Kirsiomp

Lausuntopyyntö hallituksen esityksestä uudeksi asiakas- ja potilaslaiksi

"Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää lausuntoja uudesta asiakas- ja potilaslaista sekä lastensuojelulain muutoksista. Lakiluonnoksia on valmisteltu osana asiakkaiden ja potilaiden itsemääräämisoikeuden vahvistamista.

Itsemääräämisoikeutta tukevia ja rajoitustoimenpiteiden käyttöä koskevia säännöksiä on nykyisin useissa laeissa, mutta säännökset puuttuvat esimerkiksi somaattisesta terveydenhuollosta ja vanhustenhuollosta. Uusilla säännöksillä pyritään siihen, että sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunnalla olisi jatkossa toiminnalle lain tasoinen perusta.

Asiakas- ja potilaslaki koskisi sekä sosiaali- että terveydenhuoltoa, eri hoito- ja palvelumuotoja sekä laajasti eri potilas- ja asiakasryhmiä.

Tavoitteet

Lähtökohtana on asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen. Uuteen lakiin sisältyisivät säännökset asiakkaan tai potilaan päätöksenteon tukemisesta, hoitotahdon tekemisestä sekä itsemääräämiskyvyn arvioinnista ja itsemääräämisoikeuden turvaamisesta arvioinnin, päätöksenteon ja yksilöllisen suunnitelman avulla.

Toimintatapojen selkeyttäminen sekä asiakkaiden palvelujen ja kohtelun ennakoiva suunnittelu tukisi myös henkilöstön työturvallisuuden parantamista.

Asiakkaan tai potilaan itsemääräämisoikeuden rajoittaminen olisi aina viimesijainen keino. Siihen voitaisiin turvautua ainoastaan silloin, jos asiakkaan, potilaan tai muun henkilön terveys tai turvallisuus on uhattuna, eivätkä muut keinot ole riittäviä."

Linkit

https://stm.fi/itsemaaraamisoikeuden-vahvistaminen -

https://stm.fi/sv/starkande-av-sjalvbestammanderatten -

Liitteet:

Luonnos yleisperusteluiksi 6.7.2018.pdf -

Luonnos yksityiskohtaisiksi perusteluiksi, asiakas- ja potilaslaki 6.7.2018.pdf -

Luonnos asiakas- ja potilaslaiksi 6.7.2018.pdf -

Luonnos yksityiskohtaisiksi perusteluiksi lastensuojelulaki 6.7.2018.pdf -

Luonnos lastensuojelulain muuttamisesta 6.7.2018.pdf -

lausuntopyyntö 6.7.2018.pdf -

remiss 6.7.2018.pdf -

Utkast till detaljmotivering klient- och patientlagen 6.7.2018.pdf -

Utkast till klient- och patientlag 6.7.2018.pdf -

Utkast till detaljmotivering barnskyddslagen 6.7.2018.pdf -

Utkast till ändring av barnskyddslagen 6.7.2018.pdf -

Utkast till allmän motivering 6.7.2018.pdf -

 

Aikataulu

Luonnos hallituksen esitykseksi on lausunnolla 7.9.2018 asti. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä 2018.



Vastausohjeet vastaanottajille

Vastauksianne on tarkoitus käyttää sekä lainsäädännön valmistelussa, että tulevan lainsäädännön ohjeistuksen ja muun toimeenpanon tukena.
 
Voitte jättää vastaamatta kysymyksiin, jotka eivät koske teitä tai edustamaanne organisaatiota.
 
Pyydämme antamaan vastaukset ilmoittaen sen pykälän numeron, jota kommentti koskee.

Vastaukset ovat julkisia.


 

Valmistelijat

Lotta Hämeen-Anttila, hallitusneuvos 
puh. 02951 63406  
etunimi.sukunimi@stm.fi

Helena Vorma, lääkintöneuvos (terveydenhuollon mielenterveys- ja päihdepalvelut)
puh. 02951 63388  
etunimi.sukunimi@stm.fi

Annika Parsons, neuvotteleva virkamies (lastensuojelu)
puh. 02951 63596  
etunimi.sukunimi@stm.fi

Marja Penttilä, erityisasiantuntija (tietosuoja)
puh. 02951 63404
etunimi.sukunimi@stm.fi

Petra Ruuska, asiantuntija (lausunnon antamista koskevat tekniset asiat)
puh. 02951 63587
etunimi.sukunimi@stm.fi

 

Jakelu [lausuntoja odotetaan seuraavilta tahoilta]:

 

Ahvenanmaan hallintotuomioistuin

Aivovammaliitto

Akava ry

A-klinikka Oy

A-klinikkasäätiö

AMK-verkosto

Ammatillisten perhekotien liitto

Asumispalvelusäätiö ASPA

Autismi- ja aspergerliitto

Autismisäätiö

CP-liitto

Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia

Ehyt

Ensi- ja turvakotien liitto

Espoon kaupunki

Etelä-Karjalan erityishuoltopiiri

Etelä-Pohjanmaan erityishuoltopiiri

Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Etelä-Savon sairaanhoitopiiri

Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Eteva

FDUV

Finlandssvenska Komperenscentret FSKC

Folkhälsan

Hallintoylihoitajat

Helsingin hallinto-oikeus

Helsingin kaupunki

Helsingin yliopisto

HUS

Hyvinvointiala

Hämeenlinnan hallinto-oikeus

Hämeenlinnan kaupunki

Ihmisoikeusliitto ry

Ikäinstituutti

Invalidiliitto

Invalidiliitto/Validia-palvelut

Itä-Savon sairaanhoitopiiri

Itä-Suomen aluehallintovirasto

Itä-Suomen hallinto-oikeus

Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Itä-Suomen yliopisto

Kainuun sairaanhoitopiiri ja erityishuoltopiiri

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri

Kauniaisten kaupunki

Kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskus

Kehitysvammaisten palvelusäätiö

Kehitysvammaisten tukiliitto

Kehitysvammaliitto

Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiiri

Keski-Suomen erityishuoltopiiri

Koske Oy

Kotkan kaupunki

Koulutetut kokemusasiantuntijat KoKoA ry

Kunnallinen päihdehuoltoyhdistys ry

Kuopion kaupunki

Kuurojen Liitto, toiminnanjohtaja Markku Jokinen

Kymenlaakson erityishuoltopiiri

Kymenlaakson sairaanhoitopiiri

Kårkulla samkommun

Lagmansgården

Lapin aluehallintovirasto

Lapin erityishuoltopiiri

Lapin sairaanhoitopiiri

Lapsiasiavaltuutetun toimisto

Lastensuojelun keskusliitto

Limingan koulutuskeskus

Lohjan kaupunki

Lounais-Suomen aluehallintovirasto

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri

Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Me itse ry

Mielenterveyden keskusliitto

Mielenterveysomaisten keskusliitto Finfami

Muistiliitto

Neuvoliitto

Niuvanniemen sairaala

Nuorisotutkimusverkosto

Nuorten ystävät

Oikeuskanslerinvirasto

Oikeusministeriö

Omaishoitajat ja läheiset liitto

Opetus- ja kulttuuriministeriö

Osallisuuden aika

Oulun kaupunki

Oulunkylän kuntoutussäätiö

Pelastakaa Lapset ry

Perhekuntoutuskeskus Lauste, johtaja Kim Berglund

Pesäpuu ry

Pikassos Oy

Pirkanmaan sairaanhoito- ja erityishuoltopiiri

Pohjois-Karjalan erityishuoltopiiri

Pohjois-Pohjanmaan erityishuoltopiiri

Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus

Poske Oy

Psykosociala förbundet rf

Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiri

Rinnekotisäätiö

Sairilan koulukoti

SAMS

Satakunnan erityishuoltopiiri

Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikkö

Savon erityishuoltopiiri

Sininauhaliitto

Sippolan koulukoti

Sisäministeriö

Socca

Socom Oy

Sonet Botnia

SOS Lapsikylät

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaalitaito Oy

Sosnet

SOSTE

Steg för Steg

Suomen asianajajaliitto

Suomen geriatrit

Suomen Kuntaliitto

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Super

Suomen lääkäriliitto

Suomen Mielenterveysseura

Suomen Muistiasiantuntijat

Suomen Potilasliitto ry

Suomen Psykiatriyhdistys

Suomen psykologiliitto

Suomen Sosiaaliasiamiehet

Suomen sosiaalioikeudellinen seura

Svenska Finlands Folktinget

Svenska pensionärsförbundet r.f. SPF

Tahkokankaan palvelukeskus

Talentia

Tampereen kaupunki

TAYS Kehitysvammahuolto

Tehy, tj. Millariikka Rytkönen

Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät - TESO ry

THL

Tietosuojavaltuutettu

Turun hallinto-oikeus

Turun kaupunki

Ulkoministeriö

Uudenmaan ja etelä-hämeen erityishuoltopiiri

Vaasan hallinto-oikeus

Vaasan sairaanhoitopiiri

VAK ry

Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE

Valtion koulukodit

Valvira

Vammaisfoorumi

Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta VANE

Vammaisten ihmisoikeuskeskus (Kynnys)

Vanhan Vaasan sairaala

Vanhus- ja lähimmäispalvelujen liitto ry

Vanhustyön keskusliitto

Vantaan kaupunki

Varsinais-Suomen erityishuoltopiiri

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri

Vasso

Verso liikelaitos

Voikukkia toiminta, Kasper ey

Vuorelan koulukoti

Ympäristöministeriö

Ålands hälso- och sjukvård; ÅHS

Ålands landskapsregering

Ålands omsorgsförbundet k.f."

---

 

Voit antaa oman lausuntosi em. hallituksen esityksestä 7.9.2018 mennessä alla olevan linkin kautta rekisteröitymällä Lausuntopalvelu.fi -palveluun:

https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=c951...

---

 

 smiley Onpa mielenkiintoista seurata ko. linkin kautta jakelussa annettujen tahojen antamia lausuntoja...

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Huomioitavaksi edellä kerrotusta lausuntopyynnöstä johon kaikki voivat vapaasti ottaa kantaa niin täällä US:ssa kuin edellä kerrotun Lausuntopalvelu.fi -linkin kautta rekisteröitymällä:

"Asiakas- ja potilaslakiin ehdotettavat muutokset on esitetty tulevan voimaan vuonna 2020.

- Olisiko näkemyksenne mukaan tarpeellista, että muutos kokonaisuudessaan tai sen osa tulisi voimaan toisena ajankohtana (esimerkiksi vuonna 2019 tai 2021)?

Voitte perustella valitsemanne vastausvaihtoehdon kohdalla.

[a] Ehdotettu voimaantuloajankohta on sopiva.
[b] Toinen voimaantuloajankohta olisi parempi.
[c] Osan laista olisi hyvä tulla voimaan toisena ajankohtana.

--

Laki lastensuojelulain muuttamisesta

Pyydämme antamaan vastaukset ilmoittaen sen pykälän numeron, jota kommentti koskee.

[a] X-x § ovat hyvät ehdotetussa muodossa.
[b] Muutosehdotus pykälään x:
[c] Muutosehdotus pykälän x perusteluihin:

Lastensuojelulakiin ehdotettavat muutokset on esitetty tulevan voimaan vuonna 2019.

- Olisiko näkemyksenne mukaan tarpeellista, että muutos kokonaisuudessaan tai sen osa tulisi voimaan toisena ajankohtana (esimerkiksi vuonna 2020 tai 2021)?

Voitte perustella valitsemanne vastausvaihtoehdon kohdalla.

[a] Ehdotettu voimaantuloajankohta on sopiva.
[b] Muutoksen kokonaisuudessaan tulisi tulla voimaan toisena ajankohtana.
[c] Osan muutoksista tulisi astua voimaan toisena ajankohtana."

Käyttäjän Kirsiomp kuva

https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Downloa...

Sivulta 15 yllä olevasta linkistä (10 §. Sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevat suunnitelmat):

- -"Tavoitteena on, että potilas/asiakas saa monipuolisen, suunnitelmallisen palvelukokonaisuuden useiden rinnakkaisten erillisten palvelujen sijasta. Luonteeltaan potilaalle laadittava tutkimusta, hoitoa tai lääkinnällistä kuntoutusta koskeva tai muu vastaava suunnitelma ei ole sellainen asiakirja, johon perustuen potilaalle syntyisi oikeus vaatia suunnitelmaan sisältyviä palveluja. Kyse on selkeästi hoidon oiminnallisesta suunnittelemisesta ja etenemisestä. Se ei myöskään olisi hallintopäätös, jonka perusteella voisi erikseen hakea muutosta. Kuitenkin on huomattava, että perustuslain mukaan henkilölle on järjestettävä riittävät terveyspalvelut yksilöllisesti tehdyn hoidon tarpeen arvioinnin mukaisesti. Hoidon tarpeen arvioinnin on perustuttava lääketieteellisesti tai hammaslääketieteellisesti hyväksyttäviin kriteereihin.

Terveydenhuoltolain 24 §:n 3 momentin mukaan, kun potilas on erityistä tukea tarvitseva lapsi tai muu erityistä tukea tarvitseva henkilö, hoito- ja palvelusuunnitelma on pyrittävä tekemään siten, että suunnitelma voidaan ottaa huomioon sosiaalihuoltolain 46 §:n mukaisia päätöksiä tehtäessä. Päätösten avulla turvataan haavoittuvassa asemassa olevien asiakkaiden palvelujen saanti moniammatillisella yhteistyöllä ja samanaikaisesti tehtyjen päätösten ja hoidontarpeen arviointien perusteella.

Suunnitelma tulee laatia yhteisymmärryksessä potilaan kanssa. Suunnitelma tulee laatia myös yksityistä terveyden- ja sairaanhoitoa toteutettaessa. Yksityisessä terveydenhuollossa suunnitelma on osa potilaan ja palveluntuottajan tekemää sopimusta.

Säännöksen mukaan suunnitelma laaditaan tarvittaessa. Suunnitelmaa ei tarvitse laatia esimerkiksi, jos on kyseessä tilapäinen neuvonta tai oh-jaus tai jos suunnitelman laatiminen muutoin on ilmeisen tarpeetonta. Suunnitelman sisällöstä ja asianosaisista säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon erityislainsäädännössä.

Suunnitelmiin on tarvittaessa kirjattava keinot, joiden avulla itsemääräämisoikeutta voidaan edistää ja välttää rajoitustoimenpiteiden käyttämistä. Jos henkilön itsemääräämiskyky olisi todettu alentuneeksi siten kuin 7 luvussa säädetään, keinot olisi kirjattava 42 §:n mukaisesti itsemääräämisoikeutta turvaavaan suunnitelmaan. Itsemääräämisoikeutta turvaava suunnitelma olisi osa asiakassuunnitelmaa tai 10 §:n 2 momentissa tarkoitettua hoitosuunnitelmaa taikka yhteistä sosiaali- ja terveydenhuollon suunnitelmaa." - -

---

Edellä kerrottu herättää useita kysymyksiä. Päällimmäisenä sen, että ko. asiakassuunnitelmasta ei voisi valittaa. Tämä ei liene perustuslain ja Eu:n ihmisoikeuskirjan mukaista, ks. alla Suomen perustuslaki:

"19 § Oikeus sosiaaliturvaan

Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon.

Lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella.

Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Julkisen vallan on myös tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu.

Julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä."

---

"21 § Oikeusturva

Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi.

Käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla."

Lähde edellisiin:

11.6.1999/731
Suomen perustuslaki

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731

---

EU:

Ulkoasiainministeriön ilmoitus Euroopan ihmisoikeussopimuksesta (Yleissopimus ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi) sellaisena kuin se on muutettuna yhdennellätoista pöytäkirjalla (63/1999):

"6 artikla

Oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin

1. Jokaisella on oikeus kohtuullisen ajan kuluessa oikeudenmukaiseen ja julkiseen oikeudenkäyntiin laillisesti perustetussa riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa silloin, kun päätetään hänen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan tai häntä vastaan nostetusta rikossyytteestä. Päätös on annettava julkisesti, mutta lehdistöltä ja yleisöltä voidaan kieltää pääsy koko oikeudenkäyntiin tai osaan siitä demokraattisen yhteiskunnan moraalin, yleisen järjestyksen tai kansallisen turvallisuuden vuoksi nuorten henkilöiden etujen tai osapuolten yksityiselämän suojaamisen niin vaatiessa, tai siinä määrin kuin tuomioistuin harkitsee ehdottoman välttämättömäksi erityisolosuhteissa, joissa julkisuus loukkaisi oikeudenmukaisuutta." - -

Lähde:

https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/199...

---

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Edelliseen kommentiini lisäys (anteeksi pitkät lainaukset, mutta asia on tärkeä):

- -"Lain mukaan toimivaltainen tuomioistuin tai muu viranomainen

Perustuslain 21 §:n 1 momentti sisältää yleissäännöksen jokaisen oikeudesta saada itseään koskeva asia lain mukaan toimivaltaisen tuomioistuimen tai muun viranomaisen ratkaistavaksi. Lähtökohtana on yksilön oikeus omasta aloitteestaan saada asiansa käsitellyksi. Käsittelyn tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa on lisäksi aina tapahduttava asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä.

Kussakin asiassa toimivaltaisen tuomioistuimen tai viranomaisen tulee käydä ilmi laista. Perustuslakivaliokunta on käytännössään suhtautunut pidättyvästi mahdollisuuteen poiketa toimivaltaista viranomaista koskevista lain säännöksistä. Valiokunta on etenkin perusoikeuskytkentäisen sääntelyn yhteydessä pitänyt välttämättömänä, että toimivaltainen viranomainen ilmenee laista yksiselitteisesti tai muuten täsmällisesti tai että ainakin viranomaisen toimivaltasuhteiden lähtökohdat samoin kuin toimivallan siirtämisen edellytykset ilmenevät laista riittävän täsmällisesti. Viranomaiselle ei siten voida lailla antaa täysin rajoituksetonta valtuutta siirtää tehtäviään tai toimivaltaansa toiselle viranomaiselle tai yksityiselle.

Riippumaton lainkäyttöelin

Perustuslain 21 §:n 1 momentin ilmaisulla muu riippumaton lainkäyttöelin tarkoitetaan tuomioistuimelle ominaiset oikeussuojavaatimukset täyttävää toimielintä ja käsittelyprosessia. Ilmaisuun on sisällytetty paitsi vaatimus oikeussuojaelimen riippumattomuudesta suhteessa toimeenpanovaltaan myös vaatimus ratkaisuelimen puolueettomuudesta suhteessa oikeusjutun tai muun asian eri osapuoliin.

Perustuslakivaliokunnan käytännössä ei lainkäyttöelimen osittaista intressipohjaisuutta ole sinänsä pidetty ongelmallisena perustuslain 21 §:n 1 momentin vaatimusten kannalta. Valiokunta on kuitenkin katsonut, että riippumattomuusvaatimuksen kanssa ei ole sopusoinnussa intressipohjaisten jäsenten määrän muodostuminen lainkäyttöelimessä enemmistöksi. Valiokunta on pitänyt ongelmallisena lainkäyttöelimen tekemistä kokoonpanoltaan sellaiseksi, että se ei täytä riippumattomuusvaatimusta. Valiokunta on näistä syistä pitänyt tavallisen lainsäätämisjärjestyksen edellytyksenä, että intressipohjaiset jäsenet eivät lain mukaan voi muodostaa enemmistöä valituslautakuntien päätösvaltaisissa istunnoissa.

Perustuslakivaliokunta on pitänyt erinäisiä muutoksenhakulautakuntia sellaisina muutoksenhakueliminä, joista tulee perustuslain 98 §:n 3 momentin takia säätää lailla ja joiden toiminnassa perustuslain 21 §:n 2 momentin mukaisten oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin takeiden tulee täyttyä. Kaikki muutoksenhakuelimen toimintaa keskeisesti koskevat säännökset tulee siten antaa lailla.

Valiokunta on katsonut muutoksenhakuelimen riippumattomuutta vahvistavaksi sääntelyn, jonka mukaan lautakunnan jäsenen oikeudesta pysyä tehtävässään ”on voimassa, mitä” tuomarinviran haltijoista säädetään. Tällaisen sääntelyn on todettu täyttävän perustuslain 103 §:ssä säädetyn vaatimuksen tuomarille turvatusta erityisestä virassapysymisoikeudesta. Oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin takeiden näkökulmasta on lisäksi pidetty perusteltuna, että muutoksenhakuelimen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja jäsenet toimivat laissa olevan nimenomaisen säännöksen mukaan tuomarin vastuulla.

Oikeudenmukainen oikeudenkäynti

Perustuslain 21 §:n 2 momentissa käytetty käsite oikeudenmukainen oikeudenkäynti on englanninkieliselle ”fair trial” -termille Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan suomennoksessa annettu käännös. Momentti sisältää vaatimuksen lainkäytön oikeussuojatakeiden turvaamisesta lailla.

Momentissa luetellaan oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin tärkeimmät osa-alueet eli käsittelyn julkisuus, oikeus tulla kuulluksi, vaatimus päätöksen perustelemisesta sekä oikeus hakea muutosta. Luetteloa ei ole tarkoitettu tyhjentäväksi.

Vaille erillistä mainintaa lainkäytön oikeussuojatakeiden joukossa on jätetty muun muassa vaatimukset käsittelyn suullisuudesta, oikeudesta saada ─ tarvittaessa julkisen vallan kustannuksella ─ oikeudellista apua sekä oikeudesta itse valita oikeusavustaja ja neuvotella tämän kanssa luottamuksellisesti. Nämä oikeussuojan osa-alueet sinänsä sisältyvät oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin käsitteen piiriin. Niiden konkreettiset järjestelyt ja mahdolliset rajoitukset ovat jääneet lailla lähemmin säänneltäviksi, mutta näiltäkään osin lainsäädäntö ei saa vaarantaa kenenkään oikeusturvaa." - -

Lähde:

http://lainkirjoittaja.finlex.fi/4-perusoikeudet/4-2/

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset