Kirsiomp

Soten uuden asiakasmaksulain lakiluonnos on lausunnolla 14.9. asti

  • https://alueuudistus.fi/asiakasmaksut
    https://alueuudistus.fi/asiakasmaksut

 

Uusi asiakasmaksulaki lausunnolle - pitkäaikaishoidon asiakasmaksut yhdenmukaisiksi ja alle 18-vuotiaille maksuttomat palvelut (STM:n 29.6.2018, tiedote 101/2018):

Uusi asiakasmaksulaki lausunnolle - pitkäaikaishoidon asiakasmaksut yhdenmukaisiksi ja alle 18-vuotiaille maksuttomat palvelut

Sosiaali- ja terveysministeriö on lähettänyt lausunnolle luonnoksen uudeksi asiakasmaksulaiksi. Merkittävimpiä muutoksia asiakasmaksulaissa olisi se, että jatkossa maksuja saisi periä vain niistä palveluista, joiden maksuista on säädetty laissa. Jos palvelusta ei ole säädetty, siitä ei voisi periä maksua. Laissa säädettäisiin edelleen vain palvelujen enimmäismaksuista.

Maksut olisivat samat niin julkisilla kuin yksityisillä tuottajilla silloin, kun palvelut on tuotettu julkisella rahalla. Maakunta vastaisi maksujen määräämisestä ja niiden perimisestä.

Pitkäaikaishoidon asiakasmaksuja yhdenmukaistettaisiin. Tällä hetkellä esimerkiksi palveluasumisen maksuista ei ole säädetty laissa. Jatkossa pitkäaikaisen tehostetun palveluasumisen ja pitkäaikaisen laitoshoidon maksuista säädettäisiin pitkälti yhdenmukaisin perustein. Lisäksi jatkuvan ja säännöllisen kotipalvelun ja kotisairaanhoidon sekä tavallisen palveluasumisen maksut yhdenmukaistettaisiin. Näin samantyyppisiä palveluja käyttävät eivät enää olisi keskenään epätasa-arvoisessa asemassa ja maksujen yhdenvertaisuus paranisi valtakunnallisesti.

Nykyisistä terveyskeskusten kolmen kerran käyntimaksuista ja vuosimaksuista luovuttaisiin. Maksun voisi jatkossa periä jokaisesta käynnistä lääkärillä tai hoitajalla. Esityksen mukaan etäpalvelut rinnastettaisiin perinteisiin palveluihin, ja niistä voitaisiin periä samansuuruinen maksu.

Laissa säilyisi edelleen maksukatto eli asiakasmaksujen vuosittainen enimmäismäärä (683 euroa), jonka täyttymisen jälkeen asiakas ei enää maksaisi asiakasmaksuja maksukattoon kuuluvista palveluista. Maksukattoa laajennettaisiin niin, että myös esimerkiksi hammashoidon käynti- ja toimenpidemaksut, ensihoitopalvelun maksut sekä tilapäisen kotisairaanhoidon ja kotisairaalan maksut laskettaisiin mukaan maksujen enimmäismäärään. Merkittävä muutos olisi myös se, että maakunta seuraisi maksujen kertymistä ja antaisi asiakkaalle tiedon, kun maksukatto on täyttynyt.

Nykyisin maksuttomiksi säädetyt sosiaali- ja terveyspalvelut säilyisivät pitkälti edelleen maksuttomina. Lisäksi maksuttomien palvelujen piiriin sisällytettäisiin uusia palveluja, muun muassa alle 18-vuotiaiden terveyspalvelut säädettäisiin pääosin maksuttomiksi.

Uudistuksen keskeinen periaate on, että asiakasmaksut ovat yhdenvertaisia ja kohtuullisia eivätkä ne ole este palvelujen käytölle. Maakunnalla olisi velvollisuus alentaa tai jättää kokonaan perimättä sosiaalihuollon maksuja ja terveydenhuollon lyhytaikaisen laitoshoidon (kuten sairaalan vuodeosastohoidon) maksuja sekä terveydenhuollon tulosidonnaisia maksuja, jos asiakkaan tai hänen perheensä toimeentulo olisi vaarassa.

 

Lakiluonnos on lausunnolla 14.9.2018 asti. 

 

Lausuntopyyntöön pääset alla olevasta linkistä:

https://stm.fi/documents/1271139/8940422/Lausuntopyynt%C3%B6.pdf/ffad86a...

 

Luonnos uudeksi asiakasmaksulaiksi löytyy alta:

https://stm.fi/documents/1271139/8940422/HE-luonnos+asiakasmaksulaki+290...

 

Kysymyksiä ja vastauksia asiakasmaksu-uudistuksesta alla:

https://stm.fi/asiakasmaksulain-uudistus

 

Lisätietoja

erityisasiantuntija Marjo Kekki, p. 02951 63675
lakimies Salla Kokko, p. 02951 63212
neuvotteleva virkamies Riitta Burrell, p. 02951 63588 

---

 

Oma poiminta edellä kerrotusta asiakasmaksuluonnoksesta, sivulta 14:

- -"Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevalta peritään maksukyvyn mukaan määräytyvä maksu. Maksu voi asiakasmaksulain 7 c §:n mukaan olla enintään 85 % hoidettavan nettokuukausituloista. Maksua määrättäessä on kuitenkin otettava huomioon, että hoitoa saavan henkilökohtaiseen käyttöön jää kuukausittain vähintään 107 euroa (vähimmäiskäyttövara).

Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevan henkilön puolison tuloilla voi olla vaikutusta hoidossa olevan asiakasmaksuun.

Maksu määräytyy puolisojen yhteenlaskettujen kuukausitulojen perusteella, jos palvelunkäyttäjä on välittömästi ennen laitoshoidon alkamista elänyt yhteistaloudessa avioliitossa tai avoliitossa ja hänen kuukausitulonsa ovat suuremmat kuin hänen puolisonsa tulot. Maksu voi tällöin olla enintään 42,5 % puolisoiden yhteenlasketuista nettokuukausituloista. Laitoshoidossa olevalle henkilölle tulee kuitenkin jäädä henkilökohtaiseen käyttöön vähintään 107 euroa kuukaudessa.

Jos laitoshoidossa olevan puolison tulot ovat pienemmät kuin kotiin jäävän puolison, määrätään maksu hoidossa olevan henkilökohtaisten tulojen mukaan.

Maksu määräytyy hoidossa olevan omien tulojen mukaan myös silloin, jos molemmat puolisot ovat pitkäaikaisessa laitoshoidossa.

Asiakasmaksulain 10 b §:n mukaan kuukausituloina otetaan huomioon palvelun käyttäjän tulot ennakonpidätyksen ja ennakonkannon jälkeen (nettoperiaate) sekä verosta vapaat tulot. Kun maksu määräytyy puolisojen yhteenlaskettujen kuukausitulojen perusteella, kuukausitulona otetaan huomioon palvelunkäyttäjän ja hänen puolisonsa yhteenlasketut tulot ennakonpidätyksen ja ennakonkannon jälkeen sekä verosta vapaat tulot.

Palkkatulojen lisäksi otetaan huomioon eläkkeet ja niihin rinnastettavat jatkuvat etuudet, elinkorot ja kiinteistön luovutuksen yhteydessä määräajaksi tai elinkaudeksi pidätetty rahana suoritettava etuus (syytinki) sekä muut jatkuvat henkilökohtaiset tulot samoin kuin pääomasta ja muusta omaisuudesta saatavat nettotulot kuten korko-, osinko- ja vuokratulot. Tuloina otetaan huomioon myös viimeksi toimitetussa verotuksessa vahvistetut maatalouden ja elinkeinotoiminnan pääoma- ja ansiotulo-osuudet sekä verovelvollisen osuus yhtymän tulosta. Metsätulo otetaan huomioon samoin kuin kotona annettavassa palvelussa.

Tuloina ei oteta huomioon 10 b §:n 4 momentissa lueteltuja tuloja ja etuuksia, esimerkiksi lapsilisää ja opintorahaa. Tuloista tehtävistä vähennyksistä säädetään 10 c §:ssä." - -

---

(Huom. tekstin lihavoinnit omia)

---

Katso myös:

https://stm.fi/hanke/-/hankesivu/hanke?tunnus=STM016%3A00%2F2017

Asettaminen ja organisointi:

  1. Asettamispäätös PDF

Lausuntokierrokset ja kuuleminen

  1. Yhteenveto työryhmävalmistelusta PDF

Muut asiakirjat ja muistiot

  1. VM, eriävä mielipide PDF

  2. SOSTE, eriävä mielipide PDF

  3. Kuntaliitto, eriävä mielipide PDF

---

 

surprise Mitä ajatuksia Sinulla herää? Kommentoipa!

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

"Maakunnalla olisi velvollisuus alentaa tai jättää kokonaan perimättä sosiaalihuollon maksuja ja terveydenhuollon lyhytaikaisen laitoshoidon (kuten sairaalan vuodeosastohoidon) maksuja sekä terveydenhuollon tulosidonnaisia maksuja, jos asiakkaan tai hänen perheensä toimeentulo olisi vaarassa."

ja

"Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevalta peritään maksukyvyn mukaan määräytyvä maksu. Maksu voi asiakasmaksulain 7 c §:n mukaan olla enintään 85 % hoidettavan nettokuukausituloista. Maksua määrättäessä on kuitenkin otettava huomioon, että hoitoa saavan henkilökohtaiseen käyttöön jää kuukausittain vähintään 107 euroa (vähimmäiskäyttövara)."

sekä

"Palkkatulojen lisäksi otetaan huomioon eläkkeet ja niihin rinnastettavat jatkuvat etuudet, elinkorot ja kiinteistön luovutuksen yhteydessä määräajaksi tai elinkaudeksi pidätetty rahana suoritettava etuus (syytinki) sekä muut jatkuvat henkilökohtaiset tulot samoin kuin pääomasta ja muusta omaisuudesta saatavat nettotulot kuten korko-, osinko- ja vuokratulot. Tuloina otetaan huomioon myös viimeksi toimitetussa verotuksessa vahvistetut maatalouden ja elinkeinotoiminnan pääoma- ja ansiotulo-osuudet sekä verovelvollisen osuus yhtymän tulosta. Metsätulo otetaan huomioon samoin kuin kotona annettavassa palvelussa."

Kammottavaa sillisalaattia, se vain lisää enemmän vaikeuksia ihmisille, kun paljon pitäisi asioita selvitellä.

Tuo 107 euron vähimmäiskäyttövara aiheuttaa jo sen, että toimeentulo on jo valmiiksi vaarassa. Silloin maakunnat maksaisivat kaikki kulut.

Ei tästä tule kesää millään tavalla, kun perustuslaki 19§ sanoo:

"Oikeus sosiaaliturvaan

Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon."

Sote-Maku on yhtä sotkua ja kelvotonta valmistelua tehty. Kyllä siinä näki, että kauhealla kiireellä on menty ja jälki sen mukaista.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Ihan totta Topi, varsin sekavaksi ja tulkinnanvaraiseksi menee asiakasmaksut uudessa sotessa...

Lakiluonnoksen sivuilta 40-41 voi lukea seuraavaa:

- -"Perustuslakivaliokunta on jo vuonna 1996 lausunnossaan (PeVL 39/1996) todennut, että asiakkaan taloudellinen asema ei voi olla esteenä palvelujen saamiselle, eivätkä asiakasmaksut saa siirtää palveluja niitä tarvitsevien tavoittamattomiin.

Käytännössä monet asiakkaat ovat kuitenkin joutuneet turvautumaan toimeentulotukeen selvitäkseen asiakasmaksuista, sillä sosiaalihuollon maksuja ja terveydenhuollon tulosidonnaisia maksuja koskevaa velvoittavaa säännöstä maksun alentamisesta tai perimättä jättämisestä ei ole kunnassa sovellettu tai asiakas ei ole osannut siitä kysyä.

Maksun alentamisen, sen kokonaan poistamisen tai jo määrätyn maksun perimättä jättämisen olisi kuitenkin aina oltava ensisijaisia toimenpiteitä toimeentulotuen myöntämiseen nähden.

Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuen avulla turvataan henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannalta vähintään välttämätön toimeentulo. Toimeentulotuen viimesijaisuutta olisi asiakasmaksulaissa vahvistettava. Palvelun tuottava kunta tai kuntayhtymä voi nykyisin omalla päätöksellään alentaa tai jättää perimättä myös terveydenhuollon tasasuuruisia maksuja.

Käytännössä kunnat eivät ole laajasti käyttäneet mahdollisuutta alentaa tai jättää perimättä näitä maksuja. Useiden tasasuuruisten maksujen kertymistä rajoittaa maksukatto, mutta esimerkiksi suun terveydenhuollon maksut ja toimeentulotuella maksetut maksut jäävät sen ulkopuolelle. Lisäksi maksukaton ylittymisen jälkeenkin lyhytaikaisesta laitoshoidosta voidaan periä ylläpitomaksu.

Kansaneläkelaitoksen mukaan sairaalamaksuja, terveyskeskuskäyntejä ja muita terveydenhuollon tasamaksuja maksettiin kesäkuun 2017 toimeentulotuesta suoraan laskuttajille noin 15 000 kappaletta. Sen lisäksi terveydenhoitomenoja maksetaan suoraan toimeentulotuen saajille itselleen sekä maksusitoumuksina esimerkiksi lääkkeisiin. Ulosottoasioita tuli vuonna 2016 vireille yhteensä 2,7 miljoonaa. Näistä lähes 400 000 eli yli 14 % koostui sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista. Suurin ryhmä oli sairaala- ja laitoshoitomaksut, joita oli 125 951 kappaletta.

Vuonna 2015 ulosottoon päätyi noin 327 000 asiakasmaksuasiaa, eli määrä on kasvanut edellisvuodesta. Eniten on kasvanut sairaala- ja laitoshoidon maksujen määrä.

Osaltaan ulosottoon päätyneiden asiakasmaksuasioiden määrän kasvuun voi vaikuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen enimmäismäärien korotus vuoden 2016 alusta. Tasasuuruisia maksuja korotettiin tuolloin 27,5 prosenttia. Samassa yhteydessä tehtiin maksujen indeksitarkistukset. Terveydenhuollon tasasuuruisista maksuista selkeästi eniten vaikeuksia asiakkaille aiheuttavat lyhytaikaisen laitoshoidon maksut, joita käytännössä peritään sairaaloiden vuodeosastohoidosta.

Maksujen alentamista tai perimättä jättämistä koskevan velvollisuuden laajentaminen lyhytaikaisen laitoshoidon maksuun vähentäisi etenkin tilapäisiin maksuvaikeuksiin joutuneiden asiakkaiden toimeentulotuen tarvetta. Sairaaloiden sosiaalityöntekijät voisivat auttaa lyhytaikaisessa laitoshoidossa olevia asiakkaita hakemaan maksun alentamista tai perimättä jättämistä.

Jos velvollisuus alentaa tai jättää perimättä maksuja asiakkaan toimeentulotuen turvaamista koskevien edellytysten täyttyessä laajenisi koskemaan kaikkia terveydenhuollon tasasuuruisia maksuja, olisi tällä suurempi vaikutus maksukertymään. Asiakkaan maksukyvyn selvittäminen kaikkien avoterveydenhuollon käyntimaksujen yhteydessä olisi myös hallinnollisesti raskasta.

Vaikka voimassa olevan lain 11 §:n 2 momenttia on sovellettu hyvin vähän tai ei ollenkaan, olisi perusteltua jättää palvelun järjestäjälle mahdollisuus jatkossakin harkintansa mukaan päättää muiden terveydenhuollon tasasuuruisten maksujen kuin lyhytaikaisen laitoshoidon alentamisesta tai perimättä jättämisestä 11 §:n 1 momentissa säädetyillä perusteilla. Edellytykset tällaiseen voivat parantua tietojärjestelmien kehittyessä." - -

----

Luonnosta kun lukee, niin ymmärtää sen, että maakuntiin tulee kouluttaa ja palkata varsin mahtava henkilöstö tekemään kaikkea soten asiakasmaksuihin liittyvää laskentaa, seurantaa ja budjetointia.

Eipä valiteta - siitähän me saadaan suomalaisille taas lisää töitä - Aktiivimallien I ja II aiheuttamien paperinpyörittäjien lisäksi...

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Katsokaa aihekokonaisuuteen liittyen myös:

"Asiakastietolain pykälät lainsäädännön arviointineuvostoon - Kanta-palvelut laajenevat sosiaalihuollon asiakastiedoilla ja kansalaisen omatietovarannolla"

https://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/asiakas...

---

- -"Lakiluonnoksessa esitetään myös, että terveydenhuollossa käytössä olevasta laajasta suostumuksesta luovuttaisiin. Asiakas ei enää antaisi suostumustaan tietojen käyttöön, mutta hänellä olisi mahdollisuus kieltää tietojensa luovutus sosiaali- ja terveydenhuollon rekisterinpitäjien välillä.

Asiakastietojen käsittelyn edellytyksenä olisi tietoteknisesti varmistettu asiakas- tai hoitosuhde. Palvelunantaja määrittelisi sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilölle käyttöoikeuden asiakastietoihin." - -

Lähde:

https://pro.almatalent.fi/article/asiakastietolain...

---

Kiirettä pitää myös tämän osalta, ks. alla:

"Lausuntokierros sähköisen asioinnin tukipalveluista sekä julkisen hallinnon yhteispalvelusta annettujen lakien muutosehdotuksista"

https://vm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/lausunto...

(HUOM! "Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle lokakuussa 2018 siten, että lait tulisivat voimaan 1.1.2019.")

---

Vaikka lisäaikaa on jälleen saatu, tulee edelleen miettineeksi, kuka tai mikä taho yhteensovittaa ja tekee vaikutusarvioinnit kaikista sote- ja maakuntauudistuksen lakipaketeista toisiinsa soveltuvaksi järkeväksi kokonaisuudeksi - sen verran hajallaan on nämä "sote-maku-eväät" tällä hetkellä...

Uskoisin, että ei maakuntavaalit voine toteutua vielä toukokuussa 2019. Siihen samaan aikaan tulisi olla Suomen kanta selvillä myös EU:n ns. Valkoisen kirjankin suhteen eli Suomen kanta EU:n syvenevään integraatioon. Kovasti päällekkäin nyt menevät sote ja maku ja EU:n syvenevä integraatio...

Onko ehkä tarkoituskin näin?

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Vaikkakin menee ohi blogin varsinaisesta aiheesta eli uudistettavasta asiakasmaksulaista, tässä sote- ja makukokonaisuudistuksen "tulostusjonoon" pari valmisteltavana olevaa isoa asiakokonaisuutta lisää:

"Omatoiminen työnhaku työttömyysetuuden edellytykseksi, muut velvoitteet vähenisivät"

https://tem.fi/artikkeli/-/asset_publisher/omatoim...

----

"Maakunnille raamit työnhakijoiden ja yritysten palveluihin"

https://tem.fi/artikkeli/-/asset_publisher/maakunn...

---

Mietin, onko julkisilla työvoimaviranomaisilla ja myös yksityisillä vuokravälitysfirmoilla (ja muilla yksityisillä kasvupalvelutoimijoilla?) jatkossa käytössään automaattisesti myös te-palveluiden piirissä olevien asiakkaidensa yhdistetyt terveys- ja sotetiedot? Ja vieläpä automaattisesti ilman asianomaisen omaa erillistä hyväksyntää ja suostumusta?

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Katso varsinaisesta tekstistä sinne vielä jälkeenpäin lisäämäni tekstit suorista linkeistä "Muut asiakirjat ja muistiot":

- VM, eriävä mielipide PDF

- SOSTE, eriävä mielipide PDF

- Kuntaliitto, eriävä mielipide PDF:

Poimin tähän nyt esiin tärkeän argumentin Kuntaliiton mielipiteestä:

- - "Uudistamistyön taloudelliset reunaehdot ovat olleet tiukat. Kokonaisuudistuksen tavoitteena on kustannusneutraali kokonaisratkaisu, eli asiakasmaksutuottojen odotetaan pysyvän ainakin nykyisellä noin 1,5 miljardin euron tasolla. Tämä osaltaan vaikeuttaa ja rajaa ratkaisujen tekemistä.

Kustannusneutraali lähtökohta lakiuudistukselle ja kohtuullisille asiakasmaksuille ei ole hyvä, kun lakiuudistuksen tavoitteena on edistää väestön oikeutta riittäviin ja yhdenvertaisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Uhkana on pienituloisten ja paljon sairastavien jääminen palvelujen ulottumattomille edelleen korkeina näyttäytyvien asiakasmaksujen vuoksi. Lisäksi on muistettava paljon palveluja tarvitsevien kokonaismaksutaakka, joka muodostuu niin Kelan matkojen ja lääkkeiden omavastuuosuuksista kuin asiakasmaksuista. Vuonna 2018 näiden omavastuuosuuksien yhteismäärä on 1588,13 euroa vuodessa. Suhteutettuna esimerkiksi takuueläkkeeseen (775,27€/kk) näyttäytyy se kohtuuttomana. Palvelut saattavat siten jatkossakin jäädä paljon tarvitsevien ulottumattomille korkeiden kustannusten vuoksi." - -

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Yllä olevasta blogitekstistäkin löytyvästä VM:n eriävästä mielipiteestä poimin vielä seuraavat tärkeät huomiot:

- -"Työryhmätyössä olisi kuitenkin tullut valmistella myös sellaisia vaihtoehtoisia sosiaali- ja terveyspoliittisesti perusteltavissa olevia asiakasmaksukertymää kasvattavia muutosehdotuksia, jotka olisivat mahdollistaneet kokonaisuutena jonkinasteisen asiakasmaksukertymän kasvun nykytasoon verrattuna tai ainakin johtaneet palvelujen julkisen rahoituksen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden omarahoitusosuuden suhteessa kustannusneutraaliin lopputulokseen. Ehdotusten jatkovalmistelussa tulee edelleen selvittää tässä vaiheessa keskeneräisiksi jääneitä vaikutusarvioita ja tältä pohjalta arvioida ehdotusten toteuttamisvaihtoehtoja.

Toinen vakava huolenaihe liittyy siihen, mikä on työryhmän ehdotusten suhde muihin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan uudistuksen esityksiin. Esimerkiksi eduskuntakäsittelyssä olevien sosiaali - ja terveydenhuollon järjestämisuudistukseen liittyvien hallituksen esitysten vaikutusten arviointi on vaikeaa, koska asiakasmaksujen osuutta palvelujen hinnasta ja vaikutuksia mahdollisiin asiakassiirtymiin ei ole voitu ennakoida tarkemmin. Toisaalta työryhmän työssä ei ole ennakoitu sote-uudistukseen jatkossa sisältyvää ns. terveydenhuollon monikanavarahoituksen yksinkertaistamista, joka tulee osaltaan aiheuttamaan merkittävää rahoitusvajetta ja painetta julkisista sosiaali- ja terveyspalveluista perittävien asiamaksujen korottamiseen. Työryhmän työssä tai laajemmin sote-uudistuksen valmistelun yhteydessä ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota siihen, että useiden erillisten hallituksen esitysten yhtäaikainen ja koordinoitu käsittely olisi mahdollista. Uudistuksen jatkovalmistelussa ja toimeenpanoaikataulussa
tämä tavoite tulisi ottaa vakavasti huomioon.

Edellä mainittujen työryhmän ehdotuksiin kokonaisuutena liittyvien merkittävien ongelmien lisäksi työryhmän ehdottamiin yksittäisiin säädösmuotoiluihin tai taloudellisia vaikutuksia koskeviin arvioihin sisältyy epäselviä tai ongelmallisia kohtia, joista olen toimittanut työryhmän sihteeristölle erillisen yhteenvedon.

Helsingissä 15.6.2018

budjettineuvos Jouko Narikka"

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset