Kirsiomp

Malmin lentokentän käyttötarkoitusta ei voi suojella rakennusperintölailla (ELY)

  • https://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/esitteet/esite-2017-1-fi.pdf
    https://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/esitteet/esite-2017-1-fi.pdf
  • Kuntatekniikka.fi
    Kuntatekniikka.fi

 

"Malmin lentoaseman kokonaisvaltainen suojelu rakennusperintölailla ei ole mahdollista, katsoo Uudenmaan ELY-keskus. Malmin lentoasemaa puolustava järjestö Malmin lentoaseman ystävät ry on pitänyt lentoasematoiminnan jatkumista tärkeänä suojeltavana arvona ja esittänyt, että lentoasemakokonaisuus suojeltaisiin rakennusperintölain perusteella.

ELYn mukaan kyseinen laki ei mahdollista käyttötarkoituksen suojelemista ja lakia sovelletaan vain, jos suojelua ei voi turvata maankäyttö- ja rakennuslailla.

ELYn mukaan Malmin lentoaseman kokonaisvaltainen suojelu on mahdollista vain asemakaavoituksen avulla.

”Malmin lentoasema on kiistatta kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävä kulttuuriperintökohde sekä maailman mittakaavassa ainutlaatuinen kokonaisuus. ELY-keskuksen mukaan lentoaseman suojeluarviot voidaan tutkia ja turvata maankäyttö- ja rakennuslain säännöksin ja asemakaavoituksella”, ELY-keskuksen tiedotteessa sanotaan.

Valtio luopui Malmin lentokentästä vuonna 2016, ja Helsingin kaupunki suunnittelee alueelle asuntojen rakentamista yli 20 000 ihmiselle. Malmin lentokenttä oli yksi alueista, jonka maankäyttöön kohdistuneet valitukset Helsingin uudesta yleiskaavasta menevät korkeimman hallinto-oikeuden syyniin.

Uudessa yleiskaavassa alue on merkitty asuntovaltaiseksi alueeksi ja asemakaavoitus on käynnistynyt. Asemakaavan muutoksella lentoterminaali, lentokonehalli ja autotalli osoitetaan toimistokäyttöön ja suojellaan. Malmin lentokenttä valmistui 1936. Sinne odotettiin vieraita vuoden 1940 olympialaisiin, jotka siirtyivät sodan takia. Ilmailutoiminta on jatkunut Finavian lähtemisen jälkeenkin. Terminaali on mm. toimisto- ja ravintolakäytössä. (Kuva: Ville Miettinen) 

ELY-keskus muistuttaa, että kaavoituksen lähtökohtana on, että valtakunnallisen rakennetun kulttuuriympäristön arvot ja tiivisiin kaupunkirakenne pystytään sovittamaan yhteen. Tämä on ELY-keskuksen mukaan mahdollista Malmin lentoaseman kohdalla.

Malmin lentoasemat ry:n puheenjohtaja Timo Hyvönen arvioi tiedotteessa, että Helsingin kaupungin julkisuudessa tähän asti esittämissä sunnitelmissa Malmin lentokentän suojelu ei toteudu ELYn lausunnon vaatimalla tavalla.

Lentokenttää aletaan puolustaa seuraavaksi alueelta löytyneisiin liito-oraviin vedoten, Hyvönen kertoo.

– Kaupungin pitää rauhoittaa tilanne näiden tutkimusten ajaksi ja varmistaa kentän lentotoiminta aluksi 5-10 vuodeksi. Eri esitysten ja valitusten käsittely tulee kestämään vuosia, jopa vuosikymmeniä, Hyvönen arvioi."

Miettinen Ville

ville.miettinen@kuntalehti.fi

Lähde:

https://kuntatekniikka.fi/2018/06/20/ely-keskus-malmin-lentoasemaa-ei-vo...

---

 

MalmiAirport:

ELY-keskus ei määrää Malmin lentokenttäaluetta suojeltavaksi

20.6.2018

http://www.malmiairport.fi/ely-keskus-ei-maaraa-malmin-lentokenttaaluett...

 

Lisää suojeluesityksiä on tulossa

”Helsingin kaupungin tutkimuksissa on ilmennyt, että lentokentän alueella on liito-oravien lisäksi useita tiukemmin suojeltuja lajeja. Teemme nyt suojeluesitystä näiden pohjalta”, toteaa Hyvönen.

”Kaupungin pitää rauhoittaa tilanne näiden tutkimusten ajaksi ja varmistaa kentän lentotoiminta aluksi 5-10 vuodeksi. Malmi-asia pitää ilmailun sähköistyksessä ja liikkumisen murroksessa harkita huolella. Joka tapauksessa eri esitysten ja valitusten käsittely tulee kestämään vuosia, jopa vuosikymmeniä.”

 

Linkki: ELY-keskuksen päätös

Linkki: Alkuperäinen suojeluesitys

Linkki: Helsinki-Malmin lentoaseman ympäristöhistoriaselvitys (Helsingin kaupunki)

Kuva: Kaupungin alustava suunnitelma lentokenttäalueelle

Kuva: Havainnekuva samasta alueesta

 

Lisätietoja:

Timo Hyvönen, puheenjohtaja
Malmin lentoaseman ystävät ry
puheenjohtaja@malmiairport.fi,
puh. 050 3748371

 

 

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (21 kommenttia)

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Malmin lentokentän puolustajille neuvoksi!

Ottakaapa käyttöön Maankäyttö- ja rakennusasetus "17 § Kaavaselostus":

Yleiskaavan selostuksessa esitetään:

1) selvitys alueen oloista, ympäristöominaisuuksista ja niissä tapahtuneista muutoksista sekä muut kaavan vaikutusten selvittämisen ja arvioimisen kannalta keskeiset tiedot kaavoitettavasta alueesta;

2) suunnittelun lähtökohdat, tavoitteet ja esillä olleet vaihtoehdot;

3) yhteenveto kaavan vaikutusten arvioimiseksi suoritetuista selvityksistä;

4) kaavan vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön, luontoon, maisemaan, liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen, ja teknisen huollon järjestämiseen, talouteen, terveyteen, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin sekä muut kaavan merkittävät vaikutukset;

5) selvitys kaavan suhteesta valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin, maakuntakaavaan, voimassa olevaan yleiskaavaan ja kunnan muuhun suunnitteluun;

6) suunnittelun vaiheet osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyineen sekä yhteenveto kaavoituksen eri vaiheissa esitetyistä mielipiteistä;

7) valitun kaavaratkaisun keskeinen sisältö ja perusteet kaavaratkaisun valinnalle, selvitys siitä, miten vaikutusselvitysten tulokset ja eri mielipiteet on otettu huomioon sekä selvitys niistä toimenpiteistä, joilla aiotaan ehkäistä kaavan toteuttamisesta mahdollisesti aiheutuvia haitallisia ympäristövaikutuksia; (19.5.2005/348)

8) kaavan toteutuksen ajoitus ja seuranta;

9) tarpeen mukaan kaavan toteutusta ohjaavia suunnitelmia.

Edellä 1 momentissa tarkoitetut seikat on esitettävä kaavaselostuksessa sillä tavalla ja siinä laajuudessa kuin kaavan tarkoitus edellyttää ja niin, että luodaan edellytykset vuorovaikutukseen kaavan valmistelussa. Kaavaselostukseen on liitettävä yhteenveto kaavaselostuksen keskeisestä sisällöstä. (19.5.2005/348)

Kaavaselostusta laadittaessa on lisäksi noudatettava tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (2001/42/EY) 5 artiklassa ja liitteessä I säädettyjä ympäristöselostusta koskevia vaatimuksia. (9.3.2017/145)

Lähde:

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990895

https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170145

---

TIETTYJEN SUUNNITELMIEN JA OHJELMIEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA ANNETUN DIREKTIIVIN 2001/42/EY TÄYTÄNTÖÖNPANO:

http://ec.europa.eu/environment/archives/eia/pdf/0...

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Katsokaa myös:

UNIONIN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (toinen jaosto)

7 päivänä kesäkuuta 2018 (*)

Ennakkoratkaisupyyntö – Ympäristö – Direktiivi 2001/42/EY – 2 artiklan a alakohta – Käsitepari ”suunnitelmat ja ohjelmat” – 3 artikla – Tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointi – Brysselin (Belgia) Eurooppa-kaupunginosaa koskeva alueellinen kaupunkikaava

Asiassa C‑671/16

http://curia.europa.eu/juris/document/document.jsf...

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Ks. myös Helsingin kaupunki, Kaupunkikaava:

"Kaupunkikaava antaa mitoitus ohjeet tarkemmalle suunnittelulle eli asema-kaavoitukselle. Siinä esitetään maankäytön ohjauksen kannalta vain keskeiset asiat.

Kaupunkikaava ei näytä maankäytön tila-varauksia tarkkarajaisina. Kaupunkikaavan kartta koostuu hehtaarin eli 100 × 100 metrin ruuduista. Kullakin ruudulla on pääkäyttötarkoitusta kuvaava merkintä.

Vierekkäisten ruutujen maankäyttö voidaan suunnitella myös ottamalla molempien ruutujen pääkäyttötarkoitus huomioon. Tarkemmat rajaukset ratkaistaan asemakaavoituksella.

Asuntovaltaiset alueet on merkitty ruskean eri sävyillä. Näillä alueilla on asumisen lisäksi myös puistoja, työpaikkoja, palveluja, virkistysalueita ja katuja." - - (jatkuu alla):

https://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/esitteet/esi...

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen

Liito-oravan papanoita löytynee jostain Suomesta?
Niitä kannattaa sijoitella lentokentän maisemiin.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Lentotoiminta pitää Malmin lentokentän alueella välittömästi lopettaa, mikäli liito-orava -väite osoittautuu todeksi, hyvä herra Hyvönen!

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Hyvinhän nuo ovat samoihin paikkoihin mahtuneet, jos liito-oravia löytyy. Eli ei ole tarvetta lopettaa lentotoimintaa.

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Onhan se selvää, että lentokone voi vahingoittaa noita harvinaisia luontokappaleita ja populaation kasvua rajoittaa se, ettei kentän alueella ole puustoa, jota liito-oravat tarvitsisivat. Lehtipuita on istutettava kiireesti.

Jos nuo herra Hyvösen väitteet liito-oravista siis paikkaansa pitävät.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen Vastaus kommenttiin #9

Eipä ole tainnut alueelta löytyä vahingoittuneita liito-oravia, mikä ei minusta ole ollenkaan yllättävää. Lentokoneet "viihtyvät" aukeissa tiloissa ja kiitoteillä, kun taas mahdolliset liito-oravat metsäisillä alueilla.

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen Vastaus kommenttiin #12

No, sehän se oli! Jotenkin epäilinkin tuota hyvän ystäväni Hyvösen väitettä... en vaan muistanut, että miksi!

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

1: Malmin lentokenttäalue on rakentamisen kauhu sen suopohjaisuuden ja alueen myrkkyjen vuoksi. Sipoossa on tilaa ja terveellistä asua.

2. Malmi lentokentän hävitys olisi kultturellinen häväistys, jota kokonaisuutena on jo Hesa tehnyt maailmannätyksen.

3. Malmi on edelleen erittäin toimiva tekninen lentokokonaisuus koulutuksineen ja varalaskukenttineen keskellä kaupunkia logistiikkoineen. Sitä tukee valtava jäsenverkosto.

4. Malmin korvaajaa ei löydy ei Porvoosta eikä Pornaisista jne...

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

1) Jätä tuo rakentaminen ja sen suunnittelu ammattilaisille.

2) Rakennukset jäävät muinaismuistoksi. Kiitorata ei ole muuta kuin asvalttipätkä. Sellaisia jää alueelle rakentamisen jälkeenkin.

3) Malmin kenttää tukee jäsenverkosto. Olet oikeassa. Mutta että oikein valtava?

4) Hyvinkäällä on kenttä, joka hyvin voi korvata kentän toiminnan.

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Hyvinkää ei ole Helsinki - Sipoo on asuinrakentamiseen.

Käyttäjän JuhaKrapinoja kuva
Juha Krapinoja

1) FCG (rakentamisen ammattilaiset) on todennut Helsingin kaupungille tekemässään selvityksessä jo vuonna 2015 että kenttäalueen neliökohtaiset (verovaroista kustannettavat) rakentamiskustannukset ovat noin kaksinkertaiset verrattuna sitä ympäröiviin alueisiin.

2) "Kiitorata" (p.o. kiitotiet) ei ole vain "asvalttipätkä" (p.o. asfalttipätkä) vaan osa Museoviraston RKY-inventoinnissa "valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi" luokittelemaa lentokenttäkokonaisuutta. Alueen pintarakenteista on osa yhä edelleen alkuperäisenä säilyneitä betonipintoja - ei "asvalttia". Helsinki esitti RKY-inventointia tehtäessä, että vain kentän päärakennukset sisällytettäisiin siihen, mutta Helsingin ehdotus katsottiin riittämättömäksi alueen kulttuuriperintöarvojen turvaamisen suhteen ja se hylättiin (nyt Helsinki kuitenkin aikoo toimia valtion tasolla hylätyksi tulleen ehdotuksensa mukaisesti...). Myös Arkkitehtitoimisto Freese & Schulman toteaa Helsingin kaupungille tekemässään ympäristöhistoriaselvityksessä, että kohteen arvo säilyy parhaiten alkuperäiskäytössään olevana kokonaisuutena.

3) Malmin kentän säilyttämistä tukee eri tahojen jo toistakymmentä vuotta tekemien kyselytutkimusten perusteella n. 2/3 helsinkiläisistä ja ympäristökuntien asukkaista. Tarkoittaa käytännössä noin 800000 henkilöä. Lex Malmi oli aikanaan kansalaisaloite, joka sai kaikista siihen mennessä tehdyistä kansalaisaloitteista toiseksi nopeiten kokoon vaaditut 50000 kannatusilmoitusta. Malmin kentän puolesta kerätty kuntalaisaloite on yhä eniten kannatusilmoituksia kerännyt kuntalaisaloite. Malmilla toimivien yhdistysten yhteenlaskettu jäsenmäärä on n. 8000 jäsenen luokkaa (sama henkilö voi toki tosin olla jäsenenä useammassakin yhdistyksessä). Malmin ympäristön kaikista asukasyhdistyksistä vain yhden suunnalta on kuultu (epävirallisena) kantana, ettei sen taholta kannatettaisi kentän säilyttämistä. On varsin turha edes yrittää väittää, ettei kentän säilyttämisellä olisi laajaa tukea.

4) LVM on todennut että Hyvinkään kenttä ei kapasiteettinsa puolesta pystyisi ilman toiminnan vähenemistä palvelemaan edes Malmin pelkkää harrastustoimintaa, joka kuitenkin on ollut Malmin kentän käytöstä noin 10-20%. Hyvinkää ei jo sijaintinsakaan puolesta pysty korvaamaan Malmia City-kenttänä eikä se myöskään ole virallinen rajanylityspaikka. Ilmailutoiminnasta riippumatta, myöskään Malmin kenttäkokonaisuuden huomattavat kulttuuriperintö- ja luontoarvot eivät ole siirrettävissä Hyvinkäälle - tai minnekään muualle.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Kommenttiini nro 1 lisätietoa (suora lainaus, ei ole saatavissa linkkiä):

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ MUISTIO: Rakennetun ympäristön osasto 27.9.2016

VALTIONEUVOSTON ASETUS MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUUTTAMISESTA –
KAAVASELOSTUKSEN SISÄLTÖVAATIMUSTEN TÄYDENTÄMINEN

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (2001/42/EY, annettu 27.6.2001, jäljempänä SEA -direktiivi) edellyttää, että jäsenvaltiot saattavat tietyt suunnitelmat ja ohjelmat ympäristöarvioinnin kohteeksi siten, kuin direktiivissä on määritelty. Tällä menettelyllä taataan ympäristöseikkojen ottaminen osaksi sellaisten suunnitelmien ja ohjelmien valmistelua ja päätöksentekoa, joilla saattaa olla merkittäviä vaikutuksia ympäristön kannalta.

Suomessa SEA -direktiivi on keskeisesti saatettu voimaan suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetulla lailla (200/2005) ja valtioneuvoston asetuksella (347/2005). Kaavoituksen osalta direktiivi on kuitenkin saatettu kansallisesti voimaan maankäyttö- ja rakennuslailla (132/1999) ja maankäyttö- ja rakennusasetuksella (895/1999).

Tämä todetaan suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain 7 §:n 2 momentissa, jonka mukaan ympäristöarviointia vastaavasta ympäristövaikutusten arvioinnista säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa. Maankäyttö- ja rakennuslaki on säädetty ennen SEA -direktiivin antamista.

Euroopan komissio on EU Pilot -tiedustelussaan 10.7.2015 huomauttanut, että Suomen maankäyttö- ja rakennuslaki tai -asetus ei sisällä yksityiskohtaisia säännöksiä velvollisuudesta laatia SEA -direktiivin edellyttämä ympäristöselostus kaavoituksen yhteydessä, eikä myöskään säännöksiä selostuksen sisällöstä. Suomen valtio on vastauksessaan Euroopan komissiolle ilmoittanut, että maankäyttö- ja rakennusasetuksen kaavaselostuksen tietovaatimuksia koskeviin säännöksiin lisätään viittaus SEA -direktiivin liitteessä I tarkoitettuihin tietoihin, jotta kansalliset säännökset vastaisivat yksityiskohtaisesti direktiivin vaatimuksia.

SEA -direktiivi edellyttää, että kaavaa laadittaessa on tehtävä ympäristöarviointi. Siihen liittyen on direktiivin 5 artiklan mukaan laadittava ympäristöselostus, jossa osoitetaan, kuvataan ja arvioidaan suunnitelman todennäköisesti merkittävät ympäristövaikutukset sekä suunnitelman tavoitteet ja maantieteellinen ulottuvuus huomioon ottaen kohtuulliset vaihtoehdot.

Tätä varten on annettava direktiivin liitteessä I tarkoitetut tiedot:

a) suunnitelman tai ohjelman pääasiallinen sisältö, päätavoitteet ja suhde muihin asiaan liittyviin suunnitelmiin ja ohjelmiin,
b) ympäristön nykytilaan liittyvät merkitykselliset näkökohdat ja sen todennäköinen kehitys, jos suunnitelmaa tai ohjelmaa ei toteuteta,
c) ympäristön ominaispiirteet sellaisten alueiden osalta, joihin todennäköisesti kohdistuu merkittäviä vaikutuksia,
d) kaikki suunnitelman tai ohjelman kannalta merkitykselliset olemassa olevat ympäristöongelmat, mukaan lukien erityisesti ne ongelmat, jotka koskevat alueita, joilla on erityistä ympäristöllistä merkitystä, esimerkiksi direktiivin 79/409/ETY ja 92/43/ETY mukaisesti nimetyt alueet,
e) kansainvälisesti, yhteisön tai jäsenvaltioiden tasolla vahvistetut suunnitelman tai ohjelman kannalta merkitykselliset ympäristönsuojelutavoitteet ja tapa, jolla mainitut tavoitteet ja ympäristönäkökohdat on otettu valmistelussa huomioon,
f) todennäköiset merkittävät ympäristövaikutukset, mukaan lukien vaikutukset sellaisiin seikkoihin kuten biologiseen monimuotoisuuteen, väestöön, ihmisten terveyteen, eläimistöön, kasvistoon, maaperään, veteen, ilmaan, ilmastotekijöihin, aineelliseen omaisuuteen, kulttuuriperintöön arkkitehtoninen ja arkeologinen perintö mukaan lukien, maisemaan sekä edellä mainittujen tekijöiden välisiin suhteisiin,
g) suunnitellut toimenpiteet, joilla aiotaan ehkäistä suunnitelman tai ohjelman toteuttamisesta ympäristölle aiheutuvia haitallisia vaikutuksia, vähentää niitä tai poistaa ne mahdollisimman kattavasti,
h) selvitys siitä, miksi käsitellyt vaihtoehdot on valittu, sekä kuvaus siitä, miten arviointi on suoritettu, mukaan lukien kaikki vaikeudet (esimerkiksi tekniset puutteet tai osaamisen puute), joita on kohdattu vaadittuja tietoja koottaessa,
i) kuvaus suunnitelluista toimenpiteistä, jotka koskevat seurantaa 10 artiklan mukaisesti,
j) yleistajuinen yhteenveto edellä mainituista tiedoista.

Kaavaselostuksen tietosisältöä koskevien vaatimusten saattamiseksi vastaamaan edellä selostetun liitteen I vaatimuksia ehdotetaan maakunta-, yleis- ja asemakaavan kaavaselostuksen tietovaatimuksiin maankäyttö- ja rakennusasetuksen 10, 17 ja 25 §:ään täydentävä viittaus liitteen I tietovaatimuksiin. Kaavaselostusta laadittaessa olisi nykyisten vaatimusten lisäksi otettava huomioon SEA -direktiivin artiklan ja liitteen I ympäristöselostusta koskevat vaatimukset.

Vaikutusten selvittämisestä kaavaa laadittaessa on säädetty maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:ssä sekä -asetuksen 1 §:ssä. Kaavaselostuksen sisältöä koskevissa maankäyttö- ja rakennuslain ja -asetuksen säännöksissä käsitellään sisällöllisesti niitä asioita, joita SEA-direktiivin liitteessä I on tuotu esille. Näin ollen ehdotus ei tarkoita merkittävää muutosta nykykäytäntöön. Direktiivin liitteessä asioita on kuitenkin käsitelty yksityiskohtaisemmin.

Kaavojen laatimisen yhteydessä onkin varmistuttava, että selvitettäessä esimerkiksi suunnittelualueen oloja ja ympäristöominaisuuksia sekä suunnittelun lähtökohtia ja kaavan toteutusta ohjaavia suunnitelmia, otetaan huomioon direktiivin liitteen kohdissa b-e esille otetut asiat siinä laajuudessa kuin kaavan tarkkuus ja ohjaustavoite edellyttävät.

Kaavoihin liittyviä merkittäviä vaikutuksia tunnistettaessa on riittävässä määrin kiinnitettävä huomiota erilaisten vaikutusten välisiin suhteisiin. On myös tilanteita, joissa on perustelua kuvata todennäköinen kehitys siinä tilanteessa, että suunnitelmaa tai ohjelmaa ei toteuteta.

Vaikutusten selvittämisessä on kuvattava myös ne vaikeudet ja epävarmuustekijät, joita vaikutusten selvittämiseen on liittynyt.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Kirsi Oksiala-Mäkipetäjä, Malmin lentokenttätoiminta on luvatonta. Malmin kentällä ei ole lainmukaista toimijaa eikä voimassaolevaa ympäristölupaa. Eikö lentotoiminnan jatkamisesta olisi syytä valittaa?

Käyttäjän JuhaKrapinoja kuva
Juha Krapinoja

Kovin mutuperäistä - tai tietoisesti harhaanjohtavaa - tuntuu tässä kyllä Kain argumentointi olevan. Mistäköhän ihmeestä kumpuaa moinen vimma levittää Malmin lentokentän vastaista prpagandaa jopa selkeästi totuudenvastaisin argumentein?

Malmin lentokentällä on Trafin hyväksymä toimija (Malmin lentokenttäyhdistys ry) ja myös ympäristölupa-asian he ovat hoitaneet. Lentokenttäyhdistys ilmoitti ELY-keskukselle joulukuussa 2016 ottavansa Finavian vastuulla olleen ympäristöluvan velvoitteet vastattavakseen sellaisinaan. Myöhemmin toiminnan jo käynnistyttyä ympäristölupa siirrettiin Helsingin kaupungin valvottavaksi.

Lisätietoja yhdistyksen nettisivuilta: https://www.efhf.fi

Käyttäjän EskoRiikonen kuva
Esko Riikonen

Jos on oman ilmoituksensa mukaan puna-vihreä oikeistopopulisti, niin se tuottaa sitten tällaista tekstiä. Ennen en ole tavannut tämänkaltaiseksi ilmoittautunutta. Mutta jokainen tulee uskollaan autuaaksi.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Lentokentän ympäristölupa on määräaikaisesti siirretty toisen toimijan harteille tilapäistä toimintaa varten. Ympäristölupa oli muuten useampaan kertaan katkolla Finavian rikottua toistuvasti lupaehtoja.

Omat tietoni ovat peräisin Etelä-Suomen aluehallintovirastolta. Sähköpostissa selvitettiin ympäristöluvan varsinaisesti päättyvän Finavian luopumisen yhteydessä 1.1.2017. Ympäristöluvan valvontaviranomainen on hyväksynyt sen jälkeen väliaikaisesti luvan jatkumisen entisin ehdoin.

Jo se, että Helsingin ympäristökeskus on valvontaviranomainen, pitäisi saada sinutkin ymmärtämään, että lentotoiminnan ympäristövaikutukset on katsottu tavanomaista lentokenttätoimintaa vähäisemmiksi. Kenttätoiminnan hallittu alasajo on nyt uskottu kokonaan kaupungin harteille.

Jos lentotoiminta jatkuu, ympäristölupa joudutaan käsittelemään kokonaan uudelleen.

Käyttäjän JuhaKrapinoja kuva
Juha Krapinoja Vastaus kommenttiin #18

Oletko kuullut Etelä-Suomen aluehallintovirastolta senkin, että Malmin lentokenttätoiminta olisi luvatonta eikä siellä olisi lainmukaista toimijaa? Vai mikä on lähteesi?

Juha Mattila

Nyt taitaa olla liikkeellä Pajusen klaani, "hyffet" omaan ja vihreiden asuntosäätiöiden pohjattomaan kaivoon yhteiskunnan avustuksella.
Malmin alueen rakentamisessa on paljolti kysymys Good Will arvosta jota vanha lentoasema miliöö tuo alueelle, noloa jos päättäjat uhraavat yhteistä kulttuuriperintöä noille Gryndereille ja asuntosäätiöille.
Turun Telakkaranta on muuten vastaavanlainen rakennetun kulttuuriympäristön tuhoamishanke joka on toteutettu. Arvatkaapas vaan voiko silläpuolen jokkee vielä tavallinen veronmaksaja kävellä ihastelemassa maisemia ym, vai tuleko teräsaita vastaan.... ;-)

Käyttäjän EskoRiikonen kuva
Esko Riikonen

Suomalaisten yleinen asumisväljyys on noin 39 neliötä henkeä kohden, joten Malmilla olisi rakennettavaa noin 1 000 000 neliötä. Sen lisäksi katuja kilometrikaupalla, samoin vesijohtoa ja viemäreitä. Ja kun pohjamaa on erittäin heikkoa kantavuudeltaan ja painuu kuormitettuna, niin maanrakentajillekin riittää paalutus- ja stabilointoprojekteja. Kustannukset olisivat useita miljardeja.
On selvää, että tällainen hanke kiinnostaa rakenttajia ja sekin on selvää, että tekevät kaikkensa, että hanke saadaan käyntiin. Hankkeessa pyörii monenlaista lobbaria ja ei ole vaikea arvata, ketkä saavat taloudellista tukea vaaleissa. Toki aivan laillisesti, uskon. Ja arvata voi, ketkä sitä tukea eivät saa.

Östersundomin suunnalle on suunniteltu 100 000 ihmiselle asuntoja, mutta se ei näytä herättävän yhtä paljon mielenkiintoa, vaikka olisikin suurempi projekti.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset