Kirsiomp

Jyväskylässä Pihlajalinna teki aivan oikean ratkaisun - äänesti jaloillaan!

 

Luodaan korvaava vaihtoehto sotepisteytykselle ja -profiloinnille:

Luodaan sellainen sotejärjestelmä maahamme, jossa kaikki sote-toimijat ja sote-palveluja tarjoavat firmat laskisivat vain tehtyjä hoitotoimenpiteitä tietyin yksikköhinnoin ja laskuttaisivat ne sitten omalta maakunnaltaan jälkeenpäin esim. puolivuosittain.

Esimerkkinä näin:

Ajatellaan, että maakunta- ja sote-uudistus olisi jo totta ja tietty sote-toimija (jälj. sote-firma) on tehnyt oman maakuntansa asukkaille (ja kesämökkiläisille*) puolessa vuodessa 350 lonkkaleikkausta. Ko. sama sote-firma samalla puolen vuoden ajalla olisi tehnyt kaihileikkauksia 150 kpl ja flunssapäivystyksiä 500 kpl.

Ensimmäisen puolen vuoden jälkeen ko. sote-firma laskuttaa omaa maakuntaa 350 kpl:sta lonkkaleikkauksia, 150 kpl:sta kaihileikkauksia ja 500 kpl:sta flunssapäivystyksiä - eli laskuttaa maakuntaa vain tekemänsä hoitotyön mukaan.

Miten tämä olisi mahdollista?

Meidän tulisi siis ensiksi miettiä ja määrittää vain kunkin em. toimenpiteen hinta osaksi yksittäiselle kansalaiselle ns. asiakasmaksuna ja osaksi maakunnille "hoitomaksuna" ja vieläpä niin, että tasa-arvoisesti huomioon ottaisimme maantieteellisesti pitkänmuotoisen maamme.

Maksaisiko yksittäinen kansalainen omasta lonkkaleikkauksestaan ehkä 150 euroa itse ja loput maksaisi asukkaan oma maakunta sote-firman laskuttaman laskun mukaan? Kaihileikkauksessa yhden silmän kaihileikkauksen asiakasmaksu voisi olla 75 euroa ja flunssapäivystyksessä 15 euroa. (Tämä vain esimerkinomainen esitys).

Jos toimitaan edellä kerrotulla tavalla, niin näin ei tarvitsisi viedä sairastavuutta ja annettuja hoitoja asiakaskohtaisesti henkilökohtaiselle tasolle profiloiden ja sote-pisteyttäen lainvastaisesti asiakkaita. Samalla sote-firmat saisivat antamistaan hoidoista vain niille etukäteen määritellyt "taksat" osaksi potilaalta itseltään kohtuullisena asiakasmaksuna ja suurimmaksi osaksi hoitomaksuna asiakkaan ja kesämökkiläisen* (ks. tekstin lopusta) oman maakunnan maksamana.

Tuntuisi ihan maalaisjärkisesti ajatellen niin, että yksittäiselle sote-firmalle ei ole väliä millaisen sairastavuusprofiloinnin omaava asiakas heiltä saa hoitoa, jos ko. sote-firma saa antamastaan hoidosta itselleen sopivan ja sovitun korvauksen.

Ja maakunnan saama hyöty olisi se, että se voisi näin budjetoida ja suunnitella oman maakunnan alueella tapahtuvat hoidot paremmin etukäteen:

Helposti voidaan jo nyt ajaa tilastoista esiin eri terveyden- ja sairaanhoidon hoitotoimenpiteet kunkin maakunnan, kunnan ja hoitolaitoksenkin osalta. Kenenkään tietosuojan alaisia yksilökohtaisia potilastietoja ei tässä kohtaa tarvitsisi käsitellä lainkaan, koska tiedoista ei muodostuisi henkilörekistereitä vaan hoitotoimenpiderekistereitä ja -tilastoja.

Ja oma ehdotukseni on edelleen, että edellä kerrottuun sote-toimintatapaan - "palkka vain tehdystä työstä" - paras toteutustapa olisi vain viisi maakuntaa, ns. NUTS-suuralueet: Länsi-Suomi (1 380 365), Helsinki-Uusimaa (1 655 624), Etelä-Suomi (1 157 001), Pohjois- ja Itä-Suomi (1 290 651) ja Ahvenanmaa (29 489). Suluissa väestömäärä 31.12.2017.

*) ns. kaksoiskuntalaisuutta ja sen tuomia oikeuksia ja velvollisuuksia tulisi tässä yhteydessä tuumia vielä lisää... Jospa kesämökkiläiset saisivatkin hoidattaa vaivansa myös omilla mökkipaikkakunnillaan - tasaisiko se markkinoita ja palveluita valtakunnallisesti niin, että myös pienillä paikkakunnilla sotepalvelut säilyisivät?

Lähde:

http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253925-lasse-lehtoselle-sote-pr...

 

Ottakaapa rohkeasti kantaa!wink

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Ks. myös aiheeseen liittyen 24.7.2018 avaamani blogi "Lausuntopyyntö hallituksen esityksestä uudeksi asiakas- ja potilaslaiksi" alla:

http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258602-la...

--

Huomioitavaksi edellä kerrotusta lausuntopyynnöstä johon kaikki voivat vapaasti ottaa kantaa niin täällä US:ssa kuin edellä kerrotun Lausuntopalvelu.fi -linkin kautta rekisteröitymällä:

"Asiakas- ja potilaslakiin ehdotettavat muutokset on esitetty tulevan voimaan vuonna 2020.

- Olisiko näkemyksenne mukaan tarpeellista, että muutos kokonaisuudessaan tai sen osa tulisi voimaan toisena ajankohtana (esimerkiksi vuonna 2019 tai 2021)?

Voitte perustella valitsemanne vastausvaihtoehdon kohdalla.

[a] Ehdotettu voimaantuloajankohta on sopiva.
[b] Toinen voimaantuloajankohta olisi parempi.
[c] Osan laista olisi hyvä tulla voimaan toisena ajankohtana.

--

Laki lastensuojelulain muuttamisesta

Pyydämme antamaan vastaukset ilmoittaen sen pykälän numeron, jota kommentti koskee.

[a] X-x § ovat hyvät ehdotetussa muodossa.
[b] Muutosehdotus pykälään x:
[c] Muutosehdotus pykälän x perusteluihin:

Lastensuojelulakiin ehdotettavat muutokset on esitetty tulevan voimaan vuonna 2019.

- Olisiko näkemyksenne mukaan tarpeellista, että muutos kokonaisuudessaan tai sen osa tulisi voimaan toisena ajankohtana (esimerkiksi vuonna 2020 tai 2021)?

Voitte perustella valitsemanne vastausvaihtoehdon kohdalla.

[a] Ehdotettu voimaantuloajankohta on sopiva.
[b] Muutoksen kokonaisuudessaan tulisi tulla voimaan toisena ajankohtana.
[c] Osan muutoksista tulisi astua voimaan toisena ajankohtana."

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Siirrän vielä tämän alla olevan kommentin em. asiakas- ja potilaslakia koskevasta lausuntopyynnöstä tähän yhteyteen:

https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Downloa...

Sivulta 15 yllä olevasta linkistä (10 §. Sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevat suunnitelmat):

- -"Tavoitteena on, että potilas/asiakas saa monipuolisen, suunnitelmallisen palvelukokonaisuuden useiden rinnakkaisten erillisten palvelujen sijasta. Luonteeltaan potilaalle laadittava tutkimusta, hoitoa tai lääkinnällistä kuntoutusta koskeva tai muu vastaava suunnitelma ei ole sellainen asiakirja, johon perustuen potilaalle syntyisi oikeus vaatia suunnitelmaan sisältyviä palveluja. Kyse on selkeästi hoidon oiminnallisesta suunnittelemisesta ja etenemisestä. Se ei myöskään olisi hallintopäätös, jonka perusteella voisi erikseen hakea muutosta. Kuitenkin on huomattava, että perustuslain mukaan henkilölle on järjestettävä riittävät terveyspalvelut yksilöllisesti tehdyn hoidon tarpeen arvioinnin mukaisesti. Hoidon tarpeen arvioinnin on perustuttava lääketieteellisesti tai hammaslääketieteellisesti hyväksyttäviin kriteereihin.

Terveydenhuoltolain 24 §:n 3 momentin mukaan, kun potilas on erityistä tukea tarvitseva lapsi tai muu erityistä tukea tarvitseva henkilö, hoito- ja palvelusuunnitelma on pyrittävä tekemään siten, että suunnitelma voidaan ottaa huomioon sosiaalihuoltolain 46 §:n mukaisia päätöksiä tehtäessä. Päätösten avulla turvataan haavoittuvassa asemassa olevien asiakkaiden palvelujen saanti moniammatillisella yhteistyöllä ja samanaikaisesti tehtyjen päätösten ja hoidontarpeen arviointien perusteella.

Suunnitelma tulee laatia yhteisymmärryksessä potilaan kanssa. Suunnitelma tulee laatia myös yksityistä terveyden- ja sairaanhoitoa toteutettaessa. Yksityisessä terveydenhuollossa suunnitelma on osa potilaan ja palveluntuottajan tekemää sopimusta.

Säännöksen mukaan suunnitelma laaditaan tarvittaessa. Suunnitelmaa ei tarvitse laatia esimerkiksi, jos on kyseessä tilapäinen neuvonta tai oh-jaus tai jos suunnitelman laatiminen muutoin on ilmeisen tarpeetonta. Suunnitelman sisällöstä ja asianosaisista säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon erityislainsäädännössä.

Suunnitelmiin on tarvittaessa kirjattava keinot, joiden avulla itsemääräämisoikeutta voidaan edistää ja välttää rajoitustoimenpiteiden käyttämistä. Jos henkilön itsemääräämiskyky olisi todettu alentuneeksi siten kuin 7 luvussa säädetään, keinot olisi kirjattava 42 §:n mukaisesti itsemääräämisoikeutta turvaavaan suunnitelmaan. Itsemääräämisoikeutta turvaava suunnitelma olisi osa asiakassuunnitelmaa tai 10 §:n 2 momentissa tarkoitettua hoitosuunnitelmaa taikka yhteistä sosiaali- ja terveydenhuollon suunnitelmaa." - -

---

Edellä kerrottu herättää useita kysymyksiä. Päällimmäisenä sen, että ko. asiakassuunnitelmasta ei voisi valittaa. Tämä ei liene perustuslain ja Eu:n ihmisoikeuskirjan mukaista, ks. alla Suomen perustuslaki:

"19 § Oikeus sosiaaliturvaan

Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon.

Lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella.

Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Julkisen vallan on myös tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu.

Julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä."

---

"21 § Oikeusturva

Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi.

Käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla."

Lähde edellisiin:

11.6.1999/731
Suomen perustuslaki

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731

---

EU:

Ulkoasiainministeriön ilmoitus Euroopan ihmisoikeussopimuksesta (Yleissopimus ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi) sellaisena kuin se on muutettuna yhdennellätoista pöytäkirjalla (63/1999):

"6 artikla

Oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin

1. Jokaisella on oikeus kohtuullisen ajan kuluessa oikeudenmukaiseen ja julkiseen oikeudenkäyntiin laillisesti perustetussa riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa silloin, kun päätetään hänen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan tai häntä vastaan nostetusta rikossyytteestä. Päätös on annettava julkisesti, mutta lehdistöltä ja yleisöltä voidaan kieltää pääsy koko oikeudenkäyntiin tai osaan siitä demokraattisen yhteiskunnan moraalin, yleisen järjestyksen tai kansallisen turvallisuuden vuoksi nuorten henkilöiden etujen tai osapuolten yksityiselämän suojaamisen niin vaatiessa, tai siinä määrin kuin tuomioistuin harkitsee ehdottoman välttämättömäksi erityisolosuhteissa, joissa julkisuus loukkaisi oikeudenmukaisuutta." - -

Lähde:

https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/199...

Käyttäjän Kirsiomp kuva

- -"Lain mukaan toimivaltainen tuomioistuin tai muu viranomainen

Perustuslain 21 §:n 1 momentti sisältää yleissäännöksen jokaisen oikeudesta saada itseään koskeva asia lain mukaan toimivaltaisen tuomioistuimen tai muun viranomaisen ratkaistavaksi. Lähtökohtana on yksilön oikeus omasta aloitteestaan saada asiansa käsitellyksi. Käsittelyn tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa on lisäksi aina tapahduttava asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä.

Kussakin asiassa toimivaltaisen tuomioistuimen tai viranomaisen tulee käydä ilmi laista. Perustuslakivaliokunta on käytännössään suhtautunut pidättyvästi mahdollisuuteen poiketa toimivaltaista viranomaista koskevista lain säännöksistä. Valiokunta on etenkin perusoikeuskytkentäisen sääntelyn yhteydessä pitänyt välttämättömänä, että toimivaltainen viranomainen ilmenee laista yksiselitteisesti tai muuten täsmällisesti tai että ainakin viranomaisen toimivaltasuhteiden lähtökohdat samoin kuin toimivallan siirtämisen edellytykset ilmenevät laista riittävän täsmällisesti. Viranomaiselle ei siten voida lailla antaa täysin rajoituksetonta valtuutta siirtää tehtäviään tai toimivaltaansa toiselle viranomaiselle tai yksityiselle.

Riippumaton lainkäyttöelin

Perustuslain 21 §:n 1 momentin ilmaisulla muu riippumaton lainkäyttöelin tarkoitetaan tuomioistuimelle ominaiset oikeussuojavaatimukset täyttävää toimielintä ja käsittelyprosessia. Ilmaisuun on sisällytetty paitsi vaatimus oikeussuojaelimen riippumattomuudesta suhteessa toimeenpanovaltaan myös vaatimus ratkaisuelimen puolueettomuudesta suhteessa oikeusjutun tai muun asian eri osapuoliin.

Perustuslakivaliokunnan käytännössä ei lainkäyttöelimen osittaista intressipohjaisuutta ole sinänsä pidetty ongelmallisena perustuslain 21 §:n 1 momentin vaatimusten kannalta. Valiokunta on kuitenkin katsonut, että riippumattomuusvaatimuksen kanssa ei ole sopusoinnussa intressipohjaisten jäsenten määrän muodostuminen lainkäyttöelimessä enemmistöksi. Valiokunta on pitänyt ongelmallisena lainkäyttöelimen tekemistä kokoonpanoltaan sellaiseksi, että se ei täytä riippumattomuusvaatimusta. Valiokunta on näistä syistä pitänyt tavallisen lainsäätämisjärjestyksen edellytyksenä, että intressipohjaiset jäsenet eivät lain mukaan voi muodostaa enemmistöä valituslautakuntien päätösvaltaisissa istunnoissa.

Perustuslakivaliokunta on pitänyt erinäisiä muutoksenhakulautakuntia sellaisina muutoksenhakueliminä, joista tulee perustuslain 98 §:n 3 momentin takia säätää lailla ja joiden toiminnassa perustuslain 21 §:n 2 momentin mukaisten oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin takeiden tulee täyttyä. Kaikki muutoksenhakuelimen toimintaa keskeisesti koskevat säännökset tulee siten antaa lailla.

Valiokunta on katsonut muutoksenhakuelimen riippumattomuutta vahvistavaksi sääntelyn, jonka mukaan lautakunnan jäsenen oikeudesta pysyä tehtävässään ”on voimassa, mitä” tuomarinviran haltijoista säädetään. Tällaisen sääntelyn on todettu täyttävän perustuslain 103 §:ssä säädetyn vaatimuksen tuomarille turvatusta erityisestä virassapysymisoikeudesta. Oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin takeiden näkökulmasta on lisäksi pidetty perusteltuna, että muutoksenhakuelimen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja jäsenet toimivat laissa olevan nimenomaisen säännöksen mukaan tuomarin vastuulla.

Oikeudenmukainen oikeudenkäynti

Perustuslain 21 §:n 2 momentissa käytetty käsite oikeudenmukainen oikeudenkäynti on englanninkieliselle ”fair trial” -termille Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan suomennoksessa annettu käännös. Momentti sisältää vaatimuksen lainkäytön oikeussuojatakeiden turvaamisesta lailla.

Momentissa luetellaan oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin tärkeimmät osa-alueet eli käsittelyn julkisuus, oikeus tulla kuulluksi, vaatimus päätöksen perustelemisesta sekä oikeus hakea muutosta. Luetteloa ei ole tarkoitettu tyhjentäväksi.

Vaille erillistä mainintaa lainkäytön oikeussuojatakeiden joukossa on jätetty muun muassa vaatimukset käsittelyn suullisuudesta, oikeudesta saada ─ tarvittaessa julkisen vallan kustannuksella ─ oikeudellista apua sekä oikeudesta itse valita oikeusavustaja ja neuvotella tämän kanssa luottamuksellisesti. Nämä oikeussuojan osa-alueet sinänsä sisältyvät oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin käsitteen piiriin. Niiden konkreettiset järjestelyt ja mahdolliset rajoitukset ovat jääneet lailla lähemmin säänneltäviksi, mutta näiltäkään osin lainsäädäntö ei saa vaarantaa kenenkään oikeusturvaa." - -

Lähde:

http://lainkirjoittaja.finlex.fi/4-perusoikeudet/4-2/

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset