioina. Vähäisiä tarkistuksia tehdään myös todistelun turvaamisesta teollis- ja tekijänoikeuksia koskevissa riita-asioissa annettuun lakiin. Liikesalaisuuden osalta käytettävä käsitteistö yhdenmukaistetaan siten, että lainsäädännössä käytetään johdonmukaisesti käsitettä liikesalaisuus. Laki vakuutusten tarjoamisesta annetun lain 79 §:n muuttamisesta tulemaan voimaan 1.10.2018 sekä muut eduskunnan vastaukseen sisältyvät lait tulevat voimaan 15.8.2018. (TEM lainsäädäntöjohtaja Pasi Järvinen 0295 048 067)
Tasavallan presidentti hyväksyi Kanadan sekä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden välisen laaja-alaisen talous- ja kauppasopimuksen ja vahvisti lain Kanadan sekä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden välillä tehdystä laaja-alaisesta talous- ja kauppasopimuksesta (HE 149/2017 vp) sekä määräsi eduskunnan lausuman merkittäväksi pöytäkirjaan ja ryhtymään lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin. Sopimus on luonteeltaan sekasopimus, jonka määräykset kuuluvat osittain jäsenvaltioiden ja osittain Euroopan unionin toimivaltaan. Sopimuksen tavoitteena on asteittainen ja vastavuoroinen sekä Maailman kauppajärjestön säännösten ja velvoitteiden mukainen kaupan vapauttaminen olennaisilta osin kaiken tavara- ja palvelukaupan osalta. Lain voimaantulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella. Eduskunnan vastaukseen sisältyvä lausuma; Eduskunta edellyttää, että hallitus käynnistää välittömästi kaivoslain uudistamisen arvioinnin ja tuo tarvittavat muutosesitykset eduskunnan hyväksyttäväksi niin, että muutokset voidaan saattaa voimaan tällä vaalikaudella. (UM lähetystöneuvos Pasi-Heikki Vaaranmaa 0295 351 700)
KANSAINVÄLISET ASIAT
Tasavallan presidentti päätti 10.8.2018 seuraavat kansainväliset asiat:
Tasavallan presidentti hyväksyi Etelämannerta koskevan sopimuksen konsultatiivisessa kokouksessa 18.5.2018 hyväksytyt toimenpiteet. Suomi on Etelämannerta koskevan sopimuksen konsultatiivinen osapuoli, mistä syystä sopimuksen konsultatiivisessa kokouksessa hyväksytyt toimenpiteet edellyttävät Suomessa kansallista hyväksymistä. Toimenpiteet 1(2018)-6(2018) tulee hyväksyä 16.8.2018 mennessä. Toimenpiteet ovat luonteeltaan teknisiä. (YM hallitussihteeri Charlotta von Troil 0295 250 364)
(jatkuu alla)
Lähde:
https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/tasavallan-p…
—
Samaan aikaa meillä on valmistelussa mm. genomilaki, genomikeskuslaki, toisiolaki, kansallinen tietosuojalainsäädäntö, sote-tietovarantolupaviranomainen, LUOVA-virasto, kaikki sote- ja maakuntauudistuksen lait, mm. asiakasmaksu- ja potilaslaki ym… ym…
Lähteitä:
Hallituksen esitys eduskunnalle Digi- ja väestötietovirastoa koskevaksi lainsäädännöksi sekä laeiksi eräiden rekisterihallintoa koskevien lakien muuttamisesta (VM082:00/2018 Säädösvalmistelu)
https://vm.fi/hanke/-/hankesivu/hanke?tunnus=VM082%3A00%2F2018
https://alueuudistus.fi/documents/1477425/7168024/11+Tiivistelm%C3%A4+ma…
Onko Suomi ollut näin rikki, kun kaikki halutaan uudistaa kerralla? Tuntuisi, että mikään ei ole entisellään näiden kaikkien uudistusten jälkeen.
Minua ainakin hirvittää, miten näiden kaikkien uudistusten ja lakimuutosten "jalkauttaminen" tulee onnistumaan.
Tuntuisi, että nyt viimeistään pitäisi pistää jäitä hattuun, jos uudistukset aiotaan saada joskus hallitusti maaliin.
Missä on nähtävänä hallituksen kokonaisstrategia, jolla tämä onnistuu?
Uudistuksia tehdään niin myös louhinta räjähteisiin liittyvä lainsäädäntö ja asetukset uudistettiin, mutta kukaan ei valvo niiden noudattamista! Eikö lainsäätäjän tahto ole, että julkisessa toiminnassa noudatetaan lakia?
MITÄ TEEMME DIREKTIIVEILLÄ JA LAINSÄÄDÄNNÖLLÄ RÄJÄHTEISIIN LIITTYEN, KOSKA TUKES, poliisi JA ERI VIRANOMAISET EIVÄT NIITÄ NOUDATA?
Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa alan lainsäädännöstä ja lainsäädännön valmisteluun Jari Lindström on allekirjoittanut ministerinä asetuksia, ja uusien räjähteitä koskevien asetusten oli tarkoitus selkeyttää räjähteiden nykysäänteyä sekä rakenteeltaan ja osittain myös sisällöltään vastata vaarallisia kemikaaleja koskevia lakia (390/2005). Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (390/2005) ja siihen perustuvat muut säädökset, kuten VNA vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta (685/2015), vaarallisten kemikaalien teollisen käsittelyn ja varastoinnin turvallisuusvaatimuksista (856/2012), räjähteiden valmistuksen ja varastoinnin valvonnasta (819/2015) ja räjähteiden valmistuksen, käsittelyn ja varastoinnin turvallisuusvaatimuksista (1101/2015).
Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetussa laissa (390/2005) tarkoitetusta räjähteiden valmistuksesta, käytöstä, luovutuksesta, hallussapidosta, varastoinnista, säilytyksestä, hävittämisestä, räjähteiden ja vaarallisten kemikaalien käytöstä erikoistehosteina sekä niihin liittyvistä lupa- ja ilmoitusmenettelyistä sekä valvonnasta.
MIKSI LAKIA RIKOTAAN VAIKKA; Laki ei anna mahdollisuutta edes päivän tarvetta tuoda asutuksen kyljessä oleville työmaille.
Asia 1. Turvatekniikan keskus; Tukesilta pitäisi olla ennakkoon haettu lupa räjäytystoiminnalle, mutta turvamääräykset estävät luvan hakemisen. Räjähdysaineen käyttöä ja varastointia saa harjoittaa vain Turvatekniikan keskuksen luvalla.
Asia 2. Poliisi; Kun Tukesin luvat olisi haettu ja myönnetty, laki edellyttää tämän jälkeen poliisia tarkistamaan varastojen lain mukaisuuden, eli laissa on valvontavelvollisuus myös poliisilla: (79 § räjähteiden käyttö), (78 § ilmoitus räjäytystyöstä) ja ( 13 luku 60 § vaatimukset).
POLIISI http://www.poliisi.fi/luvat/ilmoitus_rajaytystyosta
Ensinnäkin poliisin kuuluu huomioida, mutta Tukesilta ei ole lupia, eikä niitä asutuksen/ turvamääräyksien vuoksi voi edes saada.
Poliisin valvonta vastuuseen kuuluu huomioida lain vaatimukset ja Tukesin ja poliisin valvontaan kuuluu, että toiminnanharjoittajan on osoitettava, että varasto täyttää vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuuslain (390/2005) yleiset turvallisuusvaatimukset, räjähteiden valmistuksen, käsittelyn ja varastoinnin turvallisuusvaatimuksista annetun asetuksen (1101/2015) vaatimukset ja että varasto on toimintaa koskevien standardien mukainen. Räjähteiden valmistuksen ja varastoinnin valvonnasta annetussa asetuksessa (819/2015) vaatimukset.
http://sanna50.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252718-ris…
Ilmoita asiaton viesti
Lakeja tehtaillaan, mutta käytännössä ei ympäristösuojelulain sujuvoittaminen edes onnistu.
Lainsäädäntö räjähteistä ja direktiiveistä on vain hämäystä.
http://sanna50.puheenvuoro.uusisuomi.fi/226903-lai…
Miten ympäristösuojelu lakia kevennettiin ”sujuvoittaminen” EI ONNISTU laillisilla keinoilla murskaamoilla/louhimoilla. KAAVAN VASTAINEN TOIMINTA onnettomuusvaara.
Kaavoitus on entistä tärkeämmässä asemassa ympäristölupa-asioissa. Lupaa ei voi myöntää asemakaavan vastaisesti.
Ympäristönsuojelulaki 4.2.2000/86 (6 §) samoin maa-aineslain 10 § . Kemikaaliturvallisuuslain 17-20§:n mukaan tuotantolaitoksen sijoituksessa tulee ottaa huomioon sijoituspaikan ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva sekä maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta mahdollisesti koskevat kaava määräykset.
Vaaraa aiheuttavaa toimintaa ei voida sijoittaa mielivaltaisesti.
Seveso II -direktiivin maankäytön suunnittelua ja tuotantolaitosten turvallisuutta koskeva osuus on Suomessa saatettu voimaan kemikaali- ja maankäyttö- ja rakennuslainsäädännöllä.
Maankäytön suunnittelun osalta Seveso-direktiivin vaatimukset on otettu huomioon maankäyttö- ja rakennuslaissa, joka on tullut voimaan vuonna 2000.
Tutustukaa laki 390/2005 20 § pykälään.
Kaavan huomioon ottaminen 20§. Sijoituspaikan valinta
Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta 3.6.2005/390
Kaavan huomioon ottaminen 20§.
”Vaarallisia kemikaaleja tai räjähteitä valmistavien, käsittelevien tai varastoivien tuotantolaitosten sijoituksissa tulee ottaa huomioon sijoituspaikan ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaisessa oikeusvaikutteissa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus samoin kuin aluetta mahdollisesti koskevat kaavamääräykset”.
http://kimmotiilikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2…
Ilmoita asiaton viesti
Ei Suomi ole rikki. Suomi ei ole mekaaninen laite tai kone,joka voisi mennä/olla rikki. Suomessa voidaan mahdollisesti säätää liikaa lakeja, mutta se on eri asia.
Ilmoita asiaton viesti
Pekka, ymmärsin pointtisi toki. Kiistän, että Suomessa politiikka on rikki – joka on niin muodikas väite. Väitän, että todellakin Suomi on rikki.
Se, että Suomi on rikki, tarkoittaa mielestäni sitä, että Suomi on jäänyt ajastaan auttamattomasti jälkeen. Mm. työaikalainsäädännössä, automatisaatiossa, koulutuspolitiikassa, alkoholilainsäädännössä, työsuhde- ja työttömyysturvassa, ammattiyhdistyspolitiikassa, isoisien luomassa perustuslaissa jne…
Nyt tulisi nostaa kissa pöydälle, ja tutkia parlamentaarisesti kaikki ne elämän ja työelämän osa-alueet, joissa naapuri- ja kilpailijamaat ovat ajaneet kovaa jo meidän ohitse, ja ottaa ne lait uudistettaviksi.
Nyt näyttääkin olevan niin paljon yhtä aikaa uudistettavia lakeja pöydällä, että voi helposti sanoa, että Suomi on rikki.
Suomi on rikki, mutta sitä ei voi korjata yhdessä hallituskaudessa – vaikka kuinka prosessikaavioita piirtelisimme. Liikkeenjohtoon, kuten nykyinen hallitus mielestään kuuluu, kuuluu myös strategia, jolla päästään luotuun visioon – ja lopulta laajempaan missioon.
Mutta, onko meillä strategia, visio ja missio? Jos on, vaihtuuko se aina hallituskausittain?…
Ilmoita asiaton viesti
Itse viestisi asiasisällöstä en ole periaatteessa eri mieltä, mutta ”muodikas” termi ”rikki” ei vain sovi käytettäväksi tällaisesta kohteesta. Siinä pointtini.
Ilmoita asiaton viesti
Pekka, minusta se sopii. Ei voi politiikkoja syyttää siitä, että globaali kehitys kehittyy niin kovaa vauhtia, että Suomi-laiva jo ihan piiputtaa, ja menee lopulta rikki? Eli on täydellisen peruskorjauksen tarpeessa?
Mikä sinusta olisi parempi termi, ts. ”syötti”, jotta se myös tarttuisi täällä US:ssa paremmin lukijan ”kitaan”? Otsikkotilakaan ei anna paljon laverrella.
Ilmoita asiaton viesti
Palautetaan vähän mieleen taannoisia uutisia:
”Kuin kaksi marjaa – Kopioiko keskusta ohjelmansa Sitran työpaperista?”
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000870922.html
Ilmoita asiaton viesti
ON sellainen tunne tämä hallitus keksii mitä tyhmenpiä ideoita miettimättä sen pidempää, että onhan siitä jo tehty lakiesitys. Kuinka sellaiseen maahan voi luottaa, joka ei noudata edes omaa perustuslakiaan?
Olihan nähtävillä miten hallitus yrittää runnoa sote-lait eduskunnassa läpi hätäisesti.
Ilmoita asiaton viesti
Sannalle kommentti 6, ks. alla:
http://www.ym.fi/fi-FI/Ymparisto/Lainsaadanto_ja_o…
Ilmoita asiaton viesti
Palaan vielä Sitraan, josta on ihan oma lakinsakin:
”Laki Suomen itsenäisyyden juhlarahastosta”
2 §
Rahaston tavoitteena on edistää Suomen vakaata ja tasapainoista kehitystä, talouden määrällistä ja laadullista kasvua sekä kansainvälistä kilpailukykyä ja yhteistyötä toimimalla erityisesti sellaisten hankkeiden toteuttamiseksi, jotka vaikuttavat kansantalouden voimavarojen käyttöä tehostavasti tai tutkimuksen ja koulutuksen tasoa kohottavasti taikka jotka selvittävät tulevaisuuden kehitysvaihtoehtoja.
Katso lisää:
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1990/19900717
Ilmoita asiaton viesti
Tuntuu aika moni miettivän, kuka tätä yhteistä Suomi-laivaamme oikein ohjaa (vrt. Keskustan ja Sitran yhteneväiset ”liiketoimintasuunnitelmat”? (ks. kommenttini nro 5)
– -”Viime aikoina Sitra on panostanut paljon muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen suunnitteluun. Se on tutkinut soten rahoitusta ja testaa valinnanvapauden malleja sekä niiden vaikutuksia sosiaali- ja terveydenhuollossa.
– Minulle on muodostunut kuva, että Sitra on pyrkinyt avaamaan markkinaehtoisia sosiaali- ja terveyspalveluja (ks. alla oleva linkki). Se on puhunut niiden, vapaan kilpailun ja valinnanvapauden puolesta (ks. alla oleva linkki), arvioi Antti Palola. Hän korostaa kuitenkin, ettei ole varsinainen soteasiantuntija. Monella muullakin ay-vaikuttajalla on asiasta sama käsitys kuin Palolalla.
Vuosien mittaan Sitrasta on tullut yhä merkittävämpi kansallinen vaikuttaja. Se osallistuu tavalla tai toisella lähes kaikkiin merkittävimpiin yhteiskunnallisiin hankkeisiin.
Maan poliittinen johto ja virkamieseliitti kuuntelevat Sitran nimissä tehtyjä aloitteita herkällä korvalla. Uusi hallitus ottikin työaikalain uudistamisen ohjelmaansa pian Sitran raportin julkistamisen jälkeen. Ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan kestoakin on päätetty lyhentää, niin kuin “Sitran sponsoroimassa” asiantuntijaraportissa ehdotettiin. Ansiosidonnaista turvaa ei kuitenkaan ole muutettu kaikkia palkansaajia koskevaksi.” – –
https://www.sitra.fi/aiheet/sosiaali-ja-terveyspal…
https://www.sitra.fi/aiheet/ihminen-edella-valinta…
Lähde:
https://yle.fi/uutiset/3-9020304
Ilmoita asiaton viesti
– -”Sitran vanhempi neuvonantaja ja entinen keskustaministeri Liisa Hyssälä hämmästyi törmättyään ”pöyristyttäväksi” kuvailemaansa tietoon demokratiaselvityksessä. Hänen mukaansa eduskunnan valiokunnat jättävät kuulematta asiantuntijoita pääkaupunkiseudun ulkopuolelta rahapulassa.
Asia paljastui Sitran selvityksessä. Hyssälä on tehnyt yhdessä Sitran Jouni Backmanin kanssa työpaperin kansanvallan uudistamiseksi. Selvitystyötä varten tehtiin yli sata haastattelua, joissa keskeiset vaikuttajat valtion- ja kuntahallinnosta, eduskunnasta, valtioneuvostosta, puolueista, etujärjestöistä ja elinkeinoelämästä pääsivät luottamuksellisesti kertomaan näkemyksiään.
-Aivan pöyristyttävä tieto tuli haastatteluissa, Hyssälä sanoi keskustan puoluekokouksen oheistapahtumassa.” – –
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/250891-neuvonanta…
—
Tosin Risikko tämän asian oitis kielsi paikkansapitämättömänä. Mikä lie totuus…
Ilmoita asiaton viesti