Kirsiomp

FRA:n perusoikeusraportti: Ikääntyminen nähdään yhteiskunnallisena taakkana?

  • C 202: sivu 398 ja 399
    C 202: sivu 398 ja 399
  • ko. FRA:n lausunnosta 1.3
    ko. FRA:n lausunnosta 1.3

 

”FRA:n perusoikeusraportin erityisteemana ikääntyvien oikeudet

 

Suhtautuminen ikääntymiseen on muuttumassa hitaasti, mutta varmasti ihmisoikeusperustaisemmaksi, todetaan FRA:n perusoikeusraportissa. Sen sijaan, että ikääntyminen nähdään yhteiskunnallisena taakkana, ihmisoikeusperustaisessa lähestymistavassa keskeistä on kaikkien ihmisten yhdenvertainen kohtelu erilaiset tarpeet huomioiden. Ikääntymistä koskevan erityisteeman lisäksi FRA:n raportissa tarkastellaan perus- ja ihmisoikeuskehitystä EU:ssa vuonna 2017.

Kehityksestä piirtyy kahtalainen kuva: vaikka perus- ja ihmisoikeuksiin liittyvä sääntely ja ohjeistus on vahvistunut, erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien yhdenvertaisuuden ja oikeuksien edistämisessä sekä syrjinnän ja vihapuheen kitkemisessä riittää yhä tehtävää. EU:n perusoikeuskirjaa ei vieläkään hyödynnetä riittävästi jäsenmaissa.”

Lähde:

https://mailchi.mp/216e6c79a176/kansainvlinen-katsaus-internationella-ve...

FRA:

https://europa.eu/european-union/about-eu/agencies/fra_fi#overview

 

Katso ko. ”Perusoikeusraportti 2018 FRA:n lausunnot” alla olevasta linkistä (valitse kielivalinnaksi ”fi”):

http://fra.europa.eu/en/publication/2018/fundamental-rights-report-2018-...

Samaan asiakokonaisuuteen liittyen, ihmettelen, miksi Euroopan unionin virallisessa lehdessä, C 202 "Tiedonantoja ja ilmoituksia 59. vuosikerta 7. kesäkuuta 2016", yli 400 sivua, alla esiteltävänä oleva 25. artikla -  joka koskee ikääntyneiden oikeuksia - on englanniksi (sivu 398), ja muu tekstiosuus on suomeksi?

"25 Artikla

Ikääntyneiden henkilöiden oikeudet

The Union recognises and respects the rights of the elderly to lead a life of dignity and independence and to participate in social and cultural life."

Lähde (C 202):

https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=OJ:C:2016:202:FU...

 

surprise Mikä mahtaa olla em. 25. artiklan tarkka virallinen suomenkielinen käännös?

Ja missä virallisessa julkaisussa se on nähtävissä?

Ja miten sitä aiotaan noudattaa tulevassa sote- ja maakuntauudistuksessa?

Miten muut EU:n perusoikeuskirjan artiklat toteutuvat sote- ja maakuntauudistuksessa? Esimerkiksi lasten, vammaisten ja muistisairaiden kohdalla?

Tuoko EU meille vain velvollisuuksia ja rajoitteita - milloin on oikeuksien vuoro? surprise

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (14 kommenttia)

Juha Hämäläinen

Kun rahat loppuvat Suomessa niin itsekkyys lisääntyy taatusti. Vanhukset ovat ensimmäisiä, jotka joutuvat kärsimään. Nuorempi polvi haluaa kuluttaa ja nauttia elämyksistä, viihtyä, matkustaa ja harrastaa.

Vanhuksista tulee yhä isompi rasite nuorille ja terveille. Jokainen älykäs osaa päätellä mihin se johtaa.

Jollette keksi niin miettikää miten on käynyt ei-toivotuille lapsille. En pelleile vaan tarkoitan vakavasti mitä kirjoitin. Ihminen on suurista luuloistaan huolimatta kykenevä mihin tahansa mukavuutensa eteen.

Käyttäjän harrimakipetaja kuva
Harri Mäki-Petäjä

Vanhushoivaa käsittelevästä kirjasta osui silmään seuraava kohta: ”Monet niistä ratkaisuista, jotka vanhushoivan politiikassa ovat nykyään arkipäivää, olisivat muissa yhteyksissä välittömästi tuomittavia. Päivähoitopalveluja suunniteltaessa tiettävästi kukaan ei ole ehdottanut, ettei lasta tarvitse päästää vessaan, kun tarpeet voi tehdä vaippaankin. Miltä muulta ryhmältä kuin vanhuksilta voitaisiin evätä mahdollisuus päivittäiseen ulkoiluun? Vangeillakin on oikeus - ja mahdollisuus - päivittäiseen ulkoiluun. Jos näistä oikeuksista voidaan huolehtia muiden ihmisryhmien kohdalla, miksi ei myös vanhusten?”

Ministerien hoivapolitiikassa on vallalla uusiokieli, jossa hoitotyön arkipäivät ja palvelujen leikkaukset häivytetään politiikkakielen rivien väliin. Maakuntahallinnon perustamisesta puhutaan jatkuvasti, hoivaan ja ihmisen luonnolliseen vanhenemiseen kuuluva asiat jäävät taka-alalle. Ydinkysymys kuuluu, miksi hallitus ja erityisesti keskusta tekee sote-palvelujen uudistuksesta hallinnon uudistuksen?

Käyttäjän harrimakipetaja kuva
Harri Mäki-Petäjä

Vanhushoivaa käsittelevästä kirjasta osui silmään seuraava kohta: ”Monet niistä ratkaisuista, jotka vanhushoivan politiikassa ovat nykyään arkipäivää, olisivat muissa yhteyksissä välittömästi tuomittavia. Päivähoitopalveluja suunniteltaessa tiettävästi kukaan ei ole ehdottanut, ettei lasta tarvitse päästää vessaan, kun tarpeet voi tehdä vaippaankin. Miltä muulta ryhmältä kuin vanhuksilta voitaisiin evätä mahdollisuus päivittäiseen ulkoiluun? Vangeillakin on oikeus - ja mahdollisuus - päivittäiseen ulkoiluun. Jos näistä oikeuksista voidaan huolehtia muiden ihmisryhmien kohdalla, miksi ei myös vanhusten?”

Ministerien hoivapolitiikassa on vallalla uusiokieli, jossa hoitotyön arkipäivät ja palvelujen leikkaukset häivytetään politiikkakielen rivien väliin. Maakuntahallinnon perustamisesta puhutaan jatkuvasti, hoivaan ja ihmisen luonnolliseen vanhenemiseen kuuluva asiat jäävät taka-alalle. Ydinkysymys kuuluu, miksi hallitus ja erityisesti keskusta tekee sote-palvelujen uudistuksesta hallinnon uudistuksen?

JK. Tuli tämä kommentti vahingossa kahteen kertaan, mutta haittaneeko tuo.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Katso lisätiedot Euroopan unionin perusoikeusvirasto FRA:sta alla olevan linkin kautta:

"FRA antaa riippumatonta, näyttöön perustuvaa neuvontaa EU:n ja sen jäsenmaiden päätöksentekijöidelle ja auttaa näin parantamaan perusoikeuksia koskevan keskustelun, politiikan ja lainsäädännön tietoperustaa ja kohdentamista.

Tehtävät

Perusoikeusvirasto neuvoo EU:n toimielimiä ja jäsenmaiden hallituksia perusoikeuksiin liittyvissä kysymyksissä erityisesti seuraavilla aloilla:

- syrjintä
- oikeuden saatavuus
- rasismi ja muukalaisviha
- tietosuoja
- rikoksen uhrien oikeudet
- lasten oikeudet."

Lähde:

https://europa.eu/european-union/about-eu/agencies...

---

.... Siis missä vanhukset, vammaiset, muistisairaat? Kuka heistä - siis meistä - huolehtii?

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Hei vielä,

mainitsemassani C 202 EU:n virallisessa lehdessä oleva teksti löytyy sivulta 398

"25 Artikla

Ikääntyneiden henkilöiden oikeudet

The Union recognises and respects the rights of the elderly to lead a life of dignity and independence and to participate in social and cultural life."

---

PS. Huomaa, että ko. yli 400-sivuisessa tiedotteessa, sen loppupäässä, sivunumerot pomppivat joka toisella sivulla vasemmassa yläkulmassa ja joka toisessa oikeassa yläkulmassa

PPS. katso kuva tekstissä

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Vielä sata vuotta sitten työväenluokka jakoi tulonsa perheen sisällä. Lapsista ja vanhuksista pidettiin huolta perheenisän palkalla ja perheenäiti hoiti kotia ja lapsia. Kaikki nämä tahot tunsivat vahvaa solidaarisuutta toisiaan kohtaan.

Sitten kehitettiin vähitellen hyvinvointivaltio. Nyt palkansaajan oli maksettava veroja ja niillä verovaroilla maksettiin sosiaalitukia, jotka mahdollistivat sen, että työssäkäyvien ja sosiaalitukia saavien ei enää tarvinnut asua samassa osoitteessa.

Ja lopuksi tuo vieraannuttaminen mahdollisti työväenluokn jakamisen kahtia "veronmaksajiksi" ja "tuilla eläjiksi".

Mikä taho tästä kahtiajaosta hyötyy? Kapitalistiluokka, joka omistaa tuotannon!

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Janne, kait tämä kehitys on vaan ollut väistämätöntä myös siksikin, että ei pieni kylä, kaupunki tai lääni ole voinut työllistää kaikkia ajan saatossa syntyneitä kansalaisiaan: toimeentuloa lisääntyvälle populalle on ollut haettava kauempaa "lihavampien patojen ääreltä" ja näin elinpiiri on laajentunut ja ydinperheet ja kyläyhteisöt ovat hajonneet.

Ei tähän kaikkeen kapitalismia ole tarvittu vaan puhdasta maalaisjärkeä.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Ja mikä taho on ollut työllistäjänä, kapitalistit vaiko jokin muu?

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Palaan blogini pääteemaan:

Sain tänään asiaa koskevaan tiedusteluuni vastauksen Ihmisoikeuskeskuksesta:

"Hyvä Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä, koskien tiedusteluanne Euroopan Unionin perusoikeuskirjan 25. artiklan käännöksestä. En valitettavasti osaa sanoa, miksi EU:n virallisessa lehdessä kyseinen artikla on jäänyt englanninkieliseksi, olettaisin kyseessä olevan ns. lapsus. EU:n perusoikeuskirjan virallinen käännös löytyy Eurooppa-oikeuden säädöskokoelmasta (EUR-LEX) ja Suomen säädöskokoelmasta (FINLEX), joissa myös ao. artikla on käännetty suomen kielelle.

Linkki EUR-LEXIIN tässä:

https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTM...

Ystävällisin terveisin,

Kristiina Kouros

Asiantuntija

Ihmisoikeuskeskus"

---

Eli 25 artikla kuuluu suomeksi näin:

"Ikääntyneiden henkilöiden oikeudet

Unioni tunnustaa ikääntyneiden henkilöiden oikeuden ihmisarvoiseen ja itsenäiseen elämään sekä oikeuden osallistua yhteiskunnalliseen elämään ja kulttuurielämään, ja kunnioittaa näitä oikeuksia."

---

Omana huomionani esitän edelleen, että em. oikeuksien "tunnustaminen" ja "kunnioittaminen" eivät ole vielä edunvalvontaa ja varsinaista toimintaa eivätkä ne vielä velvoita eu-maita mihinkään näiden oikeuksien takaamiseksi ikääntyneille kansalaisilleen. Näitä oikeuksiahan pitäisi ensin olla, jotta ne voisi tunnustaa tai niitä kunnioittaa.

Valitettavasti ikääntyneille Suomen kansalaisille ei nyt kukaan tai mikään taho näitä oikeuksia turvaa, jos emme uudessa sote- ja maakuntauudistuksessa niitä itsellemme takaa. Nyt olisi aika toimia asian hyväksi!

Käyttäjän harrimakipetaja kuva
Harri Mäki-Petäjä

Sote-maakuntauudistuksessa valtiovalta antaa maakunnalle rahat palvelujen järjestämiseen. Tavoitteena on kustannusten nousun hillintä. Valtion sanelema säästäminen pakottaa keskittämään palvelut maakuntien pääkeskuksiin. Maaseudun sairaaloita ja sote-keskuksia ajetaan alas. Maakunnan tiukka rahoitusraami johtaa maksujen korotuksiin. Säästöpäätökset kohdistetaan perusturvaan, hoitajamitoitukseen ja vanhushoivaan.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Harri, nyt on hieno kuva! :)

Harri kertoo kuvasta 23.6. face-bookissa: "Kävin myllyniemellä katsomassa ns. Torkkelin petäjää. Puolitoistametrinen mittanauha oli mukana. Kaksi kertaa piti mittanauha venyttää täyteen mittaan, että riitti puun ympäri. Pikaisella mittauksella puun ympärysmitta rinnan korkeudelta oli noin 295 senttiä. Noin 60 vuotta vanhassa lehtikuvassa Ala-Petäjän Eemeli-tuora (äidin isä) mittailee puuta ja silloin ympärysmitta on ollut noin 250 senttiä."

---

Siis halaaja ja puu ovat alati kasvamassa kohti täyttä mittaansa ;-)

Käyttäjän harrimakipetaja kuva
Harri Mäki-Petäjä

Kirsi, hyvän kuvaajan ansiota on tuo kuva.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Katsokaa myös alta "EU-oikeuden periaatteiden ja sisämarkkinoita koskevien sääntöjen huomioon ottaminen lainvalmistelussa":

http://eu-opas.finlex.fi/2-eu-oikeuden-taytantoonp...

Siellä sanotaan, että "Lisäksi on tärkeää taata oikeusturvan saatavuus tilanteessa, jossa kyse on EU-oikeuteen perustuvien oikeuksien tai velvollisuuksien väitetystä rikkomisesta. Yksityisellä oikeussubjektilla on oltava mahdollisuus saattaa asiansa riippumattoman kansallisen tuomioistuimen tutkittavaksi. Sovellettavat kansalliset menettelysäännöt eivät saa tällöin olla epäedullisempia kuin ne, jotka koskevat vastaavia jäsenvaltion sisäiseen oikeuteen perustuvia tilanteita. Ne eivät myöskään saa tehdä EU-oikeuteen perustuvien oikeuksien käyttämistä käytännössä mahdottomaksi tai suhteettoman vaikeaksi. Myös tämä velvoite perustuu pitkälti EU:n tuomioistuimen oikeuskäytäntöön."

---

Ihmettelen edelleen sitä, että jos ikääntyneillä ei ole varsinaisia taattuja oikeuksia em. EU-säädösten mukaan - toisin kuin esimerkiksi lapsilla - niin, miten taataan ikääntyneille edellä siteerattu EU-säädösten mukainen "oikeusturvan saatavuus", jos sote- ja maakuntauudistuksessa ei ns. asiakassopimuksia tehdä Suomen lain mukaisesti velvoittaviksi; ja tehdä niin, että niistä voi valittaa kansalliseen oikeuteen.

Ikääntyneiden kohdalla suunnitellussa sote- ja maakuntauudistuksessa ei ole mahdollisuutta saattaa maakunnan tekemää asiakassopimusta riippumattoman kansallisen tuomioistuimen tutkittavaksi.

Edelleen edellä kerrottuun perustuen "Sovellettavat kansalliset menettelysäännöt eivät saa tällöin olla epäedullisempia kuin ne, jotka koskevat vastaavia jäsenvaltion sisäiseen oikeuteen perustuvia tilanteita."

...No, eivät ne soten asiakassopimuksia koskevat kansalliset asiakassopimusta koskevat lait voi olla epäedullisempia, koska niitä ei olisi suunnitelussa sote-uudistuksessa lainkaan laintasoisina... Ainoastaan aikomuksina ja suunnitelmina, ei juridisina sote-toimijaa velvoittavina sopimuksina.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Alla hyvää pohdintaa, myös sote-makuun liittyen:

Tero Kujala: Euroopan unionin perusoikeuskirja – perusoikeudet ja lainkäyttö

https://oikeus.fi/hovioikeudet/helsinginhovioikeus...

---

PS. Huom. tässä samassa Tero Kujalan EU:n perusoikeuskirjaa koskevassa esityksessä (sivulla 135) on myös Suomen nuorten, alle 30-vuotiaiden, kuusi kuukautta työttömänä olleiden ja ilman määräaikaisuuden perustetta tehtävillä työsopimuksilla EU:n perusoikeuskirjan kanssa myös skismaa, jos hallituksen lakiesitykset toteutuvat, ks. aidot ennakkotapaukset ikään perustuvasta syrjinnästä alla:

- -"Asiassa C-144/04 Mangold oli kyse yksityisten subjektien välisestä asiasta, joka koski ikään perustuvaa syrjintää työelämässä. Asiassa oli solmittu määräaikainen työsopimus 56-vuotiaan henkilön kanssa, joka sittemmin riitautti sopimuksen määräaikaisuuden. Työsopimuksen määräaikaisuutta perusteltiin työnantajan puolelta saksalaisella lainsäädännöllä, joka salli työnantajien solmia iäkkäiden työntekijöiden kanssa määräaikaisia työsopimuksia ilman muutoin edellytettäviä erityisiä perusteita.

Unionin tuomioistuin käsitteli tuomiossaan syrjintäkiellon periaatetta ja päätyi siihen, että unionin oikeus muodosti esteen sellaiselle kansalliselle lainsäädännölle, joka oikeuttaa rajoituksetta tekemään määräaikaisia työsopimuksia iäkkäämpien henkilöiden kanssa.

Myös asiassa C-555/07 Kücükdeveci unionin tuomioistuin hyväksyi ikään perustuvan syrjinnän kiellon periaatteen unionin oikeuden yleiseksi periaatteeksi. Ratkaisunsa perusteluissa tuomioistuin nimenomaisesti viittasi perusoikeuskirjan syrjinnän kieltoa koskevaan 21 artiklaan sekä Lissabonin sopimuksen 6 artiklaan, jonka mukaan perusoikeuskirjalla on sama oikeudellinen arvo kuin perussopimuksilla." - -

---

Edelliseen liittyen:

"Syrjinnän kielto lainsäädännössä ja oikeuskäytännössä

9. Asiassa sovellettavan työsopimuslain 2 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan, sellaisena kuin lainkohta oli 20.1.2004 annetussa, 1.2.2004 voimaan tulleessa laissa 23/2004, työnantaja ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa työntekijöitä eri asemaan säännöksessä nimenomaan mainittujen perusteiden taikka muun näihin verrattavan seikan vuoksi. Syrjintäperusteiden luettelossa on mainittu ammattiyhdistystoiminta. Siitä, mitä syrjinnän käsitteellä tarkoitetaan, vastatoimien kiellosta ja todistustaakasta syrjintäasiaa käsiteltäessä säädetään yhdenvertaisuuslaissa (21/2004). Vastaava syrjintäkielto sisältyy nykyään 1.1.2015 voimaantulleen yhdenvertaisuuslain (1325/2014) 8 §:ään." - -

Lähde alla:

http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/2016/201600...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset