Kirsiomp

Euroopan ihmisoikeussopimuksen neuvoa-antavat lausunnot 1.8. alkaen

 

Euroopan ihmisoikeussopimuksen 16. pöytäkirja neuvoa-antavien lausuntojen järjestelmästä tulee voimaan 1.8.2018.

Kansalliset ylimmät tuomioistuimet voivat jatkossa pyytää Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta neuvoa-antavaa lausuntoa. Suomessa näitä kansallisia tuomioistuimia ovat korkein oikeus, korkein hallinto-oikeus, työtuomioistuin ja vakuutusoikeus.

Neuvoa-antavaa lausuntoa voidaan pyytää Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja sen pöytäkirjoissa määriteltyjen oikeuksien tulkinnasta ja soveltamisesta.

Uudella järjestelmällä pyritään tehostamaan Euroopan ihmisoikeussopimuksen täytäntöönpanoa kansallisella tasolla. Järjestelmä myös lisää Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ja kansallisten tuomioistuinten vuorovaikutusta.

Tähän mennessä neuvoa-antavien lausuntojen järjestelmän on hyväksynyt kymmenen Euroopan neuvoston jäsenvaltiota.

Lisätietoja pöytäkirjasta on saatavilla myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen kotisivuilla, [alla oma lisäykseni, ks. myös kommentit 1 ja 2]:

https://um.fi/valittaminen-euroopan-ihmisoikeustuomioistuimeen

Lisätietoja:

ihmisoikeustuomioistuin- ja -sopimusasioiden yksikön päällikkö Krista Oinonen, puh. 0295 351 172.

Ulkoministeriön sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@formin.fi

---

Sain alla olevan lisätiedon ihmisoikeustuomioistuin- ja -sopimusasioiden yksikön päällikkö Krista Oinoselta tänään (suora lainaus):

 

Hei,

Kiitos, että ilmoitit linkistä. Harmillista, että se ei toiminut tiedotteessa. Tässä linkki Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen sivuille, joilla 16. pöytäkirja on nostettu heti etusivulle:

https://www.echr.coe.int/Pages/home.aspx?p=home

 

Eilen voimaan tulleen 16. pöytäkirjan selitysmuistion kappaleessa 26 (https://www.echr.coe.int/Documents/Protocol_16_explanatory_report_ENG.pdf) todetaan, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen antama neuvoa-antava lausunto ei estä kyseisen valitusasian osapuolta tekemästä valitusta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen kansallisen korkeimman tuomioistuimen antaman ratkaisun jälkeen. Jos kansallinen korkein tuomioistuin on soveltanut Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen neuvoa-antavaa lausuntoa, niin on kuitenkin melko todennäköistä, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ei ota valitusta enää tutkittavaksi.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen neuvoa-antavat lausunnot eivät ole korkeimpia tuomioistuimia sitovia. Kansallinen tuomioistuin viime kädessä ratkaisee neuvoa-antavan lausunnon merkityksen. Lausuntoa voidaan pyytää vain Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja sen pöytäkirjoissa määriteltyjen oikeuksien ja vapauksien tulkintaan ja soveltamiseen liittyvistä periaatteellisista ja merkittävistä kysymyksistä. Lausuntoa ei myöskään anneta automaattisesti, vaan kansallisen korkeimman tuomioistuimen lausuntopyyntö käsitellään ensin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen suuren jaoston lautakunnassa. Lautakunta antaa perustellun päätöksen, jos se hylkää pyynnön. Varsinaisen lausunnon antaa suuri jaosto.

Neuvoa-antavat lausunnot tullaan julkaisemaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön julkisessa tietokannassa HUDOCissa (https://hudoc.echr.coe.int/eng#). Lausunnot ovat siten osa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen kehittyvää oikeuskäytäntöä ja kaikkien käytettävissä soveltuvin osin.

Lausuntomenettelyn tavoitteena on lisätä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ja kansallisten tuomioistuinten vuorovaikutusta ja näin tehostaa Euroopan ihmisoikeussopimuksen täytäntöönpanoa kansallisella tasolla. Kysymykseesi viitaten Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ei tule siten antamaan valittajille erityisiä toimintaohjeita neuvoa-antavien lausuntojen käyttämiseksi.

 

Terveisin,

Krista Oinonen / UM

 

Krista Oinonen

Yksikönpäällikkö

Valtionasiamies Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa

Ihmisoikeustuomioistuin- ja -sopimusasioiden yksikkö OIK-40 | Oikeuspalvelu |

Ulkoministeriö | PL 411 | 00023 VALTIONEUVOSTO

Puh. 0295 351 172 | GSM 040 158 5482

 

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (15 kommenttia)

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Korkeimman oikeuden "Lausunto Euroopan ihmisoikeussopimuksen 16. pöytäkirjan osalta" (suora lainaus):

Diaarinumero: OH2013/159
Antopäivä: 11.9.2013

Ulkoasiainministeriölle

Viite: Ulkoasiainministeriön lausuntopyyntö 22.8.2013 HELM646-52
Euroopan ihmisoikeussopimus; 16 pöytäkirja; allekirjoittaminen

Ulkoasiainministeriö on varannut korkeimmalle oikeuden tilaisuuden lausua Euroopan ihmisoikeussopimuksen 16 pöytäkirjan allekirjoittamisesta. Euroopan neuvoston ministerikomitean 10.7.2013 hyväksymä 16 pöytäkirja avataan allekirjoitettavaksi 2.10.2013. Pöytäkirjalla laajennetaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen toimivaltaa siten, että se voi antaa neuvoa-antavia lausuntoja kansallisten ylimpien tuomioistuimien pyynnöstä." - - (jakuu alla)

http://korkeinoikeus.fi/fi/index/lausunnot/opinion...

(Julkaistu 11.9.2013, päivitetty 18.4.2017)

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Suomessa on tuhansia yksilövalituksia tuulivoimarakentamisesta, valituksissa korostuu aina meluhaitta. Lähes jokaisen tuulivoimapuiston rakentaminen on lopulta ratkaistu KHO:n toimesta. Suomi on erikoisasemassa kun tänne tuotiin heti maailman suurimmat tuulivoimalat lähelle asutusta länsirannikolla, muualla tämän kokoiset tuulivoimalat ovat kaukana ulkomerellä, tai sitten muuten riittävän kaukana asutuksesta. Olisi hyvä saada perusteellinen selvitys EU:n taholta, kun terveyshaittojen aiheuttajina tuulivoimalat on kiistatta todettu haittojen aiheuttajiksi. Suomi tyrmää poliittisella päätöksellä kymmenien vuosien tieteellisen tutkimuksen tulokset asiassa, ympäristövahinkolakia ei noudateta ja ihmiset joutuvat jättämään ennen rauhallisessa paikassa olevan kodin kylmilleen tuulivoimaloiden rakentamisen jälkeen. - Ei tämä voi olla oikeusvaltion periaatteena, että aiheutetaan ihmisille korvaamaton haitta ilman vastuita.

"Pelkästään yksilövalituksiin perustuvassa järjestelmässä tulkintaratkaisu saadaan parhaassakin tapauksessa verrattain pitkän ajan kuluttua korkeimman oikeuden lopullisen ratkaisun jälkeen. Hyvään lainkäyttöön kuuluu, että asiat ratkaistaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa kestävin perustein. Epäkohdat korostuvat tilanteissa, jossa ihmisoikeustuomioistuin muuttaa aikaisemmassa oikeuskäytännössä omaksuttuja linjauksiaan."
http://korkeinoikeus.fi/fi/index/lausunnot/opinion...
"Kansallisten ylimpien tuomioistuinten lainkäyttötoiminnassa tulee aika ajoin esiin hyvin periaatteellisia ja merkittäviä kysymyksiä, jotka liittyvät kyseisen sopimusvaltion lainsäädäntöön tai olosuhteisiin ja joiden osalta neuvoa-antava lausunnon merkitys olisi kansallisen oikeusjärjestelmän kannalta huomattava."

http://virtual.vtt.fi/virtual/pkrh/perusvaatimukse...

"Ympäristövahinkolain mukainen ympäristövastuu noudattaa ankaran vastuun periaatetta, eli vastuu on tuottamuksesta riippumatonta. Lain mukaan yrityksellä on ympäristövahingon syntyessä velvollisuus korjata vahinko ja korvata asiasta kärsineille aiheutetut vahingot. Ympäristövahingolla tarkoitetaan tässä yhteydessä tietyllä alueella harjoitetusta toiminnasta johtuvaa vahinkoa, joka on ympäristössä aiheutunut."

Ankaran vastuun periaatteelle tuulivoimatoimijat saavat nykyoloissa viitata kintaalla, ja naureskellen ottaa vielä valtion kassasta rahallisen tuen toiminnasta. Tämäkin puoltaa asioiden tutkintaa ennen kuin on liian myöhäistä: "Hyvään lainkäyttöön kuuluu, että asiat ratkaistaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa kestävin perustein." - Näin ei ole toimittu, kestäviä perusteita ei ole olemassa, ei sähköntuotantoon, eikä ilmaston lämpenemisen hillitsemiseksi. Perusteena olivat poliittiset lehmänkaupat oman edun tavoitteluun, ja kavereille erikoisen tuottava bisnes valtion tuella ilman omaa riskiä.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Protocol No. 16

Protocol No. 16 to the Convention allows the highest courts and tribunals of a State Party to request the Court to give advisory opinions on questions of principle relating to the interpretation or application of the rights and freedoms defined in the Convention or the protocols thereto.

Protocol No. 16 came into force on 1 August 2018 in respect of the States which have signed and ratified it.

https://www.echr.coe.int/Documents/Protocol_16_ENG...

https://www.echr.coe.int/Documents/Guidelines_P16_...

Katso aiheesta lisää:

https://www.echr.coe.int/Pages/home.aspx?p=basicte...

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

Hirveää kapulakieltä. Soisi heidän kirjoittavan kansantajuisemmin -> selkokielellä. Useaan kertaan piti lukea, että mitä siinä höpistään, että ymmärtäisi jotain.

EDIT: Siis Oinosen.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Suomessa on tarkkaan määrätty lakipykälillä jokainen liike, tai toiminta, mutta kun alkaa kyselemään vaikka mitä tarkoittaa ympäristövastuiden osalta "ankaran vastuun periaate",- levitellään käsiä.. - Se koskee ehkä korkeintaan jotain yksityistä henkilöä joka kippaa jätekuorman omalle maalle mätänemään, ja josta hyvää tarkoittava naapuri on tehnyt ilmoituksen.

Poliittisella päätöksellä voi aiheuttaa Talvivaara ym. megaluokan ympäristövahingot. Esim. tammikuussa Porin Energian lämpölaitokselta lirahti Kokemäenjokeen n. 50000 litraa polttoöljyä, sitä siivotaan vieläkin, mutta tuskin sitä poliisit tutkii, että kuinka lainmukaisen polttoöljyn täyttöputken kynsiliittimen sijaan polttoaine meni vahingossa sadevesiviemäriin. Oliko paikalla edes öljynerotuskaivoja, tai muita turvavarusteita. Yksityishenkilön polttoöljy tankkaus ei takuulla mene sadevesiviemäriin, sen kieltää laki.

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

@5. Varmasti näin on, kapulakielellä halutaan harhauttaa, ettei vaan kysyjä huomaa ja kysy suoraan pääasian kohdetta.

Minä kyllä tyrmäisin sanomalla: Mitä kieltä sinä puhut, minä osaan suomenkieltä?

On se vaikeaa viranomaiskanavissa saada asiansa perille asti ja vaikeaa on myös taistelu. Melkein ainoaksi keinoksi jää se, että mahdollisimman moni kansalainen lähettäisi valituksensa suoraan EU-komissiolle. Kun komissio saa tuhansia valituksia Suomen kansalaisilta, niin ehkä komissio havahtuu, että mitä hittoa Suomessa oikein tapahtuu ja miksi kansalaiset lähettävät tuhansittain valituksia.

Ehkä sitten komissio alkaisi tutkia korruptioepäilyn kera koko Suomea.

Risto Koivula Vastaus kommenttiin #9

EU:lla on oma EIT:n kanssa "kilpaileva" uudempi ihmisoikeustuomioistuin.

EU:N vastustajan ei ole kyllä kannattavaa pönlittää ei "ruokkia" sitäkään.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

EU-tuomioistuimelta ennakkoratkaisu henkilökohtaista apua koskevassa asiassa (Sosiaali- ja terveysministeriö 26.7.2018):

EU-tuomioistuin on antanut ennakkoratkaisun asiassa, joka koskee vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun myöntämistä tilapäiseen oleskeluun toisessa EU-maassa.

Suomessa asuva vaikeavammainen henkilö oli hakenut henkilökohtaista apua opiskellakseen Tallinnassa. Henkilön tarkoituksena oli viettää Tallinnassa kolme tai neljä päivää viikossa kotikunnan säilyessä Suomessa.

Kotikunta ei ollut myöntänyt palvelua. Hallinto-oikeus asettui samalle kannalle ja hylkäsi henkilön valituksen. Henkilö valitti asiasta korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka pyysi EU-tuomioistuimelta ennakkoratkaisua EU-oikeuden tulkinnan osalta.

EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisun mukaan EU-kansalaisen oikeudesta vapaaseen liikkuvuuteen seuraa, ettei kunta voi evätä henkilökohtaista apua kyseisessä tapauksessa.

Asia palaa seuraavaksi korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka tekee lopullisen päätöksen. EU-tuomioistuimen tuomio sitoo korkeinta hallinto-oikeutta unionin oikeuden tulkinnan osalta.

Sosiaali- ja terveysministeriö arvioi tapauksen vaikutukset henkilökohtaiseen apuun vastaavanlaisissa tilanteissa.

Linkki ratkaisuun:

http://curia.europa.eu/juris/document/document.jsf...

Lähde:

https://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/eu-tuom...

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Em. ennakkoratkaisu julistettiin Luxemburgissa 25 päivänä heinäkuuta 2018.

Valistakaa minua, miksi em. ennakkoratkaisu on tehty jo heinäkuussa, jos Suomi liittyi virallisesti neuvoa-antavaan järjestelmäan 1.8.2018 alkaen.

Vastaan itse. Nyt vasta huomasin eron:

Kyse edellä olevassa ennakkoratkaisussa on EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisusta eikä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen neuvoa-antavasta lausunnosta. Sorry, sekoiluni.

---

Tässä vielä lisätietoja nimenomaan tästä jälkimmäisestä eli neuvoa-antavasta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen lausunnosta (hallintotieteiden tohtori Jukka Viljanen):

- -"Pidän tärkeänä, että pöytäkirjan voimaantulon yhteydessä valtioneuvosto tiedottaa uudesta mahdollisuudesta pyytää neuvoa-antava lausunto. Vaikka järjestelmä ei ole pakollinen vaan perustuu vapaaehtoisuuteen, on yksilöiden oikeuksien kannalta tärkeää, että kukin valittaja voi tuoda esille toiveensa neuvoa-antavan lausunnon pyytämisestä.

Neuvoa-antavaa lausuntoa koskevalla pyynnöllä on oltava vaikutusta myös siihen, antavatko KKO tai KHO valitusluvan vai jättävätkö sen myöntämättä.

Oletettavaa on, että kynnys neuvoa-antavan lausunnon pyytämiselle muodostuu suomalaisessa lainkäytössä varsin korkeaksi. Erityisesti lausunnon pyytäminen on perusteltua silloin, kun tapauksen käsittelyn aikana on jo syntynyt käsitys siitä, että tilanne on hyvin tulkinnanvarainen.

Esimerkiksi eri oikeusasteet ovat tulkinneet ihmisoikeuskysymystä toisistaan poikkeavalla tavalla.

Samoin paine lausunnon pyytämiseen kasvaa, jos yksittäisen tapauksen lisäksi tulkintaongelma koskee potentiaalisesti suurta joukkoa ihmisiä.

Tampereella 15.9.2015

Jukka Viljanen
Hallintotieteiden tohtori (julkisoikeus)
Ihmisoikeustutkimuksen dosentti, Julkisoikeuden yliopistonlehtori,
Tampereen yliopisto"

Lähde:

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/JulkaisuMetatiet...

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Tässä vielä korkeimman hallinto-oikeuden 10.9.2013 lausunto asiaan:

http://www.kho.fi/material/attachments/kho/aineist...

(Huomatkaa, että vakuutusoikeudelta ei pyydetty lainkaan lausuntoa. Eikä ilmeisesti työtuomioistuimelta.)

Risto Koivula

Missään muualla kuin Suomessa ei oteta tosissaan Norsunraatotuomioistuimen päätöksiä: esimerkiksi Venäjä on vetäytynyt siitä kokonaan, Englannissa on myös vetäytyminen ollut harkinnassa, Ruotsissa, Hollannissa ja joissakin muissa Länsi-Euroopan maissa sitä kunnellaan joillakin aloilla.

Ranskassa on kärkevin tilanne, joka ei voi ratketa kuin yhteen suuntaan, EIT:n tappioksi:

https://www.pirkanblogit.fi/2017/risto_koivula/eur...

Julkaistu 19.8.2017 kirjoittanut Risto Koivula

Euroopan Norsunraatoneuvosto ja sen ”ihmioikeustuomioistuin” EIT vaativat Ranskaa noudattamaan ”lakejaan” YK:n lakien sijasta!

Euroopan Neuvosto (EN,engl.European Council EC) on kylmän sodan infosotaorganisaatio, jonka tuntematon riviedustaja marginaalisesta jäsenmaasta Tarja Halonen elvytti koomasta 80-luvun taitteessa keräämään jäseniä puolueettomista ja entisen Varsovan liiton maista, joita sitten ”valvottiin” ja ”ohjattiin” Halonen Order -ohjesäännön mukaisesti.

Erityisesti EN tunnetaan ”94 miljoonaa kommunismin poliittisen väkivallan uhrin” SEPITTÄ- MISESTÄ (Suomen Pilastokeskuksen kokoonpiereskelemien ja hävittämien, mutta mm. minun talteen ottamieni ”oppimateriaalien” mukaan) vuonna 2005.

Muodollisesti EN:n organisoima ”Euroopan ihmisoikeustuomioistuin” EIT on yrittänyt tunkea itseään jäsenmai- den ”ylimmäksi (usein neljänneksi) oikeusasteeksi” asioissa, jotka se itse tulkitsee ”ihmisoikeusasioiksi”, ja jotka sitten SEN OIKEUSFILOSOFIAN menisivät ”menisivät kaiken muun yli maailmassa”.

”Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) on Strasbourgissa toimiva ylikansallinen tuomiois- tuin, joka valvoo Euroopan ihmisoikeussopimuksen noudattamista. Ihmisoikeussopimukseen ovat liittyneet useimmat Euroopan valtiot (ks. Euroopan neuvosto), ja se takaa sopimusvalti- oiden kansalaisille ja niiden alueella oleskeleville ihmisille ihmisoikeuksina muun muassa oikeuden elämään, yksityisyyteen ja omaisuuden suojaan.”

”Euroopan ihmisoikeussopimus” EI ole samaa kuin YK:n Yleismaailmallinen Ihmisoikeuksien julistus, joka ON YK:ssa asianmukaisessa järjestyksessä säädettyä ja sen jälkeen jäsenmai- den valtaenemmistön yleissitovaksi ratifioimaa KANSAINVÄLISTÄ LAKIA eikä mikään pelkkä valtioiden sopimus. Julistus EI kuitenkaan kuulu YK:n Peruskirjaan kuten esimerkiksi valtioi- den ja kansojen (esimerkiksi saamelaistenkin) oikeudet, ja sen ylin konkreettinen tulkinta kuuluu kansallisvaltioille riippuen näiden muustakin (YK:n hyväksymästä) lainsäädännöstä.

Nämä normistot poikkeavat sekä pykäliltään että koko oikeusfilosofialtaan: Euroopan ihmisoikeussopimus ei varsinaisesti ole perusoikeussopimus vaan oikeistoliberaalin perusvapausteorian mukainen ”perusvapaussopimus”.

Edistyksellinen Ranska on kirjannut YK:n Peruskirjan myös KANSALLISEEN PERUSTUS-LAKIINSA SELLAISENAAN ja on näin ollen sidottu ”fundamentaaliseen tulkintaan” (aina muualla kuten USA:ssa kuolemaan vastoin siis YK:n Peruskirjaa tuomittujen suojelua myöten), ja sitä peruskirjanmukaisuutta valvoo Perustuslakituomioistuin.

TÄMÄ ON NYT JOUTUNUT NAPIT VASTAKKAIN EIT:N JA EN:N ”TULKINTOJEN” KANSSA OMISTA SÄÄNNÖKSISTÄÄN!

EN JA EIT VAATIVAT, ETTÄ KAIKKIA JONKIN UUSLIBERAALIEN PYHITTÄMÄN OIKEU- DENKÄYNTIKAAREN HIENOUKSIA NOUDATETTAISIIN ULKOMAISIIN TERRORISTEI- HINKIN, mikä mm. YK:nkin mukaan on sekä tarpeetonta että MAHDOTONTAKIN käytännös- sä. Itse Turvallisuusneuvostokaan ei kaikkia "EIT:n_hienouksia" noudata julistaessaan kan- sainväliseksi terroristiksi jonkun tutkinnallisesti sellaiseksi todistetun. YK ei määrää, minkä elimen pitää todeta syyllisyys: tutkijoiden (mm. Venäjä), tuomareiden (mm. Suomi) vai valamiehistön (mm. USA). Se on kansalliseen lakiin kuuluva asia kuten mm. sekin, mitä saa yksityisesti omistaa a) kansalaiset ja b) ulkomaalaiset. Kaikki YK:n hyväksymät sen lakeja kuten Ihmisoikeuksien julistusta rikkomattomat kansalliset lait ovat yhdenvertaisia.

Kansalliset lait ovat YK:ssa tasavertaisia siltä osin kuin ne ovat yleismaailmallisen lain mukaisia.

EMMANUEL MACRON! OLETTEKO TE MIES VAI HIIRI !!!???

ANNATTEKO NOIDEN ITSE ITSENSÄ YLENTÄNEIDEN PÖLHÖJEN JA SIVURAITEIS- TETTUJEN EUROVASKISTIN- RAAKKIEN KOMENNELLA EDISTYKSELLISTÄ RANSKAN VALTIOTA – VAI PANETTEKO NE OJENNUKSEEN SAATANA SIELTÄ TURVALLISUUSNEUVOSTOSTA KÄSIN!!!

HAJOTTAKAA SE SKITSOLA JA SEN ”PÖLHÖTUOMIOISTUIN”, JONKA TOIMINNASTA MM. VENÄJÄ ON AJAT SITTEN JÄTTÄYTYNYT POIS !

EN:N JA EIT:N ”SOPIMUKSET” EIVÄT OLE MITÄÄN LAKIA, KAIKKEIN VIIMEKSI ”MAAILMANLAKIA” !!!!

http://www.coe.int/en/web/commissioner/-/france-le...

Commissioner for Human Rights

Letter

France: the anti-terrorism bill must be in line with the case-law of the European Court of Human Rights

Strasbourg 17/07/2017

France: the anti-terrorism bill must be in line with the case-law of the European Court of Human Rights

The Commissioner publishes a letter today in which he calls on the French senators to im- prove the bill strengthening internal security and anti-terrorism measures so as to bring it fully into line with Council of Europe standards, particularly the case-law of the European Court of Human Rights.

The Commissioner stresses the need to ensure that the bill does not result in the indefinite ex- tension of the state of emergency. He also draws the senators’ attention to certain provisions which he considers to be problematic, particularly those giving prefects powers to set up pro- tective perimeters within which searches and frisking can be organised, which have previously always been subject to a judicial order. He is concerned about the lack of detailed criteria and adequate legal safeguards governing these powers and the possibility of closing down places of worship in which statements are made which constitute incitement to commit acts of terrorism or violence.

The Commissioner is also worried about the possibility of placing persons suspected of posing a particularly serious threat to public safety and order under house arrest or electronic surveillance without any detailed criteria in this respect having been prescribed by the law.

“Terrorism poses a serious threat to human rights and democracy and states have a duty to take measures to prevent and punish terrorist activities effectively. However, any restriction on individual freedoms must be strictly necessary to protect the public and proportionate to the legitimate aim pursued” points out the Commissioner in his letter.

> Read the letter addressed to the French Senate

Read further information on the Commissioner’s work to promote the protection of human rights in the fight against terrorism ”

Mitkään EN:n jäsenmaat eivät tietääkseni ole suoraan tunnustaneet ”sopimuksista” huolimatta EIT:tä ”ylimmäksi oikeusasteekseen”. Sen päätöksiä on kuitenkin haettu ja niitä on noudatettu viime kädessä vapaaehtoisesti esimerkiksi liike-elämässä kuten porvarillisessa meediassa ja kansalaisjärjestöissä.

Eräät maat, mm. Ruotsi ja Itävalta ovat ilmoittan, mitä EN:n / EIT:n linjauksia ne eivät noudata, varsinaisesti kuitenkaan sanoutumatta niistä organisaationa irti. Joissakin toisissa maissa kuten Belgiassa ja Hollannissa on säädetty ja pantu toimeen EN:n/EIT:n säädöksiä rikkovia lakeja ja arvosteltu ankarasti sopimuksia. Ranska jo tulikin mainittua: sen hienolla perustus- lailla pyyhitään EIT:ssä pöytää. Ainakin Englannissa on vakavasti keskusteltu virallisesta erosta EIT:stä (ja EN:stä tai tämän lakkauttamista). Venäjä on irrottautunut ajat sitten EIT:n toiminnasta ja päätöksistä, ja vähintäänkin puolivirallisella taholla on epäilty EIT:n tuomareita kuten nykisin KKO:ssa oleva Päivä Hirvelää fasismista.

Poikkeuksellinen maa on Suomi: Täälläkään KKO ei ole väistänyt omine päätöksineen EIT:n tieltä (kuten ei minkään muunkaan maan korkein- tai perustuslakioikeus, mutta se on itse tehnyt Suomen lain kirjaimen vastaisia ratkaisuja ”perusteleuna” EIT:N kanta, josta tarkemmin linkissä:

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2012/10/euroop...

***

Englanti aikoo tehdä kuten sille on parasta, ja palauttaa laillisen tilan:

Se aikoo sanoutua niistä ja niitä ”tulkitsevasta” EU:n ”norsunraatotuomioistuimesta” EIT:stä kokonaan irti!

JA SE ON IHAN OIKEIN!

Aikooko Britannia loukata ihmisoikeussopimuksia?

7.9.2017 08:33 Juhani Vehmaskangas

Minulla ei yleensä ole tapana kirjoittaa ulkopolitiikkaa eikä ottaa kantaa muiden maiden kuin Suomen asioihin koska katson tietämykseni niistä olevan niin heikko. Koska kuitenkin pidän itseäni jonkinlaisena ihmisoikeusaktivistina niin päätin nyt kuitenkin kirjoittaa tämän, ehkä jopa täysin metsään menevän, kirjoituksen Britannian tuoreista suunnitelmista joiden mukaan Britannia aikoo rajoittaa huonommin koulutettujen EU-kansalaisten pääsyä maahan.

Britanniassahan ei ole varsinaista perustuslakia kuten Suomessa. Suomi ei mielestäni voisikaan perustuslakiaan rikkomatta saattaa voimaan tuollaista rajoitusta jollaista Britannia on nyt pykäämässä.

Ovatko tuollaiset Britannian suunnittelemat rajoitukset sitten kaikkien niiden ihmisoikeus-sopimusten mukaisia joita Britanniakin on sitoutunut noudattamaan?

Ihmisoikeussopimuksia pitää ylipäätään nähdäkseni tulkita pääsääntöisesti yksittäisen ihmisen eduksi ja valtion vahingoksi kuin toisinpäin.Sitä millaisen koulutuksen ihminen on hankkinut,ky- ennyt hankkimaan,on nähdäkseni merkittävästi sidoksissa kyseisen ihmisen henkilökohtaisiin ominaisuuksiin,tai sitä voidaan jopa jossain määrin pitää henkilökohtaisena ominaisuutena.Voi- daanko tämä huomioiden ihmisen oikeutta päästä johonkin ihmisoikeussopimuksia kunnioit- tavaan maahan lähteä rajoittamaan pelkästään hänen hankkimansa koulutuksen perusteella?

Niin – eihän Britannia nyt kuitenkaan rajoita oikeutta päästä maahan vaan on rajoittamassa oikeutta oleskella maassa henkilöön liittyvän syyn perusteella. Julkisuudessa olleen tiedon mukaan merkitystä oleskeluluvan pituuteen olisi vain henkilön koulutuksella. Merkitystä ei siis olisi esimerkiksi sillä kuinka pitkäaikainen työsopimus henkilöllä Britanniassa on.

Ehkä ajatukseni johtopäätelmineen on täysin virheellinen.

PS: Suomenkin pitäisi kirjata YK:n Peruskirja Ranskan tapaan kansalliseen perustuslakiin ja sitten perustaa sitä pohjalta Perustuslakituomioistuin.

Siltä pohjalta voisi tehokkaasti torjua maan sisäisiin asioihin kohdituvat asiattomat sorkkimiset. Mitä tulee niihin asiallisiin, vaikkapa WHO:n ja/ti Turvallisuusneuvoston taholta, siinä tarvitaan kansallista perutuslakituomioistuinta.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Samaa mieltä, että Suomeen tarvitaan perustuslakituomioistuin.

Lisäksi perustuslaki tulisi päivittää tähän päivään välittömästi. Tuo päivitys olisi tullut tehdä samaan aikaan suunnitellun sote- ja maakuntauudistuksen kanssa. Nyt nuo kaksi ovat jatkuvasti "tukka nuottasilla" keskenään. Maatamme "uudistetaan" nyt sopimaan vanhentuneeseen perustuslakiin. Ei mitään järkeä.

Esimerkiksi kaksoiskuntalaisuuden laillistamiseksi pitäisi perustuslaki uudistaa välittömästi. Tämä olisi tärkeää verojen oikeudenmukaisemman jaon turvaamiseksi eri alueiden kesken.

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

@12. Perustuslakituomioistuin onnistuu ainoastaan, jos kansalaiset ymmärtäisivät äänestää Piraattipuoluetta tai Liberaalipuoluetta. Muista ulkopuolisista puolueista en ole nähnyt kannattavan.

Nykyisistä puolueista ei ole mihinkään, kun heillä itsellään on paljon luurankoja kaapissaan ja tuskin haluaisivat perustettavan paljastuksien pelossa ja henkilöiden saavan linnaa.

Pitäisi vain saada viesti vietyä perille, että jos kansalaiset oikeasti haluavat oikeudenmukaisempaa ja parempaa politiikkaa, puhdistaen kaikki hyvävelijärjestelmän ja korruption, kannattaa äänestää ulkopuolisia puolueita.

Risto Koivula

Ranskan mallista keskusteltaessa on syytä tietää, että YK:n Peruskirjasta on FINLEX-lakikokoelmassa susi "sahtivaarinkäännös", joika on erityisesti ranskalaisen ja venäläinen virallisen käännöksen kanssa ristiriidassa (kiinan- ja arabiankielisestä en tiedä)...

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2017/06/kelvot...

" FINLEX:

http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1956...

" IV Luku

Yleiskokous Tehtävät ja valtuudet

10 artikla

Yleiskokous voi keskustella kaikista tämän peruskirjan piiriin kuuluvista tai kaikkien Perus- kirjassa edellytettyjen elimien toimivaltaan ja tehtäviin kuuluvista kysymyksistä ja asioista sekä esittää kaikissa tällaisissa kysymyksissä tai asioissa, ei kuitenkaan 12 artiklassa edellytetyissä tapauksissa, ***suosituksia*** Yhdistynei-den Kansakuntien jäsenille tai turvallisuusneuvostolle taikka molemmille.

11 artikla

1. Yleiskokous voi harkita kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämiseksi nouda- tettavia yhteistoiminnan yleisiä periaatteita, niihin luettuina aseistariisumista ja aseistuksen säännöstelyä koskevat periaatteet, ja esittää niitä koskevia suosituksia jäsenille tai turvallisuusneuvostolle taikka molemmille.

2. Yleiskokous voi keskustella jokaisesta kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitä- mistä koskevasta kysymyksestä,jonka jokin Yhdistyneiden Kansakuntien jäsen tai turval- lisuusneuvosto taikka 35 artiklan 2 momentin mukaisesti valtio, joka ei ole Yhdistyneiden Kansakuntien jäsen, on sille esittänyt, sekä kaikissa tällaisissa kysymyksissä, ei kuiten- kaan 12 artiklassa määritellyissä tapauksissa, esittää suosiuksia asianomaiselle valtiolle tai valtioille taikka turvallisuusneuvostolle tai molemmille. Yleiskokouksen on joko ennen keskustelua tai sen jälkeen esitettävä turvallisuusneuvostolle jokainen sellainen kysymys, joka vaatii toimenpiteitä.

3. Yleiskokous voi kiinnittää turvallisuusneuvoston huomiota tilanteisiin, jotka ovat omiaan vaarantamaan kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta.

4. Tässä artiklassa luetellut yleiskokouksen valtuudet eivät rajoita 10 artiklan yleistä vaikutusalaa. "

http://www.un.org/fr/sections/un-charter/chapter-i...

" COMPOSITION

Article 9

L'Assemblée générale se compose de tous les Membres des Nations Unies.

Chaque Membre a cinq représentants au plus à l'Assemblée générale.

FONCTIONS ET POUVOIRS

Article 10

L'Assemblée générale peut discuter toutes questions ou affaires rentrant dans le cadre de la présente Charte ou se rapportant aux pouvoirs et fonctions de l'un quel-conque des organes prévus dans la présente Charte, et, sous réserve des dispositions de l'Article 12, formuler sur ces questions ou affaires des recomman-dations aux Membres de l'Organi- sation des Nations Unies, au Conseil de sécurité, ou aux Membres de l'Organisation et au Conseil de sécurité.

Article 11

L'Assemblée générale peut étudier les principes généraux de coopération pour le maintien de la paix et de la sécurité internationales, y compris les principes régis-sant le désarme- ment et la réglementation des armements,et faire,sur ces principes,des recommandations soit aux Membres de l'Organisation, soit au Conseil de sécurité, soit aux Membres de l'Organisation et au Conseil de sécurité.

L'Assemblée générale peut discuter toutes questions se rattachant au maintien de la paix et de la sécurité internationales dont elle aura été saisie par l'une quelcon-que des Membres des Nations Unies, ou par le Conseil de sécurité, ou par un État qui n'est pas Membre de l'Organisation conformément aux dispositions du paragraphe 2 de l'Article 35, et, sous réserve de l'Article 12, faire sur toutes questions de ce genre des recomman- dations soit à l'État ou aux États intéressés, soit au Conseil de sécu-rité, soit aux États et au Conseil de sécurité. Toute question de ce genre qui appelle une action est renvoyée au Conseil de sécurité par l'Assemblée générale, avant ou après discussion.

L'Assemblée générale peut attirer l'attention du Conseil de sécurité sur les situ-ations qui semblent devoir mettre en danger la paix et la sécurité internationales.

Les pouvoirs de l'Assemblée générale énumérés dans le présent Article ne limitent pas la portée générale de l'Article 10. "

Oikea käännös:

" Yleiskokous voi keskustella mistä tahansa kysymyksestä ja aiheesta tämän Peruskirjan aihepiiristä tai liittyen mihin tahansa tässä Peruskirjassa säädettyjen elinten valtuuksiin ja toimiin, ja, paitsi mitä on edellytetty artiklassa 12, se voi antaa ***kehotuksia*** (ja suosituksia) YK:n Jäsenmaille tai Turvallisuusneuvostolle tai molemmille mistä tahansa sellaisista kysymyksistä tai aiheista. "

Käyttämäni nimi Sahtivaarinsuomennos liittyy siihen, että se on sitä, millaiseksi kumileimasimeksi, "neuvonantajaksi" Sahti YK:ta ajoi) on täysin päin persettä:

Englannin sanan RECOMMNENDATION(S) PERUSMERKITYS on KEHOTUS ja varsin- kin monikossa MÄÄRÄYKSET, OHJEET. Se tulee uuslatinan sanasta recommandare = "käskeä uudelleen (kunnes toteutetaan)" eli kehottaa (sanasta kehä). Englannille erityinen sivumerkitys SUOSITUS johtuu historiallisista syistä.

Suomessa suositus on selkeästi alemmalta ylemmälle päättäjälle annettu ohje, joka ei sido jälkimmäistä mihinkään, kehotus tai päinvastoin: ylemmältä päättäjältä ja sitoo, joskin molempien toteuttamisen muodoista ja tarkasta ajankohdastakin päättää toteuttaja.

http://www.etymonline.com/index.php?allowed_in_fra......

Peruskirjan suomennoksen on oltava kaikkien kuuden virallisen keiliversion mukainen (englanti, ranska, espanja, venäjä, kiina, arabia). Tässä asiassa ranskankielinen on "painavampi" kuin englanninkielinen, koska se jättää vähemmän tulkinnan varaa:

https://en.wiktionary.org/wiki/recommander

" French

Etymology

From re- + commander, or ultimately from Latin re- + commandāre, commendāre.
... Verb

recommander

to command, to order

to recommend, to endorse "

Latinassa on siis eninnäkin com-mandare = komentaa, käskeä, antaa tehtäväksi (isom-malle joukolle),joka edelleen tulee verbistä mandare = ojentaa, antaa jonkun haltuun, sa- nasta käsi = manus,joka tulee edelleen juuresta *man , joka SAATTAA tulla kantaindo- euroopan juuresta *men-, joka tarkoittaa muuttamista, (eri osista) sekoittamista, ja - ajattelua, mieltä (engl. mind), muistia (lt. mintis). (Muistia tarkoittava vartalon onvoinut olla myös *mem-.)

Tästä tulee viimeistään uuslatinassa re-commandare = kehottaa, jolla ei ole merkitystä "suositella" > ranskan recommander = kehottaa, englannin vaituksesta joskus suositella.

Toisekseen latinassa on erikseen com-mendare = saattaa, uskoa (jnkn haltuun, jhnkn asemaan), kannattaa, olla samaa mieltä.

Tästä tulee uuslatinassa rekommendare > ranskan recommander = kehottaa, englannin kehottaa, suositella.

https://vasmer.lexicography.online/%D1%80/%D1%80%D...

рекомендова́ть у́ю, рекоменда́ция, и то, и др. с 1705 г., начиная с Петра I (Христиани 30; Смирнов 259). Через польск. rekomendować, rekomendacja от лат. recommendāre, recommendātiō, mandāre «поручать = antaa toimeksi».

Risto Koivula

"EU:n Perustuslakiin" Lissabonin sopimukseen kuuluu YK:n Peruskirja oikeuslähteenä. Ilman sitä EU olisikin suorastaan lainvastainen. Peruskirjan kirjaaminen EU:n jäsenmaan kansalli- seen perustuslakiin on siis EU-jäsenyyden suhteen periaatteessa neutraali toimi. Mutta se antaisi Perustulakituomioistuimelle olennaisesti lujemman selkänojan kuin ilman sitä. Perustuslakituomioistuin olisi esimerkiksi KÄSITTELEMÄSSÄÄN ASIASSA selkeästi presidentin yläpuolella, siis silloin kun PERUSTELTUA AIHETTA ILMENEE tämän toimien laillisuuden tarkastelmiseksi, Olaus Petrin "oikeusvaltioperiaatteiden" mukaisesti.

Perustuslakituomioistuimest EI tule AUTOMAATTISESTI todellista voimatekijää, kuten esimerkiksi Puolan ja Ukrainan esimerkit osoittavat, vaan siitä voi tulla yksi heittopussi, josta tapellaan, ja jonka jäsenille rupeaa tarjoutumaan valitsijoita ja "nimittäjiä" ja erottajia vaikka mistä, ihan muistakin maista...

https://www.pirkanblogit.fi/2017/risto_koivula/puo...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset