Kirsiomp

Hellekö asuntokaupan jumiutti, vai onko...

 

”Syrjäseutujen "rupuasunnoille" ehdotetaan romutuspalkkiota –Tutkija: miljoona asuntoa väärässä paikassa. Vuokraturvan Timo Metsola ehdottaa vanhojen talojen romutuspalkkiota muuttotappiopaikkakuntien halvaantuneen asuntokaupan elvyttämiseen.”

https://yle.fi/uutiset/3-10044762

 

Aktiivimalli kauhistuttaa työelämän kehittäjää: "Eniten huolestuttavat pitkäaikaistyöttömät"

https://yle.fi/uutiset/3-10002322

 

”Finanssivalvonta kiristää asuntojen lainakattoa – kesästä alkaen ostajalla on oltava 15 prosenttia omaa rahaa, Finanssivalvonta (Fiva) kiristää asuntolainojen saamisen ehtoja.”

https://www.rakennuslehti.fi/2018/03/finanssivalvonta-kiristaa-asuntojen...

 

”Hallitus päätti: Alle 30-vuotiaan määräaikaisuuden perusteet poistetaan”

https://www.verkkouutiset.fi/hallitus-paatti-alle-30-vuotiaan-maaraaikai...

 

”Yrittäjät kiittelevät hallituksen aikeita heikentää irtisanomissuojaa – Työntekijän luonne ei aina selviä koeaikana. Hallitus pyrkii vauhdittamaan työllisyyttä madaltamalla irtisanomisen suojaa alle 20 työntekijän firmoissa.”

https://yle.fi/uutiset/3-10157640

 

”Onko korkojen nousu nurkan vai korttelin takana?”

https://www.taloustaito.fi/koti/onko-korkojen-nousu-nurkan-vai-korttelin...

 

Perhevapaauudistusta ei toteuteta tällä vaalikaudella. Hallituspuolueiden puheenjohtajat kokoontuivat illalla käsittelemään jumiutuneita perhevapaauudistusneuvotteluita.”

https://yle.fi/uutiset/3-10071629

 

”EU:n maataloustukien leikkaus voi iskeä ilmoitettua kovemmin – Brysselissä ihmetellään epäselviä lukuja. Komissio puhuu 5 prosentista, meppien mukaan leikkaus voisi olla 15 prosentin luokkaa.”

https://yle.fi/uutiset/3-10221616

 

”Aktiivimalli 2:lle rankkaa kritiikkiä työmarkkinajärjestöiltä – Johtanee hyvin tulkinnanvaraisiin päätöksiin"

https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/681786-aktiivimalli-2lle-rankk...

 

”Ei vakituista työtä eikä omaa asuntoa – elämän epävarmuus uhkaa nuorten aikuisten terveyttä.”

https://www.iltamakasiini.fi/artikkeli/674077-ei-vakituista-tyota-eika-o...

 

”Miksi syntyvyys Suomessa laskee? – 9 selitystä”

https://www.kaksplus.fi/perhe/minun-tarinani/syntyvyys-suomessa-laskee-9...

 

”Muuttohaluiset ovat jumissa syrjäseudulla, sillä asuntokauppa ei käy – suvun vanhaa taloa ei haluta enää edes kesämökiksi”

https://yle.fi/uutiset/3-10317748

 

”Sijoitusasunnoissa muhii iso riski – vaaran merkit ovat jo ilmassa”

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/sijoitusasunnoissa-muhii-iso-riski--vaaran-merkit-ovat-jo-ilmassa/yXspvc59

 

”Käykö asuntotuotanto jo liian kovilla kierroksilla? Muutamassa kaupungissa vaara ylituotannosta”

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/kayko-asuntotuotanto-jo-liian-kovilla...

 

”Kuka maksaa jättimäiset taloyhtiölainat? Hypon Ari Pauna uskoo, että asuntosijoittajat karkaavat ennen lyhennysten alkua”

https://www.talouselama.fi/uutiset/kuka-maksaa-jattimaiset-taloyhtiolain...

 

 

... asuntokupla puhkeamassa? surprise

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (15 kommenttia)

Juha Hämäläinen

Olipa koostelma kohdallaan ja selittää helteitä paremmin miksi ylihintaiset asunnot eivät käy kaupaksi.

Ehkä suomalaisilla sittenkin on aivot ja itsesuojeluvaisto.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Edellä olevaa listaa voisi jatkaa vielä paljon pidemmälle kaikista niistä tämän hetken ilmiöistä, jotka hidastavat ja sekoittavat asuntokauppaa. Tässä alla yksi lisää - jatka sinä listaa tämän jälkeen!

Hesari 16.1.2018 (maksumuurin takaa tässä nyt kokonaan):

Maaseudun elävöittäjäksi haaveiltu kaksoiskuntalaisuus törmäsi perustuslakiin – Tilalle esitetään ”virtuaalikuntalaisuutta”

Ihmisten arjesta on tullut monipaikkaista. Työryhmän mielestä tämä pitäisi ottaa huomioon lainsäädännössä ja kuntien toiminnassa, vaikka kaksoiskuntalaisuus ei olekaan mahdollinen.

Ympärivuotiseen käyttöön soveltuvat loma-asunnot ovat lisääntyneet. Vuonna 2014 vakituiseksi asunnoksi muutettuja mökkejä oli Suomessa 12900.

Vuosia puhuttua kaksoiskuntalaisuutta ei tule. Etenkin keskustan hellimä ajatus kaksoiskuntalaisuudesta maaseudun elävöittäjänä törmäsi perustuslakiin, joka estää hajautetun verotuksen ja äänestämisen monessa kunnassa.

Myös kuntapalvelut ja niiden rahoitus on Suomessa kytketty siihen, että henkilöllä on yksi kotikunta, joka tuottaa ja järjestää palvelut vain asukkailleen.

”Iso toive jäi lunastamatta. Se törmäsi perustuslakimuuriin”, sanoo kaksoiskuntalaisuuden mahdollisuuksia pohtineen Tulevaisuuden kunta -työryhmän puheenjohtaja Auli Valli-Lintu valtiovarainministeriöstä.

Työryhmä luovutti Millaista monipaikkaisuutta Suomeen -raporttinsa kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläiselle (kesk) tiistaina.

Koska kaikki isot kysymykset – verotus, äänioikeus, vaalikelpoisuus – on sidottu yhteen kuntaan, kaksoiskuntalaisuus jää haaveeksi.

Tilalle työryhmä esittää monipaikkaisuutta, osallisuuden kehittämistä ja e-kuntalaisuutta – keinoja, joiden avulla ulkopaikkakuntalaisen vaikutusmahdollisuuksia esimerkiksi mökkikunnassa voidaan lisätä nykylainsäädännön turvin.

Yhä useammalle suomalaiselle arki on jo asumista kahdella, jopa kolmella paikkakunnalla. Työn, vapaa-ajan tai opiskelun kautta monella on tarve käyttää palveluita myös muualla kuin kotikunnassaan. He haluavat myös vaikuttaa kakkospaikkakuntansa asioihin.

Monipaikkaisuus on Valli-Linnun mukaan ilmiö, joka kasvaa ja joka pitäisi ottaa kunnissa nykyistä enemmän huomioon, sillä ajan jakaminen eri paikkakuntien välillä kasvaa edelleen työn muutosten ja digitalisaation edetessä.

Monet palvelut ovat mahdollisia ulkopaikkakuntalaisille jo nykylainsäädännönkin perusteella, Valli-Lintu korostaa.

Terveyspalveluissa valinnanvapaus toimii jo sekä kiireellisen hoidon kohdalla että terveysaseman valinnassa. Valmisteilla oleva sote-uudistus lisää valinnanvapautta edelleen.

Sen sijaan esimerkiksi koulunkäynti kahdella eri paikkakunnalla on hankalaa.

”Tulevassa lainsäädännössä on otettava huomioon, että ihmiset elävät monilla paikkakunnilla”, Valli-Lintu sanoo.

Työryhmä haluaa kannustaa kuntia osallistamaan kunnan alueen omakseen kokevat kunnassa oleskelevat ja palveluja käyttävät henkilöt kunnan toimintaan. Digitalisaation hyödyntäminen luo tähän mahdollisuuksia.

Yhtenä keinona osallisuuden ja vaikuttamisen edistämiseksi työryhmä nostaa esiin niin sanotun e-kuntalaisuuden.

E-kuntalaisille voitaisiin suunnata keskitetysti palveluita esimerkiksi hyödyntäen sosiaalisen median kanavia ja mobiilisovelluksia sekä käyttämällä kyselyitä, sähköisiä osallistumisfoorumeita ja palaute- ja aloitejärjestelmiä.

Mallia voisi työryhmän mielestä ottaa sähköisten palveluiden edelläkävijänä tunnetusta Virosta, joka on ottanut käyttöön e-kansalaisuuden. Sitä voi kuka tahansa hakea.

E-virolainen ei saa äänestää Virossa mutta ei maksa Viroon verojakaan. Virtuaalivirolaiset saavat digitaalisen henkilötunnuksen ja -todistuksen, jotka pätevät internetissä, mutta eivät missään muualla. Tämä mahdollistaa sähköisen allekirjoituksen ja helpottaa esimerkiksi yritysten toimintaa.

Heinäkuun loppuun mennessä Viron e-kansalaisuutta oli hakenut jo 22 500 henkilöä. E-kansalaiset ovat perustaneet maahan 2 100 uutta yritystä.

E-kuntalaisuus olisi ennen kaikkea sitä, että kansalaisia ei enää sidota yhteen paikkaan kuuluvaksi.

”Toivomme, että tästä tulisi brändi kuntien toiminnalle. Tärkeää on, että virtuaalikuntalainen voi vaikuttaa ja saada tietoa kunnan asioista, vaikka hän ei ole äänioikeutettu tai vaalikelpoinen eikä maksa veroja kuntaan”, Valli-Lintu sanoo.

”Tämä olisi myös kunnalle voimavara.”

---

Jatkan vielä aiheeseen: Kaksoiskuntalaisuutta kannattaisi kuitenkin heti kokeilla Japanin malliin, "jos­sa kan­sa­lai­sel­la on mah­dol­li­suus mak­saa va­paa­eh­tois­ta ko­ti­seu­tu­ve­roa. Mak­set­tu sum­ma on 15 eu­ron yli me­ne­väl­tä osal­ta ve­ro­vä­hen­nys­kel­poi­nen. Kun­nat ovat ide­oi­neet suu­ren mää­rän koh­tei­ta, joi­hin lah­joi­tuk­sen voi teh­dä. Jär­jes­tel­mä on Ja­pa­nis­sa suo­sit­tu. Kun­nat pi­tä­vät lah­joit­ta­jiin tii­vis­tä yh­teyt­tä lä­het­tä­mäl­lä pie­niä vas­ta­lah­jo­ja. Pää­a­sia tie­tys­ti on, et­tä lah­joit­ta­jat ko­ke­vat voi­van­sa osal­lis­tua ja vai­kut­taa lo­ma­paik­ka­kun­tan­sa elä­mään."

Lähde:

https://www.koillissanomat.fi/mielipidepaakirjoitu...

---

Mitäpä sanoisitte tästä? Jos kaksoiskuntalaisuus olisi tulevaisuudessa perustuslain mukaan mahdollista, niin väestön ikääntymisen myötä maaseutujen tyhjilleen jäävät omakotikiinteistöt soveltuisivat kaupunkilaisten kesämökkikäyttöön. Näin kaupunkilaiset maksaisivat osan veroistaan kaupunkeihin ja osan maaseudulle, jonka palveluita - esim. sote-palveluita - he saisivat myös käyttää. Koko Suomi tulisi näin ylläpidetyksi.

Käyttäjän sepposimonen2 kuva
Seppo Simonen

Ehkäpä tulevat eduskuntavaalit tuovat pelkoa tulevaisuuteen ihmiset eivät uskalla tehdä pitkälle meneviä taloudellisia päätöksiä.
Kauhuskenaario on että tulee Antti Rinteen, Touko Aallon ja Li Anderssonin hallitus joka vie ihmisiltä uskon tulevaisuuteen.
Pitkässä juoksussa konservatiivihallitus on luotettavampi talouden veturi jolloin ihmiset voi luottavaisemmin satsata omaan elämään.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Joku täällä US:ssä vast' ikään osuvasti kuvasi pessimistin kantaa tässä tilanteessa jotenkin näin: Seuraava hallitus ei voi olla enää huonompi kuin nykyinen hallitus. Optimisti ehätti sanomaan, että kyllä voi.

Kumpi sinä olet, pessimisti vai optimisti?

Käyttäjän sepposimonen2 kuva
Seppo Simonen

Tämä kysymyksesi asettelu on kuin kysyttäisiin Kirsilä oletko jo lopettanut miehesi hakkaamisen.

Käyttäjän TomiVaalisto kuva
Tomi Vaalisto

Jos mennään itse blogiin niin eipä pääkaupunkiseudullakaan ihan joka paikassa asuntoja viedä käsistä. Meidän kotikadulla Itä-Vantaalla keskikokoiset omakotitalot eivät ole menneet kaupaksi yhtä poikeusta lukuunottamatta: silloin perikunta myi talon eniten tarjoavalle.
Kauppa, päiväkoti ja koulu ovat parin kilsan päässä.

Sama ongelma taitaa olla Espoon perukoilla, Kirkkonummella ja Vihdissä.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Seppo, minähän vain siteerasin sitä, mitä joku muu täällä US:ssa kirjoitti. Seppo, en jatkossa vastaa epäasiallisiin kommentteihisi.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Tomi, hinnoittelu on nyt a ja o. Ei kannata ehkä hakea ihan sitä maksimihintaa. Silloin jää muiden jalkoihin. Realistinen hintapyyntö myy hyväkuntoisen asunnon liikeyhteyksien varrelta pääkaupunkiseudulla.

Maalla vaikeuskertoimet ovatkin sitten ihan toista luokkaa. Edes halvempi hinta ei auta, jos työmahdollisuuksia ei ole paikkakunnalla.

Asia tulisi päättäjien ottaa nyt vakavasti ja pikaisesti tarkasteluun, mitä sille voisi tehdä. On täysin kohtuutonta esim. antaa "aktiivimalliraippaa" maaseudun työttömille, jotka eivät saa asuntojaan kaupaksi, vaikka niin haluaisivat muuttaakseen työn perässä muualle, ehkä kaupunkikeskuksiin.

Pekka Iiskonmaki

''Hellekö asuntokaupan jumiutti, vai onko...''

On. Suurin yksittäinen ongelma on omistamisen kalleus.

Kiinteistöverosta tuli talouden jarru ja maksuautomaatti, kuten ennustin.

Ostaja haluaa vähentää hinnasta vähintään kymmenen tulevan vuoden kiinteistöveron.

Vuokrissa on aina kiinteistövero niitä nostamassa.

Tuttavani taloyhtiössä on kiinteistövero jo kolmen kuukauden vastike.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Pekka, kiinteistöveron tulisikin seurata toteutuneiden kiinteistöjen asuntokauppahintoja postinumeroalueittain. Ei vain maapohjan vaan myös rakennuksen osalta.

Pekka Iiskonmaki

Sitten toinen asia.

Suomesta on tullut liian kallis maa asua ja elää.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Asuntojen hinnat seurasivat suoraan palkkakehitystä, ja välillä palkkoja nostettiin, vaikka ei kansantalouden ja Suomen kilpailukyvyn kannalta siihen ollut perusteita.

Maan sisäinen inflaatio teki näin tuhoisat vaikutuksensa, joita nyt paraillaan paikkaillaan. Tästä korjausliikkeestä on nyt myös kyse, kun taloudellamme menee vähän helpommin.

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola

Suomi-neito on kiivennyt takapuoli edellä puuhun jo vuosien ajan asuntopolitiikassa. Kiipeämistä on edesauttanut se, että pankit luovat rahaa tyhjästä.
Hesarissa oli 4.5.2017 artikkeli otsikoituna ”Pankkien rahanluonti luo riskiä”. Siinä saksalainen taloustieteilijä Michael Kumhof kertoo, miten pankit luovat rahaa tyhjästä. Sitä voisi kutsua ”enter-rahaksi”, joka viimeistellään enter-napin painalluksella. Enter-miehet luovat enter-rahaa enter-napilla.

Päätekijät löytyvät EKP:stä. EKP aiheutti eurovaltioiden laajamittaisten joukkolainojen oston myötä tilanteen, jossa rahapoliittinen elvytys yhdistettynä nollakorkoon on aiheuttanut mm. asuntojen hintojen nousua.

Aurinkokuntamme on taannoin räjähtäneen supernovan aiheuttaman kuplan sisällä ja Suomi-neito on asuntohinnoissa enter-kuplan sisällä.

Käyttäjän harrimakipetaja kuva
Harri Mäki-Petäjä

Hyvä on kirjoitus. Voinko jakaa facebookissa?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset