Kirsiomp

Kokeilulaki kevennetyistä rakentamis- ja kaavamääräyksistä tuhoisa luonnolle

  • HS grafiikka: https://www.hs.fi/koti/art-2000005426116.html
    HS grafiikka: https://www.hs.fi/koti/art-2000005426116.html
  • HS grafiikka: https://www.hs.fi/koti/art-2000005426116.html
    HS grafiikka: https://www.hs.fi/koti/art-2000005426116.html

 

Lausuntopalvelu.fi -palvelussa on avattu lausuntopyyntö "Kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain ja asetuksen voimassaoloaikojen pidentäminen viidellä vuodella", ks. linkki alla:

https://lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=5b012b44...

Nyt olisi ensiarvoisen tärkeää, että ko. kokeilulain aikaista rakentamista arvioitaisiin kiihkottomasti ja puolueettomasti lain, 6 §:n "Seurantavastuun", velvoittamana ennen kuin kokeilua jatketaan:

6 §: "Kokeilussa mukana olevat kunnat ovat velvollisia seuraamaan ja arvioimaan kokeiluja ja antamaan ympäristöministeriölle kokeilun seurantaa ja arviointia koskevat tiedot."

--

Kokeilulain lainvalmistelu alla olevan linkin kautta:

https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2013/20130177

Erikoinen yksityiskohta ko. kokeilulaissa on alla:

"Asetuksenantovaltuus

Kokeilulain 7 §:n nojalla annettiin valtioneuvoston asetus kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta.

Asetuksessa on kaksi pykälää, joista toinen koskee asetuksen voimassaoloaikaa. Kokeiluasetuksessa säädetään, että Jyväskylän kaupungin Palokunnanmäen ja Kankaan asemakaava-alueilla asemakaavassa voidaan sallia tontin ajokelpoisen yhteyden ja teknisen huollon järjestäminen tonttijaossa osoitettavana ja kiinteistötoimituksessa enintään viittä tonttia varten perustettavana rasitteena autopaikkojen korttelialueen kautta.

Asetuksenantovaltuutuksen mahdollistamalla tavalla ei ole säädetty kokeiluun liittyvistä, paloturvallisuuden takia välttämättömistä rakentamismääräyksistä.

Kokeiluasetusta ei ole sovellettu Jyväskylän Palokunnanmäen asemakaavaa laadittaessa, koska sopimusjärjestely mahdollisti tavoitteiden toteuttamisen alueella. Myöskään Jyväskylän Kankaan alueen osalta asetusta ei ole vielä sovellettu. Jyväskylän kaupungilta saadun tiedon mukaan Kankaan asemakaava-alueen asemakaavoitusprosessi on aloitettu."

Ihmettelen suuresti, miten mikään kaavoitusta koskeva laki tai asetus voi mennä tällaisiin yksittäisen kunnan kaavoituksen pienimpiin yksityiskohtiin? Käsittämätöntä.

Nimenomaan Jyväskylän Kankaan alueella - alkuperäisen luonnonkauniin Tourujokilaakson rantamaisemissa - johon nyt ollaan rakentamassa 5000 asukkaan ja 2000 työpaikan uutta merkittävää asuinaluetta, on törmäyskurssilla ollut ja on edelleen luonnon- ja kulttuurinsuojelu sekä normien purun ja em. kaavoituksen kokeilulain tuhoisat vaikutukset.

Edelleä esitelty"Kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annettu laki ja asetus" on lisäksi EU:n SEA-/SYA-direktiivin vastainen ja siksi sitä ei tule missään tapauksessa jatkaa vuoden 2018 jälkeen. Ko. kokeilulain perusteella ei voida lisätä merkittävää rantarakentamista ja rakentamista herkkiin luonto- ja kulttuuriperinnemaisemiin - kuten nyt on tehty mm. Jyväskylän Kankaan alueella, uudella merkittävällä asuinalueella Jyväskylässä.

Ks. myös linkki Kankaan alueen rakentamisesta (YLE 24.5.2018):

 "Jatkossa noin 15 prosenttia eli 3–4 kerrostaloa vuotuisesta kerros- ja rivitalotuotannosta sijoittuu Kankaan alueelle.

– Kankaan rakentuminen on lähtenyt liikkeelle odotettua voimakkaampana, Jyväskylän kaupungin erikoissuunnittelija Sarita Humppi sanoo."

https://yle.fi/uutiset/3-10222142

Katso myös:

Alueelliset kehitysnäkymät keväällä 2018 -katsaus on ELY-keskusten yhdessä keskeisten aluekehittäjien kanssa muodostama näkemys seutukuntien ja ELY-keskusalueiden nykytilasta ja lähiajan näkymistä. Tämän katsauksen arviot on tuotettu maaliskuun 2018 aikana:

http://tem.fi/documents/1410877/2817500/Alueelliset_kehitysn%C3%A4kym%C3...

ja valtioneuvosto.fi -sivustolta kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain (1257/2010, kokeilulaki) ja asetuksen (107/2014) voimassaolo päättyy 31.12.2018, linkki alla:

http://valtioneuvosto.fi/hanke/-/hankesivu/hanke?tunnus=YM020%3A00%2F2018

ja Finlexistä 1257/2010 kokeilulaki, linkki alla:

https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2010/20101257

 yes Nyt tarvitaan vahvaa nykytilanteen arviointia ja kokonaisnäkemystä siitä, rakennetaanko Suomessa sinne, missä on oikeasti tarvetta?

Olemmeko tekemässä itse sijoitusasuntokuplaa Suomeen? no

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Tässä alla HS:n 30.10.2017 uutinen, josta tekstissä olevat kuvat on otettu:

"Ammattisijoittajat varoittavat sijoitusasuntokuplasta – HS kokosi riskit, jotka asuntosijoittajan täytyy nykyään huomioida

Tavalliset suomalaiset ovat viime vuosina heränneet asunto­sijoittamiseen. Samaan aikaan isot asuntosijoittajat puhuvat siitä, että uusia asuntoja on rakennettu niin paljon, että vuokra-asunnoista saattaa tulla ainakin hetkellisesti ylitarjontaa.

Vuokrat ovat nousseet finanssikriisin jälkeen paljon nopeammin kuin asuntojen hinnat tai suomalaisten tulot. Jos vuokra-asunnoista tulee jossain ylitarjontaa, se tarkoittaa sitä, että siellä vuokrat eivät jatka nousuaan.

Onko meille rakennettu liikaa vuokra-asuntoja?

Saton toimitusjohtaja Saku Sipolan mukaan pitkällä tähtäimellä vuokra-asunnoista on edelleen pulaa. Lyhyellä tähtäimellä tilanne voi kuitenkin olla toinen.

”Kun tulee muutama tällainen vuosi, jolloin rakennetaan 40 000 uutta asuntoa, voi aluekohtaisesti syntyä tilanteita, joissa kaikki vuokra-asunnot eivät heti löydä vuokralaista.”

Sipola ei näe sijoitusasuntomarkkinoilla kuplaa. Hän arvioi kuitenkin, että se, että niin moni sijoittaja on viime vuosina päättänyt sijoittaa nimenomaan asuntoihin, voi luoda epätervettäkin kehitystä. Suomessa asuntojen rakentamista ovat pitäneet vauhdissa nimenomaan asuntosijoitusrahastot, ja asuntokauppa on ollut hyvin sijoittajavetoista.

”Kun korot nousevat, osa sijoittajista siirtyy asuntorahastojen sijaan korkoihin, millä voi olla suurikin merkitys markkinoiden dynamiikkaan.”

Vaikutusta on vaikea ennakoida. Nykyisen kaltaiset, nopeasti kasvaneet asuntorahastot ovat Suomen asuntomarkkinoilla täysin uusi ilmiö.

Mitä asuntosijoittamisesta kiinnostuneen ihmisen pitäisi sitten ymmärtää kaikesta tästä?

Kiinteistönvälitysliike Sp-Kodin toimitusjohtaja Jukka Rantasen mukaan sijoittajan pitää ymmärtää ainakin se, että uusissa vuokrasopimuksissa vuokrat menevät nyt alaspäin.

”Myös hyvä vuokralainen saattaa lähteä eikä uudelta vuokralaiselta saakaan samaa vuokraa. Tähän asti moni on ajatellut, että aina löytyy vuokralainen, joka maksaa”, sanoo Rantanen.

Rantasen mukaan kysyntä ja tarjonta kohtasivat selvästi paremmin vielä muutama vuosi sitten. Nyt uusia vuokra-asuntoja on tullut niin paljon, että hän epäilee markkinan menevän vähäksi aikaa tukkoon.

Velkarahalla sijoittamista kannattaisi välttää.

Rantanen ei sano, ettei asun­toihin kannata sijoittaa. Hän suosittelee kuitenkin tässä tilanteessa välttämään velkarahalla sijoittamista.

Rantanen varoittaa erityisesti tilanteesta, jossa asunnonvaihtaja päättää jättää vanhan asuntonsa vuokralle ja laskee taloutensa sen varaan, että sijoitusasunnon tuotot lyhentävät siihen otetun lainan.

”Jos joutuu ottamaan lainaa myös uutta kotia varten, ehkä sittenkin kannattaa myydä vanha asunto pois ja hankkia myöhemmin sijoitusasunto erikseen”, Rantanen sanoo.

”Tilanne saattaa olla vaarallisesti ylikuumenemassa”, varoittaa Timo Metsola sijoitusasunnosta haaveilevia.

”Tilanne saattaa olla vaarallisesti ylikuumenemassa”, varoittaa Timo Metsola sijoitusasunnosta haaveilevia.

Vuokraturvan hallituksen puheenjohtaja ja pitkäaikainen asuntosijoittaja Timo Metsola huomauttaa, että ensimmäistä kertaa Suomen historiassa sijoitusasuntolainoja on paljon todella kokemattomilla sijoittajilla.

Hän on asiasta huolissaan.

Metsola sanoo näkevänsä sijoitusasuntomarkkinoilla merkkejä, jotka pörssissä synnyttävät kuplaa. Onko meillä siis sijoitusasuntokupla, Timo Metsola?

”Tilanne saattaa olla vaarallisesti ylikuumenemassa.”

Metsolan mukaan kokemattomat asuntosijoittajat ovat suurine lainoineen kuin ”vesi Esto­nian autokannella”.

”Jos markkinoilla tulee korjausliike, he joutuvat vaikeuksiin ja menevät reunoille keikuttamaan laivaa”, hän sanoo.

Erityistä riskiä Metsola näkee siinä, että asunnot mielletään riskittömiksi sijoituskohteeksi. Esimerkiksi Danske Bankin tuoreessa kyselytutkimuksessa joka toinen vastaaja oli sitä mieltä, että asunnon omistaminen on sekä kannattava että turvallinen tapa vaurastua.

Vain joka viides vastaaja arvioi, että asuntosijoittaminen ei ole turvallista.

”On mielipuolinen väite, että sijoitusasunnoilla ei voisi tehdä tappiota”, Metsola sanoo.

Metsolalta kysytään kuulemma lähes päivittäin, kannattaako sijoittaa asuntoon. Nyt vastaus on, että odota pari vuotta.

”Emme tiedä tulevaisuudesta, mutta tuskin kadut, jos odotat. Sijoitusasuntoihin liittyy nyt niin paljon kysyntää ja epärealistisia odotuksia. En sano, että älä osta, mutta sanon, että malttia.”

Asuntosijoittaja, ota huomioon nämä riskit

1. Yksiöiden hinnat

Äärimmäisen matalien korkojen aikana yksiöiden hintapyynnöt ovat nousseet pitkään ja nopeasti. Sijoitusasunnon ostajat päätyvät usein huutokauppaan, jossa yksiön hinta nousee yli hintapyynnön.

2. Kokemattomat sijoittajat

Sijoitusasuntoja tällä hetkellä ostavat ovat enimmäkseen kokemattomia, sijoittavat pääosin velkarahalla – ja pitävät asuntosijoittamista lähes riskittömänä.

3. Uudiskohteet

Uudiskohteiden yhtiölaina on usein 70 prosenttia asunnon velattomasta hinnasta, mikä tarkoittaa sitä, että uusien taloyhtiöiden velkataakka on niiden valmistuessa erittäin korkea. Mikäli asuntojen hinnat laskisivat tuntuvasti, kokonaisia taloyhtiöitä voisi ajautua velkojien käsiin.

4. Asuntosijoitusrahastot

Useimpien asuntorahastojen tuotot perustuvat vuokratulojen sijaan asuntojen arvonnousuun. Jos arvonnousua ei tulekaan, rahastot voivat ajautua vaikeuksiin ja niillä saattaa olla vaikeuksia selvitä rahasto-osuuksien lunastuksista.

5. Vuokratuotot laskevat

Koska vuokra-asuntoja on tarjolla niin paljon, kaikkiin asuntoihin ei ole helppo löytää maksukykyisiä vuokralaisia, mikä tarkoittaa sitä, että sijoittajat eivät välttämättä pääse tuottolaskelmien mukaisiin vuokratasoihin. Osa asunnoista, varsinkin kalliit kaksiot, voivat jäädä pitkäksi aikaa jopa tyhjäksi. Lähde: Timo Metsola, Vuokraturva

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Ei tarvitse tosiaankaan ihmetellä, miksi maassamme keskittyminen kaupunkeihin on ollut niin vauhdikasta:

http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2013/20130177...

https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2014/2014011...

Nyt ollaan tämän ns. Kokeilulain kanssa ongelmissa, niin ainakin Jyväskylässä. Asukkaita ei kuulla aidosti kaavoissa.

Ja mikä pahinta, Kokeilulakia ollaan jatkamassa viisi vuotta lisää.

https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2018/20180118

Kataisen hallituskaudella Kokeilulaki tuotiin vuonna 2011, ja nyt sitä on sen jälkeen jo yhden kerran jatkettu 2013-2014, ja nyt sitä joulukuussa 2018 jatkettiin jo toisen kerran. Kokeilulain tuloksista ei kuitenkaan ole annettu julkisuuteen mitään - missään vaiheessa. Tämä on sitä kuuluisaa Normien purkua.

Jyväskylässä Kankaan asuinalueen kaavoitus on ihan sekaisin tällä Kokeilulailla ja kaavoittajan ylimielisellä mielivallalla:

https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20140107

PS. katso em. linkistä löytyvä liite Jyväskylän Kankaan kokeilualueen tarkemmasta sijainnista

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset