Kirsiomp

Aloite avohakkuiden lopettamiseksi valtion mailla kerännyt jo 26 500 nimeä!

  • Avohakkuut historiaan!
    Avohakkuut historiaan!
  • https://arvometsa.fi/blogi/jatkuva-kasvatus-kannattaa-aina
    https://arvometsa.fi/blogi/jatkuva-kasvatus-kannattaa-aina

 

Lakialoite avohakkuiden lopettamiseksi valtion mailla

Aloitteen päiväys: 17.5.2018

Aloitteen muoto: Lakiehdotus

Oikeusministeriön asianumero: VN/1699/2018

Aloitteen sisältö:

Kansalaisaloite eduskunnalle metsälain ja metsähallituksesta annetun lain muuttamiseksi

Aloitteen allekirjoittaneet kansalaiset esittävät, että valtion metsien käyttöön liittyvää lainsäädäntöä muutetaan siten, että valtion omistamilla alueilla ei jatkossa olisi pääsääntöisesti sallittua suorittaa metsälaissa tarkoitettuja uudistushakkuita. Käytännössä muutos tarkoittaisi siirtymistä avohakkuista ja voimaperäisistä kasvatushakkuista jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen menetelmiin.

Muutosten tarkoituksena on edistää Metsähallitusta koskevassa laissa määriteltyjen yhteiskunnallisten tavoitteiden toteutumista ja määritellä valtion metsien hoitotoimenpiteille ja puunkorjuun toteutukselle kestävyyden näkökulmasta selkeät vähimmäisvaatimukset.

 

LAKIEHDOTUKSET

1. Laki metsälain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan metsälain (12.12.1996/1093) 18 §:n 2 momentti ja 20 §:n 1 momentti sekä lisätään lakiin uusi 5 c § seuraavasti:

5 c §

Hakkuu valtion omistamalla alueella

Valtion omistamalla alueella hakkuu on suoritettava siten, ettei siitä aiheudu tämän lain 5 §:n 2 momentissa tai 5 a §:n 1 momentissa säädettyä uudistamisvelvoitetta.

Tämän pykälän 1 momentista voidaan poiketa vain erityisestä syystä.

----------------------------------------

18 §

Metsärikos ja metsärikkomus

Joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta

---------------------------------------

2) rikkoo 5 c §:ssä asetettua rajoitusta hakkuun suorittamisesta valtion omistamalla alueella,

----------------------------------

20 §

Korjaavat toimenpiteet

Joka käsittelee metsää 5, 5 a, 5 b, 5 c, 10 a tai 10 b §:n tai 12 §:n 1 tai 2 momentin säännösten tai niiden nojalla annettujen säännösten tai määräysten taikka 13 §:n nojalla annettujen määräysten vastaisesti taikka laiminlyö uuden puuston aikaansaamista koskevan velvoitteen, on velvollinen poistamaan lainvastaisen toimenpiteen vaikutukset tai palauttamaan vallinneen olotilan siinä määrin kuin se on kohtuullisin kustannuksin mahdollista. Jos 8 §:ssä säädettyä uudistamisvelvollisuutta ei ole täytetty, asianomaisen on toteutettava korjaavana toimenpiteenä tarvittavat uudet perustamistoimenpiteet tai muu jälkihoito

---------------------------

Tämä laki tulee voimaan ____ päivänä ____kuuta 20___ .

 

2. Laki metsähallituksesta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan lain Metsähallituksesta (234/2016) 2 §:n 1 momentti, 3 §:n 2 momentti ja 6 §:n 1 ja 4 momentti sekä lisätään uusi 6 §:n 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, viimeisen ollessa 7 momentti, seuraavasti:

2 §

Metsähallituksen yleistehtävä

Metsähallitus käyttää, hoitaa ja suojelee hallinnassaan olevaa valtion maa- ja vesiomaisuutta taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Metsähallituksen tulee toimia tuloksellisesti.

-----------------------------

3 §

Liiketoiminnan toimiala

------------------------------

Tässä tarkoituksessa Metsähallitus:

1) harjoittaa kestävää metsätaloutta ja toimittaa puutavaraa asiakkaille, siten kuin metsälaissa tarkemmin säädetään

 -------------------------------

6 §

Yleiset yhteiskunnalliset velvoitteet

Luonnonvarojen kestävän hoidon ja käytön olennaisena osana Metsähallituksen on toiminnassaan edistettävä vastuullista metsätaloutta ottamalla huomioon biologisen monimuotoisuuden suojelu ja tarkoituksenmukainen lisääminen metsien, meren ja muiden luonnonvarojen hoidolle, käytölle ja suojelulle asetettujen muiden tavoitteiden kanssa. Metsätalouden harjoittamisessa on pääsääntöisesti noudatettava jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen menetelmiä. Metsähallituksen on lisäksi otettava huomioon luonnon virkistyskäytön sekä työllisyyden edistämisen vaatimukset.

Näiden velvoitteiden toteuttamiseksi Metsähallituksen on edellä 3 §:n 2 momentin 1) kohdassa tarkoitetun metsätalouden harjoittamisen osalta otettava huomioon metsälain 5 c §:ssä asetettu hakkuiden toteuttamistapaa valtion omistamalla alueella koskeva rajoitus.

---------------------------------

Yleisten yhteiskunnallisten velvoitteiden hoito otetaan huomioon Metsähallituksen tulostavoitetta asetettaessa. Metsätalouden harjoittamisen osalta on tältä osin kiinnitettävä erityistä huomiota 2 momentissa säädetyn rajoituksen asettamiin vaatimuksiin.

---------------------------------

Tämä laki tulee voimaan ____ päivänä ____kuuta 20___ .

Aloitteen taloudellinen tuki

Aloite saa taloudellista tukea

Kannatusilmoitusten keräystavat

  • Kansalaisaloite.fi
  • Muu verkkopalvelu
  • Paperilomakkeet

Tähän mennessä muualla kerättyjen kannatusilmoitusten yhteismäärä

Kerääjän ilmoittama arvio: 3 426 kpl

Linkit muihin verkkosivuihin

---

smiley Katso aloitteen tarkemmat perustelut ja käy allekirjoittamassa täällä:

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/3184

 

laugh Nyt aloite on jo kerännyt noin 3 viikossa näin paljon allekirjoituksia, joten otetaanko tavoitteeksi kerätä tarvittavat 50 000 allekirjoitusta täyteen nyt kesäkuun aikana? Sote- ja maku-uudistus ei saa viedä kaikkea huomiota.

 

heart Käy Sinäkin allekirjoittamassa aloite - Suomen hieno monimuotoinen luontomme ansaitsee sen ehdottomasti! 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (19 kommenttia)

Juha Hämäläinen

Hieno esitys.

Uudet taimikot kasvavat suojatta heikosti.

Avohakkuut ovat masentavia näkyjä ja niiden jäljiltä jäävät karsintajäteläjät sekä metsäkoneiden ajourat tekevät metsistä myös kävelykelvottomia.

Rikollinen luonnontuho lopetettava, vaikka kustannukset nousisivat. Lyhytnäköinen ahneus kuriin.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Kääritään ne kuuluisat hihat ja toteutetaan yhdessä pääministerimme perään kuuluttamaa "realistista vihreyttä" jo tänään!

Samalla voimme toteuttaa pääministerimme "ylisukupolvista" politiikkaa ja säilyttää ainutlaatuisen arvokas luonto lapsillemme ja lapsenlapsillemme!

Avohakkuut historiaan!

----

HS.fi 9.6.2018 Politiikka|HS-analyysi

Mitä tarkoittaa Juha Sipilän puheessaan käyttämä käsite ”realistinen vihreys”? Keskustan ideologiaa on usein aika vaikea hahmottaa, kirjoittaa Marko Junkkari. Marko Junkkari HS:

"Jatkokauden keskustan puheenjohtajana saanut Juha Sipilä piti lauantaina puheen, jota voinee pitää hänen poliitikkouransa parhaana. Näin ainakin moni keskustalainen jälkikäteen kommentoi.

Pitkäkin puhe oli – noin tunnin mittainen.

Ja kieltämättä esitys oli vaikuttava. Lähes spektaakkeli.

Harvemmin puoluekokouspuheissa lavalla nähdään kauko-ohjattavia lennokkeja.

Dronen lisäksi Sipilä toi lavalle ”luottamuksen apilan”. Se oli ilmeisesti hänen itse nikkaroimansa – mitä hän ei tosin ääneen sanonut. Ilmeisesti tämä asia oli niin itsestäänselvä kuulijoille. Onhan Sipilältä ennenkin tullut näitä itse askarreltuja kakkaroita.

Apila oli jykevä. Sen jalka oli tehty 18 millin teräsputkesta, Sipilä korosti.

Mutta kun esityksestä ottaa pois ylimääräiset härpäkkeet – lennokin, apilan ja 18 millin teräsputken – niin mitä jää käteen?

No, tunnin puheessa ehtii tietysti käydä läpi aika monta asiaa.

Sipilä esitti oppivelvollisuusiän pidentämistä vuodella. Hän korosti elinikäistä oppimista. Sipilä puhui perhestrategiasta, lähisuhdeväkivallasta, maataloudesta, ilmastosta, ulkopolitiikasta, EU:stä, maahanmuutosta, taloudesta, perusturvasta ja vaikka mistä.

Mutta mitähän uutta Sipilä puheessaan sanoi?

Juha Sipilän apilassa on neljä lehteä. Kuhunkin lehteen hän kiinnitti muttereilla yhden teeman. Ne olivat osaava kasvu, huolenpito, realistinen vihreys ja vastuunkanto.

Sipilän alkuperäisessä, vuonna 2015 julkistetun kakkaran neljä keskeistä teemaa olivat julkinen talous, talouskasvu, huolenpito ja vastuunotto.

Huolenpito on siis säilynyt ennallaan. Vastuunkanto ja vastuunotto lienevät aika lailla sama asia.

Uutta ”luottamuksen apilassa” olivat siis ”osaava kasvu” ja ”realistinen vihreys”.

Osaavasta kasvusta – tekoälystä ja elinikäisestä oppimisesta Sipilä on puhunut viime aikoina paljon.

Mutta mitä ihmettä tarkoittaa realistinen vihreys?

Siinä on ilmeisesti sisäänrakennettuna jonkinlainen ajatus siitä, että on olemassa tavallista vihreyttä ja realistista vihreyttä.

Sipilän mukaan keskusta edustaa tätä jälkimmäistä. Vihreät lienevät siis jonkinlaisia ei-realistisia vihreitä eli haihattelijoita.

Sipilä selitti asiaa myös puheessaan. Sipilän mukaan esimerkiksi ilmastokysymyksissä keskustalaiset ovat käytännönläheisiä ongelman ratkaisijoita.

”Kun on ongelma, käymme sen kimppuun tavoitteena löytää ratkaisu, joka korjaa viallisen koneen”, Sipilä sanoi puheessaan. ”Sen sijaan että olemme kettingeillä kiinni metsäkoneissa, haemme ratkaisuja ja toteutamme ne.”

Haihattelevat vihreät kahliutuvat kiinni metsäkoneisiin. Realistiset keskustavihreät korjaavat niitä.

Mitähän vihreiden puheenjohtajalta Touko Aalto tuumaa Sipilän käyttämästä termistä?

No, eihän Aalto siitä tykkää.

Aallon mukaan Sipilän ”realistinen vihreys” tarkoittaa erinäisten asioiden sivuuttamista.

”Se tarkoittaa asiantuntijatiedon sivuuttamista, ilmastonmuutoksen ja ympäristön muutoksen ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen sivuuttamista”, Touko Aalto vastaa.

Aallon mukaan kiteyttäen voi sanoa, että keskusta tieten tahtoen ylläpitää tilannetta, jossa ”kepu ja tiede ovat vastakkain” ja tällä tavoin keskusta pyrkii ajamaan omien edunsaajaryhmien asiaa.

Aika tylyä tekstiä Aallolta. Edunsaajaryhmillä Aalto ilmeisesti tarkoitti maanviljelyä.

Realistinen vihreys ei kuitenkaan ole Sipilän keksimä käsite. Ei tosiaankaan.

Käsite on ollut osa keskustalaista kielenkäyttöä jo pitkään. Samalla tavalla kuin ”köyhän asia” ja ”hajautettu päätöksenteko”.

Keskustan ideologiaa on usein aika vaikea hahmottaa. Vaikka keskustalaiset puoluekokouspuheissaan kovasti painottavat aatteellisuuttaan, käytännössä puolueen ideologinen linja on usein hähmäinen.

Realistinen vihreys -käsitteeseen tiivistyy jotain olennaista keskustalaisuudesta.

Keskusta julkaisi vuonna 1990 erillisen realistisen vihreyden -ohjelman. Siinä korostetaan ylisukupolvisuutta.

”Ylisukupolvisuus tarkoittaa sitä, että ihmiskunnan jokaisella polvella on yhtäläinen oikeus luonnonvaroihin. On sovellettava maailmanlaajuisesti talonpoikaisen kulttuurin periaatetta, jonka mukaan talo tulee jättää seuraavalle polvelle vähintään siinä kunnossa kuin nykypolvi sen sai.”

Myös Sipilä puhui lauantain linjapuheessaan ylisukupolvisuudesta.

Ensin Sipilä listasi pitkän listan asioita, joihin keskusta ei ole valmis seuraavalla vaalikaudella. Keskusta ei Sipilän mukaan mene sellaiseen hallitukseen, joka peruu nykyisen hallituksen päätöksiä. Se ei mene hallitukseen, joka riskeeraa talouden perustukset. Se ei mene hallitukseen, jonka ohjelmassa ei ole keinoja eriarvoistumiskehityksen pysäyttämiseen.

Viimeisenä kynnyskysymyksenä oli maatalous. Sipilän mukaan keskusta ei ole valmis hallitukseen, joka ajaa alas suomalaisen ruuantuotannon.

”Jos vedätte yhteen ne edellä kertomani asiat, joihin emme ole valmiita, niin voimme tiivistää sen yhteen lauseeseen: emme ole valmiita politiikkaan, mikä ei ole ylisukupolvista”, Sipilä sanoi.

Pohjimmiltaan ylisukupolvisuudessa ja realistisessa vihreydessä kyse on siis maataloudesta. Onhan keskusta taustaltaan agraaripuolue.

Asian voisi tiivistää niin, että vihreille luonto on itseisarvo. Luontoa pitää suojella, koska luonnolla on itsessään merkitystä.

Keskustalle luonto on sen sijaan väline. Luontoa pitää suojella, jotta sitä pystyy hyödyntämään. Esimerkiksi viljelemällä maata tai kaatamalla metsää.

Se on talonpoikaisen kulttuurin periaate."

Lähde:

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005713735.html

Juha Hämäläinen

#2. Terveitä periaatteita. En niitä vierasta sen mukaan mistä puolueesta niitä ajetaan. Samantekevää itselleni kunhan suunta oikea.

Suomen ruoantuotannon riittävä omavaraisuus on yksi tärkeä asia. Sen opin ymmärtämään isäni opetuksista.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

"Metsillä menee huonosti

Suomalaista luontoa tyypillisimmillään ovat metsät, suot ja vesistöt. Pinta-alalla ja eliölajien lukumäärällä mitattuna metsät ovat merkittävin elinympäristötyyppimme. Suurin osa Suomen uhanalaisista eliölajeista (37 %) elää ensisijaisesti metsissä. Metsien 76 luontotyypistä kaksi kolmasosaa on luokiteltu uhanalaisiksi. Tämä tarkoittaa sitä, että suurin osa metsäisistä luontotyypeistämme on määrällisesti vähentynyt tai laadullisesti heikentynyt niin, että niiden säilyminen osana suomalaista luontoa on jo vaarantunut.

Haluaisitko edistää suojelunarvoisten metsien löytymistä?

Haluatko lähteä mukaan paikallistamaan suojelunarvoisia metsiä ja oppia tunnistamaan arvokkaita metsiä?

Luonnonsuojelujärjestöt järjestävät retkiä arvokkaille metsäalueilla, kartoittavat metsiä ja niiden luontoarvoja sekä edistävät arvokkaiden alueiden suojelua yhdessä maanomistajan kanssa. Lähde mukaan!

Ota yhteyttä alueesi luonnonsuojelupiiriin tai -yhdistykseen ja kysy järjestävätkö he retkiä tai koulutuksia metsiin ja niiden kartoituksiin liittyen.

Luonto-Liiton metsäryhmä on myös aktiivinen kouluttaja ja arvokkaiden metsäalueiden kartoittaja. Ota yhteyttä ja kysy tulevasta toiminnasta.

http://www.luontoliitto.fi/metsa/

Ikimetsän ystävien sivuilla on lisää hyviä vinkkejä miten päästä alkuun arvokkaiden metsien etsimisessä."

http://www.ikimetsanystavat.fi/

Käyttäjän juhaniyt kuva
Juhani Ylä-Tulijoki

En kannata, en missään nimessä. Vaikka itse en olekaan suunnitellut avohakkuita tekeväni eli suosin jatkuvaa kasvatusta, niin tämä aloite on todella huono. Ei siihen mitä lakia tarvita, metsähallituksen ohjeistuksen muutos riittää. Kun kerran saadaan lakiiin oikein kirjaus avohakkuiden kieltämisestä, niin siitä kovin lyhyt matka siihen että avohakkuukieltoa vaaditaan myös yksityismetsiin.

Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala

Aiemmin on luonto hoitanut "avohakkuut" metsäpaloilla. Nyt ihminen estää metsäpalot ja kohdistaa hakkuut sinne missä niitä tarvitaan.
Nytkö nämä tarpeelliset avohakkuut kielletään? Miksi?
Koska joku luonnosta vieraantunut cityvihreä niin haluaa?

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Taidat olla itse hyvin vieraantunut luonnosta, kun vertaat metsäpaloa avohakkuuseen. Todella noloa tietämättömyyttä metsäluonnosta.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen

T. Rintalan näkemykset luonnonsuojeluasioihin kummunnevat ajattelusta "se miten on toimittuna on just oikkeen ja viheriöiset vain veis meijät takaste kivikauvelle, just niin se on niim".

Aukkohakkuiden osalta on tosin toimittu tehollisesti vasta viimoset ~50-60 vuotta, ehkä vielä lyhyemmän aikaa.

Eipä tarvitse kuin kuvia ja kuvauksia >50 vuoden takaisista metsäalueista tarkastella niin voi päätellä senkin luokkaa itsestäänselvyyden, ettei nykyiset aukkohakkuut ihan taida olla taannoisten metsäpalojen vastine :)

Käyttäjän JarkkoHantula kuva
Jarkko Hantula

Olisi hyvä ymmärtää, että mikäli valtion metsissä siirrytään eri-ikäismetsänhoitoon olisi sillä muitakin merkittäviä seurauksia kuin mukavat jatkuvapeitteiset ulkoilumetsät kesämökin ympäristössä. Tässä muutamia sellaisia, jotka tiedetään varmasti.

Eri-ikäismetsätalouteen siirryttäessä metsiemme monimuotoisuus vähenisi ajan myötä, koska meidän olosuhteissamme ainoastaan kuusi lisääntyy edes kohtuullisesti isompien puiden varjossa. Poikkeuksen muodostavat kuivimmilla kankaat, joilla mänty kyllä uudistuu, mutta niillähän ei mikään muu puulaji oikeastaan kasvakaan. Toisin sanoen lehtipuut kävisivät entistäkin harvinaisemmiksi valtion mailla, millä olisi merkittävät seuraukset metsiemme varassa olevan biodiversiteetin kannalta.

Samalla kuusen tyvilaho lisääntyisi valtion metsissä, koska uudistamiseen käytettävä alikasvos saa juurikääpäisissä (tyvilahoa aiheuttava sieni, aiemmin maannousema) metsissä tartunnan lähes sadan prosentin varmuudella. Näin valtion metsät tuottaisivat etenkin parhaiten kasvavilla Etelä-Suomen rehevillä kankailla tukkipuun sijasta yhä enemmän lahopuuta, joka kelpaa lahoasteesta riippuen vain selluksi, energiakäyttöön tai hylkytavaraksi.

Alikasvosten käyttö uudistamiseen johtaisi myös siihen, että metsäpuiden jalostuksen kautta saavutettava hyöty jäisi saamatta. Nykyisin jalostettu siemen tuottaa aikayksikkö kohti noin viidenneksen enemmän puuta kuin luonnonsiemen. Jatkossa ero tulee vielä kasvamaan. Lisäksi on juuri aloitettu juurikäävän kestävyyttä lisäävän geenin kartoittaminen suomalaisista kuusista, eivätkä senkään tuloset siirtyisi valtion metsiin.

Puun korjuu eri-ikäismetsistä on myös merkittävästi kalliimpaa kuin tasaikäisistä metsistä. Siksi niistä korjatusta puusta maksetaan tälläkin hetkellä huonompaa hintaa kuin tasaikäismetsästä hakatusta. Tämä näkyy joko metsänomistajan kukkarossa tai (mikäli hinta olisi sama) puun hinnassa metsäteollisuudellemme. Jälkimmäisellä olisi vaikutus sen globaaliin hintakilpailukykyyn.

Kun huomioidaan vielä se, että metsäteollisuus tuottaa yli 20% vientituloistamme ja tästä metsiemme arvosta suurin osa syntyy jatkojalostuksesta, näkyisi valtion metsien avohakkuukielto tulevina vuosikymmeninä mahdollisuuksia vähäisempinä vientituloina lisääntyvän tyvilahoisuuden ja vähäisemmän biomassan tuoton takia. Vahinkoa tosin vähentäisi jonkin verran se, että suurin osa valtion metsistä sijaitsee Pohjois-Suomessa, missä juurikääpää ei juurikaan esiinny.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Olisihan tuossa mahdollisuus jonkinlaiseen kompromissiin siten, että hakataan käytäviä tai pienempia aloja kerrallaan. Silloin maisema ei muutu ihan täysin ja mahdollisesti taimetkin saavat paremman startin kun eivät joudu aivan avonaiselle ja paahteiselle aukiolle taistelemaan nopeakasvuisten heinien ja myyrien kanssa.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Kompromisseja on hyvä aina hakea. Ja metsät ovat erilaisia, Suomi on pitkä maa.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

#8:
Hyvä, että tänne kommentoi edes joku, joka metsänhoidosta jotakin tietää ja ymmärtää.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen

Jarkko, maataloudessa vuoroviljelyn tiedetään olevan luontainen keino torjua erilaisia sairauksia ja tuholaisia kuten sienitauteja. Mitä useampana perättäisenä vuonna lohkolla viljellään samaa kasvilajia, sitä suurempi riski taudeille ja tuhoille.

Vaikuttaisi järkeenkäypältä, että ihmisen pidempään harjoittama metsiä lajistoltaan yksipuolistanut kasvatus ja (talous)metsänhoito on lisännyt myös tyvilahoa.

On selvää, että yksilajisissa ja tasarakenteisissa metsissä korjuukustannukset per pinokuutio tiettyä puu(- ja puutavara)lajia kohden ovat alhaisemmat kuin erirakenteisissa sekametsissä.

Metsien ekologia, puulajien erityispiirteet ja metsälajiston symbioottiset suhteet eivät aikojen saatossa kuitenkaan ole optimoituneet suhteessa nykyiseen talousmetsäkasvatukseen liittyviin tavoitteisiin, eikä siten ole yllättävää, että bulkkituotannon optimointia (selkeät yhtenäiset, tasarakenteiset metsät, alhaiset korjuukustannukset jne.) palveleva nykymetsätalous joutuu jossain kohdin metsän elinkaarta maksamaan hintaa jossain toisessa muodossa.

Kyse on tässäkin asiassa niin sanotusti trade-offeista.

Nykyisin alaa hallitsevat korjuumenetelmät (motot) ovat puolestaan ~optimaalisia nykymetsätalouden kannalta, eikä sekametsien poimintahakkuuseen paremmin soveltuvia "ketteriä" korjuumenetelmiä juuri edes ole kehitetty.

Hyvä kysymys onkin, miltä kokonaiskustannuslaskelmat eri metsänkasvatusmenetelmien välillä näyttäisivät, mikäli oletuksena olisi sekametsiin poimintahakkuuseen kehitetyt (ja motojen kehitykseen verrattavissa olevan teknologisen kehityshistorian läpikäyneet) korjuumenetelmät ja niiden kustannukset sekä hintalapun asettaminen aidosti myös luonnon ja metsäympäristön monimuotoisuudelle.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Tässä varsin "realistinen vihreys" -metsien hoitoideologia, ks. linkistä alla (vuodelta 2014):

https://www.youtube.com/watch?v=KebLMOCmxUI

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Jarkko, metsien tuottavuudesta on toisinkin ajateltu:

"Tuottohakuinen metsäsijoittaja ei pidä avohakkuista

- -"Sijoittaja pyrkii pitämään metsän kasvavana jatkuvasti ja keskittyy arvokkaisiin tukkipuihin. Taimikosta ei saa kassavirtaa kymmeniin vuosiin. ­Metsänomistajalla on uuden metsälain perusteella aiempaa enemmän vapauksia päättää, miten omaisuuttaan hoitaa. Toisaalta suomalaiset eivät ehkä ole tietoisia vaihtoehtoisista metsänhoitotavoista. Asennemuutos ja jatkuvan kasvatuksen opiskelu vievät aikansa.

Järjestöjen Avohakkuut historiaan -kansalaisaloitekampanjan tähtää sellubuumin keskellä avohakkuiden kieltämiseen valtion metsissä. Metsähallituksella on valtion maita yli yhdeksän miljoonaa hehtaaria.

Avohakkuiden osuus on noin neljännes kaikista hakkuista. Metsähallitus muistuttaa, että avohakkuista luopuminen vaikuttaisi merkittävästi aluetalouteen sekä tuloutukseen valtiolle, joka on vuosittain noin 100 miljoonaa euroa.

Järjestöjen mukaan avohakkuista luopuminen helpottaisi monimuotoisuuden vaalimista ja ilmastonmuutoksen hillitsemistä. Lisäksi se pitäisi metsän metsänä hakkuiden jälkeen. Avohakkuista luopuminen vähentäisi järjestöjen mukaan myös vesistöjen rehevöitymistä ja samentumista.

Jatkuvapeitteisessä metsänkasvatuksessa puusto on estämässä maaperän huuhtoutumista vesistöön ja tarve suometsien ojituksen vähenee. Monipuoliset metsät altistuvat myös vähemmän metsätuhoille."

Lähde:

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/tuottohakuinen-...

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Tuottavuudesta myös argumentointia täällä:

- -"Sopivasti yläharvennetun erirakenteisen metsikön arvokasvu voi olla melkoinen. Jos ensimmäisessä hakkuussa jätetään kasvamaan pienpuuston lisäksi vaikkapa 100 m3/ha tukkikokoa lähestyvää kuitupuustoa (jäävän puuston arvo 1500 €/ha), se kasvaa 15 vuodessa kevyesti 160 m3:iin/ha, josta puolet on tukkia (puuston arvo 5200 €/ha). On saavutettu 247 %:n arvonlisäys. Korkoa korolle laskien pääoman tuottoprosentti on 15 vuoden ajan 8,7." - -

Lähde:

https://arvometsa.fi/blogi/jatkuva-kasvatus-kannat...

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Arvometsä info

Helppoa kuin heinän teko - on kuin kukkia kedolta poimisi...

ks. linkistä alla:

https://www.youtube.com/watch?v=S3aIOEsyIfE

Käyttäjän OPM kuva
Jani Virta

Mites jatkuvassa kasvatuksessa huomioidaan kulu- ja tuottorakennetta laskettaessa perinteiseen tasaikäiskasvatukseen verrattuna suuremmat korjuuvaurioiden määrät. Korjuuvauriot aiheuttavat erityisesti kuuselle maannousemaa (tyvilahoa) joka pudottaa erittäin nopeasti tukkiastetta ja leimikon keskikuutiohintaa. Samoin heikkolaatuinen "aliskasvos" suureksi kasvettuaan sisältää suuremmassa mitassa "raakkitavaraa".

Jatkuvan kasvatuksen tuottolaskelmat ovat hienoa seurattavaa ja näyttävät hyviltä ainoastaan ihmisiltä joilla ei ole mitään ymmärrystä korjuuvaurioiden ja tai tyvilahon merkityksestä metsätalouden kannattavuuteen. Toinen hyvin paha laskelmavirhe on siinä että tukinhintana käytetään jatkuvan kasvatuksen korjuussa samoja kuutiohintoja kuin avohakkuussa. Puhtaassa jatkuvan kasvatuksen hakkuussa kuutiohinnat ovat alemmat kuin perinteisesssä päätehakkuussa.

Ylläoleva esimerkkijuttu koski ensisijaisesti yläharvennusta joka ei käytännössä ole täysin "puhdas" jatkuvan kasvatuksen hakkuu. Yläharvennus on käyttökelpoinen menetelmä jolla "kotiutetaan" pääomaa alaharvennusta enemmän ja siirretään myös varsinaista päätehakkuuta myöhäisemmäksi. Esimerkiksi kuva 100-130m3/m3 ha tukkipuuston hakkuusta on kuva yläharvennuksesta, ei varsinaisesta jatkuvan kasvatuksen hakkuusta. Tuon metsän tuleva käsittely 10-20 vuoden kuluttua voi olla ja saattaa olla taloudellisestikin järkevimpänä tapana päätehakkuu. Missä on kuvassa esimerkiksi jatkuvan kasvatuksen pienaukot tai 0-10 m taimet.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

"Monta monessa", vanha sanonta, tässä yksi arviointi lisää (Erkki Lähde 2012):

https://www.sll.fi/satakunta/EsitelmErkkilhde.pdf

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset