Maakuntamalli suunnittelee TE- ja yrityspalveluilla työttömien eriarvoistamista

 

Maakuntauudistuksessa nyt suunnitellut TE-, kasvu- ja yrityspalvelut (ns. Kasvupalvelut ja -pilotit) eriarvoistavat työttömiä ilman voimassa olevaa lainsäädäntöä maakuntien välillä ja maakunnan sisällä, ja ovat näin perustuslain 6 §:n eli kansalaisten yhdenvertaisuuspykälän vastaisia.

Ei työttömiä voi käyttää jälleen koe-eläiminä – muistissa on hyvin aktiivimallin aiheuttamat yhteiskuntarauhan häiriöt ja jälkeenpäin paikkailtavat valuviat.

Hallitus, herätkää – nyt on kyse ihan elävistä ihmisistä! angry

 

Alla esimerkkinä Uudenmaa ja Pohjois-Pohjanmaa (ks. myös kuvat 1 ja 2 sekä alla olevat linkit lähteisiin): 

 

Esimerkki 1: Uusimaa (kuvassa 1):

1) Ammatinvalinta- ja uraohjauspalvelu markkinoilla

Ammatinvalinta- ja uraohjausasiakkaat. 1500 asiakasta vuoden aikana

• Suoraan työmarkkinoille työnhaullaan tähtäävät ja osaamisen kehittämispalveluiden työllistymisen ratkaisuja etsivät (pl. Koto-asiakkaat) asiakkaat

• Ei-työnhakijoina olevat asiakkaat

Toteutusmalli: ostopalvelu, yhtiöittäminen, kumppanuudet

Ostopalvelu

Henkilöstön kiinnostusta yrittäjyyteen tai siirtymistä palveluntuottajan palvelukseen selvitetään parhaillaan.

2) Kuntaosuuspilotti

300-499 päivää työmarkkinatuella työttömänä olevat työnhakija-asiakkaat (määrän kasvattamiseksi voi laajentua tästä 200-299 päivää työttömänä olleisiin edellyttäen, että siitä asiakastieto on kohtuullisesti saatavissa).

Kohderyhmästä rajattu pois: – jos voimassa oleva kotoutumissuunnitelma tai – jos alle 30v tai jos jo moniammatillisessa TYP-verkostossa siirtohetkellä.

Kohderyhmän koko olisi siirtohetkellä 3800 työtöntä asiakasta (tämän hetkiseen analyysiin perustuen).

Koko kohderyhmä siirrettäisiin yhdessä tai parissa erässä tuottajan vastuulle. Asiakkaan koko palveluprosessi ostopalveluna. Osa TE-hallinnon asiantuntijoista voi siirtyä yhteistyökumppanin työnjohdon alaisuuteen tai suoraan palvelukseen kokeilun ajaksi

Vaikeasti työllistyvien palvelut/Sote-integraatio

Tuo informaatiota ja kokemusta myös Uudenmaan kasvupalveluiden ja sosiaali- ja terveyspalveluiden välisestä yhteistyötarpeista yksityisen palveluntuottajan palvelukokemuksen näkökulmasta.

 

Esimerkki 2: Pohjois-Pohjanmaa (kuvassa 2):

1) ICT-toimialakohtainen rekrytointipalvelu

ICT-toimialan henkilöasiakkaat sekä alan työvoimaa tarvitsevat yritykset. Henkilöasiakasryhmän muodostavat eri työmarkkinatilanteessa olevat henkilöt. Vuositasolla henkilöasiakkaita on 1000-1500 ja yrityksiä noin 100.

Toteutusmalli: ostopalvelu, yhtiöittäminen, kumppanuudet

Tulosperusteinen ostopalvelu, johon voidaan sisällyttää myös rekrytointiprosessin aikaisia toteutuneiden suoritteiden kustannuksia. Asia tarkentuu hankkeen valmistelun yhteydessä.

2) Yhteistyöstä yhteiseen tekemiseen

Kohderyhmäksi valitaan alle 30-vuotiaat, vähintään ammatillisen tutkinnon suorittaneet TE-toimiston oululaiset asiakkaat. Rinnakkais-/vertailuryhmäksi valitaan alueen toisen kunnan vastaavanlaisen taustan omaavat nuoret (esim. Kuusamo/ Pudasjärvi/ Raahe)

Alle 30-vuotiaita työttömiä Pohjois-Pohjanmaan TE-toimistossa on n. 5500 (11.4.2018). Heistä palvelulinjan 1 asiakkaina on noin 2000 henkilöä. Toisena ”kohdejoukkona” voidaan pitää avoimena olevia työpaikkoja, joita on noin 3800 (11.4.2018).

Allianssi: kenen kanssa tehdään allianssia

Yhteistyöosapuolena olisivat alustavan suunnitelman (neuvotteluja ei ole vielä käyty) mukaan:

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto, Oulun kaupunki/ BusinessOulu ja toinen maakunnan kaupunki työllisyyspalveluineen. Kela; Pohjoinen alue, Ammatillisen koulutuksen ylläpitäjät; mahdollisesti Oulun seudun ammattiopisto (Osao)

Vaikeasti työllistyvien palvelut/Sote-integraatio

Vaikeammin työllistyviä on varmasti kohderyhmässä.

 

Lähde alla:

Kasvupalvelupilotit:

http://alueuudistus.fi/documents/1477425/8405771/Kasvupalvelupilotit_+p%…

Alueuudistus.fi:

http://alueuudistus.fi/kasvupalvelupilotit

 

 

 

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu